Suodata artikkeleita

Kaikki artikkelit

20.6.2017 Vieraskynä,

Wittgensteinilaisesta uskonnonfilosofiasta

Ludwig Wittgensteinin mukaan filosofian tehtävä ei ole muotoilla vaikkapa todellisuutta koskevia teorioita. Sen sijaan sen tehtävä on selventää käsitteiden merkitystä. Mitä syntyy, kun tästä näkökulmasta lähestytään uskontoa? Vieraskynässä Timo Koistinen käsittelee wittgensteinilaista uskonnonfilosofiaa.

Käsite “wittgensteinilainen uskonnonfilosofia” liitetään yleensä eräisiin Ludwig Wittgensteinin (1889-1951) myöhäisfilosofiasta vaikutteita saaneisiin uskonnonfilosofeihin. Sen tunnetuimpia edustajia ovat olleet Rush Rhees (1905–1989), Norman Malcolm (1911–1990) ja Peter Winch (1926–1997). Suuntauksen näkyvin edustaja viime vuosikymmeninä on ollut D. Z. Phillips (1934–2006). Tarkastelen seuraavassa wittgensteinilaista uskonnonfilosofiaa lähinnä Phillipsin ajattelun pohjalta. Phillips oli erittäin tuottelias kirjoittaja ja aktiivinen keskustelija koko 40-vuotisen uransa ajan. Lue koko artikkeli

13.6.2017 Kirja-arvio,

Kuinka moderni tiede syntyi Euroopassa Paolo Rossin mukaan

Tieteellinen vallankumous on sen opiskelijalle kuin sipuli. Mitä enemmän sitä kuorii, sitä useampi kerros siitä paljastuu. Vuosi vuodelta ja nero nerolta, yhä useampia historiallisia edellytyksiä valkenee niille tutuille tieteellisille käytännöille ja teoreettisille oletuksille, joita nykyajan insinööri pitää itsestäänselvinä.

Samalla paljastuu tietenkin yhä lukuisampia kummallisia ja epäonnistuneita, mutta omana aikanaan luonnollisia ja vaikutusvaltaisiakin ajatuksia, joita historian suuret ajattelijat ovat päässään pitäneet heti neronleimaustensa vieressä. Firenzen yliopiston tieteenhistorian professorin Paolo Rossin (1923-2012) teos Modernin tieteen synty Euroopassa (Suom. Lena Talvio, Vastapaino 2010) valottaa runsaudensarven tavoin näitä tieteenhistorian erilaisia puolia 1500- ja 1600-luvun eurooppalaisessa ajattelussa.Lue koko artikkeli

6.6.2017 Vieraskynä,

Kuinka paljon tiede johtaa ateismiin?

Missä määrin tiede johtaa ateismiin? Maailmankatsomuksen vaikutusta tieteen tulosten tulkintaan tarkastelee vieraskynässä dosentti Timo Pokki.

Tunnettu keskustelija ja etevä tieteen popularisoija, kosmologian professori Kari Enqvist, on kertonut, miten häntä pyydettiin puhumaan aiheesta ”Johtaako tiede ateismiin?” Enqvistin mielestä tällainen kysymys paljastaa, ettei kysyjä kunnolla ymmärrä, mitä tiede on, sillä tiede ei ”ole ateistista, kristillistä tai buddhalaista sen enempää kuin Fiskarsin lapio” (Enqvist 2012, 36). (Edellisellä sivulla Enqvist tosin toteaa, että tiede on uskonnotonta, koska se ei piittaa Jumalan olemassaolosta.) Tämän artikkelin otsikko on siis hieman uskaliaasti muotoiltu.Lue koko artikkeli

30.5.2017 Kirja-arvio,

Kauniimpi maailma

Jani Kaaron teos Kauniimpi maailma: Kirjoituksia sielusta, taloudesta ja oikeudenmukaisuudesta on seitsemästä esseestä koostuva kirja, jossa ihannoidaan jakamista, arvostetaan merkityksiä, luovuutta ja mielikuvitusta, sekä pohditaan niin rahajärjestelmää, kuolemaa, unia, surua kuin mieleen liittyviä kysymyksiäkin.

