William Shakespearen Myrskyn lyhyessä loppunäytöksessä henki Ariel ja petomainen Caliban pohtivat ihmisen, mestarinsa Prosperon, olemusta.

Rannalla, Ariel ja Caliban: ensin mainittu istuu maidonvalkealla lohkareella, polvensa hän on vetänyt leukaansa vasten, siipensä taittanut taaksensa, ilma väreilee hänen ympärillään hennoissa kirkkaissa väreissä. Jälkimmäinen köyristelee matalassa aallokossa suojaten toisella kädellään silmiään auringolta; paksua, purppuraista kieltään hän ojentaa irvokkain elkein maistaakseen aaltojen pirskomaa vaahtoa.Lue koko artikkeli

Tammikuisen seminaarimme yhteydessä haastattelimme pääpuhujaa, Oxfordin yliopiston tieteen ja uskonnon tutkimuksen professori Alister McGrathia. Nyt haastattelu on valmiina katsottavaksi, suomeksi tekstitettynä.

Professori McGrath on yksi tämän hetken tunnetuimmista teologeista maailmassa, ja toimii luonnontieteen ja teologian suhteeseen erikoistuneena Andreas Idreos-professorina Oxfordin yliopiston teologisessa tiedekunnassa.

McGrath on vieraillut Suomessa useaan otteeseen, nyt viimeksi Areiopagin kutsumana. Vierailun yhteydessä haastattelimme McGrathia ja kysyimme hänen näkemystään 16 tieteen ja uskon alaan liittyvään kysymykseen.Lue koko artikkeli

Jumalasta voi ja pitää puhua. Jumala tulee kirjoittaa isolla alkukirjaimella ja hänestä pitää puhua paitsi sanomalehtien palstoilla, myös kirkkosaleissa. Jumalasta puhuminen on samaan aikaan järkevää ja mystistä. Hänestä puhuminen on tarkoitettu kaikille, niin älykölle kuin rahvaallekin. Näin väittää dosentti ja kirkkoherra Sammeli Juntunen uudessa kirjassaan Jumalasta voi puhua.

Savonlinnan seurakunnan kirkkoherran Sammeli Juntusen kirjan mukaan nykyisessä aateilmastossa Jumalasta puhuminen on monien mielestä vaikeaa, jopa mahdotonta. Myös evankelis-luterilaisen kirkon sanomassa puhe Jumalasta ja Jeesuksen tuomasta pelastuksesta jää Juntusen mukaan usein sivuasiaksi, kun kirkko keskittyy sen sijasta puhumaan esimerkiksi “uskosta hyvän tekemiseen”. Juntunen on aiemminkin kritisoinut kirkollisen opetuksen epäselvyyttä esimerkiksi kirjassaan Kirkon raamattuteologiasta ja sen puutteesta (Kirjapaja 2010). “Jumalasta voi puhua” kirjassaan Juntunen puolustaa Jumalasta puhumisen mahdollisuutta ja merkitystä monia eri kritiikkejä vastaan. Lue koko artikkeli

Knowledge and Christian Belief tiivistää Alvin Plantingan tärkeimmät ajatukset reiluun sataan sivuun. Eilen julkaistiin arvion ensimmäinen osa. Tässä toisessa osassa käsitellään sitä, miksi Plantingan mukaan kristitty voi tietää, että kristinuskon keskeiset totuudet kuten synti, sovitus ja iankaikkinen elämä ovat totta. Tiedon lisäksi uskossa on kyse myös intohimoisesta rakkaudesta Jumalaan.

Kun Plantinga on kritisoinut klassista foundationalismia ja korvannut sen omilla rationaalisuuden kriteereillään (joista tärkein on mielen asianmukainen toiminta), on hän valmis kertomaan, miksi usko Jumalaan voi olla tiedollisesti taattua (warranted).Lue koko artikkeli

Knowledge and Christian Belief on tiivistys filosofi Alvin Plantingan pääteoksesta Warranted Christian Belief. Plantingan väitteet ovat edelleen yhtä hätkähdyttäviä kuin 15 vuotta sitten: kun ihmisen sisäinen jumala-aisti ja Pyhä Henki johdattavat hänet näkemään kristinuskon totuuden, eivät kärsimyksen ongelma tai raamattukritiikki voi sitä kumota. Arvion ensimmäisessä osassa käsitellään sitä, millaiset uskomukset Plantingan mukaan ovat rationaalisia.

