Suodata artikkeleita
Kaikki artikkelit
Efektiivinen altruismi ja kristillinen etiikka: onko tehokkaan maailmanparantamisen taustalla epäilyttävä ideologia? Osa 2
Efektiivinen altruismi on 2000-luvun alussa syntynyt ajattelutapa ja liike, joka tähtää tehokkaaseen auttamiseen. Artikkelimme ensimmäisessä osassa käsittelimme suuntauksen perusajatuksia. Toisessa osassa keskitymme tehokkaan auttamisen filosofiassa heijastuvaan utilitaristiseen etiikkaan ja sen suhteeseen kristilliseen etiikkaan.
Efektiivinen altruismi ja kristillinen etiikka: onko tehokkaan maailmanparantamisen taustalla epäilyttävä ideologia? Osa 1
Efektiivinen altruismi on 2000-luvun alussa syntynyt ajattelutapa ja liike, joka pyrkii parantamaan maailmaa tehokkaasti. Se hyödyntää tilastoja ja tieteellistä tutkimusta siitä, missä ja miten mahdollisimman monien ihmisten (ja myös eläinten) hyvinvointia voidaan edistää. Alun perin sekulaarin liikkeen tunnetuilla edustajilla on myös joitakin kristinuskon näkökulmasta kyseenalaisia näkemyksiä, mutta haittaako se?
Onko aika harkita uudelleen ”pahan arkipäiväisyyden” käsitettä?
Hannah Arendtin varoitusta “pahan arkipäiväisyydestä” pidetään yleisesti hyvänä muistutuksena siitä, että tavallisetkin ihmiset kykenevät pahaan, ja tarvitaan jatkuvaa työtä sen eteen, etteivät holokaustin kaltaiset hirmuteot koskaan toistuisi. Matthew Sharpe väittää kuitenkin tässä artikkelissa, ettei Arendtin analysoima natsirikollinen Adolf Eichmann ollut lainkaan ”arkipäiväinen”, ja tapauksen opetuksena onkin pahan petollinen luonne.
Sivistyksen ja Kantin juhlavuosien jäljillä
Opetus- ja kulttuuriministeriö on julistanut vuoden 2024 sivistyksen teemavuodeksi. Sattumalta kyseessä on myös filosofi Immanuel Kantin syntymän 300. muistovuosi. Molempia aiheita vaalittiin heinäkuussa 2024 Ikaalisten puistofilosofiassa, jossa pidin esityksen sivistyksestä ja Kantista. Koska esitykseni lähteet tulevat lähelle Areiopagilla käsiteltyja kysymyksiä, työstin siitä sivustolle oman version. Käsittelen ensin Kantin radikaalia universalismia, sitten hänen taide- ja tiedekäsityksiään, minuuden filosofiaa sekä Kantin uskontoajattelua. Näistä etenen lopuksi keskusteluun sivistyksen merkityksestä.Lue koko artikkeli
Tolkienin haltiat ja tieteellinen totuus: Olipa kerran ”Sormusten Herran kaltainen maailma”
Oliko Tolkien-tyyppisiä haltioita oikeasti olemassa? Tieteellisesti tutkittava ihmiskunnan alkuhistoria voi olla paljon erikoisempi ja taianomaisempi kuin olemme osanneet ajatella, kirjoittaa Joshua M. Moritz.
Salaliittoteoriat katolisessa kirkossa ja paavi Franciscus
Millaisia salaliittoteorioita katoliseen kirkkoon liittyy, ja mitä niistä kannattaisi ajatella? Tässä artikkelissa tehdään katsaus Franciscuksen paavikauden aikaisiin Vatikaaniin liittyviin salaliittoväitteisiin ja -teorioihin sekä paavin reagointiin niihin. Tarkoituksena on valottaa nykyisia salaliittoteorioita erityisesti paavista ja millaisia ongelmia näihin teorioihin mahdollisesti sisältyy.
Kantin uskonnonfilosofian kadonneet lehdet – muuttuuko käsityksemme hänen ajattelustaan?
