Suodata artikkeleita

Kaikki artikkelit

9.9.2014 Ajankohtaista,

Areiopagin kolmivuotinen hanke käynnistyy

Areiopagi laajentaa toimintaansa. Kustannamme seuraavan kolmen vuoden aikana kirjoja, järjestämme seminaareja ja kutsumme Suomeen alamme akateemisia kärkinimiä. Tässä esittelemme hankkeen pääpiirteet.

Areiopagi-verkkolehti on aloittanut kolmivuotisen hankkeen, jonka tarkoitus on edistää suomalaista teologian, filosofian ja luonnontieteen välistä vuorovaikutusta. Suomessa on jo jonkin verran hyvää keskustelua aiheesta, mutta silti esimerkiksi Tiedebarometrin 2013 mukaan (s. 74-76) 47% suomalaisista uskoo, että “tieteeseen perustuva maailmankuva” ja uskonto ovat jollain tapaa ristiriidassa keskenään.Lue koko artikkeli

2.9.2014 Artikkeli,

Järkyttävä totuus inkvisitiosta

Monty Pythonin kuuluisassa Nobody expects the Spanish Inquisition-sketsissä hirmuiset inkvisiittorit kiduttavat herttaista mummelia tarjoamalla hänelle kahvia ja istuttamalla hänet lepotuoliin. Vitsi on meistä hauska, koska mehän tiedämme että inkvisiittorit olivat oikeasti verenhimoisia sadisteja, jotka olivat vastuussa satojen tuhansien ihmisten kiduttamisesta ja teloittamisesta. Todellisuus on kuitenkin yllättäen lähempänä Monty Pythonin tarjoamaa kuin kansanomaista kuvaa.

Inkvisitio kuuluu yhdessä ristiretkien kanssa kristinuskon tarinan synkkiin lukuihin, jotka nostetaan esiin aina, kun halutaan muistuttaa uskonnollisen fanatismin epähumaaneista seurauksista. Julmat kidutusvälineet, noitaroviot ja tieteellisten kirjojen polttaminen huppupäisten hirviöiden toimesta ovatkin erottamaton osa länsimaista mielenmaisemaa.Lue koko artikkeli

26.8.2014 Vieraskynä,

Panpsykismi ja tietoisuuden ongelma

Kysymys tietoisuudesta, sen luonteesta ja suhteesta materiaaliseen maailmaan on viime vuosina noussut yhdeksi filosofian keskeiseksi kysymykseksi.

Aku Visala on äskettäin käsitellyt tällä sivustolla kysymystä ihmisen olemuspuolen suhteista; itse olen aiemmin kirjoittanut tietoisuuden ongelmasta suhteessa luonnontieteen tuloksiin. Seuraavassa en kuitenkaan lähde laajasti arvioimaan erilaisia tietoisuusteorioita, vaan tarkastelen lähemmin yhtä filosofista näkemystä, joka viime aikoina on herättänyt (uudelleen) kiinnostusta tietoisuusteoreetikkojen keskuudessa.Lue koko artikkeli

19.8.2014 Kirja-arvio,

Voiko ihminen olla kone?

Kuluneen vuosikymmenen aikana on nähty lukuisia kristillisen jumalauskon filosofisia puolustuksia. Uusien Jumalan olemassaolon puolesta esitettyjen argumenttien lisäksi kristityt filosofit ja teologit ovat kritisoineet ankarasti naturalismia, jota he pitävät jumalauskon kaikkein merkittävimpänä kilpailijana.

Lyhyesti sanottuna naturalismi on näkemys, jonka mukaan vain ja ainoastaan fyysinen luonto ja sen säännönmukaisuudet ovat olemassa. Lisäksi naturalismi usein olettaa, että luonnontiede on paras (tai jopa ainoa) mahdollinen tapa saada tietoa siitä, millainen luonto todella on.Lue koko artikkeli

29.7.2014 Ajankohtaista, Vieraskynä,

Onko uskonnollisessa ympäristössä kasvaneilla lapsilla vaikeuksia erottaa fiktio todellisuudesta?

