Suodata artikkeleita

Kaikki artikkelit

24.3.2020 Ajankohtaista,

Mitä kuunnella karanteenissa?

Kun nyt monet joutuvat eristämään itsensä ja välttämään ihmiskontakteja, avautuu tässä mahdollisuus sivistää itseään podcastien muodossa. Olli-Pekka Vainio keräsi listan hyviä teologisia podcasteja, joita suosittelee Areiopagin lukijoille.

Ensimmäisenä tietenkin on mainittava Areiopagin oma suuren suosion saanut Areiopagi-podcast, jossa Lari Launonen, Aku Visala ja monet muut keskustelevat kaikesta mahdollisesta. Aloittaa voit vaikkapa aiheesta: Ovatko ihmiset pahoja?

Lue koko artikkeli

18.3.2020 Ajankohtaista,

Areiopagi julkaisee oppimateriaaleja etäopiskelua varten – aiheena esimerkiksi historialliset myytit tieteestä ja uskonnosta

Koronaviruksen leviämistä hillitään siirtymällä tänään Suomen kouluissa etäopetukseen. Areiopagi julkaisee samaan aikaan lukion ja yläasteen uskonnon, filosofian ja historian opetuksen tueksi materiaalia luonnontieteen ja uskonnon suhteesta. Materiaali soveltuu itsenäiseen opiskeluun.

Syksyllä raportoimme, kuinka suomalaisten lukion oppikirjojen sisällössä on vielä korjaamisen varaa esimerkiksi luonnontieteen ja teologian historiallisen suhteen oikean kuvan esittämisen osalta. Muun muassa tästä syystä olemme Areiopagilla laatineet muutaman viime vuoden aikana lukion oppimateriaalia lehtemme aihepiireistä. Tämän vuoden alussa pääsimme siihen vaiheeseen, että haimme testaajia oppimateriaalille suomalaisten lukioiden ja yläasteiden opettajien ja oppilaiden joukosta. Testaamista oli tarkoitus jatkaa kevätlukukauden loppuun saakka.Lue koko artikkeli

10.3.2020 Podcast,

Areiopagin podcast #22: Tekoäly pakottaa miettimään etiikan uudestaan, mutta se ei ole niin kiinnostavaa kuin luulit

Tekoälyn etiikkaan liittyvät kysymykset ovat juuri nyt ihmisten huulilla. Miten koneoppiminen muokkaa tulevaisuuden liikennettä, rakkautta ja verotietojen käsittelyä? Kuuntele Areiopagin podcastin jakso aiheesta.

Areiopagin podcastin 22. jaksossa dosentti Aku Visala ja FT, erityisasiantuntija Anna-Mari Rusanen kartoittavat keskustelun kenttää ja puhuvat siitä, kuinka tekoäly nostaa esiin klassiset filosofiset kysymykset ihmisyydestä, vastuusta ja ihmisarvosta.Lue koko artikkeli

4.2.2020 Artikkeli,

Elämän perusedellytysten hienosäätö, osa 4: Happi ja hiilidioksidi

Elämän perusedellytyksiä käsittelevän artikkelisarjan viimeisessä osassa käsitellään kahden ilmakehän kaasun hienosäätöä. Happi ja hiilidioksidi yhdessä muiden elämän perusedellytysten kanssa muodostavat nerokkaan systeemin, joka mahdollistaa elävien organismien energiansaannin.

Lähes kaikki monimutkaiset eläin- ja ihmiskunnan organismit saavat energiansa kemiallisesta reaktiosta, jossa happi reagoi hiilen yhdisteiden kanssa tuottaen vettä ja hiilidioksidia. Kyseessä on oksidaatio eli hapettuminen, ja sitä tapahtuu kaiken aikaa soluissamme. Lue koko artikkeli

14.1.2020 Kirja-arvio,

Kuinka kristinusko muutti maailman

Palkitun brittiläisen historioitsija Tom Hollandin kirja Dominion: The Making of Western Mind (2019) on herättänyt laajan keskustelun kristinuskon vaikutuksesta länsimaiseen ajatteluun. Kirjassaan Holland puolustaa teesiä, jonka mukaan läntinen maailma, jopa sen kristillisyyden vastaisissa muodoissaan, on mitä syvimmissä määrin riippuvainen kristinuskosta.