Alvin Plantingan kirja Knowledge and Christian Belief (Eerdmans 2015) pyrkii saattamaan aikamme kenties tärkeimmän kristityn filosofin keskeiset ajatukset laajemman lukijakunnan käsiin. Plantingan keskeisestä, viisisataasivuisesta teoksesta Warranted Christian Belief (Oxford University Press 2000) laadittu ihmisystävällinen versio sisältää vain 126 sivua tekstiä.Lue koko artikkeli

Tammikuussa haastattelimme Espoon piispaa Tapio Luomaa tieteen ja uskon suhteesta. Nyt haastattelu on valmiina katsottavaksi.

Tapio Luoma on niitä harvoja suomalaisia, jotka ovat ehtineet opiskella tohtoriksi tieteen ja uskonnon suhteesta. Hänen väitöskirjansa Incarnation and Physics (Oxford University Press, 2002) aiheena oli skotlantilaisen professorin Thomas F. Torrancen näkemys teologian ja luonnontieteiden suhteista. Lisäksi hän on kirjoittanut aihepiiristä artikkeleita eri julkaisuihin, viimeksi kirjaan The Blackwell Companion to Science and Christianity (Wiley-Blackwell, 2012).

Piispaa voi siis suurella syyllä kutsua aihepiirimme kannalta asiantuntijaksi. Lue koko artikkeli

René Descartes (1596-1650) saa lähes aina paikkansa missä tahansa filosofian historian kokoomateoksessa, eikä tätä pidä ihmetellä: hänen edistysaskeleensa niin matematiikassa kuin filosofiassa ovat mitä olennaisimpia 1600-luvun viitekehyksessä.

Kukapa ei esimerkiksi tietäisi Descartesin kuuluisinta lausetta ”Ajattelen, siis olen”, epäilyn metodia ja siitä johdettua karteesisen filosofian systeemiä, tai Descartesin suuria edistysaskelia analyyttisen geometrian ensimmäisinä uranuurtajina?Lue koko artikkeli

Teologia ja tieteellinen maailmankuva -seminaari täytti Helsingin yliopiston pienen juhlasalin väellä pari viikkoa sitten. Tässä kirjoituksessa kerromme hieman tapahtuman annista ja julkaisemme seminaarin luennoista kootut videot.

Akateeminen tutkimus uskon ja luonnontieteen suhteesta on mielenkiintoinen ala, joka on vasta nousussa Suomessa. Edistääksemme suomenkielistä keskustelua halusimme käännättää suomeksi erään teologian alan kansainvälisen tähden, Alister McGrathin kirjan Tieteen ja uskonnon dialogi (Kirjapaja). McGrath on aiemminkin vieraillut Suomessa, ja esimerkiksi hänen kirjoittamaansa oppikirjaa Kristillisen uskon perusteet (Kirjapaja, 1999) on käytetty laajasti teologisessa koulutuksessa.Lue koko artikkeli

Ihmisoikeuksiin vedotaan usein kuin Jumalan tahtoon. Niiden avulla saatetaan sekä vastustaa että puolustaa esimerkiksi samaa sukupuolta olevien avioliittoja tai Jehovan todistajien karttamiskäytäntöä.

Viime joulun alla pöyristyttiin ja huvituttiin perussuomalaisten kansanedustajan Laura Huhtasaaren ihmisoikeuksia koskevista lausunnoista. Ilmeisesti oli uutisoitu virheellisesti, että Huhtasaaren mielestä ihmisoikeudet eivät kuuluisi kaikille.