Valistusfilosofi Immanuel Kant muutti monien mielestä perustavalla tavalla länsimaista käsitystä uskonnon rationaalisuudesta. Kantin käsityksen tutkimuksessa ei ole kuitenkaan juurikaan huomioitu hänen viimeistä teostaan. Tämä Opus postumum tarjoaa kuitenkin mielenkiintoisia näkökulmia Kantin filosofiaan ja erityisesti hänen uskonnonfilosofiaansa. Mitä Kantin viimeinen kirjoitus kertoo meille?
Olemmeko yksin kosmoksessa?
Tuottaako kosminen evoluutio elämää myös maapallon ulkopuolelle? Teologisen tutkimuksen pitäisi löytää keinoja vastata siihen mahdolliseen tilanteeseen, että vieraasta elämästä saadaan evidenssiä, sanoo teologian tohtori Vesa Nissinen.
Tieteen ja uskonnon historian vyyhdeistä
”On vaarallista näyttää ihmiselle liian selvästi hänen pedonkaltaisuutensa, muistuttamatta samalla suuruudestamme. Samoin on kuitenkin vaarallista näyttää ihmisen suuruutta liian selvästi unohtaen alhaisuutemme. Ja näitäkin vaarallisempaa on, ettemme tunne kumpaakaan.”[1]
Näin alkaa Nicholas Spencerin tuore tiiliskivi ”uskon ja tieteen yhteenkietoutuneesta historiasta”. Kirjan arvioi tässä James C. Ungureanu, jonka mukaan teoksessa on paljon kiitettävää, mutta myös silmiinpistäviä puutteita. Ungureanun arvostelu toimii samalla tutkielmana siitä, miten ajatus tieteen ja uskon konfliktista on syntynyt.
Mistä sovituksessa on kyse?
St. Andrewsin yliopiston analyyttisen teologian professori Oliver Crisp on äskettäin julkaissut kirjan sovituksesta (Participation and Atonement 2022). Prof. Olli-Pekka Vainio haastatteli Crispiä tämän helmikuisen Suomen vierailunsa yhteydessä siitä, mitä sovitus oikeastaan merkitsee.
Onko elämällä merkitystä, jos Jumalaa ei ole? Lee Wakemanin haastattelu
“Mikä on elämän tarkoitus” on yksi vanhimmista – ellei vanhin – filosofian kysymyksistä. Kysymys ”mikä tekee elämästä merkityksellistä” on sen sijaan noussut filosofisen debatin kohteeksi vasta 2000-luvulla. Yksi keskustelun keskeisiä kysymyksiä on se, mikä rooli Jumalan olemassaololla olisi elämän merkitykselle. Lee Wakeman tekee aiheesta analyyttisen teologian väitöskirjaa St. Andrewsin yliopistossa, Skotlannissa. Hän esitteli näkemyksiään merkityksestä viime helmikuussa Helsingin yliopistolla järjestetyssä analyyttisen teologian työpajassa (Helsinki Analytic Theology Workshop). Wakemania haastatteli Lari Launonen.
Kolonialismin monet kasvot
Kolonialismi kuuluu niihin ismeihin, jotka saavat aikaan nykyihmisissä inhon tunteita. Mutta mistä historiallisessa kolonialismissa oikeastaan oli kysymys? Oxfordin yliopiston moraali- ja pastoraaliteologian professori Nigel Biggarin suurteos Colonialism: A Moral Reckoning valottaa monitahoisen ilmiön taustoja.
Kuoleeko kaikkivaltius?
Teologi Thomas Jay Oord on äskettäin väittänyt kirjassaan Kaikkivaltiuden kuolema ja rakkausvaltiuden synty, että kristillisen teologian tulisi monenlaisten ongelmien vuoksi omaksua uusi, Jumalan kontrolloimatonta rakkautta korostava käsitys Jumalan toiminnasta. Julkaisemme Ryan T. Mullins arvion Oordin argumentaatiosta, joka on Mullinsin mielestä pohtimisen arvoista, muttei lopulta kuitenkaan vakuuttavaa.