Suodata artikkeleita

Kaikki artikkelit

1.5.2018 Vieraskynä,

Suuren Kurpitsan paluu

Reformoitu tietoteoria on yksi merkittävimmistä nykyisen uskonnonfilosofian tieto-opillisista suuntauksista. Hieman yksinkertaistaen voisi sanoa, että sen kannattajien mukaan jumalusko voi olla rationaalinen, vaikkei sen tueksi olisikaan argumentteja.

Reformoidut tietoteoreetikot nimittäin ajattelevat, että Jumala voidaan ikään kuin aistia suoraan. Tästä syystä kristityn ei heidän mukaansa tarvitse erikseen esittää perusteita Jumalan olemassaolon puolesta ollakseen uskossaan rationaalinen.

Tunnetuin ja vaikutusvaltaisin reformoidun tietoteorian edustaja lienee Alvin Plantinga. Hänen monumentaalinen pääteoksensa Warranted Christian Belief on antanut suunnan oikeastaan kaikelle sitä seuranneelle keskustelulle reformoidusta tietoteoriasta. Seuraavaksi esittelen jotakin Plantingan teoksen pääideoita, jotta saamme käsityksen siitä, millaiseen ajatteluun reformoitu tieto-oppi nojautuu tai voi perustua. Tämän jälkeen perustelen, miksi Plantingan näkemys on mielestäni ongelmallinen ja johtaa relativismiin. Tiivistäen ongelmana on, että samalla strategialla voitaisiin periaatteessa puolustaa hyvin kummallisiakin uskomuksia, vaikkapa uskoa jokaisena pyhäinpäivänä ilmestyvään Suureen Kurpitsaan.Lue koko artikkeli

24.4.2018 Podcast,

Areiopagin podcast 11: ”Usko on yhteensopivaa epäilyksen kanssa”

Filosofi Bertrand Russell teki tunnetuksi seuraavan sanonnan: “Maailman ongelma on se, että typerykset ja fanaatikot ovat täynnä varmuutta, ja viisaat täynnä epäilyksiä.” Kumpaan lokeroon uskonnollinen usko kuuluu ja kuinka varmaa tai epävarmaa uskon pitää olla? Kuuluuko epäily puolestaan uskon kylkeen, sen ulkopuolelle vai peräti ytimeen?

Viime vuosina tehtyjen kyselytutkimusten perusteella suomalaiset ovat edelleen jokseenkin uskonnollista kansaa. Monet uskovat Jumalan olemassaoloon ja rukoilevat muulloinkin kuin kuolemanvakavan vaaratilanteen edessä. Suomalainen uskonnollisuus on kuitenkin luonteeltaan aika varovaista, eikä kovin fanaattista. Me katsomme karsaasti niitä, jotka toitottavat omaa uskoaan suurella varmuudella ja käännyttävät muita omaan leiriinsä.Lue koko artikkeli

17.4.2018 Artikkeli,

Kuinka ihmisen vajavainen kieli voi puhua täydellisestä Jumalasta? Edith Steinin filosofian tarkastelua

Edith Stein (1891-1942) oli sekä akateeminen filosofi että mystikko. Yksi hänen keskeisimmistä teksteistään käsitteli kuinka inhimillinen ja vajavainen kieli voi puhua täydellisestä Jumalasta.

David Hume esitti teoksessaan Puheita luonnollisesta uskonnosta seuraavan kysymyksen:

…miten te mystikot, jotka pidätte kiinni jumaluuden ehdottomasta käsittämättömyydestä, eroatte skeptikoista tai ateisteista, jotka väittävät, että kaiken ensimmäinen syy on tuntematon ja käsittämätön? (4.1)

Tässä artikkelissa tarkastellaan sitä, kuinka filosofi ja nunna Edith Stein vastasi tähän kysymykseen.Lue koko artikkeli

10.4.2018 Artikkeli,

Jumala ei tahdo hemmoteltuja kakaroita – ajatuksia Richard Swinburnen teodikeasta

Jos ei olisi köyhyyttä, ei olisi Äiti Teresaa eikä Rakkauden lähetyssisaria. Jos ei olisi rotusortoa, ei olisi Martin Luther Kingiä eikä kansalaisoikeusliikettä. Jos ei olisi luonnonkatastrofeja ja tautiepidemioita, ei olisi Lääkärit ilman rajoja -järjestöä. Ilman pahuutta maailmasta puuttuisi paljon myötätuntoa, sankaruutta ja uhrautuvaisuutta.