Sosiaalisessa mediassa ilkuttiin, että ”meinasi sitten Huhtasaari määritellä ihmisoikeudet uudelleen” ja järkytyttiin siitä, miten ”tällaisia typeryksiä on kansanedustajina”. Pöyristyminen ja huvittuminen näytti nojaavan käsitykseen, jonka mukaan ihmisoikeudet ovat itsestäänselvyyksiä, jotka lapsikin ymmärtää. Ihmisoikeuksien käsitteellisten ongelmien kanssa sekaantuvaa pidetään tyhmänä ja ihmisoikeuksien uudelleenmäärittelijää koskemattomuuden loukkaajana.Lue koko artikkeli

Mikä on ihmisen paikka kosmoksessa? Onko tieteen kehitys riistänyt ihmiseltä luomakunnan kuninkuuden? Moderneja ja antiikin kosmologioita vertailee dosentti Olli-Pekka Vainio.

Joskus ihmiset uskoivat, että asustamme litteän kiekon päällä, jonka reunalta voi pudota alas. Tämä kiekko oli maailmankaikkeuden keskus ja sen kuninkaana toimi ihminen, olennoista korkein, itse luomakunnan kruunu. Näin tosiasiassa ihminen itse oli luomakunnan keskuksessa, ja häntä tarkkaili pilvien päällä asuva jumalhahmo. Moderni tiede kuitenkin muutti kaiken. Nyt mitätön ihminen elää valtaisan tyhjyyden keskellä ja hänen kruununsa on riistetty. Jumalaakaan pilvistä ei ole löytynyt.

Yllä kuvattu tarina on kaikilta osin virheellinen.Lue koko artikkeli

Pitävätkö uskonnonfilosofit jumalatodistuksia pätevinä osittain siksi, että he pitävät jo ennalta Jumalan olemassaoloa todennäköisenä? Selittääkö evoluutio Jumalaa paremmin sen, miksi pidämme moraaliarvoja sitovina? Lari Launonen haastatteli Helsinki Analytical Theology (HEAT) -seminaariin perjantaina saapuvaa filosofi Helen De Cruzia.

Uskontoa ei esiinny vain alkukantaisten heimojen tai sorretun työväen parissa, vaan myös yliopistoissa, filosofien ja tiedemiesten keskuudessa. Tätä ihmisen ainaista taipumusta uskonnollisuuteen on valottanut viime vuosina kognitiivinen uskontotiede, joka etsii vastauksia ihmismielen psykologisista prosesseista ja sen evoluutiohistoriasta.Lue koko artikkeli

Eilisessä artikkelissa esiteltiin Richard Swinburnen bayesilaista uskonnonfilosofiaa ja erityisesti sille keskeistä ennustusvoiman käsitettä. Tässä artikkelissa käsitellään joitakin vastaväitteitä kyseistä järjestelmää kohtaan.

Swinburnen mukaan teismiä voi pitää koeteltavana hypoteesina, jota tukevat erinäiset argumentit, muun muassa argumentti kosmisesta hienosäädöstä. Vaikka mikään argumentti sellaisenaan ei hänen mukaansa osoita Jumalan olemassaoloa todeksi, argumentteja voidaan kuitenkin yhdistää niin, että Jumalan olemassaolo tulee ”episteemisesti todennäköiseksi”.Lue koko artikkeli

Voiko Jumalan ominaisuuksista päätellä, minkälaisen maailman hän valitsee luoda kaikkien loogisesti mahdollisten maailmojen joukosta? Tunnetun uskonnonfilosofin Richard Swinburnen mukaan voi. Tässä artikkelissa opiskelemme, mistä tässä väitteessä on kyse.

Pariisi vuonna 1802. Kuuluisan kertomuksen mukaan Napoleon Bonaparte kysyy ranskalaiselta matemaatikolta Pierre-Simon Laplacelta, miksi tämän tähtitiedettä käsittelevässä kirjassa ei mainita Jumalaa lainkaan. Laplacen vastaus kuuluu: “Sitä hypoteesia en tarvinnut.”

Kelataan kaksisataa vuotta eteenpäin, ja kanaalin toisella puolella Richard Swinburne väittää Oxfordin oppituolista, että nimenomaan hypoteesi Jumalasta on tarpeellinen, jotta hänen olemassaolonsa tai -olemattomuutensa todennäköisyyttä voidaan arvioida, liittyipä tähtitiede siihen tai ei.Lue koko artikkeli