Suodata artikkeleita

Artikkeli

8.12.2021 Artikkeli,

Sopiiko populaatiogenetiikka yhteen historiallisen Aadamin ja Eevan kanssa?

Olisiko toisaan mahdollista, että polveudumme ainoastaan kahdesta esi-isästä? Ehtisikö sivilisaatio ja miljardit ihmiset jakamaan yhteiset kantavanhemmat alle 10 000 vuodessa? Aiheesta kertoo Otto Pellinen.

Parin kuluneen vuoden aikana Professori Joshua Swamidass on vaikuttanut melkoisesti historiallisesta Aadamista ja Eevasta käytyyn keskusteluun. Hänen kirjoittamansa kirja The Genealogical Adam and Eve – The Surprising Science of Universal Ancestry (InterVarsity, 2019) on siitä erikoinen, että hän esittää siinä nykytieteen kanssa yhteensopivan hypoteesin, johon ei edes itse usko. 

Lue koko artikkeli

20.10.2021 Artikkeli,

”Tiede vastaan uskonto” – mitä peruskoulun historian oppikirjat opettavat tieteestä ja uskonnosta, osa 2

Kuinka hyvin peruskoulun historian oppikirjat ovat kartalla tieteen ja uskonnon suhteen tutkimuksesta? Eivät kovin hyvin, käy Miikka Niirasen suorittamasta pistokokeesta ilmi. Kirjoitussarjan toisessa osassa käsitellään valikoitujen kirjojen aikakausia renessanssista valistukseen.

Tämän artikkelin edellisessä osassa käsiteltiin peruskoulun historian oppikirjojen antia keskittyen antiikin ja keskiajan aikakausiin. Artikkelissa tuli esille, että niin sanotun tieteen ja uskonnon konfliktimyytin tai sotamyytin aineksia löytyy runsaasti jo näitä aikakausia opettavista jaksoista. Tässä toisessa osassa käsitellään pääasiassa renessanssin, uskonpuhdistuksen, uuden ajan alun sekä valistuksen aikakausia. Tieteellinen vallankumous Kopernikuksineen ja Galileineen osuu juuri näiden aikakausien kohdalle, joten tieteen ja uskonnon suhteen liikutaan aivan konfliktimyytin ydinmehun alueella.

Lue koko artikkeli

19.10.2021 Artikkeli,

”Tiede vastaan uskonto” – mitä peruskoulun historian oppikirjat opettavat tieteestä ja uskonnosta, osa 1

Kaksi vuotta sitten Areiopagilla syynättiin lukion historian oppikirjoja lehtemme aiheiden osalta. Tänään tarkastus saa jatkoa, kun suurennuslasin alle pääsee peruskoulun historian oppikirjoja. Pistokokeen tulos yllätti, sillä opuksista paljastui runsaasti vanhoja myyttejä tieteestä ja uskonnosta.

Niin sanottu konfliktimyytti (tai sotamyytti) tieteen ja uskonnon historiasta voidaan lausua jotakuinkin seuraavasti:Lue koko artikkeli

13.10.2021 Artikkeli,

Tekijöitä evoluutioteorian epäilemisen taustalla – Ote Luominen ja evoluutio-kirjasta

Ovatko ihminen ja maailma Jumalan aikaansaannoksia, vai onko elämä kehitellyt vähitellen ja omalakisesti? Voisiko evoluution ja
luomisnäkemyksen vastakkainasettelun purkaa? Kysymykset herättävät jatkuvaa kiistaa. Areiopagi julkaisee tässä otteen E. V. Rope Kojosen uutuuskirjasta Luominen ja Evoluutio: Miten usko ja tiede kohtaavat (Gaudeamus 2021).

Tiedeyhteisön valtavirran näkemykset eivät vakuuta kaikkia  ihmisiä. Esimerkiksi nuoren Maan kreationistien näkemys  maapallon ja kaikkien eläinlajien luomisesta vain 6000–10000  vuotta sitten on ristiriidassa tiedeyhteisön suuren enemmistön  näkemyksen kanssa. Nuoren Maan kreationistit suhtautuvat hyvin  epäilevästi muinaishistoriaa käsittelevään tieteelliseen tutkimukseen ja ylipäänsä tiedeyhteisön auktoriteettiin näissä kysymyksissä.

Lue koko artikkeli

17.9.2021 Artikkeli,

Itsehillinnästä itsehallintaan – itsehallinnan psykologiaa ja filosofiaa

Emme tee mitä tahdomme, vaan sitä mitä vihaamme. Miksi emme kykene tekemään sitä mitä haluamme tehdä, vaan lankeamme muiden virikkeiden houkutuksiin? Asiasta meitä valaisee uskonnonfilosofian dosentti ja Helsingin yliopiston tutkija Aku Visala.

