Suodata artikkeleita

Kaikki artikkelit

5.11.2019 Artikkeli,

Elämän perusedellytysten hienosäätö, osa 2: Valo

Valo on elämän yksi perusedellytyksistä. Ilman valoa meillä ei voisi olla näköaistia, eivätkä kasvit voisi tuottaa energiaa yhteyttämällä. Näkyvä valo on kuitenkin vain yksi pieni osa sähkömagneettisen säteilyn spektriä. Elämän kannalta välttämätöntä sähkömagneettista säteilyä on myös esimerkiksi infrapunasäteily, joka pitää maapallon lämpimänä. Kun sähkömagneettista säteilyä tarkastellaan kokonaisuutena, havaitaan sen elämälle välttämättömien ominaisuuksien olevan niin hienovaraiset, että ne vaikuttavat hienosäädetyiltä.

Se, mitä tunnemme näkyvänä valona, on vain yksi alue sähkömagneettisen säteilyn laajalla spektrillä. Sähkömagneettisen säteilyn spektrillä on seitsemän aluetta: gammasäteily, röntgensäteily, ultraviolettisäteily, näkyvä valo, infrapunasäteily, mikroaaltosäteily ja radioaaltosäteily. Mitä lyhyempi on säteilyn aallonpituus, sitä korkeamman energiatason säteilyä se on. Gamma-aallot ovat siis kaikkein korkeimman energiatason sähkömagneettista säteilyä ja radioaallot kaikkein matalimman energiatason sähkömagneettista säteilyä. Sähkömagneettisen säteilyn spektri on todella laaja: sen pisin aallon pituus on 1025 kertaa pidempi kuin sen lyhyin aallonpituus.Lue koko artikkeli

29.10.2019 Vieraskynä,

Voiko teologia pelastaa maapallon hukkumasta muovijätteeseen?

Ympäristökriisit, kuten muovijätteen valtava määrä vesistöissä, haastavat jokaisen ihmisen miettimään uudelleen suhdettaan luontoon. Näyttää siltä, että ihmiskunta on epäonnistunut tehtävässään viljellä ja varjella maapalloa. Teologit ovat erityisen haasteen edessä, sillä heidän tehtävänään on määritellä uudelleen, mitä “viljeleminen ja varjeleminen” tarkoittaa ympäristökriisien aikakaudella.

Pari yötä sitten jokin merilintu pääsi roskakoriini. Kaikki likaiset roskani ja kertakäyttöiset muovijätteeni oli levitetty puutarhaan naapureiden nähtäviksi. Nyt he tietävät, että olen muovin suhteen syntisistä suurimpia. Tällainen paljastuminen on nykyisessä ajassamme erityisen kiusallista. Meitä ympäröi epäaitoa materiaalia käsittelevien uutisten tulva. Tarkoitan tällä todellisia uutisia kaikista jäljitelmistä, joiden olemme antaneet paeta yksityiselämistämme meitä ympäröiviin meriin. Lukuisista syistä (Sir David Attenborough ja hänen tiiminsä ansaitsevat tästä erityisen kiitoksen), maailma on yhtäkkiä havahtunut muovisen saasteen ongelmaan. Olen ajatellut muovia enemmän viimeisen kuuden kuukauden aikana kuin koko aiemman elämäni aikana.Lue koko artikkeli

15.10.2019 Podcast,

Areiopagin podcast #20: Viekö uskonnon tieteellinen selittäminen uskolta pohjan?

Debunkkausargumenttiin vetoavien uskontokriitikkojen mukaan uskonnolliset uskomukset voidaan selittää pois vetoamalla ihmisen yliherkkyyteen laittaa tapahtumia tietoisten toimijoiden syyksi. Miten argumenttiin voidaan vastata?

Areiopagin podcastin tässä jaksossa Lari Launonen ja Aku Visala keskustelevat debunkkausargumentista, jolla uskonnollisia uskomuksia voidaan yrittää selittää pois. Debunkkausargumentti perustuu väitteeseen, että ihmisillä on hyperaktiivinen agentintunnistusjärjestelmä, joka tunnistaa toimijoita usein väärin perustein. Voivatko uskonnolliset uskomukset olla seurausta yliluonnollisten agenttien virheellisestä tunnistamisesta?

