Suodata artikkeleita

Kaikki artikkelit

23.9.2020 Artikkeli,

Jumala ja aika, osa 2: Klassisen teismin jälkeinen aika – Jumalan ajallisuus

Nykytutkimuksessa klassisen teismin ja siihen yhdistettävän Jumalan ajattomuuden tilalle hallitsevaksi teoriaksi on noussut Jumalan ajallisuus. Ajallisuus tarkoittaa käytännössä sitä, että Jumala on muuttuva ja elää universumimme nykyhetkessä kokien ajan hetki kerrallaan. Voidaanko Jumalan ajallisuutta pitää selkeästi ristiriidattomampana kuin ajattomuutta? Miltä Jumalan ajallisuus vaikuttaa luonnontieteellisestä näkökulmasta?

Artikkelin ensimmäisessä osassa tarkastelin klassista teismiä ja Jumalan ajattomuutta. Tässä artikkelin toisessa osassa tarkastelen sen vastapositiota eli persoonallista teismiä ja erityisesti siihen yhdistettävää Jumalan ajallisuutta.Lue koko artikkeli

16.9.2020 Artikkeli,

Jumala ja aika, osa 1: Klassinen teismi ja Jumalan ajattomuus

Antiikin ajoista modernin aikakauden alkuun asti hallitsevana Jumalan ja ajan välisen suhteen kuvauksena on ollut Jumalan ajattomuus, joka yhdistetään klassiseen teismiin. Ajaton Jumala ei koe aikaa hetki kerrallaan, kuten luodut olennot, vaan kaikki ajan hetket ovat Hänelle samalla kertaa todellisia. Modernissa teologiassa osa tutkijoista on kuitenkin luopunut klassisesta teismistä, ja näkemystä Jumalan ajattomuudesta on kritisoitu ristiriitaisena. Miten asia on?

Kiinnostus ajan käsitettä kohtaan on lisääntynyt kahden keskeisen fysiikan teorian, suhteellisuusteorian ja kvanttifysiikan, kehittämisen myötä 1900-luvun alkupuolella. Koska ajan käsitteen määrittely perustuu fysiikkaan, Jumalan ja ajan välisen suhteen tutkimuskenttä on luonnostaan poikkitieteellinen, ja se toimii siksi luonnollisena kosketuspintana luonnontieteiden ja teologian välillä.

Lue koko artikkeli

6.7.2020 Vieraskynä,

Miksi yliopistolla on kappeli ja muita keskusteluja tieteen ja uskonnon rajoista tieteenteon pyhäköissä

Miltä uskonnon ja tieteen suhde näyttää suomalaisissa yliopistoissa? Kysymystä on tutkittu äskettäin Tampereen yliopiston tutkimushankkeessa. Tässä Pia Vuolanto avaa hankkeen taustaa ja tuloksia.

Yliopistoko uskonnoista vapaa vyöhyke?

Yliopistot julkisorganisaatioina saatetaan mieltää uskonnosta vapaiksi vyöhykkeiksi, joissa uskonnosta tai maailmankatsomuksellisista asioista tai teemoista ei ole soveliasta tai aiheellista puhua. Uskonnollisuus kuitenkin näkyy yliopistoilla yllättävän paljon, erilaisina tiloina ja ihmisten toimintana. Yliopistoilla on esimerkiksi kappeleita, rukoushuoneita tai hiljaisia huoneita, joissa uskontoa harjoitetaan.Lue koko artikkeli

2.6.2020 Podcast,

Areiopagin podcast #25: Koronaeristyksen vaikutukset

Mitä vaikutuksia eristäytyneisyydellä on ollut nyt, kun rajoituksia aletaan purkaa? Minkälainen olento ihminen oikeastaan on ja miten eristys on valaissut tätä? Lari Launonen ja Aku Visala pohtivat eristystä, etäihmissuhteita ja koronaa Areiopagin podcastin tuoreimmassa jaksossa.

Kuuntele uusin jakso alta ja tilaa podcast myös iTunesista tai kuuntele SpotifyssaStitcheristä tai Internet Archivesta.Lue koko artikkeli

19.5.2020 Artikkeli,

Koronakriisi ei ole vaimentanut uskonnollisuutta vaan vahvistanut sitä

Kuinka koronaviruspandemia vaikuttaa maailmankuvaamme? Katoaako maailmasta ”huuhaa-ajattelu”, jollaiseksi uskonnotkin toisinaan lasketaan? Vai vahvistaako kriisitilanne uskoa siihen, että kohtalomme on lopulta korkeampien voimien käsissä? 

Tappaako koronakriisi huuhaa-ajattelun?

Helsingin yliopiston kosmologian emeritusprofessori Kari Enqvist nostaa Ylen kolumnissaan esille rationaalisen ajattelun korostumisen kriisiaikoina. Järki ja tiede ovat etulinjassa taistelussamme koronavirusta vastaan ja tieteeseen perustuvat suositukset ohjaavat jokapäiväistä elämäämme. Enqvistin mukaan tässä taistossa huuhaa-ajattelu, jollaiseksi hän laskee muun muassa kaikki uskonnot, on osoittautunut aseettomaksi.Lue koko artikkeli

13.5.2020 Vieraskynä,

Orjattaresi keskiajalla – Jaakobin perhe ja Margaret Atwoodin The Handmaid’s Tale

Moni muistaa Mooseksen ensimmäisessä kirjassa olevan tarinan Jaakobin laajennetusta perheestä, erityisesti kohdan missä Jaakob rakastuu Raakeliin, mutta joutuu ensin naimaan hänen siskonsa Lean.

