Suodata artikkeleita

Kaikki artikkelit

17.12.2014 Artikkeli,

Argumentti tietoisuudesta ja intentionaalisuudesta Jumalaan, osa 2

Mitä seuraa siitä, jos tietoisuutta ja intentionaalisuutta ei voi selittää materialistisesti? Tämä on tiistaina julkaistun artikkelin toinen osa. Ensimmäisen osan voit lukea täältä.

Argumentti teismiin

Näkemykseni mukaan tästä voi seurata hyvinkin paljon, nimittäin se, että tietoisuuden ja intentionaalisuuden aineettomuus tarjoaa induktiivista tukea Jumalan olemassaolon puolesta. Yksinkertaisin tapa osoittaa tämä on verrata kahta filosofista teoriaa, teismiä ja naturalismia, ja argumentoida, että ei-aineellisten mentaalisten tilojen olemassaolo sopii yhteen huomattavasti paremmin teistisen kuin naturalistisen näkemyksen kanssa.Lue koko artikkeli

16.12.2014 Artikkeli,

Argumentti tietoisuudesta ja intentionaalisuudesta Jumalaan, osa 1

Luonnollinen teologia on filosofian osa-alue, jossa keskustellaan Jumalan olemassaolosta ja luonnosta pelkän luontaisen järjen nojalla, vetoamatta mihinkään pyhään tekstiin tai erityiseen ilmoitukseen. Tässä artikkelissa puolustan erästä mielenkiintoista luonnollisen teologian argumenttia: niin sanottua ”argumenttia tietoisuudesta”.

Tämän argumentin mukaan ihmisten (ja ainakin joidenkin ei-inhimillisten eläinten) mielessä, tietoisuudessa tai mentaalisuudessa on jotain, mikä antaa todistusaineistoa äärettömän mielen (Jumalan) olemassaolon puolesta. Argumentin historialliset juuret jäljitetään yleensä John Lockeen ja viime vuosina sitä ovat eri tavoin puolustaneet esimerkiksi Richard Swinburne, Robert Adams ja J. P. Moreland.Lue koko artikkeli

9.12.2014 Artikkeli,

Kuka katselee robotin silmin?

Oletko sinä persoona? Oletko vapaa tekemään valintoja? Oletko edes todella olemassa? Nämä vaikeat filosofiset kysymykset ovat lopulta meidän kaikkien kysymyksiä. Nyt niihin on tarjolla myös vastauksia.

Jos pystyisimme rakentamaan ihmisenkaltaisen robotin, mitä tapahtuisi tämän robotin tullessa käyttöikänsä päähän? Kuolisiko joku vai olisiko kyseessä vain mekanismin rikkoutuminen?

Millä tavalla tällainen robotti sitten eroaisi minusta itsestäni, sillä olenhan itsekin eräänlainen hermosoluista, luista ja nesteistä koostuva kone? Vai olenko?

Melkein kaikki sukupolveni edustajat (70-luvun lopussa ja 80-luvun alussa syntyneet) muistavat sydäntä särkevän kohtauksen Terminator II:n lopusta, jossa Arnoldin esittämä kyborgi tuhoaa itsensä laskemalla itsensä sulaan rautaan. Elokuvan alussa Terminaattori on robotti mutta mitä syvemmäksi hänen suhteensa John Connorin kanssa kehittyy, sitä inhimillisemmäksi Arska muuttuu.Lue koko artikkeli

2.12.2014 Kirja-arvio, Vieraskynä,

Neljä näkemystä siitä, oliko Aadam oikeasti olemassa

Kristinusko on nykyään haastettuna länsimaissa monessa suhteessa. Etenkin luomiskertomukset ovat olleet kritiikin kärjessä. Osa kristityistä onkin panostanut sen pohtimiseen, mitä meidän tulisi ajatella luomiskertomusten historiallisuudesta.

Sinänsä luomiskertomusten puolustamisessa ei ole mitään uutta. Jo varhaisessa kirkossa kristityt joutuivat suojelemaan luomiskertomuksia syytöksiltä, joiden mukaan ne ovat ennemminkin satuja kuin tositapahtumia (esim. puhuvan käärmeen osalta).

Nykyinen lähtökohta on kuitenkin haastavampi, koska maailmankuva on muuttunut radikaalilla tavalla viime vuosisatojen ajan. Maapallon iäksi on esimerkiksi nykyisin määritetty noin 4,5 miljardia vuotta, ja nykyihmisen kehittymiseen apinasta on mennyt evoluutioteorian mukaan miljoonia vuosia. On selvää, että tällaiset tutkimustulosten pohjalta tehdyt teoriat haastavat kristityt ja teologit, jotka kokevat luomiskertomusten kertovan jotain olennaista maailman ja ihmiskunnan synnystä.Lue koko artikkeli

25.11.2014 Vieraskynä,

Onko naturalismi uskonto?

