Suodata artikkeleita

Kaikki artikkelit

13.2.2018 Podcast,

Areiopagin podcast 07: ”Hyvä Jumala ei kätkeydy”

Jos on olemassa vilpitöntä epäuskoa, niin Jumalaa ei ole, väittää ateistinen filosofi John Schellenberg. Miten tällaiseen ”Jumalan kätkeytyneisyyden” ongelmaan on teististen filosofien ja teologien parissa suhtauduttu?

Areiopagin podcastin seitsemännessä jaksossa Aku Visala ja Lari Launonen pureutuvat ongelmaan siitä, miksi usko Jumalaan ei synny sellaisissa henkilöissä, jotka kuitenkin näyttävät suhtautuvan Jumalan olemassaoloon avoimin mielin?Lue koko artikkeli

6.2.2018 Kirja-arvio,

Onko evoluution ja luomisen välillä ristiriitaa? Arvio teistisen evoluution kritiikkikirjasta, osa 2

Suomessa esitettävät väitteet uskon ja tieteen (tai evoluution ja luomisen) välttämättömästä ristiriidasta ovat usein toistoa kansainvälisestä keskustelusta. Rope Kojonen ja Juuso Loikkanen arvioivat kansainvälistä keskustelua kirjan Theistic Evolution: A Scientific, Philosophical and Theological Critique kautta. Tässä arvion toisessa osassa pohditaan, miten filosofia ja teologia vaikuttavat evoluutioteoriasta käytyyn väittelyyn ja onko evoluutioteoria ristiriidassa Raamatun kanssa.Lue koko artikkeli

30.1.2018 Kirja-arvio,

Onko evoluution ja luomisen välillä ristiriitaa? Arvio teistisen evoluution kritiikkikirjasta, osa 1

Teistinen evoluutio on vallitseva näkemys myös suomalaisten teologien ja evankelis-luterilaisen kirkon piirissä, ja sitä ovat puolustaneet sekä ”konservatiivit” että ”liberaalit”, esimerkiksi arkkipiispa Kari Mäkinen ja edesmennyt dogmaatikko Osmo TiililäEvoluution ja luomisen yhteensopivuus on kuitenkin myös kyseenalaistettu, suomalaisessa keskustelussa esimerkiksi fyysikko Kari Enqvistin ja lääkäri Pekka Reinikaisen toimesta. Arvioimme aihetta koskevan 1007-sivuisen teoksen.

Suurten perinteisten kirkkojen (kuten roomalaiskatolisen kirkon) virallisen opetuksen mukaan evoluutioteoria on perusteltu luonnontieteellinen teoria, joka ei ilman ideologisia tulkintoja ole ristiriidassa luomisuskon kanssa. Teoriasta kyllä tehdään usein ateistisia tulkintoja (esimerkiksi se, että prosessilla ei ole mitään jumalallista tarkoitusta), mutta nämä eivät kirkkojen kannanottojen mukaan kuulu evoluutioteoriaan tieteenä. Lue koko artikkeli

23.1.2018 Kolumni,

Yksi historian suurimmista fyysikoista kertoo luennossaan, kuinka metafysiikka ja teologia kuuluvat keskelle luonnontiedettä

Eräs fysiikan historian suurmies, James Clerk Maxwell, piti ensimmäisen virkaanastujaisluentonsa 25-vuotiaana Skotlannin Aberdeenissa, Marischal Collegessa. Siinä tuore luonnonfilosofian professori teroitti oppilailleen muun muassa metafysiikan keskeistä roolia fysiikan harjoittamisessa. Tässä julkaistaan ote luennosta suomeksi.

Ensin kuitenkin muutama sana historiallisen taustan hahmottamiseksi. Professorin pesti Aberdeenissa oli Maxwellin ensimmäinen vakituinen työpaikka. Hän oli sen saadessaan ehtinyt valmistua Cambridgen yliopistosta loistavin arvosanoin ja toimia siellä osa-aikaisesti opetustehtävissä. Nyt edessä oli paluu Skotlantiin.Lue koko artikkeli

16.1.2018 Kolumni,

Tuhoaako robottien vallankumous meidät vai johdattaako se ihmiskunnan digitaaliseen paratiisiin?

