Suodata artikkeleita

Kaikki artikkelit

14.3.2017 Kirja-arvio,

Kolme syytä, miksi luonnontiede tarvitsee filosofiaa

Tieteen avulla ihminen voi saada objektiivista tietoa maailmasta. Tämä väite vaikuttaa itsestään selvältä tosiasialta, joka ei tarvitse tuekseen filosofisia vakaumuksia. Roger Triggin mukaan ilman metafyysisiä taustaoletuksia tiede ei voi kuitenkaan puhua todellisuudesta mitään.

”Moderni tiede ei tarvitse filosofiaa mihinkään.”

Se, että tämä kommentti on napattu Vauva-lehden keskustelupalstalta, kertoo jotain väitteen juurtumisesta kansan syviin riveihin. Ajatus on tavanomainen myös tiedettä popularisoivien tiedemiesten kirjoituksissa.Lue koko artikkeli

7.3.2017 Vieraskynä,

Oliko K. V. Laurikainen uskonnon ja tieteen keskustelun edelläkävijä?

Kalervo Vihtori (K. V.) Laurikainen (1916-1997) oli fysiikan professori, joka loi perustan suomalaiselle teoreettisen fysiikan tutkimukselle ja yliopistokoulutukselle. Elämänsä lopulla hän tuli tunnetuksi elämänkatsomuksellisena keskustelijana.

Hän oli mukana perustamassa Luonnonfilosofian seuraa ja oli kuolemaansa asti sen voimahahmo. Laurikainen käsitteli töissään, opetuksessaan ja populaariartikkeleissaan luonnontieteen todellisuuskuvaa, maailmankatsomusten perusteita, tieteen ja uskonnon sekä aineen ja hengen suhdetta.Lue koko artikkeli

28.2.2017 Kolumni,

Onko luterilainen luonnollinen teologia mahdotonta?

”Martti Luther tiesi tarkkaan, että järki on uskonnon arkkivihollinen ja hän varoitti usein sen vaaroista.” Näin kirjoittaa Richard Dawkins kirjassaan Jumalharha (s. 202). Dawkinsin mukaan Luther vaati, että ”järki tulee tuhota kaikista kristityistä”. Näinkö todella on? Eikö luterilaisuudessa ole sijaan ihmisen luonnolliselle järjelle?

Luonnollinen teologia on teologiaa, jossa luontoa havainnoimalla ja järkeä käyttämällä pyritään löytämään Jumala-uskoa tukevaa todistusaineistoa. Luonnollinen teologia ei siis nojaa Jumalan erityiseen ilmoitukseen (Jumalan inspiroimiksi käsitettyihin kirjoituksiin tai historiassa tapahtuneisiin tapahtumiin, joiden oletetaan ilmaisevan Jumalan tahtoa) vaan pelkästään inhimilliseen järkeen ja havaintoihin.Lue koko artikkeli

21.2.2017 Ajankohtaista, Kolumni,

Tiede-lehti julkaisi viisi aukeamaa pitkän artikkelin Jumalan olemassaolosta ja muista “elämän suurimmista arvoituksista”. Arvioimme, miten juttu suoriutui tehtävästään

“Elämän suurimmat arvoitukset” kiinnostavat. Niitä ei käsitellä vain filosofien ja teologien keskiajalta tuoksuvissa keskusteluissa. Ne askarruttavat myös tieteellisesti koulutettuja ihmisiä ympäri maailman. Suomessa Tiede-lehti onkin helmikuun numerossa tarttunut muun muassa vapaan tahdon, tietoisuuden, ja Jumalan olemassaolon visaisiin pulmiin. Analysoimme tekstin lukijan pyynnöstä. Rohkeasta avauksesta huolimatta aiheiden käsittely jättää monin paikoin toivomisen varaa.

Lehti on varannut sivuistaan peräti viiden aukeaman verran lähes jokaista ihmistä askarruttaville perustaville kysymyksille. Kustakin haastatellaan aihepiiriä miettineitä filosofeja ja tieteentekijöitä. Pyrkimys käsitellä näitä kysymyksiä on sinänsä erittäin kannatettava, ja luin suurella mielenkiinnolla eri nykytieteen huippujen näkemyksiä vaikkapa tietoisuudesta ja aivojen toiminnasta.Lue koko artikkeli

14.2.2017 Kirja-arvio, Vieraskynä,

Jumalten tuho

Niin kummalliselta kuin se ehkä kuulostaakin, niin kristinuskon alkuaikoina Rooman valtakunnassa kristittyjä pidettiin ateisteina. Muiden jumalat hylättiin. Monesti kristittyjä pidettiin myös alimpana roskaväkenä.

