Suodata artikkeleita

Kaikki artikkelit

26.1.2022 Kirja-arvio, Vieraskynä,

Usko, järki ja vapauden ideaali

Ovatko länsimaisen vapauden ihanteen juuret valistuksessa vai uskonnossa? Onko vapaus vain poliittinen ideaali vai pohjautuuko se perustavampaan todellisuuteen? Samuel Gregg sukeltaa kirjassaan Reason, Faith and the Struggle for Western Civilization aatehistoriaan ja vapauden ideaalin filosofiseen alkuperään.

Lue koko artikkeli

18.1.2022 Ajankohtaista,

Katso tästä suorat lähetykset ”Tieteen auktoriteetti ja tiedeskeptisyys”-seminaarista

Keskiviikkona 19.1. Areiopagin YouTube-kanavan ja Tiedekulman nettisivujen kautta voi seurata seminaarimme suoria lähetyksiä aamukymmenestä iltaseitsemään. Tässä suorat linkit luentoihin, keskusteluihin ja paneelikeskusteluun.

Päivän aloittaa klo 10.00 TT Matti Kankaanniemen esitys ”Mitään Jeesusta koskaan ollutkaan?” – Myyttiteoria eli historiallisen Jeesuksen kieltäminen ja tieteellinen Jeesus-tutkimus. Sitä seuraa dos. Rope Kojosen esitelmä ”Voiko kreationistista tiedeskeptisyyttä ymmärtää” ja keskustelu, jonka juontaa tohtorikoulutettava Miikka Niiranen.Lue koko artikkeli

27.12.2021 Ajankohtaista,

Areiopagin seminaari tammikuussa: Tieteen auktoriteetti ja tiedeskeptisyys

Ajassamme tiede ja teknologia nauttivat laajaa arvostusta ja luottamusta, mutta samalla pinnan alla kytee myös tiedeskeptisyyttä, jopa salaliittoteorioita. Mihin perustuvat siis vaikkapa vaihtoehtohoitojen omaksuminen, evoluution epäily ja Jeesuksen historiallisen olemassaolon kiistäminen? Onko tilanteita, joissa tiedeskeptisyys voi olla järkevääkin, ja mikä rooli tieteellisillä auktoriteeteilla tulisi olla tiedonhankinnassamme?

Suomessa luotetaan tieteeseen ja tiedeinstituutioihin verrattaen paljon. Esimerkiksi vuoden 2019 Tiedebarometrin mukaan 77 prosenttia suomalaisista tuntee “hyvin suurta” tai “melko suurta” luottamusta yliopistoja ja korkeakouluja kohtaan. Suurempaa luottamusta nauttivat vain poliisi ja puolustusvoimat; vertailun vuoksi esimerkiksi Euroopan unioniin luottaa “hyvin suuresti” 4 prosenttia ja “melko suuresti” 30 prosenttia. Tiede ja teknologia ovat luonnollisesti hyvin suuressa roolissa myös suomalaisten arkielämämässä.Lue koko artikkeli

8.12.2021 Artikkeli,

Sopiiko populaatiogenetiikka yhteen historiallisen Aadamin ja Eevan kanssa?

Olisiko toisaan mahdollista, että polveudumme ainoastaan kahdesta esi-isästä? Ehtisikö sivilisaatio ja miljardit ihmiset jakamaan yhteiset kantavanhemmat alle 10 000 vuodessa? Aiheesta kertoo Otto Pellinen.

Parin kuluneen vuoden aikana Professori Joshua Swamidass on vaikuttanut melkoisesti historiallisesta Aadamista ja Eevasta käytyyn keskusteluun. Hänen kirjoittamansa kirja The Genealogical Adam and Eve – The Surprising Science of Universal Ancestry (InterVarsity, 2019) on siitä erikoinen, että hän esittää siinä nykytieteen kanssa yhteensopivan hypoteesin, johon ei edes itse usko. 

Lue koko artikkeli

1.12.2021 Kirja-arvio,

Ääriliikkeiden äärellä

Ihmisellä on luontainen taipumus lähteä mukaan erilaisiin massaliikkeisiin, väittää Eric Hoffer. Massaliikkeet, jotka voivat olla sekä uskonnollisia että sekulaareja, ovat lopulta ytimeltään samanlaisia, ja niiden jälki voi olla yhtä tuhoisaa. Kuinka siis tunnistaa varhaiset radikalismin oireet? 

