Suodata artikkeleita

Artikkeli

1.4.2021 Artikkeli,

Anteeksiantamisen etiikkaa

Joitakin vuosia sitten minua pyydettiin puhumaan Tampereen hiippakunnan synodaalikokoukseen. Ehdotin aiheeksi anteeksiantamisen etiikkaa. Aihe oli mieleni päällä, koska kuten niin moni tutkija, halusin tehdä henkilökohtaisesta ongelmastani pienen tutkimusprojektin. 

Olin näihin aikoihin nimittäin kokenut tulleeni petetyksi ja loukatuksi tärkeässä ihmissuhteessa. Hylätyksi ja loukatuksi tulemisen kokemus oli äärimmäisen voimakas. Yritin ankarasti ponnistella kohti anteeksiantoa, tämän henkilön kohtaamista ja anteeksipyynnön vaatimista. En kuitenkaan pystynyt ja prosessi jäi kesken. Lue koko artikkeli

23.2.2021 Artikkeli,

Nuoren Maan kreationismin perusteluista, eli matka sinne ja takaisin

Miksi kukaan ottaisi nuoren Maan kreationismia vakavasti? Otto Pellinen otti, ja esittelee tässä tekstissä omaa älyllistä taivaltaan luomisen ja evoluution viidakossa, keskittyen nuoren Maan kreationismiin. Hän kuvaa matkaansa kyseisen näkemyksen kannattajaksi ja toisaalta sen kannattamisesta pois.

Esittelen ensin, kuinka päädyin nuoren Maan kreationismin (YEC, Young Earth Creationism) kannalle, pyrkien tarjoamaan suopean alustuksen nuoren Maan näkemyksistä: miksi ainakin joidenkin maallikoiden voi nykyäänkin olla subjektiivisesti oikeutettua kallistua kyseiselle kannalle. Kuvaan mahdollisimman uskottavan tavan, jolla nuoren Maan näkökulman omaksunut voi pyrkiä pitäytymään näkemyksessä haastavienkin tieteellisten ongelmien edessä, vedoten ymmärryksemme rajallisuuteen.Lue koko artikkeli

26.1.2021 Artikkeli,

Onko kyseessä… salaliitto?

Elvis elää. Prinsessa Diana murhattiin. Stanley Kubrick kuvasi Apollo 11:n kuumatkan kokonaan studiossa. Maa on oikeasti litteä ja NASA johtaa ihmisiä harhaan. Maa on oikeasti ontto ja sen sisällä asuu liskoihmisiä. Bill Gates pyrkii hallitsemaan ihmisten mieliä koronarokotteen avulla.

Yleinen oletus on, että salaliittoteoriat ovat aina huuhaata, kuten vaikkapa nämä edellä luetellut laajasti tunnetut teoriat. Kuitenkin tiedämme, että historiasta löytyy esimerkkejä ihan oikeista salaliitoista.Lue koko artikkeli

15.1.2021 Artikkeli,

Hedelmöityshoidot ja kristillinen etiikka – vaikea aihe, josta on pakko puhua

Tahaton lapsettomuus koskettaa arviolta noin joka viidettä suomalaista naista. Hedelmöityshoidoista on muutamassa kymmenessä vuodessa tullut osa lääketieteen arkea. Loppuvuodesta uutisoitiin ensimmäisten julkisen puolen lahjasukusoluhoidoilla alkunsa saaneiden lasten syntymästä.

Kaikesta huolimatta tasokasta eettistä keskustelua aiheesta näkee julkisuudessa suhteellisen vähän. Suomenkielistä keskustelua etenkin kristillisen etiikan näkökulmasta on vieläkin vaikeampi löytää.Lue koko artikkeli

22.12.2020 Artikkeli,

Onko sovitusopissa mitään järkeä?

Kristillinen kirkko on aina opettanut, että Jeesuksen kärsimyksellä ja kuolemalla on pelastava vaikutus. Jeesus syntyi ihmiseksi sovittaakseen ihmisen synnit ja korjatakseen ihmisen ja Jumalan välit. Silti esimerkiksi apostolinen uskontunnustus ei kerro miksi näin on. Tunnustus ei tarjoa mitään tiettyä sovitusteoriaa eli selittävää mekanismia, joka kertoisi kuinka sovitus tapahtuu. Miksi Jeesuksen ihmiseksitulolla, kuolemalla ja ylösnousemuksella on tämmöinen merkitys?

