Tarkoittaako universumin massiivinen koko, että ihmisellä ei ole merkitystä? Dosentti Olli-Pekka Vainio pohtii asiaa norsujen, pienten ihmisten ja riihimäkeläisten näkökulmasta.

Douglas Adamsin tieteisparodiassa Linnunradan käsikirja liftareille mainitaan laite nimeltä “totaaliperspektiivipyörre”. Kyseessä on teloituskone, joka yhdessä hetkessä näyttää kohteelleen koko universumin kaikessa laajuudessaan ja sen jälkeen pienen ”olet tässä” -pisteen. Kokemuksen on tarkoitus olla niin kauhistuttava, että kohde kuolee sen siliän tien. Lue koko artikkeli

Ei, jos Alfred Meleltä kysytään.

Olemmeko me vapaita? Olemmeko vastuussa teoistamme? Nämä kysymykset ovat keskeisiä itseymmärryksemme kannalta. Arkikäsityksemme mukaan meillä on vapaa tahto eli pystymme ohjaamaan toimintaamme. Tahdonvapaus liittyy moraaliseen vastuuseen. Olemme vastuussa teoistamme, koska ohjaamme toimintaamme. Uskolla tahdonvapauteen on useita myönteisiä vaikutuksia ihmisen elämään. Psykologiset tutkimukset ovat osoittaneet, että tahdonvapauteen uskovat ihmiset elävät onnellisemmin. He myös ottavat toiset enemmän huomioon, koska he uskovat hallitsevansa toimintaansa ja olevansa vastuussa teoistaan.Lue koko artikkeli

Miten ihmisistä päädytään puhumaan metsästettävinä kalkkunoina? Mikä selittää vihan syttymisen entisiä naapureita kohtaan, joiden kanssa oli tapana elää kaikessa rauhassa? Jonathan Gloverin mukaan ainut moraalisesti vakavasti otettava reaktio 1900-luvun julmuuksiin on huudahdus ”Ei koskaan enää”. Mutta millä perusteella voidaan uskoa moraalilain olemassaoloon saati moraalin voittoon, jos usko Jumalaan moraalin perustana on laajasti hylätty?

Brittiläinen filosofi ja eetikko Jonathan Glover pyrkii vastaamaan tähän haasteeseen teoksessaan Humanity – A Moral History of the Twentieth Century (suomennettu nimellä Ihmisyys – 1900-luvun moraalihistoria). Glover selvittää ihmisyyden luonnetta analysoimalla 1900-luvun historiaa yhtäältä ihmisten tekemien julmuuksien ja toisaalta moraalin pilkahtelevuuden avulla. Näin Glover pyrkii selvittämään, millä perusteella voi uskoa sekä moraalilain olemassaoloon että sen noudattamisen tärkeyteen maailmassa, jossa ei ole mielekästä vedota Jumalaan moraalilain perustana. Lue koko artikkeli

Mitä yhteistä on Alister McGrathilla, Charles Ravenilla ja Suomella?

Anglikaaniteologi Charles Raven (1885–1964) oli poikkeuksellisen monipuolinen henkilö, jonka teokset vaikuttivat sekä luonnontieteiden että teologian piirissä. Samalla hänen tinkimättömyytensä teki hänestä kiistellyn hahmon.Lue koko artikkeli

Mielen teorialla tarkoitetaan ihmisen luontaista kykyä mentalisoida eli “lukea ajatuksia”. Kyky mahdollistaa sujuvat suhteet toisiin ihmisiin, mielikuvitusystäviin ja Jumalaankin. Autisteilla mentalisointikyvyt ovat normaalia heikommat. Siksi he uskovat muita harvemmin persoonalliseen Jumalaan.

”Mitä ihmeellistä minussa on, kun huomioit minut?

Miksi kuulet, kun kutsun?

Onko totta, että ajattelet minua?

Kuinka rakastatkaan minua, se on ihmeellistä!

