Suodata artikkeleita

Kaikki artikkelit

7.1.2020 Artikkeli,

Elämän perusedellytysten hienosäätö, osa 3: Hiili

Ilmastonmuutos on nostanut hiilen – ja varsinkin sen yhdisteen hiilidioksidin – päivän polttavaksi puheenaiheeksi. Lähes kaikkien eloperäisten energialähteiden hyödyntäminen vapauttaa hiiltä ilmakehään. Tämä kuvastaa hiilen asemaa elämän perusedellytyksenä: hiili on kaiken elävän pääasiallinen rakennusaine.

Elämän perusedellyksiä käsittelevän artikkelisarjan kolmannessa osassa tarkastellaan hienosäätöä jälleen yhden elämän perusedellytyksen, hiilen, näkökulmasta. Elävien organismien solukoneistot ja lähes kaikki elintärkeät rakenteet molekyylitasolta lähtien muodostuvat hiilen yhdisteistä.Lue koko artikkeli

17.12.2019 Kirja-arvio,

Pimeä keskiaika?

Keskiajalla kirkko kontrolloi ihmisten elämää, noitia poltettiin liukuhihnalta ja maapallo oli litteä. Kaikki oli kaikin puolin synkkää ja sivistymätöntä. Vai oliko sittenkään? FT Jaakko Tahkokallion uutuuskirja Pimeä aika. Kymmenen myyttiä keskiajasta (Gaudeamus 2019) oikoo taitavasti näitä ja muita keskiaikaan liitettyjä virheellisiä käsityksiä.

Tahkokallio taustoittaa myytinmurtamisprojektiaan seuraavasti: ”Tiede etsii yleistyksiä ja abstraktioita, mutta inhimillinen maailma on loputtoman monimutkainen paikka. […] Mitä suurempia kehityslinjoja historian tutkija syleilee, sitä karkeammaksi kuva muuttuu ja sitä epätarkemmin yleistys vastaa sen taakse jäävää todellisuutta. Pahimmillaan yleistys irtautuu tiedollisesta pohjastaan ja alkaa elää omaa elämäänsä maailmankuvaamme muovaavana historiallisena myyttinä.”Lue koko artikkeli

10.12.2019 Podcast,

Areiopagin podcast #21: Näkökulmia piispojen puheenvuorosta käytyyn keskusteluun

Areiopagin podcastin tässä jaksossa tarkastellaan, millaista keskustelua piispojen julkaisema Tieteiden lahja -kannanotto on herättänyt. Tarvittiinko tällaista kannanottoa? Siloitteleeko kannanotto liikaa tieteen ja kristinuskon välisiä ristiriitoja?

Areiopagi julkaisi viime viikolla eri alojen tieteentekijöiden kommentteja evankelis-luterilaisen kirkon piispojen puheenvuoroon Tieteiden Lahja. Kommenteissa kiitettiin piispojen tapaa korostaa tieteen ja uskon yhteensopivuutta. Toisten mielestä uskon ja tieteen erillisyyttä olisi kuitenkin saanut korostaa enemmän, kun taas toisten mielestä piispojen olisi ollut syytä haastaa tieteen nimissä esitettyjä väitteitä rohkeammin. Tässä podcastissa TT Aku Visala ja TT Rope Kojonen keskustelevat kannanotosta ja sitä seuranneesta keskustelusta.Lue koko artikkeli

29.11.2019 Dialogi,

Tieteiden lahja osa 2: Kommentoijina Syksy Räsänen, Matti Leisola, Leo Näreaho, Tarja Kallio-Tamminen ja Sammeli Juntunen

Tukeeko tiede oikein ymmärrettynä jumala-uskoa vai ateismia? Vai voisiko tiede olla neutraali asiassa? Entäpä tieteen, moraalin ja uskonnon suhde – miten se olisi parasta ymmärtää? Tässä evankelis-luterilaisen kirkon piispojen Tieteiden lahja -kannanottoa käsittelevässä toisessa osassa julkaisemme loput viisi kommenttia kannanottoon.