Kun isäni laittoi minut nuorena metsätöihin, tapasi hän sanoa “se kasvattaa luonnetta”. Niin ärsyttävältä kuin tämä teinipojasta kuulosti, isäni oli oikeassa. Yleinen kokemus kertoo, että ihmisenä kehittyminen vaatii epämukavien asioiden tekemistä. Tästä kertovat myös ilmaisut kuten ”elämä kasvattaa”, “armeija tekee pojista miehiä” tai ”pilalle hemmoteltu kakara”. Ihanteellista luonnetta ei saavuteta helpolla elämällä.Lue koko artikkeli

27.3.2018 Podcast,

Areiopagin podcast 10: ”Universumi on iso, Jumalaa ei ole”

Onko kosmos niin valtava, ettei se voi olla Jumalan luoma? Podcastin vieras Olli-Pekka Vainio vietti hiljattain vuoden Princetonin yliopistossa NASA:n projektissa pohtien muun muassa tätä kysymystä.

Areiopagin podcastin kymmenennessä jaksossa Lari Launonen isännöi Olli-Pekka Vainiota ja kosmoksen kokoisia kysymyksiä. Vainiolta ilmestyy kesällä myös kosmologiasta ja teologiasta kertova kirja, Cosmology in Theological Perspective (Baker Academic 2018), ja teologiaa ja kosmologiaa käsittelee myös podcastimme jakso.Lue koko artikkeli

20.3.2018 Dialogi,

”Voidaanko Jumalan olemassaoloa todistaa tieteen avulla?” Keskustelu lukiolaisten uskoa ja tietoa koskevista kysymyksistä

Usko ja tieto nähdään usein toisensa poissulkevina asioita. Onko kuitenkaan näin? Aihetta käsiteltiin Myyrmäen kirkolla 7.3.2018 järjestetyssä paneelikeskustelussa “Mahtuvatko usko ja tieto samaan päähän?” Tapahtumaan osallistui noin 200 vantaalaista lukiolaista, ja lukiolaisten kysymyksistä oli keskustelemassa kolme eri taustaa edustavaa panelistia. Julkaisemme panelistien vastaukset kysymyksiin.

“Mahtuvatko usko ja tieto samaan päähän” -keskustelutilaisuus sai alkunsa alkunsa, kun nuoriso-ja koulutyön pappi Jere Hämäläinen huomasi aiheen kiinnostavan nuoria sosiaalisessa mediassa. Yhteistyössä lukion uskonnonopettajien kanssa Hämäläinen järjesti Myyrmäen kirkolle paneelikeskustelun aiheesta.Lue koko artikkeli

13.3.2018 Podcast,

Areiopagin podcast 09: ”Robotti voi olla Jumalan kuva”

Yleisesti ajatellaan, että koneita eivät ihmisoikeudet koske. Ne eivät ole ajattelevia tai tuntevia otuksia. Vai ovatko? Esimerkiksi maailmalle hiljattain esitelty Sofia-robotti osaa laulaa, auttaa tekemään valintoja kaupassa, hoivaa vanhuksia, leikittää lapsia ja tutkii asioita. Ansaitseeko Sofia sittenkin ihmisen kaltaista kohtelua?

Mitä roboteista tulisi ajatella etenkin teologisesta näkökulmasta, jossa ihmisellä on erityinen arvo ja rooli Jumalan kuvana? Areiopagin podcastin yhdeksännessä jaksossa Lari Launonen ja Aku Visala käsittelevät Jumalan kuvan teologiaa.Lue koko artikkeli

6.3.2018 Kirja-arvio,

Kosmologin ja papin dialogi – miten maailmankaikkeus nähdään uskossa ja tieteessä?

Mitä tapahtuu, kun kosmologi ja teologi ryhtyvät keskustelemaan uskosta ja tieteestä? Onko molemminpuolinen toisen ohi puhuminen väistämätön lopputulema? Vai voiko keskustelun kautta syntyä uutta ymmärrystä sekä uskon että tieteen luonteesta?

Suomenkielisessä kirjallisuudessa on ilmestynyt joitakin uskon ja tieteen suhdetta käsitteleviä keskustelukirjoja. Näistä tunnetuimpia lienevät Esko Valtaojan ja Juha Pihkalan kaksi kirjaa Nurkkaan ajettu Jumala ja Tiedän uskovani, uskon tietäväni. Hieman vastaavanlainen teos on Iiro Viljan ja Risto Heikkilän kirja Kosmologia (Perussanoma, 2009).Lue koko artikkeli

27.2.2018 Podcast,

Areiopagin podcast 08: ”Tekoälyn ongelma on, että se tekee ihmisistä koneita”

Elokuvat Terminaattoreista Blade Runnereihin maalailevat synkkiä visioita tekoälyn ja ihmisten yhteisestä tulevaisuudesta. Kun koneista tulee liian älykkäitä, meistä tulee tavalla tai toisella niiden orjia. Vai onko pelko turhaa ja voidaanko teknologian avulla tehdä terveempiä ihmisiä ja jopa voittaa kuolema?