Sci-fi kirjallisuudesta tutut älykkäät robotit ja tekoälyt saattavat olla meidänkin tulevaisuuttamme. Ne ovat jo joiltakin osin nykyisyyttämme. Ehkä tekoäly ratkaisee ilmastonmuutoksen ja antaa meille ikuisen elämän. Tai ehkä päädymme robottien orjiksi? Miten teologinen ihmiskäsitys suhtautuu älykkään teknologian kehitykseen? Näitä kysyy Aku Visala viime viikolla alkaneen artikkelinsa toisessa osassa.

Älyn tulevaisuus

Tekoälytutkimus ja teologinen ihmiskäsitys ovat orientoituneet kohti tulevaisuutta. Keskustelu älyn tulevaisuudesta pyörii singulariteetin ympärillä. Singulariteetti on hetki, jolloin teknologian kehitys ottaa eksponentiaalisen kasvun takia niin suuren kehitysaskeleen, ettei kehitystä nykytiedon valossa enää kyetä ennustamaan. Lue koko artikkeli

9.1.2018 Kolumni,

Onko robotilla sielu eli tekeekö laskentateho koneesta ihmisen?

Kuluneen vuosisadan aikana evoluutiobiologia esitti merkittävän haasteen teologiselle ihmiskäsitykselle. Ongelman muodosti nykyihmisen suhde häntä edeltäneisiin ihmislajeihin sekä muihin eläinlajeihin. 2000-luvulla teologinen ihmiskäsitys kohtaa uuden haasteen, joka ei tulekaan biologiasta, vaan kognitiotieteestä ja tekoälytutkimuksesta.

Kuinka teologian tulisi suhtautua keinoälyihin, keinotekoisiin organismeihin, kuten seksirobotteihin, ja ihmisten muokkaukseen tietotekniikan avulla. Millaisen sosiaalisen, moraalisen ja uskonnollisen statuksen saavat koneet, jotka me itse olemme luoneet omaksi kuvaksemme? Lue koko artikkeli

19.12.2017 Vieraskynä,

Ihmiskunta on maailmankaikkeuden mittakaavassa erityinen, ja näistä syistä tiedämme sen

Vuosi sitten kiitospäivänä amerikkalainen tähtitieteilijä Howard Smith kirjoitti kiinnostavan mielipidekirjoituksen maailmankaikkeudesta ja ihmisen asemasta siinä Washington Post -lehdessä. Areiopagi julkaisee puheenvuoron nyt suomeksi.

Osaamme olla kiitollisia monista silmiinpistävistä asioista. Mutta tarkastellaan nyt sellaista ilon aihetta, jota ihmiset tuntevat vähemmän, nimittäin lahjaa nykyaikaiselta tähtitieteeltä: sitä, miten näemme itsemme.Lue koko artikkeli

12.12.2017 Kolumni,

Mitä tarkoittaa olla Jumalan kuva?

Kristillinen oppi ihmisestä Jumalan kuvana on yleisesti tunnettu. Mutta mitä sillä oikeastaan tarkoitetaan? Voiko mahdollisesti jokin muukin olla Jumalan kuva?

Raamatun alkulehdillä kerrotaan kuinka ihminen luodaan ”Jumalan kuvaksi ja kaltaiseksi” (1. Moos. 26-27; 5:1-2; 9:6). Yllättävää on, että tähän ei juurikaan palata myöhemmin Raamatun lehdillä eikä käsitettä sen kummemmin selitetä. Uusi testamentti taas käyttää käsitettä puhuessaan Kristuksesta (Kol. 1:15; 2. Kor. 4:4, Heb. 1:3). Teologianhistoriassa käsitettä onkin käytetty varsin monella eri tapaa.Lue koko artikkeli

5.12.2017 Vieraskynä,

Martti Luther – peruskoulun isä?

Luther oli kaikkien aikojen merkittävin suomalainen”, otsikoi Frankfurter Allgemeine Zeitung lokakuussa. Mikä sai saksalaislehden sanomaan näin? Jari Jolkkosen mukaan yksi syistä on peruskoulun kehitys, jota hän käsittelee vieraskynässään.