Mitä uskonto ja naturalismi tarkoittavat? Onko naturalismi uskonto vai ei? Uskovatko kaikki naturalistit oppiinsa sokeasti? Entä riittääkö maailmankuvan dogmaattisuus yksinään tekemään siitä uskonnon? Ilmari Hirvonen ja Risto Ant-Wuorinen pohtivat vieraskynässä mainittuja kysymyksiä uskontotieteen ja tieteenfilosofian näkökulmista.

TOISINAAN ESITETÄÄN, että naturalismi ja ateismi ovat uskontoja siinä missä kristinusko tai hindulaisuus (esim. Calvert 2013). Tämän väitteen perusteellinen arviointi edellyttää käsitteiden ”naturalismi” ja ”uskonto” seikkaperäistä määrittelemistä. Valitettavasti tehtävä ei ole helppo, sillä kummallakaan näistä termeistä ei ole yksiselitteisiä riittäviä ja välttämättömiä ehtoja. Lisäksi yleiset uskonnon määritelmät ovat hyvin vanhoja – joku voisi jopa sanoa vanhentuneita. Nämä määritelmät kuitenkin nousevat hyvin usein esiin, kun pyritään antamaan vastausta kysymykseen: mitä uskonto on?Lue koko artikkeli

24.11.2014 Ajankohtaista,

Areiopagin seminaarin ohjelma julki, ilmoittaudu nyt

Areiopagi järjestää maaliskuussa 2015 seminaarin ”Luonnontiede, maallistuminen ja teologia”, jonka pääpuhujana on Oxfordin yliopiston emeritusprofessori John Hedley Brooke.

Päivitys 25.2.: Seminaari on täynnä ja ilmoittautuminen on päättynyt. Seminaari kuitenkin tallennetaan ja jaetaan julkisesti mahdollisimman pian Areiopagi.fi-sivuston kautta.

Seminaari järjestetään 5.-6. maaliskuuta 2015 Helsingin yliopiston päärakennuksella, salissa 13. Seminaarin teemana on länsimainen aatehistoria ja sekularisaatio. Sen yhteydessä Areiopagi ja Kirjapaja julkaisevat suomenkielisen käännöskirjan Galileo tyrmässä ja muita myyttejä tieteestä ja uskonnosta (Toim. Ronald Numbers, kääntänyt Kirsi Nisula, alkuteos Harvard University Press, 2010).

Suomeksi ei ole aiemmin ollut saatavilla yhtään uskonnon ja luonnontieteen historialliseen suhteeseen keskittyvää kirjaa. Galileo tyrmässä on artikkelikokoelma tieteenhistorian saralta, jossa 25 alan tutkijaa haastavat kukin yhden myytiksi katsomansa käsityksen tieteen ja uskonnon historiasta. Artikkelit ovat akateemisesti tasokkaita, mutta populaaristi luettavia ja kiinnostavia.

Lue koko artikkeli

20.11.2014 Artikkeli,

Kiista älykkään suunnittelun liikkeestä, osa 2

Tämä on tiistaina julkaistun kirjoituksen toinen osa. Siinä Rope Kojonen esittelee väitöskirjansa aihetta, älykkään suunnittelun liikkeen teologista ja filosofista analyysia.

Kiista evoluutiosta ja kreationismista hyvän ja pahan taisteluna

Kiista älykkäästä suunnittelusta esitetään tyypillisesti eeppisenä hyvän ja pahan välisenä taisteluna. Kuten ID-kriitikko, tieteenhistorioitsija Nathaniel C. Comfort toteaa, ”antidarwinistit ja antikreationistit ovat samaa mieltä siitä, että käymme ankaraa taistelua dogmaattisten uskonnollisten fanaatikkojen ja tarkkojen, rehellisten tiedemiesten välillä.” Riippuu vain keneltä kysyy, kummat ovat niitä fanaatikkoja.Lue koko artikkeli

18.11.2014 Artikkeli,

Kiista älykkään suunnittelun liikkeestä, osa 1

Älykkään suunnittelun liike (Intelligent Design, ID) puolustaa ajatusta, että luonnonjärjestys sisältää merkkejä jonkinlaisen tuntemattoman suunnittelijan olemassaolosta ja toiminnasta. Ajatus luonnon suunnitelmallisuudesta on osa monenlaisia filosofisia ja uskonnollisia perinteitä, mutta ID-liikkeen argumentit ovat kiistanalaisia, koska liike haastaa evoluutioteorian riittävyyden. Mistä ID:ssä on sitten kyse?

Tässä kirjoituksessa esittelen hieman älykkään suunnittelun liikettä koskevaa keskustelua. Kirjoitus perustuu lektioon, jonka pidin väitöstilaisuudessani 22.10. 2014 puolustaessani väitöskirjaani Intelligent Design: A Theological and Philosophical Analysis.Lue koko artikkeli

11.11.2014 Vieraskynä,

Mieli ja kosmos: Mistä Thomas Nagelin materialismin kritiikissä olikaan kyse?

Thomas Nagel on viime vuosien kiistellyimpiä ateistisia filosofeja. Keväällä Areiopagilla arvosteltiin hänen teoksensa Mieli ja kosmos, joka on juuri ilmestynyt suomeksi. Mikä olikaan hänen ajatustensa pihvi?