Areiopagin podcastin kahdeksannessa jaksossa Aku Visala ja Lari Launonen pureutuvat tekoälyyn ja sen uhkakuviin ja mahdollisuuksiin, dystopioihin ja utopioihin.Lue koko artikkeli

20.2.2018 Artikkeli,

Eugeniikkaa ja fundamentalismia: mitä Scopesin apinaoikeudenkäynnistä pitäisi ajatella?

Evoluution opettamisen moraaliset seuraukset ovat olleet eräs teorian kriitikoiden keskeinen huoli. Ehkä tunnetuin esimerkki evolutionismin moraalisesta kritiikistä on ollut Yhdysvaltain demokraattipuoleen kolminkertaisen presidenttiehdokkaan William Jennings Bryanin (1860-1925) johtama kampanja evoluutio-opetuksen kieltämiseksi 1920-luvun Yhdysvalloissa. Kampanja johti lopulta kuuluisaan Scopesin oikeudenkäyntiin vuonna 1925.

Jalkapallovalmentaja ja sijaisopettaja John Thomas Scopes uhmasi Tennesseen osavaltion säätämiä evoluutio-opetuksen rajoituksia, mistä syystä hänet haastettiin maailmanlaajuista huomiota saaneeseen oikeudenkäyntiin. Molemmille osapuolille kyseessä oli hyvän ja pahan välinen taistelu. Yllättäen nykyajan näkökulmasta arvioituna kummallakin osapuolella oli kuitenkin sekä hyviä että huonoja perusteluja.Lue koko artikkeli

13.2.2018 Podcast,

Areiopagin podcast 07: ”Hyvä Jumala ei kätkeydy”

Jos on olemassa vilpitöntä epäuskoa, niin Jumalaa ei ole, väittää ateistinen filosofi John Schellenberg. Miten tällaiseen ”Jumalan kätkeytyneisyyden” ongelmaan on teististen filosofien ja teologien parissa suhtauduttu?

Areiopagin podcastin seitsemännessä jaksossa Aku Visala ja Lari Launonen pureutuvat ongelmaan siitä, miksi usko Jumalaan ei synny sellaisissa henkilöissä, jotka kuitenkin näyttävät suhtautuvan Jumalan olemassaoloon avoimin mielin?Lue koko artikkeli

6.2.2018 Kirja-arvio,

Onko evoluution ja luomisen välillä ristiriitaa? Arvio teistisen evoluution kritiikkikirjasta, osa 2

Suomessa esitettävät väitteet uskon ja tieteen (tai evoluution ja luomisen) välttämättömästä ristiriidasta ovat usein toistoa kansainvälisestä keskustelusta. Rope Kojonen ja Juuso Loikkanen arvioivat kansainvälistä keskustelua kirjan Theistic Evolution: A Scientific, Philosophical and Theological Critique kautta. Tässä arvion toisessa osassa pohditaan, miten filosofia ja teologia vaikuttavat evoluutioteoriasta käytyyn väittelyyn ja onko evoluutioteoria ristiriidassa Raamatun kanssa.Lue koko artikkeli

30.1.2018 Kirja-arvio,

Onko evoluution ja luomisen välillä ristiriitaa? Arvio teistisen evoluution kritiikkikirjasta, osa 1

Teistinen evoluutio on vallitseva näkemys myös suomalaisten teologien ja evankelis-luterilaisen kirkon piirissä, ja sitä ovat puolustaneet sekä ”konservatiivit” että ”liberaalit”, esimerkiksi arkkipiispa Kari Mäkinen ja edesmennyt dogmaatikko Osmo TiililäEvoluution ja luomisen yhteensopivuus on kuitenkin myös kyseenalaistettu, suomalaisessa keskustelussa esimerkiksi fyysikko Kari Enqvistin ja lääkäri Pekka Reinikaisen toimesta. Arvioimme aihetta koskevan 1007-sivuisen teoksen.

Suurten perinteisten kirkkojen (kuten roomalaiskatolisen kirkon) virallisen opetuksen mukaan evoluutioteoria on perusteltu luonnontieteellinen teoria, joka ei ilman ideologisia tulkintoja ole ristiriidassa luomisuskon kanssa. Teoriasta kyllä tehdään usein ateistisia tulkintoja (esimerkiksi se, että prosessilla ei ole mitään jumalallista tarkoitusta), mutta nämä eivät kirkkojen kannanottojen mukaan kuulu evoluutioteoriaan tieteenä. Lue koko artikkeli

Ylös