Suodata artikkeleita

Kaikki artikkelit

12.12.2017 Kolumni,

Mitä tarkoittaa olla Jumalan kuva?

Kristillinen oppi ihmisestä Jumalan kuvana on yleisesti tunnettu. Mutta mitä sillä oikeastaan tarkoitetaan? Voiko mahdollisesti jokin muukin olla Jumalan kuva?

Raamatun alkulehdillä kerrotaan kuinka ihminen luodaan ”Jumalan kuvaksi ja kaltaiseksi” (1. Moos. 26-27; 5:1-2; 9:6). Yllättävää on, että tähän ei juurikaan palata myöhemmin Raamatun lehdillä eikä käsitettä sen kummemmin selitetä. Uusi testamentti taas käyttää käsitettä puhuessaan Kristuksesta (Kol. 1:15; 2. Kor. 4:4, Heb. 1:3). Teologianhistoriassa käsitettä onkin käytetty varsin monella eri tapaa.Lue koko artikkeli

5.12.2017 Vieraskynä,

Martti Luther – peruskoulun isä?

Luther oli kaikkien aikojen merkittävin suomalainen”, otsikoi Frankfurter Allgemeine Zeitung lokakuussa. Mikä sai saksalaislehden sanomaan näin? Jari Jolkkosen mukaan yksi syistä on peruskoulun kehitys, jota hän käsittelee vieraskynässään.

Koulutuksen arvostus on yksi suomalaisen yhteiskunnan tunnusmerkki. Suomi on jo kauan kärkkynyt oppilaiden osaamista kansainvälisesti vertailevan Pisa-tutkimuksen kärjessä. Suomalaisen koulun menestystarina on kiistaton, mutta se ei ole syntynyt itsestään eikä tyhjiössä. Lue koko artikkeli

28.11.2017 Podcast,

Areiopagin podcast 06: Onko mitään järkeä puhua ihmisluonnosta?

Julkisessa keskustelussa väitellään usein siitä, ovatko jotkut käyttäytymismuodot luonnollisia. Jotkut psykologit ja biologit korostavat mielellään jonkinlaisen kulttuurista riippumattoman ihmisluonnon olemassaoloa. Toiset taas ankarasti kieltävät koko ihmisluonnon idean.

Viimeaikainen tutkimus on kuitenkin saattanut nämä kysymykset uuteen valoon. Lari Launonen ja Aku Visala keskustelevat Areiopagin podcastin kuudennessa jaksossa ihmisluonnon käsitteestä ja sen poikkitieteellisestä tutkimuksesta. Inspiraation lähteenä toimii Visalan ja Agustín Fuentesin kirja Conversations on Human Nature (Routledge, 2016). Lue aiheesta myös Visalan kirjoitus Onko ihmisluontoa olemassa?Lue koko artikkeli

21.11.2017 Kolumni,

Edistääkö analyyttinen ajattelu epäuskoa?

Vuonna 2012 mediassa levisi uutinen tutkimuksesta, jonka mukaan huolellinen harkinta saa ihmiset suhtautumaan skeptisemmin uskonnollisiin väitteisiin. Harvempi huomasi, että tänä vuonna kyseinen tutkimus käytännössä kumottiin. Tapaus tarjoaa oppitunnin tiedeuutisoinnista.

Analyyttinen ajattelu saa ihmiset epäilemään uskonnollisia väitteitä. Näin esitti viitisen vuotta sitten arvovaltaisessa Science-aikakauslehdessä julkaistu tutkimus, joka sai mukavasti palstatilaa eri medioissa, myös Suomessa. Tutkimustuloksesta oli helppo vetää myös johtopäätöksiä siitä, ettei uskonnollinen usko ei ole järkevää, eivätkä uskovaiset ole yleensä ottaen kovin kriittisiä ajattelijoita.

Mutta miten tutkimus oikein tehtiin? Mitä analyyttisella ajattelulla ylipäätään tarkoitetaan?Lue koko artikkeli

14.11.2017 Kirja-arvio, Vieraskynä,

Ovatko evoluutio ja syntiinlankeemus mahdoton yhdistelmä?