Tieteiden lahja- kannanotto on luettavissa täältä. Kannanottoa käsittelevissä kommettipuheenvuoroissa eri näkökulmia edustavat tällä kertaa ovat kosmologi Syksy Räsänen, biokemisti Matti Leisola, filosofi Leo Näreaho, filosofi Tarja Kallio-Tamminen ja teologi Sammeli Juntunen.

Lue koko artikkeli

28.11.2019 Dialogi,

Tieteiden lahja osa 1: Kommentoijina Eero Junkkaala, Leila Haaparanta, Mikael Fortelius, Jaakko Tahkokallio ja Laura Riuttanen

Suomen evankelis-luterilaisen kirkon piispat ovat eilen, 27.11. julkaisseet kannanoton tieteen ja uskon suhteesta. Areiopagi sai luvan pyytää eri aloja edustavilta tieteilijöiltä, teologeilta ja filosofeilta kommentteja kannanottoon jo ennen sen ilmestymistä. Saimme kaikkiaan kymmenen kommenttia, joista tässä ensimmäisessä osassa esittelemme viisi.

Kommentoijat edustavat hyvin erilaisia kantoja, ja olemme tarkoituksella kutsuneet mukaan myös sellaisia ääniä, joiden arvelimme etukäteen suhtautuvan kriittisesti kannanoton sisältöön. Kukin kirjoittaja on vastuussa vain omasta kannanotostaan.Lue koko artikkeli

5.11.2019 Artikkeli,

Elämän perusedellytysten hienosäätö, osa 2: Valo

Valo on elämän yksi perusedellytyksistä. Ilman valoa meillä ei voisi olla näköaistia, eivätkä kasvit voisi tuottaa energiaa yhteyttämällä. Näkyvä valo on kuitenkin vain yksi pieni osa sähkömagneettisen säteilyn spektriä. Elämän kannalta välttämätöntä sähkömagneettista säteilyä on myös esimerkiksi infrapunasäteily, joka pitää maapallon lämpimänä. Kun sähkömagneettista säteilyä tarkastellaan kokonaisuutena, havaitaan sen elämälle välttämättömien ominaisuuksien olevan niin hienovaraiset, että ne vaikuttavat hienosäädetyiltä.

Se, mitä tunnemme näkyvänä valona, on vain yksi alue sähkömagneettisen säteilyn laajalla spektrillä. Sähkömagneettisen säteilyn spektrillä on seitsemän aluetta: gammasäteily, röntgensäteily, ultraviolettisäteily, näkyvä valo, infrapunasäteily, mikroaaltosäteily ja radioaaltosäteily. Mitä lyhyempi on säteilyn aallonpituus, sitä korkeamman energiatason säteilyä se on. Gamma-aallot ovat siis kaikkein korkeimman energiatason sähkömagneettista säteilyä ja radioaallot kaikkein matalimman energiatason sähkömagneettista säteilyä. Sähkömagneettisen säteilyn spektri on todella laaja: sen pisin aallon pituus on 1025 kertaa pidempi kuin sen lyhyin aallonpituus.Lue koko artikkeli

29.10.2019 Vieraskynä,

Voiko teologia pelastaa maapallon hukkumasta muovijätteeseen?

Ympäristökriisit, kuten muovijätteen valtava määrä vesistöissä, haastavat jokaisen ihmisen miettimään uudelleen suhdettaan luontoon. Näyttää siltä, että ihmiskunta on epäonnistunut tehtävässään viljellä ja varjella maapalloa. Teologit ovat erityisen haasteen edessä, sillä heidän tehtävänään on määritellä uudelleen, mitä “viljeleminen ja varjeleminen” tarkoittaa ympäristökriisien aikakaudella.

Pari yötä sitten jokin merilintu pääsi roskakoriini. Kaikki likaiset roskani ja kertakäyttöiset muovijätteeni oli levitetty puutarhaan naapureiden nähtäviksi. Nyt he tietävät, että olen muovin suhteen syntisistä suurimpia. Tällainen paljastuminen on nykyisessä ajassamme erityisen kiusallista. Meitä ympäröi epäaitoa materiaalia käsittelevien uutisten tulva. Tarkoitan tällä todellisia uutisia kaikista jäljitelmistä, joiden olemme antaneet paeta yksityiselämistämme meitä ympäröiviin meriin. Lukuisista syistä (Sir David Attenborough ja hänen tiiminsä ansaitsevat tästä erityisen kiitoksen), maailma on yhtäkkiä havahtunut muovisen saasteen ongelmaan. Olen ajatellut muovia enemmän viimeisen kuuden kuukauden aikana kuin koko aiemman elämäni aikana.Lue koko artikkeli

15.10.2019 Podcast,

Areiopagin podcast #20: Viekö uskonnon tieteellinen selittäminen uskolta pohjan?