Lue koko artikkeli

8.10.2019 Artikkeli,

Elämän perusedellytysten hienosäätö, osa 1: Vesi

Vedestä sanotaan usein, että se on elämän perusedellytys. Mikä tekee vedestä niin ihmeellisen, että sitä voidaan pitää biologisen elämän mahdollistajana? Mitä veden ominaisuudet kertovat meille Jumalan olemassaolosta?

Hienosäädöllä (engl. fine-tuning) tarkoitetaan sitä luonnontieteellistä havaintoa, että mutkikkaan, älyllisen elämän olemassaolo riippuu tarkasti sopivista luonnon olosuhteista. Kuten fyysikot Stephen Hawking ja Leonard Mlodinow kirjoittavat teoksessaan Grand Design (2010), “Luonnonlait muodostavat järjestelmän, joka on äärimmäisen hienosäädetty ja fysiikan lakeja voidaan muuttaa vain hyvin vähän tuhoamatta tuntemamme elämän kehittymisen mahdollisuutta.” Hienosäädölle tyypillisinä selityksinä on esitetty joko luomista tai multiversumia, ja asiaan liittyvistä tarkoista todennäköisyyksistä käydään myös kriittistä keskustelua. Asiaan liittyvistä argumenteista on Areiopagilla julkaistu artikkelit kosmisesta hienosäädöstä (tässä ja tässä) sekä luomista ja multiuniversumia käsittelevästä keskustelusta.Lue koko artikkeli

2.10.2019 Kirja-arvio,

Ikävä asiallista keskustelua

Kuopion hiippakunnan piispa, dosentti Jari Jolkkonen, on julkaissut monipuolisen kokoelman tekstejään viime vuosilta. Ikävä vanhoja ateisteja on todella lukemisen arvoinen taskuteos.

Jolkkosen kirjoitukset ottavat kantaa moniin ajankohtaisiin aiheisiin. Hän tarjoaa katsauksen ateismiin ja tieteen historiaan, pohtii monikulttuurisuutta ja maahanmuuttoa sekä valaisee luterilaisuuden historiaa ja luonnetta. Piispa puolustaa lepoa, yhteiskunnan huono-osaisia ja kirkon edustamaa klassista avioliittokäsitystä. Esineellistävää seksuaalisuutta, eutanasiaa ja vastuutonta puhetta hän vastustaa hyvin perustein.

Lue koko artikkeli

24.9.2019 Vieraskynä,

Mitä varhaiskristillinen kirkko voi opettaa nykypäivän kristityille?

Kristinuskon ja kristittyjen kohtaamat haasteet ovat nykypäivänä yllättävän samanlaisia kuin antiikin aikana. Miten varhaiskristillisyyttä tutkivan patristiikan avulla voidaan löytää ratkaisuja kohtaamiimme haasteisiin?

Patristiikan tutkimuksella on paljon annettavaa kirkoille, mutta myös yhteiskunnalle. Ennen kuin katsotaan mitä se voisi olla, pitää tietää, mitä patristiikalla tarkoitetaan.

Patristiikka tutkii varhaisen kirkon teologiaa ja käytäntöjä sekä sitä maailmaa, jossa varhaiset kristityt elivät. Vanhastaan patristiikalla tarkoitetaan erityisesti varhaisen kirkon ajattelun ja opetuksen tutkimusta, jolloin keskitytään tekstien tutkimukseen. Nykyään patristiikan tehtävä ja ala ymmärretään usein kuitenkin laajemmin, mitä näkyy osuvasti siinä, että alasta nykyään usein käytetään nimitystä Early Christian Studies. Patristiikkaa tutkivat niin teologit, antiikintutkijat, arkeologit, historiantutkijat, filosofit, kielitieteilijät kuin taidehistorioitsijat, vain muutamia mainitakseni.

Lue koko artikkeli

17.9.2019 Kirja-arvio,

Miten tahdonvapauden puolustajat vastaavat tieteellisiin ja teologisiin haasteisiin? – Kirja-arvio, osa 2

Ovatko valintamme aidosti itse tekemiämme, vai ovatko ne geenien tai Jumalan määräämiä? Tässä kirja-arvion toisessa osassa kysymystä tarkastellaan Denis Alexanderin teoksen Genes, Determinism, and God sekä John Lennoxin teoksen Determined to Believe valossa.