Holland lähtee liikkeelle omaelämänkerrallisesta avautumisesta. Hän osallistui lapsena aktiivisesti anglikaanikirkon toimintaan, mutta pyhäkoulun opetusmateriaali, jossa Adam ja Eeva kuvattiin eläneenä yhtä aikaa dinosaurusten kanssa, kylvi epäilyksen siemenet. Tutustuminen historiaan sai nuoren Hollandin kokemaan vetoa kristinuskon tarinan pahiksiin: keisareihin ja muihin tämän maailman ruhtinaisiin. Toogaan pukeutuneet filosofit ja kuninkaat vaikuttivat paljon siistimmiltä kuin ristiinnaulittu epäonnistunut messiaskokelas, jonka oman aikamme opetuslapset silmää räpäyttämättä opettivat silkkaa hölynpölyä.Lue koko artikkeli

7.1.2020 Artikkeli,

Elämän perusedellytysten hienosäätö, osa 3: Hiili

Ilmastonmuutos on nostanut hiilen – ja varsinkin sen yhdisteen hiilidioksidin – päivän polttavaksi puheenaiheeksi. Lähes kaikkien eloperäisten energialähteiden hyödyntäminen vapauttaa hiiltä ilmakehään. Tämä kuvastaa hiilen asemaa elämän perusedellytyksenä: hiili on kaiken elävän pääasiallinen rakennusaine.

Elämän perusedellyksiä käsittelevän artikkelisarjan kolmannessa osassa tarkastellaan hienosäätöä jälleen yhden elämän perusedellytyksen, hiilen, näkökulmasta. Elävien organismien solukoneistot ja lähes kaikki elintärkeät rakenteet molekyylitasolta lähtien muodostuvat hiilen yhdisteistä.Lue koko artikkeli

17.12.2019 Kirja-arvio,

Pimeä keskiaika?

Keskiajalla kirkko kontrolloi ihmisten elämää, noitia poltettiin liukuhihnalta ja maapallo oli litteä. Kaikki oli kaikin puolin synkkää ja sivistymätöntä. Vai oliko sittenkään? FT Jaakko Tahkokallion uutuuskirja Pimeä aika. Kymmenen myyttiä keskiajasta (Gaudeamus 2019) oikoo taitavasti näitä ja muita keskiaikaan liitettyjä virheellisiä käsityksiä.

Tahkokallio taustoittaa myytinmurtamisprojektiaan seuraavasti: ”Tiede etsii yleistyksiä ja abstraktioita, mutta inhimillinen maailma on loputtoman monimutkainen paikka. […] Mitä suurempia kehityslinjoja historian tutkija syleilee, sitä karkeammaksi kuva muuttuu ja sitä epätarkemmin yleistys vastaa sen taakse jäävää todellisuutta. Pahimmillaan yleistys irtautuu tiedollisesta pohjastaan ja alkaa elää omaa elämäänsä maailmankuvaamme muovaavana historiallisena myyttinä.”Lue koko artikkeli

10.12.2019 Podcast,

Areiopagin podcast #21: Näkökulmia piispojen puheenvuorosta käytyyn keskusteluun

Areiopagin podcastin tässä jaksossa tarkastellaan, millaista keskustelua piispojen julkaisema Tieteiden lahja -kannanotto on herättänyt. Tarvittiinko tällaista kannanottoa? Siloitteleeko kannanotto liikaa tieteen ja kristinuskon välisiä ristiriitoja?

Areiopagi julkaisi viime viikolla eri alojen tieteentekijöiden kommentteja evankelis-luterilaisen kirkon piispojen puheenvuoroon Tieteiden Lahja. Kommenteissa kiitettiin piispojen tapaa korostaa tieteen ja uskon yhteensopivuutta. Toisten mielestä uskon ja tieteen erillisyyttä olisi kuitenkin saanut korostaa enemmän, kun taas toisten mielestä piispojen olisi ollut syytä haastaa tieteen nimissä esitettyjä väitteitä rohkeammin. Tässä podcastissa TT Aku Visala ja TT Rope Kojonen keskustelevat kannanotosta ja sitä seuranneesta keskustelusta.Lue koko artikkeli

29.11.2019 Dialogi,

Tieteiden lahja osa 2: Kommentoijina Syksy Räsänen, Matti Leisola, Leo Näreaho, Tarja Kallio-Tamminen ja Sammeli Juntunen

Tukeeko tiede oikein ymmärrettynä jumala-uskoa vai ateismia? Vai voisiko tiede olla neutraali asiassa? Entäpä tieteen, moraalin ja uskonnon suhde – miten se olisi parasta ymmärtää? Tässä evankelis-luterilaisen kirkon piispojen Tieteiden lahja -kannanottoa käsittelevässä toisessa osassa julkaisemme loput viisi kommenttia kannanottoon.

Tieteiden lahja- kannanotto on luettavissa täältä. Kannanottoa käsittelevissä kommettipuheenvuoroissa eri näkökulmia edustavat tällä kertaa ovat kosmologi Syksy Räsänen, biokemisti Matti Leisola, filosofi Leo Näreaho, filosofi Tarja Kallio-Tamminen ja teologi Sammeli Juntunen.

Lue koko artikkeli

28.11.2019 Dialogi,

Tieteiden lahja osa 1: Kommentoijina Eero Junkkaala, Leila Haaparanta, Mikael Fortelius, Jaakko Tahkokallio ja Laura Riuttanen

Suomen evankelis-luterilaisen kirkon piispat ovat eilen, 27.11. julkaisseet kannanoton tieteen ja uskon suhteesta. Areiopagi sai luvan pyytää eri aloja edustavilta tieteilijöiltä, teologeilta ja filosofeilta kommentteja kannanottoon jo ennen sen ilmestymistä. Saimme kaikkiaan kymmenen kommenttia, joista tässä ensimmäisessä osassa esittelemme viisi.