Debunkkausargumenttiin vetoavien uskontokriitikkojen mukaan uskonnolliset uskomukset voidaan selittää pois vetoamalla ihmisen yliherkkyyteen laittaa tapahtumia tietoisten toimijoiden syyksi. Miten argumenttiin voidaan vastata?

Areiopagin podcastin tässä jaksossa Lari Launonen ja Aku Visala keskustelevat debunkkausargumentista, jolla uskonnollisia uskomuksia voidaan yrittää selittää pois. Debunkkausargumentti perustuu väitteeseen, että ihmisillä on hyperaktiivinen agentintunnistusjärjestelmä, joka tunnistaa toimijoita usein väärin perustein. Voivatko uskonnolliset uskomukset olla seurausta yliluonnollisten agenttien virheellisestä tunnistamisesta?

Lue koko artikkeli

8.10.2019 Artikkeli,

Elämän perusedellytysten hienosäätö, osa 1: Vesi

Vedestä sanotaan usein, että se on elämän perusedellytys. Mikä tekee vedestä niin ihmeellisen, että sitä voidaan pitää biologisen elämän mahdollistajana? Mitä veden ominaisuudet kertovat meille Jumalan olemassaolosta?

Hienosäädöllä (engl. fine-tuning) tarkoitetaan sitä luonnontieteellistä havaintoa, että mutkikkaan, älyllisen elämän olemassaolo riippuu tarkasti sopivista luonnon olosuhteista. Kuten fyysikot Stephen Hawking ja Leonard Mlodinow kirjoittavat teoksessaan Grand Design (2010), “Luonnonlait muodostavat järjestelmän, joka on äärimmäisen hienosäädetty ja fysiikan lakeja voidaan muuttaa vain hyvin vähän tuhoamatta tuntemamme elämän kehittymisen mahdollisuutta.” Hienosäädölle tyypillisinä selityksinä on esitetty joko luomista tai multiversumia, ja asiaan liittyvistä tarkoista todennäköisyyksistä käydään myös kriittistä keskustelua. Asiaan liittyvistä argumenteista on Areiopagilla julkaistu artikkelit kosmisesta hienosäädöstä (tässä ja tässä) sekä luomista ja multiuniversumia käsittelevästä keskustelusta.Lue koko artikkeli

2.10.2019 Kirja-arvio,

Ikävä asiallista keskustelua

Kuopion hiippakunnan piispa, dosentti Jari Jolkkonen, on julkaissut monipuolisen kokoelman tekstejään viime vuosilta. Ikävä vanhoja ateisteja on todella lukemisen arvoinen taskuteos.

Jolkkosen kirjoitukset ottavat kantaa moniin ajankohtaisiin aiheisiin. Hän tarjoaa katsauksen ateismiin ja tieteen historiaan, pohtii monikulttuurisuutta ja maahanmuuttoa sekä valaisee luterilaisuuden historiaa ja luonnetta. Piispa puolustaa lepoa, yhteiskunnan huono-osaisia ja kirkon edustamaa klassista avioliittokäsitystä. Esineellistävää seksuaalisuutta, eutanasiaa ja vastuutonta puhetta hän vastustaa hyvin perustein.

Lue koko artikkeli

24.9.2019 Vieraskynä,

Mitä varhaiskristillinen kirkko voi opettaa nykypäivän kristityille?

Kristinuskon ja kristittyjen kohtaamat haasteet ovat nykypäivänä yllättävän samanlaisia kuin antiikin aikana. Miten varhaiskristillisyyttä tutkivan patristiikan avulla voidaan löytää ratkaisuja kohtaamiimme haasteisiin?

Patristiikan tutkimuksella on paljon annettavaa kirkoille, mutta myös yhteiskunnalle. Ennen kuin katsotaan mitä se voisi olla, pitää tietää, mitä patristiikalla tarkoitetaan.