Onko perinteinen kristillinen oppi syntiinlankeemuksesta kestämätön nykytieteen valossa? Voiko evoluutioteoriaa ja syntiinlankeemusta yhteensovittaa? Kuinka pitkälle tätä oppia voidaan uudelleentulkita niin että pysytään uskollisena kristinuskon olennaiselle uskonsisällölle? Pitääkö kristinuskon edes aina mukautua vallitsevaan tieteelliseen konsensukseen?

Evoluutioteoria on mietityttänyt kristittyjä pitkään ja paljon. Sen nauttiman laajan luonnontieteellisen konsensuksen vuoksi teologien on ollut suorastaan välttämätöntä pohtia, kuinka ajatus eri lajien kehittymisestä alkeellisemmista elämänmuodoista miljoonien vuosien kuluessa luonnonvalinnan ja mutaatioiden ohjaamina suhteutuu kristinuskon perustaviin ilmoitustotuuksiin.Lue koko artikkeli

7.11.2017 Podcast,

Areiopagin podcast 05: Voiko teologia olla analyyttistä?

Monet ihmiset ajattelevat, että teologiassa on kyse fiiliksistä. Eipä kuitenkaan ole, sanoisi analyyttisen teologian harjoittaja. Teologiaa voi näet tehdä tiukalla otteella, keskustelussa filosofian kanssa.

Areiopagin podcastin viidennessä jaksossa käsitellään teologian ja filosofian suhdetta. Aku Visala ja Lari Launonen kävivät analyyttisen teologian kokouksessa Skotlannissa ja kertovat, mitä analyyttinen teologia on. Lue koko artikkeli

31.10.2017 Pääkirjoitus,

Kun päätoimittaja luopuu tehtävästään, on välitilinpäätöksen aika

Toinen Areiopagin päätoimittajista, Miikka Niiranen, lopettaa tehtävässään tänään. Päätoimittajana jatkaa edelleen Rope Kojonen. Tässä kirjoituksessa Niiranen kertoo, missä lehti on hänestä onnistunut neljän ensimmäisen vuoden aikana, ja mikä on mennyt penkin alle. Lopuksi lukijat kutsutaan kertomaan omista kokemuksistaan lehden parissa.

Niille, keissä otsikko herätti kutkuttavia mielikuvia lehtemme kulisseissa muhivista riidoista, joudun tuottamaan pettymyksen. Lopettamispäätökseeni ei liity mehevää dramatiikkaa, ja jatkan kirjoittamista vakituisen avustajan roolissa.

Mutta mitä näihin Areiopagin ensimmäiseen neljään ja puoleen vuoteen on oikein mahtunut? Kurkistan seuraavaksi menneeseen ja koetan sanoa samalla jotain toimintamme onnistumisesta.Lue koko artikkeli

24.10.2017 Podcast,

Areiopagin podcast 04: ”Tiede on syrjäyttänyt Jumalan”

Tiede selittää nykyään monia asioita, joita entisaikaan selitettiin Jumalan ja muiden henkiolentojen toiminnalla. Siinä missä teologia ja filosofia pyörittelevät samoja vanhoja kysymyksiään, tiede jatkaa voittokulkuaan. Jotkut tutkijat ja filosofit väittävät, että tiede on paitsi varmin, myös ainoa tapa tietää. 

Tätä kutsutaan skientismiksi eli tiedeuskoksi. Skientisti ei usko, että tiede tarvitsisi filosofisia taustaoletuksia esimerkiksi siitä, voiko ihmismieli tavoittaa todellisuuden sellaisena kuin se on. Mutta onko tiedeusko vain teologien leimakirves vai onko tiedeuskon kritiikissä perää?Lue koko artikkeli

17.10.2017 Vieraskynä,

Luovat ja energiset kirkkoäidit – keitä he oikein olivat?

Kirkkoisät moni tuntee, mutta keitä olivat kirkkoäidit? Muun muassa marttyyreja, orjia ja yläluokan rouvia. Dosentti Anni Maria Laato valaisee vieraskynässä tätä myöhäisantiikin tutkimuskenttää, sen haasteita ja moninaisia löytöjä.