Lea on hedelmällinen nainen, joka saa paljon lapsia. Raakel sen sijaan kärsii hedelmättömyydestä. Hän ehdottaa ongelmaan ratkaisuksi sijaissynnyttäjää, orjatartaan Bilhaa, aivan kuten saamme seuraavasta Genesiksen katkelmasta lukea (1. Moos. 30: 1–3):Lue koko artikkeli

5.5.2020 Artikkeli,

Datadystopioiden determinismi: Westworld, Devs ja vapaa tahto

Kysymystä vapaasta tahdosta on käsitelty scifissä jo pitkään. Tekoäly ja suurten datamassojen käsittely ovat nostaneet kysymyksen esiin aivan uudella tavalla viime vuosina. Tämä näkyy myös viihteessä. Keväällä 2020 ilmestyneet Devs ja Westworldin kolmas esityskausi käyvät teeman kimppuun täysillä. Aku Visala analysoi kumpaakin sarjaa ja paljastaa niiden determinismiä ja tahdonvapautta koskevat filosofiset pohjavirrat.

Kun päätin tutkia vapaan tahdon ongelmaa, ajattelin olevani vähän outo. Onhan kysymyksessä muinainen filosofinen ja teologinen ongelma. Hyväksyin jo, että se tuskin kiinnostaa ketään. Todellisuus osoittautui lopulta aivan päinvastaiseksi. Mitä pidemmälle asiaa selvittelin, sitä enemmän huomasin ympärilläni kiinnostusta aiheeseen. Yhtäkkiä obskuuria filosofista kysymystä käsiteltiinkin jo Hesarissa (täällä ja täällä), siitä puhuttiin telkkarissa, jopa sarjakuvissa. Yhtenä syynä on varmasti yhä kasvava keskustelu tekoälystä ja siihen liittyvistä teknologioista.Lue koko artikkeli

21.4.2020 Vieraskynä,

Jokaiselle jokin on pyhää – mutta mikä ja missä?

Pyhän kokeminen on rajanteko – jonkin erottamista muusta. Mihin suomalaiset tänä päivänä tuon rajan piirtävät? Tuore tutkimus osoittaa, että heillä on erinomaisen paljon sanottavaa.

Mitä on pyhä?

Pyhässä ei ole kyse ainoastaan uskonnollisesta vaan ihmismielelle tyypillisestä rajanvedon logiikkaa ilmentävästä kategoriasta. Pyhä on raja, joka erottaa erilleen asiat, joista ei haluta tai koeta voitavan neuvotella.Lue koko artikkeli

24.3.2020 Ajankohtaista,

Mitä kuunnella karanteenissa?

Kun nyt monet joutuvat eristämään itsensä ja välttämään ihmiskontakteja, avautuu tässä mahdollisuus sivistää itseään podcastien muodossa. Olli-Pekka Vainio keräsi listan hyviä teologisia podcasteja, joita suosittelee Areiopagin lukijoille.

Ensimmäisenä tietenkin on mainittava Areiopagin oma suuren suosion saanut Areiopagi-podcast, jossa Lari Launonen, Aku Visala ja monet muut keskustelevat kaikesta mahdollisesta. Aloittaa voit vaikkapa aiheesta: Ovatko ihmiset pahoja?

Lue koko artikkeli

18.3.2020 Ajankohtaista,

Areiopagi julkaisee oppimateriaaleja etäopiskelua varten – aiheena esimerkiksi historialliset myytit tieteestä ja uskonnosta

Koronaviruksen leviämistä hillitään siirtymällä tänään Suomen kouluissa etäopetukseen. Areiopagi julkaisee samaan aikaan lukion ja yläasteen uskonnon, filosofian ja historian opetuksen tueksi materiaalia luonnontieteen ja uskonnon suhteesta. Materiaali soveltuu itsenäiseen opiskeluun.

Syksyllä raportoimme, kuinka suomalaisten lukion oppikirjojen sisällössä on vielä korjaamisen varaa esimerkiksi luonnontieteen ja teologian historiallisen suhteen oikean kuvan esittämisen osalta. Muun muassa tästä syystä olemme Areiopagilla laatineet muutaman viime vuoden aikana lukion oppimateriaalia lehtemme aihepiireistä. Tämän vuoden alussa pääsimme siihen vaiheeseen, että haimme testaajia oppimateriaalille suomalaisten lukioiden ja yläasteiden opettajien ja oppilaiden joukosta. Testaamista oli tarkoitus jatkaa kevätlukukauden loppuun saakka.Lue koko artikkeli

10.3.2020 Podcast,

Areiopagin podcast #22: Tekoäly pakottaa miettimään etiikan uudestaan, mutta se ei ole niin kiinnostavaa kuin luulit

Tekoälyn etiikkaan liittyvät kysymykset ovat juuri nyt ihmisten huulilla. Miten koneoppiminen muokkaa tulevaisuuden liikennettä, rakkautta ja verotietojen käsittelyä? Kuuntele Areiopagin podcastin jakso aiheesta.

Areiopagin podcastin 22. jaksossa dosentti Aku Visala ja FT, erityisasiantuntija Anna-Mari Rusanen kartoittavat keskustelun kenttää ja puhuvat siitä, kuinka tekoäly nostaa esiin klassiset filosofiset kysymykset ihmisyydestä, vastuusta ja ihmisarvosta.Lue koko artikkeli

Ylös