Kommentoijat edustavat hyvin erilaisia kantoja, ja olemme tarkoituksella kutsuneet mukaan myös sellaisia ääniä, joiden arvelimme etukäteen suhtautuvan kriittisesti kannanoton sisältöön. Kukin kirjoittaja on vastuussa vain omasta kannanotostaan.Lue koko artikkeli

5.11.2019 Artikkeli,

Elämän perusedellytysten hienosäätö, osa 2: Valo

Valo on elämän yksi perusedellytyksistä. Ilman valoa meillä ei voisi olla näköaistia, eivätkä kasvit voisi tuottaa energiaa yhteyttämällä. Näkyvä valo on kuitenkin vain yksi pieni osa sähkömagneettisen säteilyn spektriä. Elämän kannalta välttämätöntä sähkömagneettista säteilyä on myös esimerkiksi infrapunasäteily, joka pitää maapallon lämpimänä. Kun sähkömagneettista säteilyä tarkastellaan kokonaisuutena, havaitaan sen elämälle välttämättömien ominaisuuksien olevan niin hienovaraiset, että ne vaikuttavat hienosäädetyiltä.

Se, mitä tunnemme näkyvänä valona, on vain yksi alue sähkömagneettisen säteilyn laajalla spektrillä. Sähkömagneettisen säteilyn spektrillä on seitsemän aluetta: gammasäteily, röntgensäteily, ultraviolettisäteily, näkyvä valo, infrapunasäteily, mikroaaltosäteily ja radioaaltosäteily. Mitä lyhyempi on säteilyn aallonpituus, sitä korkeamman energiatason säteilyä se on. Gamma-aallot ovat siis kaikkein korkeimman energiatason sähkömagneettista säteilyä ja radioaallot kaikkein matalimman energiatason sähkömagneettista säteilyä. Sähkömagneettisen säteilyn spektri on todella laaja: sen pisin aallon pituus on 1025 kertaa pidempi kuin sen lyhyin aallonpituus.Lue koko artikkeli

29.10.2019 Vieraskynä,

Voiko teologia pelastaa maapallon hukkumasta muovijätteeseen?

Ympäristökriisit, kuten muovijätteen valtava määrä vesistöissä, haastavat jokaisen ihmisen miettimään uudelleen suhdettaan luontoon. Näyttää siltä, että ihmiskunta on epäonnistunut tehtävässään viljellä ja varjella maapalloa. Teologit ovat erityisen haasteen edessä, sillä heidän tehtävänään on määritellä uudelleen, mitä “viljeleminen ja varjeleminen” tarkoittaa ympäristökriisien aikakaudella.

Pari yötä sitten jokin merilintu pääsi roskakoriini. Kaikki likaiset roskani ja kertakäyttöiset muovijätteeni oli levitetty puutarhaan naapureiden nähtäviksi. Nyt he tietävät, että olen muovin suhteen syntisistä suurimpia. Tällainen paljastuminen on nykyisessä ajassamme erityisen kiusallista. Meitä ympäröi epäaitoa materiaalia käsittelevien uutisten tulva. Tarkoitan tällä todellisia uutisia kaikista jäljitelmistä, joiden olemme antaneet paeta yksityiselämistämme meitä ympäröiviin meriin. Lukuisista syistä (Sir David Attenborough ja hänen tiiminsä ansaitsevat tästä erityisen kiitoksen), maailma on yhtäkkiä havahtunut muovisen saasteen ongelmaan. Olen ajatellut muovia enemmän viimeisen kuuden kuukauden aikana kuin koko aiemman elämäni aikana.Lue koko artikkeli

15.10.2019 Podcast,

Areiopagin podcast #20: Viekö uskonnon tieteellinen selittäminen uskolta pohjan?

Debunkkausargumenttiin vetoavien uskontokriitikkojen mukaan uskonnolliset uskomukset voidaan selittää pois vetoamalla ihmisen yliherkkyyteen laittaa tapahtumia tietoisten toimijoiden syyksi. Miten argumenttiin voidaan vastata?

Areiopagin podcastin tässä jaksossa Lari Launonen ja Aku Visala keskustelevat debunkkausargumentista, jolla uskonnollisia uskomuksia voidaan yrittää selittää pois. Debunkkausargumentti perustuu väitteeseen, että ihmisillä on hyperaktiivinen agentintunnistusjärjestelmä, joka tunnistaa toimijoita usein väärin perustein. Voivatko uskonnolliset uskomukset olla seurausta yliluonnollisten agenttien virheellisestä tunnistamisesta?

Lue koko artikkeli

Ylös