Suodata artikkeleita

Kaikki artikkelit

11.6.2013 Kolumni,

Jumala parturissa – leikkaako Occamin partaveitsi Jumalan pois?

Occamin partaveitsi on 1300-luvulla eläneen Wilhelm Occamilaisen nimeä kantava periaate, jonka mukaan selitysten ei tulisi olettaa enempää asioita, kuin on tarpeellista. Partaveitsi siis leikkaa turhat pois ja siistii tarpeellisen.

Toisinaan Occamin partaveistä käytetään myös perusteluna Jumalan olemassaoloon uskomista vastaan. Tällöin Jumalan katsotaan olevan tarpeeton tai ainakin liian monimutkainen selitys, jonka järkevä ajattelija leikkaisi pois yksinkertaisempien tilalta.

Leikkaako partaveitsi Jumalan todella pois? Klassisen partaveitsen turvallinen käyttö vaatii huolellisuutta, sillä terävällä veitsellä viiltää helposti haavan. Ennen kuin Jumala istutetaan parturin tuolille, täytyy siis tutustua hieman työvälineeseen.Lue koko artikkeli

3.6.2013 Kolumni,

Mitä on olla kaikkitietävä?

Kristinuskon käsitystä Jumalasta kritisoidaan toisinaan sisäisestä ristiriitaisuudesta. Tällöin väitetään, etteivät kristillisen Jumalan ominaisuudet ole yhteensopivia keskenään. Kuinka esimerkiksi yksi ja yksinkertainen Jumala voi olla samaan aikaan yksi olemus, mutta kolme persoonaa? Entä kuinka Jumala, joka on ajan ulkopuolella, voi tietää ajassa olevien tapahtumien järjestyksen ja vaikuttaa oikealla hetkellä?

Lue koko artikkeli

28.5.2013 Vieraskynä,

Näin derivaatan keksijä päätteli Jumalan olemassaolon

Miten differentiaalilaskennan keksijä ja yksi historian maineikkaimmista filosofeista laati maailmamme piirteistä Jumalan olemassaoloon johtavan argumenttinsa? Miksi se oli unohdettuna parisataa vuotta ja miksi se heräsi eloon? Entä voiko Ockhamin partaveitsi viipaloida argumentin jälleen unholaan? Näitä asioita käsitellään seuraavassa artikkelissa.

Lue koko artikkeli

21.5.2013 Kolumni,

Voidaanko uskonto selittää pois?

Muutamat paljon julkisuutta saaneet ateistit ovat viitanneet ahkerasti kognitiivisiin ja biologisiin teorioihin uskonnon synnystä. Esimerkiksi Richard Dawkins ja Daniel Dennett näyttävät ajattelevan, että viimeaikaiset biologiasta ja kognitiotieteistä vaikutteita saaneet teoriat uskonnosta osoittavat, että uskonto on vain ja ainoastaan luonnonilmiö, ihmismielen evoluution ja kulttuurin sivutuote.

Kutsun jatkossa tällaisia teorioita bio-psykologisiksi uskontoteorioiksi. Millaisia väitteitä uskonnosta tällaiset tutkimussuunnat ovat sitten esittäneet? Onko niistä todella ainoastaan lyhyt hyppäys ateismiin?Lue koko artikkeli

7.5.2013 Kirja-arvio,

Tiedekonfliktin paluu

Alvin Plantinga: Where the Conflict Really Lies? Science, Religion and Naturalism (New York: Oxford University Press, 2011)

Luonnontieteiden ja kristillisen teologian keskinäisten suhteiden selvittely on kuluneen 20 vuoden aikana kehittynyt omaksi poikkitieteelliseksi tutkimushaarakseen. Sillä on omat koulutusohjelmansa (esimerkiksi Bostonin teologisessa seminaarissa, Princetonissa ja Oxfordissa), instituuttinsa (esimerkiksi Faraday-instituutti Cambridgessä ja Ian Ramsey Centre Oxfordissa) sekä seuransa (European Society for the Study of Science and Theology, International Society of Science and Religion).Lue koko artikkeli

30.4.2013 Kolumni,

Kosminen hienosäätö

Ehkä kaikkein mielenkiintoisin mutta yllättävän vähän tutkittu aihe modernissa fysiikassa on kosminen hienosäätö. Kosmisella hienosäädöllä viitataan niihin havaintoihin, joiden mukaan useat asiat fysiikassa, kemiassa ja kosmologiassa näyttävät olevan hyvin tarkoin säädettyjä elämää varten. Lue koko artikkeli

23.4.2013 Kirja-arvio,

Ikkuna ateismiin

Kirja-arvio: Michael Martin (toim.), Ateismi. Suom. Tapani Hietaniemi, Jussi K. Niemelä & Tiina Raevaara. Tampere: Vastapaino 2010. 429 s.