Joskus suuri viisaus karttaa hienoja oppiarvoja tai asemaa huippuyliopistoissa. Yhdysvaltalainen Eric Hoffer (1902–1983) oli kouluja käymätön kulkuri, joka teki erilaisia hanttihommia ja vapaa-aikanaan lueskeli historiaa ja filosofiaa. Hoffer nousi kansainväliseen tietoisuuteen, kun presidentti Eisenhower siteerasi eräässä puheessaan hänen ääriliikkeitä käsittelevää tutkielmaansa The True Believer (1951). Hoffer palkittiin 1983 Presidentillisellä Vapauden Mitalilla yhteiskunnallisesti merkittävästä kirjallisesta tuotannostaan ja hän sai myös useita kunniatohtorin arvoja. Lue koko artikkeli

17.11.2021 Vieraskynä,

Kukoistusta kivikautisilla aivoilla

Esi-isämme muokkasivat ympäristöään nopeammin kuin heidän mielensä kehittyi vastaamaan uuden ympäristön haasteisiin. Tästä seurasi epätasapaino psykologisen luontomme ja ekologisen lokeromme välillä. Niinkuin kehomme ei ole sopeutunut pikaruokaan, ei mielemmekään ole sopeutunut moderneihin sosiaalisen median kaltaisiin ympäristöihin. Siksi moni ihminen kokee kukoistavan ihmisluonnon kaukaisena ajatuksena. Tuo kuilu valitettavasti kasvaa edelleen ja koitamme pysyä kyydissä kivikautisilla aivoillamme. Onko jotain vielä tehtävissä? Mistä koostuu kukoistava ihmisluonto?

Lue koko artikkeli

9.11.2021 Vieraskynä,

Tieteen reformaatio

Pidättelikö kristinusko tosiaan tieteen kehitystä? Miten esimerkiksi reformaatio vaikutti tieteen kehitykseen ja sen nykyiseen asemaan kulttuurissa? Vieraskynässä professori Peter Harrison.

On olemassa jääräpäisen sinnikäs versio tieteenhistoriasta, jota moni suosittu kirjailija rakastaa. Siinä tiede syntyy muinaiskreikassa, liukuu kuolevaan taantumaan kristillisellä keskiajalla ja herää jälleen 1600-luvulla tieteellisten sankareiden, kuten Galileo Galilein ja Isaac Newtonin ilmestyessä.

Lue koko artikkeli

20.10.2021 Artikkeli,

”Tiede vastaan uskonto” – mitä peruskoulun historian oppikirjat opettavat tieteestä ja uskonnosta, osa 2

Kuinka hyvin peruskoulun historian oppikirjat ovat kartalla tieteen ja uskonnon suhteen tutkimuksesta? Eivät kovin hyvin, käy Miikka Niirasen suorittamasta pistokokeesta ilmi. Kirjoitussarjan toisessa osassa käsitellään valikoitujen kirjojen aikakausia renessanssista valistukseen.

Tämän artikkelin edellisessä osassa käsiteltiin peruskoulun historian oppikirjojen antia keskittyen antiikin ja keskiajan aikakausiin. Artikkelissa tuli esille, että niin sanotun tieteen ja uskonnon konfliktimyytin tai sotamyytin aineksia löytyy runsaasti jo näitä aikakausia opettavista jaksoista. Tässä toisessa osassa käsitellään pääasiassa renessanssin, uskonpuhdistuksen, uuden ajan alun sekä valistuksen aikakausia. Tieteellinen vallankumous Kopernikuksineen ja Galileineen osuu juuri näiden aikakausien kohdalle, joten tieteen ja uskonnon suhteen liikutaan aivan konfliktimyytin ydinmehun alueella.

Lue koko artikkeli

19.10.2021 Artikkeli,

”Tiede vastaan uskonto” – mitä peruskoulun historian oppikirjat opettavat tieteestä ja uskonnosta, osa 1

Kaksi vuotta sitten Areiopagilla syynättiin lukion historian oppikirjoja lehtemme aiheiden osalta. Tänään tarkastus saa jatkoa, kun suurennuslasin alle pääsee peruskoulun historian oppikirjoja. Pistokokeen tulos yllätti, sillä opuksista paljastui runsaasti vanhoja myyttejä tieteestä ja uskonnosta.

Niin sanottu konfliktimyytti (tai sotamyytti) tieteen ja uskonnon historiasta voidaan lausua jotakuinkin seuraavasti:Lue koko artikkeli

Ylös