Moraalinen intuitiomme kertoo meille vahvasti, että viattoman rankaiseminen on väärin. Kuitenkin kristillisen teologian ytimessä on ajatus viattomasta yksilöstä (Jeesuksesta), joka kärsii samalla, kun oikeat syylliset (eli meidät) vapautetaan. Mikä pahempaa, eikö oppi sijaissovituksesta kuvaa Jumalan kostonhaluisena despoottina, joka on valmis jopa uhraamaan oman poikansa, jotta taivaallinen velkakirjanpito pysyy virheettömänä? Eikö tällaisen epäreilun ajatuksen nostaminen keskeiseen asemaan myös toisinna syyttömien epäreilua kohtelua: koska Kristuskin kärsi eikä pannut vastaan, sinunkin tulee alistua piinattavaksi. Esimerkiksi Immanuel Kant piti näistä syistä sovitusoppia järjettömänä. Myös 1900-luvun kuuluisimpiin filosofeihin kuulunut A.J. Ayer piti perisyntiopin ohella sovitusoppia hyvänä syynä hylätä kristinusko. Onko sovitusoppi siis niin älytön kuin miltä se näyttää?Lue koko artikkeli

20.10.2020 Artikkeli,

Entä jos kristillinen oppi maailman kontingenssista nakersi kreikkalaisen filosofian pystyttämiä esteitä luonnontieteen synnylle? Osa 3

Jotta kokeellisen luonnontieteen synty tuli mahdolliseksi edes ajatella, täytyi tapahtumaa edeltävän filosofian suosia sen syntyä. Kolmiosaisen artikkelinsa viimeisessä osassa Miikka Niiranen kertoo, miksi juuri varhaisen kristillisen teologian panos kontingentin maailman idean mahdollistumiseen oli poikkeuksellisen tärkeä tässä kehityksessä.

Artikkelin toisessa osassa selostin, kuinka teologi Colin Gunton hahmotti monien nykyisin allekirjoittamien luomakuntaa koskevien ajatusten ilmestymisen kristillisen teologian historiassa ja kuinka osa niistä näytti vaikuttaneen luonnontieteen synnyn edellytyksiin. Tässä kolmannessa osassa kerron, kuinka toisen luomisopin historiaa tutkineen teologin Thomas Torrancen mukaan kristillinen käsitys kontingenteista tapahtumista erosi antiikin käsityksistä. Vastaan lisäksi joihinkin vastaväitteisiin, joita sekä Guntonin että Torrancen historiallista luentaa vastaan voidaan esittää. Lue koko artikkeli

7.10.2020 Artikkeli,

Entä jos kristillinen oppi maailman kontingenssista nakersi antiikin filosofian pystyttämiä esteitä luonnontieteen synnylle? Osa 2

Kokeellisen luonnontieteen synnylle on esitetty monenlaisia historiallisia syitä. Yksi tärkeä kehityslinja on ollut teologian historia. Colin Gunton ja Thomas Torrance ovat esittäneet, että kristillinen näkemys maailmasta Jumalan luomana kokonaisuutena vaikutti aikojen saatossa länsimaiseen ajatteluun niin, että luonnontieteen synty tuli todennäköisemmäksi.

Artikkelini avausosassa selvitin lyhyesti sitä tilannetta, jossa tutkimus luonnontieteen filosofisten ja teologisen edellytysten suhteen on. Koetin myös sijoittaa sekä Guntonin että Torrancen työn tuon tutkimuksen kontekstiin. Valotin lisäksi niitä mielestäni merkittäviä seurauksia tälle tutkimukselle (ja sitä kautta käsityksellemme tieteen ja uskonnon suhteesta), jos Guntonin ja Torrancen kuvaukset kristillisen opin historiasta pitävät edes osapuilleen paikkansa. Artikkelin tässä osassa sukelletaan niihin perusteisiin, joista listaamani luomakunnan ominaisuudet kumpuavat.Lue koko artikkeli

30.9.2020 Artikkeli,

Entä jos kristillinen oppi maailman kontingenssista nakersi antiikin filosofian pystyttämiä esteitä luonnontieteen synnylle? Osa 1

Kokeellisen luonnontieteen synty noin 1500-1700-luvuilla on historiassa ainutlaatuinen ja verrattain nuori tapahtuma. Jotta se tuli mahdolliseksi edes ajatella, täytyi tapahtumaa edeltävän filosofian suosia sen syntyä tai ainakin lakata latomasta synnyn tielle esteitä. Onko kristillinen teologia luomakunnan ominaisuuksista osa tällaista filosofiaa?

Teologien Colin Gunton (1941-2003) ja Thomas Torrance (1913-2007) mielestä monet kreikkalais-roomalaisen maailman filosofiat eri muodoissaan olivat kokeellisen luonnontieteen synnyn tielle esteitä pystyttäneitä ideologioita. Sen sijaan kristilliset opit luomisesta, inkarnaatiosta ja Jumalan kolminaisuudesta pala palalta murensivat noiden filosofioiden vaikutusvaltaa ja muuttivat historian saatossa kuvaa maailmasta.  Kristillisen teologian kehityksen vuoksi kokeellisen luonnontieteen synnyn edellytykset tulivat aimo harppauksen lähemmäksi.Lue koko artikkeli

23.9.2020 Artikkeli,

Jumala ja aika, osa 2: Klassisen teismin jälkeinen aika – Jumalan ajallisuus

Nykytutkimuksessa klassisen teismin ja siihen yhdistettävän Jumalan ajattomuuden tilalle hallitsevaksi teoriaksi on noussut Jumalan ajallisuus. Ajallisuus tarkoittaa käytännössä sitä, että Jumala on muuttuva ja elää universumimme nykyhetkessä kokien ajan hetki kerrallaan. Voidaanko Jumalan ajallisuutta pitää selkeästi ristiriidattomampana kuin ajattomuutta? Miltä Jumalan ajallisuus vaikuttaa luonnontieteellisestä näkökulmasta?