Niin maailmalla kuin Suomessakin on julkisuutta viime päivinä saanut tutkimus, jonka mukaan uskonnollisesti kasvatetut lapset eivät erottaisi faktaa fiktiosta niin helposti kuin muut. Onko todella näin? Areiopagi julkaisee Oxfordin yliopiston tutkijan analyysin tutkimuksesta.

Tässä kirjoituksessa analysoidaan Kathleen Corriveaun ja muiden kanssakirjoittajien julkaisemaa tuoretta tutkimusartikkelia, jota on esitetty todisteena siitä, että ”Uskonnon vaikutuspiirissä kasvavien pienten lasten on vaikea erottaa tosiasioita sepitelmistä”.Lue koko artikkeli

1.7.2014 Ajankohtaista,

Tilastoja, kirja-arvioita sekä kesätauko heinäkuun ajaksi

Areiopagin toimitus lähtee tauolle heinäkuun ajaksi. Kuten varmasti suuri osa toimituksen väestä, niin moni lukijammekin aikonee viettää lomiaan nenä kirjassa auringon ruskettaessa grillimakkarasta pullistunutta kesävatsaa.

Tällaisten ulkomaanmatkojen lisäksi myös Suomen kesässä voi vetäytyä räntäsateesta takkatulen ääreen nauttimaan laatulukemisesta. Siksi muistutamme tässä niin vanhoja kuin uusiakin lukijoitamme Areiopagilla reilun vuoden aikana julkaistuista kirja-arvioista. Ennen kuin siis hankit hyllyysi tai tablettikirjastoosi uuden teoksen, tarkista toki minkälaisen analyysin se on saanut meiltä!Lue koko artikkeli

24.6.2014 Kirja-arvio,

Mitä tiede ei voi kertoa sinulle

Ristiriitaa, harmoniaa, itsenäisyyttä vai jotain muuta? Aku Visalan kirja kartoittaa erilaisia vaihtoehtoja tieteen ja uskonnon suhteesta. Kirja-arviossa selviää, mitä ne ovat.

Mustakantinen kirja ”Mitä tiede ei voi kertoa sinulle?” (Humanitas-kirjasarja, Perussanoma 2010) alkaa esipuheella, jossa Visala kertoo kirjan taustoista. Hän kertoo kiinnittäneensä Oxfordissa huomiotaan siihen, että paikalliset filosofit ja teologit käsittelivät tieteeseen ja uskontoon liittyviä kysymyksiä eri tavalla kuin hän oli pohjoismaissa tottunut. Teologian nähtiin esittävän väitteitä maailmasta, jolloin alan tutkimuskohteeksi muodostui maailma, eikä vain esimerkiksi uskonnollinen kieli.Lue koko artikkeli

17.6.2014 Vieraskynä,

Mitä varhaiset kristityt uskoivat luomisesta?

“Jumala loi maailman kuudessa päivässä tyhjästä. Seitsemäntenä päivänä hän lepäsi. Kaksi ensimmäistä ihmistä eli paratiisissa, mutta heidät karkotettiin sieltä, kun he söivät hedelmän hyvän ja pahan tiedon puusta. Sen jälkeen maailma on ollut sellainen kuin nytkin.”

Vastaako yllä oleva kuvaus mielikuvaasi kristillisestä luomisopista? Tällainen kertomus on mahdollista nähdä Raamatun ensimmäisen kirjan, Genesiksen eli 1. Mooseksen kirjan 1.–3. luvuissa.

Yleisyydestään huolimatta se ei kuitenkaan ole läheskään ainoa tulkinta, vaan kristinuskon 2000-vuotinen historia on luomiskertomuksen tulkintojen suhteen hyvin moninainen.Lue koko artikkeli

10.6.2014 Artikkeli,

Onko ihminen sielu vai ruumis? Persoonat ja kristillinen fysikalismi

Mitä ihmiset pohjimmiltaan ovat? Kuolemattomia sieluja vai atomien, molekyylien, lihasten ja luiden kimppuja?