Biologi Denis Alexander esittää kirjassaan Genes, Determinism, and God vahvoja tieteellisiä perusteita geneettistä determinismiä vastaan. Vaikka kirjan otsikkoon sisältyvät sanat ”determinismi” ja ”Jumala”, teos käsittelee lähinnä “geenejä”. Kirjan ensimmäisissä luvuissa tarkastellaan geneettisten ja kasvatuksellisten tekijöiden välisestä suhteesta käytyä keskustelua lähtien antiikin Kreikan filosofiasta nykyaikaiseen genetiikkaan asti. Sitten seuraa useita lukuja, joissa esitetään yleiskuvaus uusimmasta genetiikasta. Sen jälkeen Alexander tutkii sosiaalisen elämän ja käyttäytymisen erityisiä alueita, joilla genetiikkaa on sovellettu. Näitä ovat esimerkiksi sukupuolierot, poliittinen käyttäytyminen ja oikeusjärjestelmä. Teoksen 12 luvusta vain kaksi viimeistä käsittelee filosofisia ja teologisia kysymyksiä.Lue koko artikkeli

11.9.2019 Kirja-arvio,

Miten tahdonvapauden puolustajat vastaavat tieteellisiin ja teologisiin haasteisiin? Kirja-arvio, osa 1

Onko meillä kyky tehdä aidosti vapaita valintoja, kuten yleensä ajattelemme? Mitä mieltä tästä valinnanvapaudesta ovat tutkijat eri aloilta? Tässä kirja-arvion ensimmäisessä osassa kysymystä pohditaan vapaan tahdon filosofi Christian Listin teoksen Why Free Will is Real valossa.

Vapaaseen tahtoon ja vastuuseen liittyvistä aiheista käydään kuumaa keskustelua tieteessä, teologiassa ja filosofiassa. Jotkut viimeaikaisista neurotieteen ja psykologian tuloksista ovat herättäneet vaikeita kysymyksiä vapaasta tahdosta. Ne nimittäin näyttäisivät viittaavan siihen, että ihmiset hallitsevat mielentilojaan ja toimintaansa vähemmässä määrin kuin usein ajatellaan. Tämä herättää haastavia kysymyksiä siitä, missä määrin ihmiset todella tietoisesti hallitsevat käyttäytymistään. Lisäksi klassinen vapaan tahdon teologinen ja filosofinen ongelma tuottaa edelleen paljon kitkaa teologien ja filosofien keskuudessa, epäilemättä siksi, koska sillä on keskeinen rooli eri kristillisten tunnustuskuntien identiteetin muodostamisessa. Vapaalla tahdolla on keskeinen rooli monissa kristillisissä opinkappaleissa, mukaan lukien opit synnistä, pelastuksesta ja pyhityksestä.

Lue koko artikkeli

3.9.2019 Artikkeli,

Mitä lukion historian oppikirjat kertovat kristinuskosta?

Tieteen ja uskon suhteen konfliktimyytti esiintyy usein suomalaisessa keskustelussa. Voisiko kouluopetuksella olla asian kanssa tekemistä? Selvityksessä tutkitaan aluksi lukion historian oppikirjoja, ja yllättäen niistä monissa tosiaan toistetaan myyttejä kristinuskon ja historian suhteesta, vaikka joitakin positiivisiakin yllätyksiä oli. Oletko itse löytänyt oppikirjoista virheellistä tietoa merkittävistä aiheista?

On taas se aika vuodesta, kun nuoret palaavat kesälomilta oppikirjojen ääreen. Suomalaista kouluopetusta kehutaan syystäkin, mutta oppikirjojen kirjoittajat joutuvat yleensä kirjoittamaan niin laajoista aiheista, ettei kukaan voi olla kaikkien niiden erityisasiantuntija. Kenties tästä johtuen oppikirjoihin pääsee livahtamaan myös virheitä. Kristillisestä ja historiantutkimuksellisesta näkökulmasta on luonnollisesti huolestuttavaa, jos kristinuskoon liittyviä asioita esitetään parhaan tutkimustiedon vastaisesti.Lue koko artikkeli

27.8.2019 Podcast,

Areiopagin podcast #19: Tekeekö uskonto ihmisistä pahoja?