Artikkelin ensimmäisessä osassa tarkastelin klassista teismiä ja Jumalan ajattomuutta. Tässä artikkelin toisessa osassa tarkastelen sen vastapositiota eli persoonallista teismiä ja erityisesti siihen yhdistettävää Jumalan ajallisuutta.Lue koko artikkeli

16.9.2020 Artikkeli,

Jumala ja aika, osa 1: Klassinen teismi ja Jumalan ajattomuus

Antiikin ajoista modernin aikakauden alkuun asti hallitsevana Jumalan ja ajan välisen suhteen kuvauksena on ollut Jumalan ajattomuus, joka yhdistetään klassiseen teismiin. Ajaton Jumala ei koe aikaa hetki kerrallaan, kuten luodut olennot, vaan kaikki ajan hetket ovat Hänelle samalla kertaa todellisia. Modernissa teologiassa osa tutkijoista on kuitenkin luopunut klassisesta teismistä, ja näkemystä Jumalan ajattomuudesta on kritisoitu ristiriitaisena. Miten asia on?

Kiinnostus ajan käsitettä kohtaan on lisääntynyt kahden keskeisen fysiikan teorian, suhteellisuusteorian ja kvanttifysiikan, kehittämisen myötä 1900-luvun alkupuolella. Koska ajan käsitteen määrittely perustuu fysiikkaan, Jumalan ja ajan välisen suhteen tutkimuskenttä on luonnostaan poikkitieteellinen, ja se toimii siksi luonnollisena kosketuspintana luonnontieteiden ja teologian välillä.

Lue koko artikkeli

19.5.2020 Artikkeli,

Koronakriisi ei ole vaimentanut uskonnollisuutta vaan vahvistanut sitä

Kuinka koronaviruspandemia vaikuttaa maailmankuvaamme? Katoaako maailmasta ”huuhaa-ajattelu”, jollaiseksi uskonnotkin toisinaan lasketaan? Vai vahvistaako kriisitilanne uskoa siihen, että kohtalomme on lopulta korkeampien voimien käsissä? 

Tappaako koronakriisi huuhaa-ajattelun?

Helsingin yliopiston kosmologian emeritusprofessori Kari Enqvist nostaa Ylen kolumnissaan esille rationaalisen ajattelun korostumisen kriisiaikoina. Järki ja tiede ovat etulinjassa taistelussamme koronavirusta vastaan ja tieteeseen perustuvat suositukset ohjaavat jokapäiväistä elämäämme. Enqvistin mukaan tässä taistossa huuhaa-ajattelu, jollaiseksi hän laskee muun muassa kaikki uskonnot, on osoittautunut aseettomaksi.Lue koko artikkeli

5.5.2020 Artikkeli,

Datadystopioiden determinismi: Westworld, Devs ja vapaa tahto

Kysymystä vapaasta tahdosta on käsitelty scifissä jo pitkään. Tekoäly ja suurten datamassojen käsittely ovat nostaneet kysymyksen esiin aivan uudella tavalla viime vuosina. Tämä näkyy myös viihteessä. Keväällä 2020 ilmestyneet Devs ja Westworldin kolmas esityskausi käyvät teeman kimppuun täysillä. Aku Visala analysoi kumpaakin sarjaa ja paljastaa niiden determinismiä ja tahdonvapautta koskevat filosofiset pohjavirrat.

Kun päätin tutkia vapaan tahdon ongelmaa, ajattelin olevani vähän outo. Onhan kysymyksessä muinainen filosofinen ja teologinen ongelma. Hyväksyin jo, että se tuskin kiinnostaa ketään. Todellisuus osoittautui lopulta aivan päinvastaiseksi. Mitä pidemmälle asiaa selvittelin, sitä enemmän huomasin ympärilläni kiinnostusta aiheeseen. Yhtäkkiä obskuuria filosofista kysymystä käsiteltiinkin jo Hesarissa (täällä ja täällä), siitä puhuttiin telkkarissa, jopa sarjakuvissa. Yhtenä syynä on varmasti yhä kasvava keskustelu tekoälystä ja siihen liittyvistä teknologioista.Lue koko artikkeli

Ylös