Kirjassa liikutaan paljon sellaisilla alueilla, joita koskevia kysymyksiä on hankala ratkaista yksiselitteisesti empiirisesti testaten. Kaaro itse kuvaa kirjan sisäkannessa tätä kirjaansa astumisena tietämisen reuna-alueille, ”alueelle, jolle yhdenkään tiedetoimittajan ei pitäisi mennä” ja ”hyllyvälle hetteikölle, josta saa vain saappaat täyteen vettä ja kuraa naamalleen”. Hän on kuitenkin halunnut laittaa kädet saveen, ja käsitellä empiirisen tutkimuksen rajat ylittäviäkin kysymyksiä.Lue koko artikkeli

23.5.2017 Kirja-arvio,

Onnekas universumi – elämä hienosäädetyssä kosmoksessa

Fysiikan kannalta universumi ei näytä sattuman tulokselta: Useimmat perustavat fysiikan vakiot, lakien muoto, sekä universumin alkutila ovat jostain syystä elämän sallivalla alueella, ja tämä alue on erittäin pieni. Tätä havaintoa kutsutaan kosmiseksi hienosäädöksi (elämää varten). Kahden fyysikon tuore dialogikirja valottaa aihealueen nykytilaa.

Kaksi rentoa australialaista kosmologia, professori Geraint Lewis ja tutkija Luke Barnes, ovat kirjoittaneet fysiikan hienosäätöargumentista tuoreen kirjan A Fortunate Universe – Life in a Finely Tuned Cosmos (Cambridge University Press, 2016).

Lewis on alansa tunnettu professori ja Barnes yksi parhaimpia asiantuntijoita fysiikan hienosäädöstä elämää varten. Barnes on kristitty, joka selittää hienosäätöä Jumalan toiminnalla, kun taas Lewis selittää sitä multiversumilla. Kirja on heidän keskustelunsa aiheesta.Lue koko artikkeli

16.5.2017 Ajankohtaista, Vieraskynä,

Onko luonnollisella teologialla uskonnollista arvoa? Ilmainen näyte uutuuskirjasta Kätkeytynyt Jumala

Eikö pelkästään todisteiden opastamana löytynyt usko ole kuivaa ja ohutta? Ehkäpä, mutta silti jumalatodistukset tuskin ovat turhia. Areiopagi on käännättänyt tunnetun uskonnonfilosofi C. Stephen Evansin kirjan Kätkeytynyt Jumala – Kaikkivaltiaan olemassaolon perusteista (Perussanoma, 2017). Julkaisemme teoksesta otteen, joka käsittelee luonnollisen teologian uskonnollista arvoa.

Huolimatta siitä ilmeisestä hyödystä, jota luonnollisesta teologiasta näyttäisi olevan, jos se olisi toteutettavissa, monet teologit ovat suhtautuneet tällaisiin argumentteihin penseästi. Kaikki nämä ajattelijat eivät ole olleet yhtä vihamielisiä kuin Kierkegaard, joka näyttää pitävän tällaisia argumentteja täysin väärinä. Silti ei ole vaikea löytää teologeja ja uskonnonfilosofeja, jotka ajattelevat Jumalan olemassaoloa puolustavista argumenteista Alvin Plantingan sutkauksen mukaan samaan tapaan kuin jotkut valtavirran uskonnollisiin suuntauksiin kuuluvat uskolla parantamisesta: ”Se ei ole mahdollista, mutta vaikka se olisikin, sitä ei pitäisi tehdä.”Lue koko artikkeli

9.5.2017 Kolumni,

Kuinka Jumala vaikuttaa maailman tapahtumiin?