Olen Jumalan ystävä

Olen Jumalan ystävä

Olen Jumalan ystävä

Hän kutsuu minua ystäväksi.”Lue koko artikkeli

Analyyttisen filosofian piirissä on viimeisen kymmenen vuoden aikana käyty kiivasta keskustelua luonnontieteiden ja metafysiikan suhteesta. Keskustelun ääripäitä ovat toisaalta perinteisen ”nojatuolifilosofian” edustajat, jotka puolustavat tieteestä riippumattoman metafyysisen a priori –tiedon mahdollisuutta, ja toisaalta äärinaturalistit, joiden mukaan metafysiikan tulisi olla tiukasti sidoksissa fysiikkaan. Mutta myös välimuotoja löytyy.

Tieteen ja metafysiikan suhde lienee aina ollut tärkeä kysymys metafysiikan harrastajille, ainakin Aristoteleesta lähtien. Luonnontieteiden ja etenkin fysiikan voittokulku on kuitenkin (jälleen?) tehnyt kysymyksestä erityisen akuutin: jos metafysiikka tutkii todellisuuden perustavinta rakennetta, niin eikö metafyysikon olisi syytä konsultoida fyysikoita, jotka tutkivat tätä rakennetta empiirisin menetelmin?Lue koko artikkeli

Eilinen artikkelini ensimmäinen osa käsitteli Richard Swinburnen näkemystä luonnontieteellisten ja persoonallisten selitysten prioritodennäköisyyden kriteereistä. Tänään toisessa osassa perehdymme siihen, miten Swinburnen mukaan Jumala on persoonallisista selityksistä priorisesti kaikkein yksinkertaisin.

Tämän osoittaakseen Swinburne ottaa tarkastelunsa lähtökohdaksi ihmiselle tutun persoonan käsitteen ja laajentaa sen eri ominaisuuksia niin, että päädytään käsitteeseen, jonka useimmat ihmiset tunnistavat intuitiivisesti juuri Jumalaksi. Koska harva fysikalistikaan haluaa kokonaan kieltää persoonallisten selitysten lähtökohtaista mielekkyyttä – vaikka pitäisikin niitä lopulta materiaan palautuvina – saadaan Jumala näin tuotua ihmiselle luontevaan selitysapparaattiin mukaan yhdeksi vaihtoehdoksi.Lue koko artikkeli

Vaikka Jumala tietää kaikki todet väitteet ja kykenee toteuttamaan kaiken loogisesti mahdollisen, hän on yksinkertaisin kuviteltavissa oleva persoona. Juuri yksinkertaisuus tekee Jumalasta sellaisen maailman piirteitä selittävän hypoteesin, joka mahdollistaa hänestä puhumisen muutenkin kuin henkilökohtaisena kokemuksena, ainakin jos Richard Swinburnelta kysytään.

Aiemmin tänä vuonna esittelin englantilaisen filosofin Richard Swinburnen hypoteesia teismistä ja siihen liittyvää ennustusvoiman käsitettä. Toinen Swinburnen näkemykselle keskeinen käsite on jumalahypoteesin ennakkouskottavuus eli prioritodennäköisyys. Juuri tähän todennäköisyyteen liittyy keskeisesti myös käsitys hypoteesin yksinkertaisuudesta, joka on Swinburnelle tärkein prioritodennäköisyyttä määrittävä kriteeri. (Yksinkertaisuutta selityksen hyveenä on aiemmin Areiopagilla käsitellyt myös Otto Pellinen Occamin partaveitsen näkökulmasta.)Lue koko artikkeli

Pari kuukautta sitten Helsingin kaupungin toimintaohjeet aiheuttivat moninaisuuskeskustelussa pienimuotoista kohua, kun kaupungin työntekijöille tarkoitetut pukeutumisäännöt tulivat yleisemmin tunnetuksi. Kaupunki edellyttää, että työntekijöiden vaatteet täyttävät hygienia- ja turvallisuusvaatimukset, mikä rajoittaa sairaaloissa, keittiöissä ja yleisissä puistoissa työskentelevien henkilöiden pukeutumista.

