Suodata artikkeleita

Kaikki artikkelit

17.11.2021 Vieraskynä,

Kukoistusta kivikautisilla aivoilla

Esi-isämme muokkasivat ympäristöään nopeammin kuin heidän mielensä kehittyi vastaamaan uuden ympäristön haasteisiin. Tästä seurasi epätasapaino psykologisen luontomme ja ekologisen lokeromme välillä. Niinkuin kehomme ei ole sopeutunut pikaruokaan, ei mielemmekään ole sopeutunut moderneihin sosiaalisen median kaltaisiin ympäristöihin. Siksi moni ihminen kokee kukoistavan ihmisluonnon kaukaisena ajatuksena. Tuo kuilu valitettavasti kasvaa edelleen ja koitamme pysyä kyydissä kivikautisilla aivoillamme. Onko jotain vielä tehtävissä? Mistä koostuu kukoistava ihmisluonto?

Lue koko artikkeli

9.11.2021 Vieraskynä,

Tieteen reformaatio

Pidättelikö kristinusko tosiaan tieteen kehitystä? Miten esimerkiksi reformaatio vaikutti tieteen kehitykseen ja sen nykyiseen asemaan kulttuurissa? Vieraskynässä professori Peter Harrison.

On olemassa jääräpäisen sinnikäs versio tieteenhistoriasta, jota moni suosittu kirjailija rakastaa. Siinä tiede syntyy muinaiskreikassa, liukuu kuolevaan taantumaan kristillisellä keskiajalla ja herää jälleen 1600-luvulla tieteellisten sankareiden, kuten Galileo Galilein ja Isaac Newtonin ilmestyessä.

Lue koko artikkeli

20.10.2021 Artikkeli,

”Tiede vastaan uskonto” – mitä peruskoulun historian oppikirjat opettavat tieteestä ja uskonnosta, osa 2

Kuinka hyvin peruskoulun historian oppikirjat ovat kartalla tieteen ja uskonnon suhteen tutkimuksesta? Eivät kovin hyvin, käy Miikka Niirasen suorittamasta pistokokeesta ilmi. Kirjoitussarjan toisessa osassa käsitellään valikoitujen kirjojen aikakausia renessanssista valistukseen.

Tämän artikkelin edellisessä osassa käsiteltiin peruskoulun historian oppikirjojen antia keskittyen antiikin ja keskiajan aikakausiin. Artikkelissa tuli esille, että niin sanotun tieteen ja uskonnon konfliktimyytin tai sotamyytin aineksia löytyy runsaasti jo näitä aikakausia opettavista jaksoista. Tässä toisessa osassa käsitellään pääasiassa renessanssin, uskonpuhdistuksen, uuden ajan alun sekä valistuksen aikakausia. Tieteellinen vallankumous Kopernikuksineen ja Galileineen osuu juuri näiden aikakausien kohdalle, joten tieteen ja uskonnon suhteen liikutaan aivan konfliktimyytin ydinmehun alueella.

Lue koko artikkeli

19.10.2021 Artikkeli,

”Tiede vastaan uskonto” – mitä peruskoulun historian oppikirjat opettavat tieteestä ja uskonnosta, osa 1

Kaksi vuotta sitten Areiopagilla syynättiin lukion historian oppikirjoja lehtemme aiheiden osalta. Tänään tarkastus saa jatkoa, kun suurennuslasin alle pääsee peruskoulun historian oppikirjoja. Pistokokeen tulos yllätti, sillä opuksista paljastui runsaasti vanhoja myyttejä tieteestä ja uskonnosta.

Niin sanottu konfliktimyytti (tai sotamyytti) tieteen ja uskonnon historiasta voidaan lausua jotakuinkin seuraavasti:Lue koko artikkeli

13.10.2021 Artikkeli,

Tekijöitä evoluutioteorian epäilemisen taustalla – Ote Luominen ja evoluutio-kirjasta

Ovatko ihminen ja maailma Jumalan aikaansaannoksia, vai onko elämä kehitellyt vähitellen ja omalakisesti? Voisiko evoluution ja
luomisnäkemyksen vastakkainasettelun purkaa? Kysymykset herättävät jatkuvaa kiistaa. Areiopagi julkaisee tässä otteen E. V. Rope Kojosen uutuuskirjasta Luominen ja Evoluutio: Miten usko ja tiede kohtaavat (Gaudeamus 2021).

Tiedeyhteisön valtavirran näkemykset eivät vakuuta kaikkia  ihmisiä. Esimerkiksi nuoren Maan kreationistien näkemys  maapallon ja kaikkien eläinlajien luomisesta vain 6000–10000  vuotta sitten on ristiriidassa tiedeyhteisön suuren enemmistön  näkemyksen kanssa. Nuoren Maan kreationistit suhtautuvat hyvin  epäilevästi muinaishistoriaa käsittelevään tieteelliseen tutkimukseen ja ylipäänsä tiedeyhteisön auktoriteettiin näissä kysymyksissä.

Lue koko artikkeli

29.9.2021 Vieraskynä,

Kirkot kansallissosialismin aikana

Kirkkojen suhde valtiovaltaan kansallissosialismin aikana (1933–45) on monimutkainen kokonaisuus, jonka käsittely jatkuu vieläkin. Tässä tekstissä ruoditaan Saksan protestanttisten kirkkojen kirkkotaistelua, tarkastellaan kansallissosialismista viehättyneiden kristittyjen tarinaa sekä perehdytään katolisen kirkon ja natsi-Saksan suhteisiin. Olivatko kirkot sitten täysin toimettomia vai tekivätkö kristilliset yhteisöt hyviä tekoja sorrettujen puolustamiseksi?