Tekopyhiä moraaliposeeraajia, kansakunnan kivijalkoja vai jotain siltä väliltä? Areiopagin podcastin jaksossa pohditaan tutkimusten valossa, minkälaisia vaikutuksia uskonnolla on sen harjoittajien moraaliseen käytökseen.

Aku Visala ja Lari Launonen jatkavat keskustelua moraalista ja hyveellisyydestä uskonnon kontekstissa. He tarkastelevat tutkimuksia, joissa selvitellään uskonnon negatiivisia ja positiivisia vaikutuksia moraaliin. Keskustelussa mukana esimerkiksi ennakkoluulot ateisteja kohtaan sekä ryhmäytymisen hyveet ja paheet.Lue koko artikkeli

20.8.2019 Kirja-arvio,

Sopiiko evoluutio yhteen kristillisen luomiskäsityksen kanssa ja mitä tieteen avulla voidaan sanoa todellisuuden perimmäisestä olemuksesta?

Keskustelussa evoluution ja luomisen suhteesta väitetään joskus, että ajatus luomisesta evoluution kautta edustaa kristillisen luomisopin vääristämistä ajan hengen vaatimusten mukaiseksi; onko asia kuitenkaan näin? Voidaanko luonnontieteen perusteella perustellusti väittää, että vain materiaalinen todellisuus on olemassa? Tässä kirja-arviossa esitellään kaksi kristinuskon ja luonnontieteen välistä suhdetta käsittelevää artikkelikokoelmaa, joissa näitä kysymyksiä pohditaan: Knowing Creation ja Christ and the Created Order.

Luomisesta keskusteleminen typistyy yleensä väittelyksi, jossa asetetaan vastakkain kreationismi, jonka mukaan maailma on ihmeen omaisesti Jumalan tyhjästä luoma, ja evoluutioteoria, jonka mukaan maailma on kehittynyt prosessimaisesti. Prosessimainen kehitys samaistetaan useimmiten naturalistiseen evoluutioteoriaan, jonka mukaan kehitys on ollut satunnaisiin geenimutaatioihin ja luonnonvalintaan perustuvaa. Lue koko artikkeli

27.6.2019 Kirja-arvio,

Erään filosofin elämä: Ajatuksia Nicholas Wolterstorffin elämäkerran äärellä

Nicholas Wolterstorff on keskeinen hahmo kristillisen uskonnonfilosofian 1900-luvun renessanssissa. Kirjassaan In this World of Wonders. Memoir of a Life in Learning (Eerdmans 2019) Wolterstorff kertoo tiestään Minnesotan preerioilta aikamme yhdeksi tunnetuimmista filosofeista.

Wolterstorffin tekstejä lukeneet tuntevat hänet hyvänä ja selkeänä kirjoittajana. Myös hänen omaelämänkertansa on nautinnollista luettavaa, jossa siirrytään luontevasti ihmiskohtaloista suuriin filosofisiin ja teologisiin kysymyksiin. Hänet tunnetaan parhaiten yhtenä niin sanotun reformoidun epistemologian perustajista sekä yleisnerona, joka on julkaissut uraauurtavia teoksia ja artikkeleita muun muassa metafysiikasta, estetiikasta, raamattuteologiasta, poliittisesta filosofiasta ja liturgian filosofiasta.Lue koko artikkeli

18.6.2019 Podcast,

Areiopagin podcast #18: Ovatko ihmiset pahoja?

Miksi on niin vaikea toimia ihanteidemme mukaisesti? Mitä hyvyys edes on, ja miksi hyveellisyyttä pitäisi tavoitella?

Areiopagin podcastin tässä jaksossa Lari Launonen ja Aku Visala keskustelevat hyveitä ja paheita koskevasta tieteellisestä tutkimuksesta Christian Millerin kirjan The Character Gap pohjalta sekä yrittävät muodostaa realistisen kuvan ihmisen moraalisen kehittymisen mahdollisuuksista.Lue koko artikkeli

Ylös