Kristinuskon mukaan Jumala vaikuttaa aktiivisesti maailmankaikkeuden kehitykseen. Mutta kuinka tämä oikein tapahtuu? Voidaanko Jumalan toiminta sovittaa yhteen modernin luonnontieteen tutkimustulosten kanssa?

Onko Jumala olemassa – ja jos on, toimiiko hän maailmassa? Vaikuttaako Jumala joihinkin (tai kaikkiin) maailmassa tapahtuviin tapahtumiin vai antaako hän maailmankaikkeuden kehittyä itsekseen? Monien mielestä ajatus Jumalasta on modernin tieteen aikakaudella tarpeeton. Ajatellaan, että koska Jumalan toiminnasta ei ole olemassa tieteellisiä todisteita, ei ole järkevää olettaa, että hän olisi olemassa. Yhä useampi on valmis yhtymään astronomi Carl Saganin sanoihin, joiden mukaan ”kosmos on kaikki mitä on, kaikki mitä koskaan on ollut tai tulee olemaan”.Lue koko artikkeli

2.5.2017 Ajankohtaista, Kolumni,

Totuuden jälkeistä aikaa ei ole ollut eikä tule

Helsinki oli 22.4.2017 niiden kaupunkien joukossa, jossa järjestettiin Tiedemarssi (engl. march for science). Marssin tarkoituksena oli vastustaa yhteiskunnassa ja politiikassa näkyvää trendiä, jossa tutkimustiedon rooli päätöksenteossa vähenee vähenemistään. Marssilla myös haluttiin edistää ihmisten luottamusta tieteeseen tiedon lähteenä.

Tiedemarssin kaltaiset tapahtumat voidaan nähdä vastareaktiona väitteeseen, jonka mukaan olisimme siirtymässä totuuden tai faktojen jälkeiseen aikaan. ”Post-truth” lisättiin Oxford English Dictionaryyn jo jokin aika sitten. Lisäksi se valittiin vuoden 2016 sanaksi.Lue koko artikkeli

25.4.2017 Kolumni,

Voisivatko evoluutio ja suunnittelupäätelmä sittenkin sopia yhteen?

Evoluutioteorian sanotaan tavallisesti kumonneen sen ajatuksen, että esimerkiksi silmän monimutkaisuuden taustalla tarvitsisi olla mitään suunnittelua. Viimeaikaisessa keskustelussa on kuitenkin puolustettu evoluutioteorian ja suunnittelunäkemyksen yhteensopivuutta uusilla argumenteilla.

Evoluution ja luomisnäkemyksen yhteensopivuudesta voidaan esittää monenlaisia argumentteja puolesta ja vastaan. Näkemys evoluution ja luomisnäkemyksen ristiriidasta on yllättävän yleinen, ja toistuu jopa tiedeasenteita selvittävässä Tiedebarometri-tutkimuksessa. Suurin osa teologeista ja kristityistä maallikoista pitää evoluutioteoriaa ja luomisuskoa yhteensopivina. Yleinen tulkinta on esimerkiksi ymmärtää luominen ja evoluutio eri tasoilla toimiviksi selityksiksi. Kristillisessä teologiassa Jumalan ymmärretään luoneen säännönmukaisen maailmankaikkeuden, ja hän voi siis selvästi toimia luonnollisten mekanismien kautta.Lue koko artikkeli

11.4.2017 Vieraskynä,

Pahan ongelma ei ole vain älyllinen ongelma: huomioita pragmatistisesta antiteodikeasta

Miten pragmatismin filosofiassa suhtaudutaan pahan ongelmaan? Entä miten pragmatismissa uskonnolliset uskomukset perustellaan? Näitä kysymyksiä käsittelee vieraskynässään professori Sami Pihlström.