Patristiikka tutkii varhaisen kirkon teologiaa ja käytäntöjä sekä sitä maailmaa, jossa varhaiset kristityt elivät. Vanhastaan patristiikalla tarkoitetaan erityisesti varhaisen kirkon ajattelun ja opetuksen tutkimusta, jolloin keskitytään tekstien tutkimukseen. Nykyään patristiikan tehtävä ja ala ymmärretään usein kuitenkin laajemmin, mitä näkyy osuvasti siinä, että alasta nykyään usein käytetään nimitystä Early Christian Studies. Patristiikkaa tutkivat niin teologit, antiikintutkijat, arkeologit, historiantutkijat, filosofit, kielitieteilijät kuin taidehistorioitsijat, vain muutamia mainitakseni.

Lue koko artikkeli

17.9.2019 Kirja-arvio,

Miten tahdonvapauden puolustajat vastaavat tieteellisiin ja teologisiin haasteisiin? – Kirja-arvio, osa 2

Ovatko valintamme aidosti itse tekemiämme, vai ovatko ne geenien tai Jumalan määräämiä? Tässä kirja-arvion toisessa osassa kysymystä tarkastellaan Denis Alexanderin teoksen Genes, Determinism, and God sekä John Lennoxin teoksen Determined to Believe valossa.

Biologi Denis Alexander esittää kirjassaan Genes, Determinism, and God vahvoja tieteellisiä perusteita geneettistä determinismiä vastaan. Vaikka kirjan otsikkoon sisältyvät sanat ”determinismi” ja ”Jumala”, teos käsittelee lähinnä “geenejä”. Kirjan ensimmäisissä luvuissa tarkastellaan geneettisten ja kasvatuksellisten tekijöiden välisestä suhteesta käytyä keskustelua lähtien antiikin Kreikan filosofiasta nykyaikaiseen genetiikkaan asti. Sitten seuraa useita lukuja, joissa esitetään yleiskuvaus uusimmasta genetiikasta. Sen jälkeen Alexander tutkii sosiaalisen elämän ja käyttäytymisen erityisiä alueita, joilla genetiikkaa on sovellettu. Näitä ovat esimerkiksi sukupuolierot, poliittinen käyttäytyminen ja oikeusjärjestelmä. Teoksen 12 luvusta vain kaksi viimeistä käsittelee filosofisia ja teologisia kysymyksiä.Lue koko artikkeli

11.9.2019 Kirja-arvio,

Miten tahdonvapauden puolustajat vastaavat tieteellisiin ja teologisiin haasteisiin? Kirja-arvio, osa 1

Onko meillä kyky tehdä aidosti vapaita valintoja, kuten yleensä ajattelemme? Mitä mieltä tästä valinnanvapaudesta ovat tutkijat eri aloilta? Tässä kirja-arvion ensimmäisessä osassa kysymystä pohditaan vapaan tahdon filosofi Christian Listin teoksen Why Free Will is Real valossa.

Vapaaseen tahtoon ja vastuuseen liittyvistä aiheista käydään kuumaa keskustelua tieteessä, teologiassa ja filosofiassa. Jotkut viimeaikaisista neurotieteen ja psykologian tuloksista ovat herättäneet vaikeita kysymyksiä vapaasta tahdosta. Ne nimittäin näyttäisivät viittaavan siihen, että ihmiset hallitsevat mielentilojaan ja toimintaansa vähemmässä määrin kuin usein ajatellaan. Tämä herättää haastavia kysymyksiä siitä, missä määrin ihmiset todella tietoisesti hallitsevat käyttäytymistään. Lisäksi klassinen vapaan tahdon teologinen ja filosofinen ongelma tuottaa edelleen paljon kitkaa teologien ja filosofien keskuudessa, epäilemättä siksi, koska sillä on keskeinen rooli eri kristillisten tunnustuskuntien identiteetin muodostamisessa. Vapaalla tahdolla on keskeinen rooli monissa kristillisissä opinkappaleissa, mukaan lukien opit synnistä, pelastuksesta ja pyhityksestä.

Lue koko artikkeli

Ylös