Ateismi (Cambridge Companion to Atheism 2007) on viidentoista artikkelin kokoomateos, joka pureutuu eri näkökulmista ateismia koskeviin teemoihin.

Kirja sisältää katsaukset ateismin historiaan, ateismin esiintymiseen globaalisti, useita artikkeleita joissa arvioidaan kriittisesti joitakin teistisiä argumentteja sekä luvut uskonnon naturalistisista selityksistä, uskonnonvapaudesta, ateismin uskonnollisuudesta ja ateistien psykologisesta profiilista. Kaiken kaikkiaan Ateismi on teemoiltaan kattava ja kiinnostava lukupaketti, vaikka sen sisältö jättääkin silloin tällöin toivomisen varaa.Lue koko artikkeli

19.4.2013 Kolumni,

Uskonnon ja tieteen parisuhdeneuvonta

Uskonnon ja tieteen suhteen kuvauksissa keskitytään usein mahdollisiin ristiriitoihin ja eroihin. Myönteisten asioiden unohtaminen johtaa kuitenkin vääristyneeseen ja epätodelliseen näkemykseen asiasta.

Käsitystä uskonnon ja luonnontieteen suhteesta luonnehditaan usein konfliktiksi tai jopa sodaksi. Tyypillisesti tätä perustellaan viittauksilla historiaan. Jääräpäiset ja oppeihinsa sokeasti luottavat kirkonmiehet esimerkiksi (näin sanotaan) pelkäsivät Kolumbuksen (1451-1506) putoavan maan pinnalta, koska Raamattu opettaa, että maa on litteä. Galileo Galilei (1564-1642) puolestaan joutui kohtaamaan kirkon vastustuksen, koska kyseenalaisti tieteellisen todistusaineiston perusteella aikansa maakeskeisen kosmologian.Lue koko artikkeli

19.4.2013 Kolumni,

William Lane Craigin debatit

On kulunut tasan vuosi siitä, kun tunnettu yhdysvaltalainen teologi ja filosofi William Lane Craig vieraili Suomessa.

Vierailun kohokohta oli debatti kosmologi Kari Enqvistin kanssa siitä, voiko maailmankaikkeus olla olemassa ilman Jumalaa. Väittelyssä kohtasivat yksi maailman tunnetuimmista kristinuskon puolustajista eli apologeetoista ja yksi Suomen tunnetuimmista uskonnottomista tiedemiehistä. Lue koko artikkeli

19.4.2013 Kolumni,

Aukkojen Jumala?

Silloin tällöin erilaisissa kirjoituksissa ja puheissa törmää ilmaisuun ”aukkojen Jumala”.  Yleensä tätä käsitettä käytetään negatiivisessa mielessä. Joskus vaikuttaa jopa siltä ikään kuin jo nimeäminen ”aukkojen Jumala” –tyyppiseksi ajatukseksi olisi jonkinlainen argumentti. Millainen tämän käsitteen tausta on? Mistä ”aukkojen Jumalassa” on kyse?Lue koko artikkeli

19.4.2013 Pääkirjoitus,

Insinöörin uskonto

Olin kaksi viikkoa vanha teekkarifuksi, kun kuulin kahden lentokoneen törmäyksestä New Yorkin World Trade Centerin pilvenpiirtäjiin. Luin tuolloin sähköpostiani Teknillisen korkeakoulun päärakennuksen tietokoneluokassa.

Iskujen jälkeisessä kiristyneessä poliittisessa ilmapiirissä Yhdysvallat läntisine liittolaisineen aloitti kahdessa islamilaisessa maassa sodan.Lue koko artikkeli

Ylös