Yhdysvalloissa 1800-luvun lopulla syntynyttä pragmatismia pidetään usein – käytäntöön ja toiminnallisuuteen viittaavan nimensä mukaisesti – filosofisena suuntauksena, joka painottaa kaiken inhimillisen ajattelun välineellisyyttä ja tiedon hyötyarvoja itseisarvoisena nähdyn totuuden tavoittelun kustannuksella. Tällaisen käsityksen mukaan esimerkiksi uskonnonfilosofialta voidaan odottaa sovellettavuutta ihmiselämän suuriin ongelmiin, kuten kärsimyksen ja pahuuden kohtaamiseen, tässä artikkelissa tuonnempana lähemmin tarkasteltavaan teemaan.Lue koko artikkeli

4.4.2017 Kolumni,

Reformaattorit epäilivät ja edistivät aurinkokeskistä maailmankuvaa

Luterilainen uskonpuhdistus vaikutti monella tapaa koulutuksen ja kansansivistyksen kehittymiseen Euroopassa ja Pohjoismaissa. Mutta kuinka uskonpuhdistajat suhtautuivat oman aikansa suurimpaan tieteelliseen murrokseen eli kopernikaaniseen käänteeseen?

Nikolaus Kopernikus (1473–1543) esitti teoksessaan De revolutionibus de orbium coelesticum (1543), että Maa kiertää Aurinkoa. Saman teesin hän oli esittänyt jo aikaisemmassa lyhyemmässä teoksessaan Commentariolus sekä kirjeenvaihdossaan kollegoidensa ja oppilaidensa kesken. Lue koko artikkeli

28.3.2017 Kirja-arvio,

Keskiajalla luonnontiede ja uskonto eivät olleet konfliktissa, koska kumpaakaan ei ollut olemassa

Populaarikulttuurissa yhä suositun sotamyytin mukaan tiede ja uskonto ovat olleet konfliktissa aina ja tulevat aina olemaan. Tieteenhistorioitsija Peter Harrisonin mukaan tämä on sekä väärä että mahdoton ajatus. Hänen mukaansa “uskonto” nykyisenä käsitteenä alkoi syntyä vasta 1600-luvulla. “Luonnontiede” puolestaan on peruja vasta 1800-luvun lopulta.

Kirjassaan The Territories of Science and Religion (The University of Chicago Press, 2015) Peter Harrison (s. 1955) asettuu osaksi sitä ammattihistorioitsijoiden joukkoa, joka on jo vuosikymmeniä tiennyt, että tieteen ja uskonnon historiallisia suhteita kuvaava sotamyytti on myytti juuri sanan pejoratiivisessa, keksittyyn epätotuuteen viittaavassa mielessä: kyseinen käsitys on syntynyt 1800-luvun lopun akateemisen ja yhteiskunnallisen murroskauden yhteydessä erityisesti englanninkielisen maailman tiedepoliittisten kahnausten tuloksena.Lue koko artikkeli

21.3.2017 Ajankohtaista, Vieraskynä,

Mikä on saattohoidon ja eutanasian ero?

Sanomalehti Ilkan mukaan erään potilaan omainen kiitteli lääkäriä eutanasiasta onnistuneen saattohoidon jälkeen. Näyttää siltä, että monesti saattohoito ja eutanasia termeinä sekoitetaan kiivaana vellovassa keskustelussa. Dosentti Reino Pöyhiän kirjoitus käsittelee näiden eroa, eutanasian historiaa ja sitä, mitä eutanasian hyväksymisestä hänen mukaansa seuraisi.

Erityisesti tämän päivän Suomessa on syytä kysyä, mitä on hyvä kuolema tai voiko kuolema ylipäätään olla hyvä. Vanhat kreikkalaiset nimikkeet, eudaimonia, hyvä elämä ja eutanasia, hyvä kuolema on saaneet uusia sisältöjä – sekä aiheesta että aiheetta. Tuntuukin siltä, että kiireen kyllästämä ja tehokkuuteen tottunut ihminen tyytyy liian usein aidon kyselyn sijasta toteamaan: hyvä, kuolema!Lue koko artikkeli

Ylös