Kirkkoäideiksi voidaan kutsua kaikkia niitä naisia, jotka toimivat aktiivisesti kirkossa myöhäisantiikin aikana (n. 100-500). Määritelmä on aika väljä. Tunnemme monia, keskenään hyvin erilaisia naisia, jotka ovat eläneet kirkon jäseninä ja vieneet kristinuskon sanomaa eteenpäin. He elivät aikana, jolloin kristinusko levisi nopeasti ja sen asema Rooman valtakunnassa muuttui vähemmistöstä enemmistöksi. Tässä ympäristössä he loivat uusia tapoja toimia ja ilmaista uskoaan.Lue koko artikkeli

10.10.2017 Vieraskynä,

Suuren Kotkan matkassa: Maimonideen muotokuva

Tunnetun juutalaisen sanonnan mukaan ”Mooseksen ja Mooseksen ohella ei ole ollut koskaan ketään Mooseksen kaltaista”. Sananparren ensimmäinen ”Mooses” viittaa Raamatun profeettaan ja jälkimmäinen Maimonideeseen.

Maimonideen asettaminen juutalaisuuden suurimman profeetan rinnalle korostaa hänen tärkeää asemaansa juutalaisen kansan historiassa ja juutalaisessa ajattelussa. Maimonideen kirjoitukset ovat elintärkeä osa juutalaisen ajattelun ja intellektuaalisen kulttuurin kaanonia ja sen syvintä ydintä.Lue koko artikkeli

5.10.2017 Podcast,

Areiopagin podcast 03: ”Vapaa tahto on illuusio”, osa 2

Determinismi, molinismi ja avoin teismi. Kuulostaako ihan heprealta? Visainen onkin Jumalan kaikkitietävyyden, kaikkivaltiuden ja ihmisen tahdonvapauden suhde, joihin termit liittyvät. Kuuntele Areiopagin podcastin kolmas jakso alta.

Luterilaisuuteen kuuluu teologinen ajatus, että ihminen ei voi valita pelastusta, vaan asia on Jumalan käsissä. Perinteisen teologisen jumalakäsityksen mukaan ylipäätään maailmanhistoria on joko alusta loppuun Jumalan tiedossa tai Jumalan ennalta määräämä. Näyttää siis siltä, että tieteen ohella myös teologia uhkaa vapaata tahtoa. Vaihtoehtoina on joko tinkiä vapaan tahdon luonteesta tai Jumalan kontrollista maailman tapahtumista. Vai onko?Lue koko artikkeli

3.10.2017 Kolumni,

Näin David Hume erehtyi ihmeistä, osa 2

David Humen mukaan ihmeisiin ei ole järkevää uskoa, sillä luonnollinen selitys on aina parempi. Vesa Palosen mukaan Humen päättelyssä on todettu vakavia virheitä, ja nyt hän aikoo osoittaa niitä lisää.

Aiemmassa artikkelissani ihmeiden uskottavuudesta kävimme todennäköisyyslaskennan keinoin läpi David Humen väitettä siitä, että ihmeisiin ei pitäisi uskoa. Humehan väitti, että tavallisten tapahtumien suuri määrä riittää kumoamaan suurin piirtein kaikki mahdolliset todisteet epätavallisen tapahtuman puolesta. Lue koko artikkeli

26.9.2017 Vieraskynä,

Sivistysyliopisto, reformaatio ja luonnontieteet

Reformaatio eli uskonpuhdistus vaikutti 1500-luvulta lähtien syvällisesti eurooppalaiseen hengenelämään. Suomessa on totuttu arvostamaan luterilaisuuden myönteistä merkitystä kansansivistykselle ja opinkäynnille. Kansainvälisessä vertailussa reformaation sivistyksellinen merkitys on kuitenkin mutkikas, kirjoittaa vieraskynässä professori Risto Saarinen.

Tässä kirjoituksessa tarkastelen yliopistoja tieteen identiteetin muodostajina. Reformaation juhlavuoden 2017 merkeissä liitän tarkasteluni eurooppalaisiin uskonreformeihin. Pääpainoni on silti niin kutsutun sivistysyliopiston esittelyssä.Lue koko artikkeli

Ylös