Yhdessä kertomuksessa toiselta vuosisadalta piispa Polykarpos viedään teloitettavaksi. “Ateistit alas!” – yltyi kansanjoukon huuto, ja pidätetty piispa menetti henkensä, juuri ateisminsa vuoksi. Piispa kuitenkin päätti päivänsä tyylikkäästi. Hän vilkaisi kansan puoleen ja tokaisi takaisin: ”Niin tosiaan, ateistit alas!”Lue koko artikkeli

7.2.2017 Kolumni,

Unohdettu vaihtoehto? Tahdonvapauden ja determinismin yhteensopivuus

Oletamme usein, etteivät vapaa tahto ja determinismi ole yhteensopivia. Saman oletuksen tekevät myös monet tieteilijät. Aku Visala esittelee kuitenkin vastakkaisen näkökulman, joiden mukaan vapaus ja determinismi eivät sellaisenaan ole keskenään törmäyskurssilla. Tällaiset kompatibilismiksi kutsutut näkemykset auttavat ratkaisemaan monia tahdonvapauteen liittyviä ongelmia.

Helsingin yliopisto järjesti tämän vuoden tammikuussa Tieteen päivät otsikolla ”vapauden rajat”. Eräs käsitellyistä teemoista oli vapaa tahto ja tiede. Menin tietysti paikalle kuuntelemaan keskustelua, jonka tarkoituksena oli selvittää uhkaavatko neurotieteen ja genetiikan tulokset vapaata tahtoamme ja vastuutamme.Lue koko artikkeli

31.1.2017 Kirja-arvio,

Vapaan tahdon kieltävät tutkimusten tulkinnat joutuvat uutuuskirjassa kriittiseen tarkasteluun

Voidaanko tieteellisen tutkimuksen perusteella päätellä, ettei vapaata tahtoa ole? Filosofian professori Alfred Mele käsittelee kysymystä juuri suomennetussa kirjassaan eikä ole vakuuttunut.

Areiopagilla on viime aikoina käsitelty tahdonvapautta usean eri kirjoituksen voimin, muun muassa täällä. Viisas elämä Oy on julkaissut Alfred Melen kirjan Onko vapaa tahto illuusio? Dialogi vapaasta tahdosta ja tieteestä suomeksi viime syksynä. Kirja on ensimmäinen suomennos eräältä maailman johtavista tahdonvapautta tutkivista filosofeista.Lue koko artikkeli

24.1.2017 Kolumni,

Ajatuksenvapaus pakkolääkinnän ja psyykkisen sairauden puristuksessa

Jokaisella ihmisellä on absoluuttinen oikeus ajatuksenvapauteen. Vaikka psykiatristen sairauksien hoidossa käytetyillä psykoosilääkkeillä pyrittäisiin auttamaan potilasta, voi niillä olla myös tuhoisia seurauksia hänen aivotoiminnalleen. Ajatuksenvapauden turvaaminen edellyttää kunnollista lääketutkimusta ja tutkimustulosten soveltamista.

Kun psykiatrit diagnosoivat jollakulla skitsofrenian tai muun psykoottistasoisen mielenterveydenhäiriön, seuraa siitä tarvittaessa pakkohoitoa. Ulkopuoliset katsovat, että ihminen tarvitsee apua ja pyrkivät auttamaan häntä lääkityksellä, joka palauttaa toimintakykyä ja lievittää harhoja. He puuttuvat siis pakkotoimin ihmisen aivotoimintaan. Lue koko artikkeli

17.1.2017 Kirja-arvio,

David Humen Keskusteluja luonnollisesta uskonnosta

Skottilainen skeptikko David Hume (1711-1776) kirjoitti teostaan Keskusteluja luonnollisesta uskonnosta noin 25 vuoden ajan. Teos sisälsi ilmeisesti julkaisuaikanaan varsin tulenarkaa materiaalia, sillä se julkaistiin aluksi ilman kustantajan ja tekijän nimeä. Käsiteltävänä on kysymys luonnollisesta uskosta: onko luonnon antamien todisteiden perusteella järkevää uskoa hyvään Luojaan?