Koulutuksen arvostus on yksi suomalaisen yhteiskunnan tunnusmerkki. Suomi on jo kauan kärkkynyt oppilaiden osaamista kansainvälisesti vertailevan Pisa-tutkimuksen kärjessä. Suomalaisen koulun menestystarina on kiistaton, mutta se ei ole syntynyt itsestään eikä tyhjiössä. Lue koko artikkeli

28.11.2017 Podcast,

Areiopagin podcast 06: Onko mitään järkeä puhua ihmisluonnosta?

Julkisessa keskustelussa väitellään usein siitä, ovatko jotkut käyttäytymismuodot luonnollisia. Jotkut psykologit ja biologit korostavat mielellään jonkinlaisen kulttuurista riippumattoman ihmisluonnon olemassaoloa. Toiset taas ankarasti kieltävät koko ihmisluonnon idean.

Viimeaikainen tutkimus on kuitenkin saattanut nämä kysymykset uuteen valoon. Lari Launonen ja Aku Visala keskustelevat Areiopagin podcastin kuudennessa jaksossa ihmisluonnon käsitteestä ja sen poikkitieteellisestä tutkimuksesta. Inspiraation lähteenä toimii Visalan ja Agustín Fuentesin kirja Conversations on Human Nature (Routledge, 2016). Lue aiheesta myös Visalan kirjoitus Onko ihmisluontoa olemassa?Lue koko artikkeli

21.11.2017 Kolumni,

Edistääkö analyyttinen ajattelu epäuskoa?

Vuonna 2012 mediassa levisi uutinen tutkimuksesta, jonka mukaan huolellinen harkinta saa ihmiset suhtautumaan skeptisemmin uskonnollisiin väitteisiin. Harvempi huomasi, että tänä vuonna kyseinen tutkimus käytännössä kumottiin. Tapaus tarjoaa oppitunnin tiedeuutisoinnista.

Analyyttinen ajattelu saa ihmiset epäilemään uskonnollisia väitteitä. Näin esitti viitisen vuotta sitten arvovaltaisessa Science-aikakauslehdessä julkaistu tutkimus, joka sai mukavasti palstatilaa eri medioissa, myös Suomessa. Tutkimustuloksesta oli helppo vetää myös johtopäätöksiä siitä, ettei uskonnollinen usko ei ole järkevää, eivätkä uskovaiset ole yleensä ottaen kovin kriittisiä ajattelijoita.

Mutta miten tutkimus oikein tehtiin? Mitä analyyttisella ajattelulla ylipäätään tarkoitetaan?Lue koko artikkeli

14.11.2017 Kirja-arvio, Vieraskynä,

Ovatko evoluutio ja syntiinlankeemus mahdoton yhdistelmä?

Onko perinteinen kristillinen oppi syntiinlankeemuksesta kestämätön nykytieteen valossa? Voiko evoluutioteoriaa ja syntiinlankeemusta yhteensovittaa? Kuinka pitkälle tätä oppia voidaan uudelleentulkita niin että pysytään uskollisena kristinuskon olennaiselle uskonsisällölle? Pitääkö kristinuskon edes aina mukautua vallitsevaan tieteelliseen konsensukseen?

Evoluutioteoria on mietityttänyt kristittyjä pitkään ja paljon. Sen nauttiman laajan luonnontieteellisen konsensuksen vuoksi teologien on ollut suorastaan välttämätöntä pohtia, kuinka ajatus eri lajien kehittymisestä alkeellisemmista elämänmuodoista miljoonien vuosien kuluessa luonnonvalinnan ja mutaatioiden ohjaamina suhteutuu kristinuskon perustaviin ilmoitustotuuksiin.Lue koko artikkeli

7.11.2017 Podcast,

Areiopagin podcast 05: Voiko teologia olla analyyttistä?

Monet ihmiset ajattelevat, että teologiassa on kyse fiiliksistä. Eipä kuitenkaan ole, sanoisi analyyttisen teologian harjoittaja. Teologiaa voi näet tehdä tiukalla otteella, keskustelussa filosofian kanssa.

Areiopagin podcastin viidennessä jaksossa käsitellään teologian ja filosofian suhdetta. Aku Visala ja Lari Launonen kävivät analyyttisen teologian kokouksessa Skotlannissa ja kertovat, mitä analyyttinen teologia on. Lue koko artikkeli

Ylös