Olen jo useamman vuoden tehnyt tutkimusta tahdonvapaudesta. Olen pyrkinyt tunnistamaan niitä psykologisia mekanismeja ja ilmiöitä, jotka todellisuudessa mahdollistavat sen, että ihmiset kykenevät hallitsemaan tekojaan tietoisten perusteiden nojalla. Eräs näistä psykologisista ilmiöistä on itsehallinta – tai itsehillintä, kuten sitä on perinteisesti kutsuttu. Avaan tässä kirjoituksessa hieman viimeaikaista itsehallinnan tutkimusta sekä tarkastelen itsehallinnan ja tahdonvapauden yhteyttä. 

Lue koko artikkeli

25.5.2021 Artikkeli,

Mitä on kognitiivinen uskontotiede ja miksi se ihastuttaa tai vihastuttaa?

Kognitiivinen uskontotiede (cognitive science of religion) selittää uskonnon yleismaailmallisia peruspiirteitä ihmismielen syvärakenteiden ja niiden evoluution avulla. Tässä tekstissä luodaan valikoiva katsaus tieteenalan erityispiirteisiin, tutkimuksen perusoletuksiin, metodeihin ja lähivuosien teoreettisiin muutoksiin. Esimerkiksi siinä missä jumalauskoa on alunperin pidetty kognitiivisten mekanismien evolutiivisena sivutuotteena, viime vuosina Big Gods -kulttuurievoluutioteoria on korostanut myös sosiaalisen oppimisen ja yhteisöjen roolia jumalauskon leviämisessä.

Minulla on suojelusenkeli nimeltään Elieser. Näin ainakin kerran alakouluikäisenä ajattelin. Eräänä iltana Vanhaa testamenttia lukiessani törmäsin Elieser-nimeen (”Jumala on apuni”). Nimi oli minusta niin hieno, että halusin keksiä sille käyttökohteen. Sehän voisi olla vaikka suojelusenkelini nimi! Samalla hetkellä kun aloin ajatella, että minulla voisi olla suojelusenkeli, uskoin myös sellaisen läsnäoloon huoneessani.Lue koko artikkeli

1.4.2021 Artikkeli,

Anteeksiantamisen etiikkaa

Joitakin vuosia sitten minua pyydettiin puhumaan Tampereen hiippakunnan synodaalikokoukseen. Ehdotin aiheeksi anteeksiantamisen etiikkaa. Aihe oli mieleni päällä, koska kuten niin moni tutkija, halusin tehdä henkilökohtaisesta ongelmastani pienen tutkimusprojektin. 

Olin näihin aikoihin nimittäin kokenut tulleeni petetyksi ja loukatuksi tärkeässä ihmissuhteessa. Hylätyksi ja loukatuksi tulemisen kokemus oli äärimmäisen voimakas. Yritin ankarasti ponnistella kohti anteeksiantoa, tämän henkilön kohtaamista ja anteeksipyynnön vaatimista. En kuitenkaan pystynyt ja prosessi jäi kesken. Lue koko artikkeli

23.2.2021 Artikkeli,

Nuoren Maan kreationismin perusteluista, eli matka sinne ja takaisin

Miksi kukaan ottaisi nuoren Maan kreationismia vakavasti? Otto Pellinen otti, ja esittelee tässä tekstissä omaa älyllistä taivaltaan luomisen ja evoluution viidakossa, keskittyen nuoren Maan kreationismiin. Hän kuvaa matkaansa kyseisen näkemyksen kannattajaksi ja toisaalta sen kannattamisesta pois.

Esittelen ensin, kuinka päädyin nuoren Maan kreationismin (YEC, Young Earth Creationism) kannalle, pyrkien tarjoamaan suopean alustuksen nuoren Maan näkemyksistä: miksi ainakin joidenkin maallikoiden voi nykyäänkin olla subjektiivisesti oikeutettua kallistua kyseiselle kannalle. Kuvaan mahdollisimman uskottavan tavan, jolla nuoren Maan näkökulman omaksunut voi pyrkiä pitäytymään näkemyksessä haastavienkin tieteellisten ongelmien edessä, vedoten ymmärryksemme rajallisuuteen.Lue koko artikkeli

26.1.2021 Artikkeli,

Onko kyseessä… salaliitto?

Elvis elää. Prinsessa Diana murhattiin. Stanley Kubrick kuvasi Apollo 11:n kuumatkan kokonaan studiossa. Maa on oikeasti litteä ja NASA johtaa ihmisiä harhaan. Maa on oikeasti ontto ja sen sisällä asuu liskoihmisiä. Bill Gates pyrkii hallitsemaan ihmisten mieliä koronarokotteen avulla.

Yleinen oletus on, että salaliittoteoriat ovat aina huuhaata, kuten vaikkapa nämä edellä luetellut laajasti tunnetut teoriat. Kuitenkin tiedämme, että historiasta löytyy esimerkkejä ihan oikeista salaliitoista.Lue koko artikkeli

15.1.2021 Artikkeli,

Hedelmöityshoidot ja kristillinen etiikka – vaikea aihe, josta on pakko puhua

Tahaton lapsettomuus koskettaa arviolta noin joka viidettä suomalaista naista. Hedelmöityshoidoista on muutamassa kymmenessä vuodessa tullut osa lääketieteen arkea. Loppuvuodesta uutisoitiin ensimmäisten julkisen puolen lahjasukusoluhoidoilla alkunsa saaneiden lasten syntymästä.