Nagelin runsaasti huomiota ja keskustelua herättänyt teos Mieli ja kosmos (Basam Books, 2014) on nyt julkaistu suomeksi. Suomentamassani teoksessa Nagel arvostelee voimakkaasti materialistista maailmankuvaa, jonka mukaan fysiikan lait ovat kaiken selitys.

Lue koko artikkeli

6.11.2014 Artikkeli,

Neljä tapaa esittää ateistista uskontokritiikkiä, osa 2

Tämä artikkeli on toinen osa kirjoituksesta, joka koskee nykyisen ateistisen uskontokritiikin lajeja. Ensimmäisen osan voit lukea täällä.

Traaginen ateismi

Traaginen ateismi asettuu kaikkia muita ateismin lajeja vastaan väittäessään, että perinteinen käsitys moraalista on mahdotonta sen jälkeen, kun teismi ja metafysiikka on hylätty. Tunnetuin traagisen ateismin edustaja on Friedrich Nietzsche ja moderneista filosofeista John Gray.

Traagisen ateismin selkein ero kaikkiin muihin on, että heidän mielestään nämä eivät ymmärrä täysin ateisminsa radikaaleja seurauksia. Juuri tähän on kiinnittänyt huomionsa  London School of Economicsin aatehistorian professori John Gray.

Lue koko artikkeli

4.11.2014 Artikkeli,

Neljä tapaa esittää ateistista uskontokritiikkiä, osa 1

Monet ajattelevat, että länsimaisissa yhteiskunnissa eletään juuri nyt jonkinlaista ateismin kultakautta tai uutta nousua. Joka toinen viikko ilmestyy uusi kirja tai kolumni, jossa syytetään kristinuskoa tieteenvastaisuudesta tai moraalittomuudesta. Voi helposti syntyä kuva, että tämä olisi jotakin uutta.

Näin ei kuitenkaan ole. Uskontokritiikkiä on ollut niin kauan kuin on ollut uskontoakin. Niin Zeuksella kuin Jahvellakin on ollut omat kriitikkonsa. Kristityt teologit ja filosofit ovat kautta historian joutuneet etsimään vastauksia omien aikojensa haasteisiin. Tässä mielessä meidän aikamme ei ole poikkeus.

Tämä kirjoitus esittelee hyvin lyhyesti erilaisia nykyisen uskontokritiikin muotoja tarjoamatta niihin sen enempää vastauksia. Tärkein väitteeni on, ettei ole olemassa vain yhtä ateismia tai uskontokritiikkiä. Sen sijaan uskontokritiikkiä esitetään hyvin erilaisista lähtökohdista.Lue koko artikkeli

28.10.2014 Artikkeli,

Aiheuttaako uskonto väkivaltaa?

ISIS-järjestön toiminta Lähi-idässä on nostanut jälleen esille kysymyksen uskonnon ja sodan suhteista. Lisääkö uskonnollisuus ihmisen väkivaltaisuutta? Vai vähentääkö se kenties sitä? Ja miten tällaisia asioita voidaan ylipäätään mitata?

Vuoden 2001 syyskuun 11. päivän terrori-iskut laittoivat alulle uskontoa ja väkivaltaa koskevan keskustelun, joka oli jo hiljalleen laantumassa, kun Irakista alkoi kuulua kummia. Islaminuskoiset jihadistit hyödynsivät sosiaalista mediaa ja levittivät ilosanomaa islaminuskoisen valtion perustamisesta höystettynä kuvilla verisistä teloituksista ja muista hirmuteoista.Lue koko artikkeli

21.10.2014 Kirja-arvio,

Monenkirjavia kuvitelmia

”Kerron kohta avaruusaluksista. Sitä ennen pari sanaa.” Filosofian tohtori Lauri Järvilehdon uusi kirja koukuttaa lukijan mukaansa heti ensimmäiseltä riviltä. ”Monenkirjavia kuvitelmia” käsittelee uskon ja tieteen välisen suhteen lisäksi muun muassa mielikuvitusta, teknologiaa ja tulevaisuuden maailmaa.

Lauri Järvilehto ei pelkää elämän suuria kysymyksiä kuten ”Keitä me olemme?”, ”Miksi me olemme täällä?”, ”Minne olemme menossa?” ja ”Häh?”. Ne esitellään jo prologiakin edeltävissä alkusanoissa, jotka johdattelevat kirjan teemaan: taruun ja todellisuuteen.

Käsillä on varmasti uuden suomalaisen bestsellerfilosofin tähän mennessä rohkein kirja. Järvilehdon menestystarina alkoi jokamiehen ajatteluoppaasta Tee itsestäsi mestariajattelija (2012). Työnhakuoppaan (Upeaa työtä, 2013) jälkeen Järvilehto avaa nyt sydämensä ja heittäytyy maailmankaikkeuden syövereihin.Lue koko artikkeli

Ylös