Muissa työympäristöissä ollaan kuitenkin joustavia, ja käytännössä esimerkiksi kaupungin päiväkodeissa työskentelevät lastentarhanopettajat voivat halutessaan pukeutua niqabiin. Niqab on huntu, joka peittää kokon kehon ja kasvot siten, että vain silmien ympärillä oleva alue jää paljaaksi.Lue koko artikkeli

Kuulin tätä tekstiä kirjoittaessani Belgiassa tapahtuneista terrori-iskuista. Pariisin iskujen viikolla pidin yliopistolla seminaaria kognitiivisista ja evolutiivisista näkökulmista uskonnolliseen väkivaltaan. Eräs tuttavani toimii diplomaattina Turkissa, Ankarassa. Kuluneen vuoden aikana hänen on pitänyt useita kertoja vakuutella ystävilleen sosiaalisen median välityksellä olevansa aivan kunnossa.

Pariisin, Ankaran ja Belgian terrori-iskuja seuratessani olen huomannut, kuinka omat tutkimusaiheeni voisivat auttaa ymmärtämään viimeaikaista terrorismia ja väkivaltaa. Olen tutkinut kognitiivista uskontotiedettä, käsityksiä ihmisluonnosta ja hyväksyvän tunnustamisen teorioita. Näistä ei olekaan niin pitkä matka käytännön elämään, kuin olin aiemmin kuvitellut.Lue koko artikkeli

Ihminen on läpi koko olemassaolonsa etsinyt omien ajallisten ja paikallisten rajojensa ulkopuolelta elämän mieltä ja merkitystä. Hän on kurkottanut tuonpuoleisuuteen, josta hän on aavistellut tämän elämän syvimpien tarkoitusten avautuvan.

Kaikki se, mitä ihmisen ja ihmiskunnan vaiheista tiedetään, viittaa siihen, että uskonnollisuus – missä muodossa se sitten ilmeneekin – kuuluu lajimme luontoon.  Mutta ihminen on myös halunnut tietää, ymmärtää, laatia selityksiä siitä, mitä on näiden rajojen sisäpuolella. Hän on toisin sanoen halunnut harjoittaa sitä toimintaa, jota nykyisin kutsutaan tieteeksi. Lue koko artikkeli

Populaarikeskustelussa ihmisiä on usein tapana jakaa uskoviin ja ei-uskoviin, mutta tosiasia on, että kaikkien ihmisten elämä perustuu pitkälti luottamukseen. Suurin osa uskomuksistamme ei perustu omaan havainnointiimme, vaan siihen, mitä muut ovat meille kertoneet. Näin on sekä tieteessä että uskonnossa.

Esimerkkejä toisten todistuksen perusteella muodostetuista uskomuksista ei ole vaikea keksiä. En esimerkiksi itse taistellut talvisodassa, mutta tiedän siitä muiden kertoman perusteella. Jos kaikki muut suomalaiset vaikuttavat uskovan talvisodan tapahtumiseen, niin tämä vaikuttaa syyltä uskoa sodan tapahtumiseen. Vaikka olisin itse taistellut kyseisessä sodassa, rajoittuisi oma kokemukseni siitä kuitenkin vääjäämättä vain pieneen osaan sotaa. Joutuisin luottamaan jälleen toisten sanaan, jotta voisin ymmärtää oman kokemukseni osana suurempaa tapahtumaa.Lue koko artikkeli

Areiopagi haastatteli teologian tohtori Mari Stenlundia ihmisoikeuksista. Miksi niistä keskustelu on niin hankalaa? Kuuluvatko ne kaikille? Ovatko ihmisoikeuksien käsitteet täysin itsestäänselviä? Muun muassa näihin kysymyksiin saatiin vastauksia.

Stenlund on tutkinut väitöskirjassaan psykoottisen ihmisen uskonnon- ja mielipiteenvapautta. ja tutkimus palkittiin Helsingin yliopiston väitöskirjapalkinnolla keväällä 2015. Väitöskirja poiki Stenlundille myös haastatteluja, ja esimerkiksi Helsingin Sanomat julkaisi viime vuonna hänestä kaksi haastattelua (videona ja tekstinä).Lue koko artikkeli