Kaikesta huolimatta tasokasta eettistä keskustelua aiheesta näkee julkisuudessa suhteellisen vähän. Suomenkielistä keskustelua etenkin kristillisen etiikan näkökulmasta on vieläkin vaikeampi löytää.Lue koko artikkeli

22.12.2020 Artikkeli,

Onko sovitusopissa mitään järkeä?

Kristillinen kirkko on aina opettanut, että Jeesuksen kärsimyksellä ja kuolemalla on pelastava vaikutus. Jeesus syntyi ihmiseksi sovittaakseen ihmisen synnit ja korjatakseen ihmisen ja Jumalan välit. Silti esimerkiksi apostolinen uskontunnustus ei kerro miksi näin on. Tunnustus ei tarjoa mitään tiettyä sovitusteoriaa eli selittävää mekanismia, joka kertoisi kuinka sovitus tapahtuu. Miksi Jeesuksen ihmiseksitulolla, kuolemalla ja ylösnousemuksella on tämmöinen merkitys?

Moraalinen intuitiomme kertoo meille vahvasti, että viattoman rankaiseminen on väärin. Kuitenkin kristillisen teologian ytimessä on ajatus viattomasta yksilöstä (Jeesuksesta), joka kärsii samalla, kun oikeat syylliset (eli meidät) vapautetaan. Mikä pahempaa, eikö oppi sijaissovituksesta kuvaa Jumalan kostonhaluisena despoottina, joka on valmis jopa uhraamaan oman poikansa, jotta taivaallinen velkakirjanpito pysyy virheettömänä? Eikö tällaisen epäreilun ajatuksen nostaminen keskeiseen asemaan myös toisinna syyttömien epäreilua kohtelua: koska Kristuskin kärsi eikä pannut vastaan, sinunkin tulee alistua piinattavaksi. Esimerkiksi Immanuel Kant piti näistä syistä sovitusoppia järjettömänä. Myös 1900-luvun kuuluisimpiin filosofeihin kuulunut A.J. Ayer piti perisyntiopin ohella sovitusoppia hyvänä syynä hylätä kristinusko. Onko sovitusoppi siis niin älytön kuin miltä se näyttää?Lue koko artikkeli

20.10.2020 Artikkeli,

Entä jos kristillinen oppi maailman kontingenssista nakersi kreikkalaisen filosofian pystyttämiä esteitä luonnontieteen synnylle? Osa 3

Jotta kokeellisen luonnontieteen synty tuli mahdolliseksi edes ajatella, täytyi tapahtumaa edeltävän filosofian suosia sen syntyä. Kolmiosaisen artikkelinsa viimeisessä osassa Miikka Niiranen kertoo, miksi juuri varhaisen kristillisen teologian panos kontingentin maailman idean mahdollistumiseen oli poikkeuksellisen tärkeä tässä kehityksessä.

Artikkelin toisessa osassa selostin, kuinka teologi Colin Gunton hahmotti monien nykyisin allekirjoittamien luomakuntaa koskevien ajatusten ilmestymisen kristillisen teologian historiassa ja kuinka osa niistä näytti vaikuttaneen luonnontieteen synnyn edellytyksiin. Tässä kolmannessa osassa kerron, kuinka toisen luomisopin historiaa tutkineen teologin Thomas Torrancen mukaan kristillinen käsitys kontingenteista tapahtumista erosi antiikin käsityksistä. Vastaan lisäksi joihinkin vastaväitteisiin, joita sekä Guntonin että Torrancen historiallista luentaa vastaan voidaan esittää. Lue koko artikkeli

7.10.2020 Artikkeli,

Entä jos kristillinen oppi maailman kontingenssista nakersi antiikin filosofian pystyttämiä esteitä luonnontieteen synnylle? Osa 2

Kokeellisen luonnontieteen synnylle on esitetty monenlaisia historiallisia syitä. Yksi tärkeä kehityslinja on ollut teologian historia. Colin Gunton ja Thomas Torrance ovat esittäneet, että kristillinen näkemys maailmasta Jumalan luomana kokonaisuutena vaikutti aikojen saatossa länsimaiseen ajatteluun niin, että luonnontieteen synty tuli todennäköisemmäksi.

Artikkelini avausosassa selvitin lyhyesti sitä tilannetta, jossa tutkimus luonnontieteen filosofisten ja teologisen edellytysten suhteen on. Koetin myös sijoittaa sekä Guntonin että Torrancen työn tuon tutkimuksen kontekstiin. Valotin lisäksi niitä mielestäni merkittäviä seurauksia tälle tutkimukselle (ja sitä kautta käsityksellemme tieteen ja uskonnon suhteesta), jos Guntonin ja Torrancen kuvaukset kristillisen opin historiasta pitävät edes osapuilleen paikkansa. Artikkelin tässä osassa sukelletaan niihin perusteisiin, joista listaamani luomakunnan ominaisuudet kumpuavat.Lue koko artikkeli

Ylös