Adolf Hitler kannattajineen onnistui junailemaan itsensä valtaan 1933 ja lakkauttamaan Weimarin tasavallan demokratian. Jälkipolvia on mietityttänyt, miksi tieteellisesti kehittynyt ja kulttuurillisesti sivistynyt valtio toimeenpani holokaustin. Tälle on etsitty syitä Saksan historiasta, kuten saksalaisesta kansanluonteesta, myöhäisestä kansallisvaltiokehityksestä tai Saksassa vallinneesta juutalaisvastaisuudesta. Lue koko artikkeli

17.9.2021 Artikkeli,

Itsehillinnästä itsehallintaan – itsehallinnan psykologiaa ja filosofiaa

Emme tee mitä tahdomme, vaan sitä mitä vihaamme. Miksi emme kykene tekemään sitä mitä haluamme tehdä, vaan lankeamme muiden virikkeiden houkutuksiin? Asiasta meitä valaisee uskonnonfilosofian dosentti ja Helsingin yliopiston tutkija Aku Visala.

Olen jo useamman vuoden tehnyt tutkimusta tahdonvapaudesta. Olen pyrkinyt tunnistamaan niitä psykologisia mekanismeja ja ilmiöitä, jotka todellisuudessa mahdollistavat sen, että ihmiset kykenevät hallitsemaan tekojaan tietoisten perusteiden nojalla. Eräs näistä psykologisista ilmiöistä on itsehallinta – tai itsehillintä, kuten sitä on perinteisesti kutsuttu. Avaan tässä kirjoituksessa hieman viimeaikaista itsehallinnan tutkimusta sekä tarkastelen itsehallinnan ja tahdonvapauden yhteyttä. 

Lue koko artikkeli

8.9.2021 Vieraskynä,

Tietämättömyyden opissa: Nicolaus Cusanuksen kiehtova filosofia

Kuka oli Nicolaus Cusanus? Mitkä olivat hänen ajatuksensa, filosofiansa ja oppinsa? Aiheesta kertoo Tampereen hiippakunnan emerituspiispa ja dogmatiikan dosentti Juha Pihkala.

Tieteenhistoriaa popularisoiva kirjallisuus nostaa Uuden ajan alussa tapahtuneen maailmankuvan muutoksen ja kosmologisen ajattelun murroksen marttyyriksi Giordano Brunon (1548–1600), jonka Katolinen kirkko tuomitsi ja poltatti 17.2. 1600 roviolla Rooman Campo di Fiorella – Kukkaistorilla. Brunon kuolemansynti oli tämän kirkonvastaisen narratiivin mukaan se, että hän oli väittänyt maailmankaikkeutta äärettömäksi: edes aurinko ei olisi ollut sen keskus, puhumattakaan sitten Maa. Kaiken lisäksi tässä mittaamattomassa kosmoksessa olisi lukematon määrä elämää tulvivia maailmoja. Tällaista luonnontieteellistä harhaoppia ei kirkko voinut sietää!

Lue koko artikkeli

25.8.2021 Vieraskynä,

Kirje älyköksi pyrkivälle nuorelle

Älykön elämän tavoittelu on joillekin suuri intohimon aihe ja tavoite, mutta mitä tällainen elämäntyyli edellyttää ja millaista se on? Aiheesta kertoo ja neuvoo professori Paul J. Griffiths.

Olet kysynyt minulta, kuinka tulla älyköksi. Vaikuttaa siltä, että olet nuori (ainoastaan nuoret ihmiset kysyvät tuollaisia kysymyksiä) ja ajattelet, että sinulla saattaisi olla kutsumus älyköksi, muttet tiedä kuinka tulla sellaiseksi. Mitä sinun täytyisi tehdä, jotta sinusta tulisi älykkö? Minkä kaltainen elämä mahdollistaa sen mitä he tekevät? Kuinka alkaa elää sen kaltaista elämää? Tätä sinä kysyt, ja nämä ovat hyviä, vaikkakin mahtipontisia kysymyksiä.

Lue koko artikkeli

10.8.2021 Vieraskynä,

Kannattaako tieteellisestä objektiivisuudesta puhua?

Mitä on tieteellinen objektiivisuus? Onko se hyödyllinen käsite ja mikä merkitys sillä on tieteellisille yhteisöille sekä tutkimustuloksille? Tätä pohtii Inkeri Koskinen.

Minulta kysyttiin kerran eräässä tieteenfilosofisessa työpajassa, millä tavoin puhun tieteellisestä objektiivisuudesta suurelle yleisölle. Vastasin, etten puhu. Yleisöluennolla on paljon mielekkäämpää käsitellä esimerkiksi luottamusta tieteeseen ja perusteita, joiden varassa tieteen tuloksiin voi turvallisin mielin tukeutua, kuin sanoa mitään objektiivisuudesta. Objektiivisuus on liian latautunut käsite ollakseen käyttökelpoinen kuin filosofisessa tutkimuksessa ja tieteen sisäisissä keskusteluissa. 

Lue koko artikkeli

17.6.2021 Vieraskynä,

Ei uskonto ole katoamassa, eikä tieteen kehitys sitä tuhoa

Näkemys tieteen edistämästä maallistumisesta on osoittautunut virheelliseksi. Lisäksi kyseinen käsitys on koitunut tieteelle vahingoksi, väittää tieteenhistorian professori Peter Harrison.

Vuonna 1966, siis vain hieman yli 50 vuotta sitten, arvostettu kanadalaissyntyinen antropologi Anthony Wallace ennusti itsevarmasti, että tieteen edistys tulisi johtamaan uskonnon häviämiseen kaikkialta maailmasta: “Usko yliluonnollisiin voimiin on tuhoontuomittua joka puolella maailmaa tieteellisen tiedon riittävyyden ja leviämisen vuoksi.”Lue koko artikkeli

Ylös