Humen argumentteja pidetään monissa piireissä edelleen lyömättöminä, mikä todetaan myös Niin & näin -kustantamon julkaiseman erinomaisen suomennoksen takakannessa. Teoksessa onkin monia ansioita, mutta toisaalta keskustelu on mennyt myös eteenpäin Humen päivistä, eivätkä hänen argumenttinsa toimi enää muuttamatta. Tässä artikkelissa esittelen hieman teosta.Lue koko artikkeli

10.1.2017 Kolumni,

Kardinaali Cusanuksen kumma kosmos

Nikolaus Cusanus (1401–1464) oli korkea-arvoinen katolisen kirkon teologi, joka muotoili huikeasti omaa aikaansa edellä olevaa kosmologista mallia. Teologis-filosofisten periaatteiden pohjalta hän ennusti oikein muun muassa Maan ja planeettojen ratojen muodon sekä monia muita nykytieteen omaksumia käsityksiä kosmoksesta.

Ptolemaioksen ja Aristoteleen ajattelun pohjalta syntynyt maakeskinen kosmologia piti pintansa aina myöhäiskeskiajalle asti. Kirkossa tämä malli oli hyväksytty hyvänä tieteellisenä selityksenä, joka näytti myös sopivan yhteen joidenkin raamatunkohtien kanssa. Malli joutui haastetuksi vasta Kopernikuksen ja Galileon myötä 1500-luvun loppupuoliskolla. Lue koko artikkeli

20.12.2016 Kolumni,

Helvetti on oma valinta

Perinteisen kristillisen teologian mukaan osa ihmiskunnasta päätyy helvetin liekkeihin kärsimään ikuista ja oikeudenmukaista rangaistusta pahoista teoistaan. Oppi vaikuttaa moraalisesti vastenmieliseltä: jos Jumala on kaikkivoipa ja täydellisen rakastava, miksi hän ei pelasta kaikkia? Filosofi Jerry L. Walls väittää, että vaikka Jumala haluaisi kaikille parasta, jotkut ihmiset haluavat vapaasta tahdostaan mennä – ja jäädä – helvettiin.

”Helvetti katosi. Kukaan ei huomannut.” Näin väitti uskonnontutkija Martin Marty Harvard Theological Review:ssä vuonna 1985. Artikkelin mukaan helvetillä oli aiemmin ollut keskeinen rooli amerikkalaisen koululaitoksen moraalikasvatuksessa. Ajan myötä teema oli kuitenkin hävinnyt jopa kirkkojen julistuksesta.Lue koko artikkeli

13.12.2016 Vieraskynä,

Onko maailmankaikkeudella päämäärä?

Missä mielessä aika on olemassa? Osoittavatko fysiikan “nuolet” jotain päämäärää kohti? Tässä on kolmas ja viimeinen osa fyysikko Robert Mannin artikkelista teologian ja fysiikan suhteesta.

Ikuisuus

Kaikki yritykset ymmärtää painovoimaa kvanttimekaanisin termein ovat tähän mennessä epäonnistuneet. Vaikka enemmistö teoreettisista fyysikoista yhä pitää säieteoriaa lupaavimpana lähtökohtana ongelman kohtaamiseen, on esitetty lukuisia kilpaileviakin ideoita. Itse asiassa kvantti-informaation ymmärryksestä painovoiman kontekstissa on tullut oma koulukuntansa, joilla on omat käsityksensä oikeasta. Vaikka tällä hetkellä ollaan kaukana kokeellisuudesta, tällaiset ideat herättävät kysymyksiä siitä, mihin todellisuus perustuu, mikä asiana ei koskaan ole kaukana teologisesta maailmankuvasta. Vaikuttaisi siltä, että luomisen ja Luojan suhde on erittäin hienovarainen ja monimutkainen.Lue koko artikkeli

8.12.2016 Vieraskynä,

Onko fysiikan reduktionismi teologian arkkivihollinen vai sydänystävä?

Fysiikassa harvoilla syillä pyritään selittämään lukuisia ilmiöitä, eli redusoimaan niitä. Onko tämä teologialle uhka vai mahdollisuus? Entä mitä yllättäviä yhtäläisyyksiä todellisuuden kvanttilomittuneella luonteella voi olla kolminaisuusopin perikoreesin kanssa? Robert Mannin artikkeli fysiikan ja teologian rajapinnasta jatkuu, ja tässä on sen toinen osa.

Reduktionismi

Keskeinen motivaattori kaiken tieteellisen ajattelun taustalla on yhdistäminen: havainto, että erilaisilta näyttävät ilmiöt voidaan ymmärtää saman ilmiön erilaisina puolina jollain syvemmällä tasolla. Historiaa tarkastellessa voidaan huomata, että tieteen kannalta yhdistämispyrkimykset ovat olleet  varsin hedelmällisiä, ja erityisesti näin on ollut fysiikassa, vaikka kyseisen strategian toimivuus ei olekaan taattua.Lue koko artikkeli

Ylös