Länsimaisen teologian ja filosofian perinne on suosinut ensimmäistä vastausta: jos olen persoona, olen myös sielu. Tämä kristillisen ihmiskäsityksen valtavirta on saanut viimeaikoina kuitenkin vastustajia. Kristittyjen fysikalistien mukaan teologian tulisi torjua ajatus kuolemattomasta sielusta ja ajatella ihmispersoonien koostuvan samoista osista kuin kaiken muukin luonnon. Seuraavaksi esitellään kristillistä fysikalismia, sen perusteita ja ongelmia.Lue koko artikkeli

3.6.2014 Artikkeli,

Vaikuttiko teologia tai filosofia sähkömagneettisten kenttäyhtälöiden keksimiseen?

James Clerk Maxwell (1831-1879) on saavutustensa perusteella yksi maailmanhistorian suurimmista fyysikoista. Tässä artikkelissa esitellään joidenkin tutkijoiden näkemyksiä tavoista, joilla hänen teologinen ja filosofinen ajattelunsa oli kytköksissä hänen luonnontieteelliseen työhönsä.

”James Clerk Maxwellin työ muutti maailman lopullisesti.

– Albert Einstein

”Ei ole epäilystäkään, etteikö Maxwellin sähködynaamisten lakien löytäminen arvioida tulevaisuudessa 1800-luvun suurimmaksi tapahtumaksi. Amerikan sisällissota kalpenee mitättömyydeksi tämän saman vuosikymmenen tärkeän tieteellisen tapahtuman rinnalla.

– Richard Feynman

Lue koko artikkeli

27.5.2014 Artikkeli,

”En ollut tyytyväinen ajatukseen teologiasta ja luonnontieteestä kahtena eri maailmana.” Robert J. Russellin haastattelu

Professori, fyysikko ja teologi Robert J. Russell on merkittävä vaikuttaja nykyisessä teologia ja luonnontiede-keskustelussa. Hänen perustamansa ja johtamansa keskus Center for Theology and the Natural Sciences (CTNS) on toiminut Berkeleyssä, Kaliforniassa vuodesta 1981. Vuosien mittaan CTNS on tukenut mittavassa määrin teologian ja luonnontieteen välistä vuoropuhelua ja tuottanut valtavan määrän kirjallisuutta. Rope Kojosella oli ilo toimia CTNS:n vierailevana tutkijana helmi-huhtikuussa 2014. Tällöin hän haastatteli myös keskuksen johtajaa Robert J. Russellia.Lue koko artikkeli

20.5.2014 Artikkeli,

Ensiaskeleita kristinuskon järkiperäisessä puolustamisessa

Eräs lukija pyysi kirjoitusta niille, jotka ovat kiinnostuneita ottamaan ensiaskelia apologetiikassa eli uskon järkiperäisessä puolustamisessa. Unohtamatta aivan kokonaan toisinajattelevia, Emil Anton keskittyy tässä artikkelissa antamaan kokemuksensa pohjalta vinkkejä toiselle vakaumukselliselle kristitylle.

Kiinnostuin apologetiikasta yli 10 vuotta sitten, ja siitä lähtien olen sitä harrastanut: lukenut, kirjoittanut, keskustellut, intoillut ja myös tuskaillut. Matkan varrella olen myös tullut tietoiseksi siitä, että apologetiikalla on akatemiassa melko huono maine. Se voidaan nähdä esimerkiksi epärehelliseksi (sopimattomaksi vilpittömän totuudenetsinnän kanssa) tai turhan poleemiseksi (erimielisyyksiin keskittyväksi ja eripuraa luovaksi).

Toisaalta jokainen, joka on jostain asiasta syvästi vakuuttunut, yrittää luonnollisesti puolustaa kantaansa silloin, kun se joutuu hyökkäyksen kohteeksi. Tämä ei välttämättä sulje pois sitä, etteikö voisi olla valmis tarpeeksi hyvän evidenssin edessä muuttamaan mieltään. Totuuden puolustaminen (ja jopa siihen käännyttäminen) on velvollisuus ja hyve, ja ihmiset kyllä tunnustavat tämän teoissaan tosipaikan edessä.Lue koko artikkeli

Ylös