Suodata artikkeleita
Kirja-arvio
Tieteen ja uskonnon historian vyyhdeistä
”On vaarallista näyttää ihmiselle liian selvästi hänen pedonkaltaisuutensa, muistuttamatta samalla suuruudestamme. Samoin on kuitenkin vaarallista näyttää ihmisen suuruutta liian selvästi unohtaen alhaisuutemme. Ja näitäkin vaarallisempaa on, ettemme tunne kumpaakaan.”[1]
Näin alkaa Nicholas Spencerin tuore tiiliskivi ”uskon ja tieteen yhteenkietoutuneesta historiasta”. Kirjan arvioi tässä James C. Ungureanu, jonka mukaan teoksessa on paljon kiitettävää, mutta myös silmiinpistäviä puutteita. Ungureanun arvostelu toimii samalla tutkielmana siitä, miten ajatus tieteen ja uskon konfliktista on syntynyt.
Tieteellistä uskontokritiikkiä vai ateistista apologiaa? Arvio Oskari Miettisen teoksesta Alkuräjähdyksistä uskomuksiin
Uusateistista liikettä sekä uskonnon ja tieteen vastakkainasettelua on jo kiusaus pitää menneen talven lumina. Tässä arvioitava teos Alkuräjähdyksistä uskomuksiin (Reuna 2023) tarjoaa kuitenkin yhdistelmän tähtitieteen popularisointia ja nostalgista uskontokritiikkiä: Teoksen mukaan tieteellinen ajattelu ja usko ovat syvässä ristiriidassa.
Lue koko artikkeli
Vaikeasti vammainen ihminen on arvoitus läheisilleenkin
Vaikeasti kehitysvammaisia ihmisiä on historiassa verrattu eläimiin sekä käyttäytymiseltään että moraaliselta asemaltaan. Nyky-Suomessa kyllä uskotaan kaikkien ihmisten yhtäläiseen ihmisarvoon ja oikeuteen hyvään elämään. Vaikeasti vammaisten kohdalla hyvän elämän edellytykset eivät kuitenkaan usein täyty. Lisäksi heidän moraalista yhdenvertaisuuttaan muiden ihmisten kanssa ei ole helppo filosofisesti puolustaa. Nämä seikat selviävät teoksesta Vaikeasti kehitysvammaisten arki ja ihmisyys (2022).
E. Kojonen: Luominen ja evoluutio – Miten usko ja tiede kohtaavat
Yksi tärkeimpiä aiheita uskon ja tieteen vuorovaikutuksessa on luominen ja evoluutio. Käsitys elämän ja ihmisen alkuperästä vaikuttaa olennaisesti siihen, miten ymmärrämme ihmisyyden, eläinkunnan ja ihmisen arvon, ja hyvän elämän. Aiheesta on suomeksikin joitain hyviä kirjoja ja Kojosen kirja tuo mukavan ja melko kattavan lisän keskusteluun erityisesti teologian ja filosofian puolelta.
Mitä on laajennettu luonnollinen teologia?
Luonnollisen teologian perinne on pitkä ja monipuolinen. Viime vuosina perinnettä jatkamaan on noussut laajennetuksi luonnolliseksi teologiaksi kutsuttu lähestymistapa. Mitä se on? Rodney Holder avaa asiaa kirjassaan Ramified Natural Theology in Science and Religion (Routledge 2021).
Lue koko artikkeli
Usko, järki ja vapauden ideaali
Ovatko länsimaisen vapauden ihanteen juuret valistuksessa vai uskonnossa? Onko vapaus vain poliittinen ideaali vai pohjautuuko se perustavampaan todellisuuteen? Samuel Gregg sukeltaa kirjassaan Reason, Faith and the Struggle for Western Civilization aatehistoriaan ja vapauden ideaalin filosofiseen alkuperään.
Ääriliikkeiden äärellä
Ihmisellä on luontainen taipumus lähteä mukaan erilaisiin massaliikkeisiin, väittää Eric Hoffer. Massaliikkeet, jotka voivat olla sekä uskonnollisia että sekulaareja, ovat lopulta ytimeltään samanlaisia, ja niiden jälki voi olla yhtä tuhoisaa. Kuinka siis tunnistaa varhaiset radikalismin oireet?
Joskus suuri viisaus karttaa hienoja oppiarvoja tai asemaa huippuyliopistoissa. Yhdysvaltalainen Eric Hoffer (1902–1983) oli kouluja käymätön kulkuri, joka teki erilaisia hanttihommia ja vapaa-aikanaan lueskeli historiaa ja filosofiaa. Hoffer nousi kansainväliseen tietoisuuteen, kun presidentti Eisenhower siteerasi eräässä puheessaan hänen ääriliikkeitä käsittelevää tutkielmaansa The True Believer (1951). Hoffer palkittiin 1983 Presidentillisellä Vapauden Mitalilla yhteiskunnallisesti merkittävästä kirjallisesta tuotannostaan ja hän sai myös useita kunniatohtorin arvoja. Lue koko artikkeli
Ovatko ihmiset hyväuskoisia hölmöjä?
”Massojen typeryyttä ei voi aliarvioida.” ”Joukossa tyhmyys tiivistyy.” ”Hehän nyt uskovat kaiken mitä heille sanotaan.” Yleisen käsityksen mukaan ihmiset ovat luonnostaan herkkäuskoisia. Kognitiotieteilijä Hugo Mercier väittää vastaan ja sanoo, että ihmiset ovat päinvastoin liian varovaisia uskomuksissaan. Dosentti Olli-Pekka Vainio arvioi Mercierin uutta kirjaa.
Jokin vuosi sitten kirjoitin tällä sivustolla Hugo Mercierin ja Dan Sperberin oivallisesta teoksesta The Enigma of Reason. Nyt Mercier on kirjoittanut oman itsenäisen jatko-osansa Not Born Yesterday (Princeton 2020), jossa hän haluaa haastaa käsityksen ihmisten luontaisesta hyväuskoisuudesta.Lue koko artikkeli
Onko Jumalaan uskominen järkevää?
”Onko mitään järkeä uskoa Jumalaan?”, kysyy teologian tohtori Eero Junkkaala samannimisessä kirjassaan (Perussanoma 2020). Junkkaalan vastaus on myönteinen.
Junkkaala jatkaa samalla linjalla kuin edellisessä uskon ja tiedon välisiä suhteita käsitelleessä teoksessaan Uskon, jotta ymmärtäisin (Päivä 2017). Hänen tavoitteenaan on taistella sitä vastaan, että kristinusko nähdään jonkinlaisena huuhaa-taikauskona, joka on ristiriidassa rationaalisen ajattelun tai nykytieteen kanssa. Junkkaala pitää selvänä, että uskoa on puolustettava myös järkisyihin vedoten, jotta kristinusko voi säilyttää uskottavuutensa alati maallistuvassa nykymaailmassa: ”On selvää, että mitä enemmän yhteiskunta vieraantuu kristinuskosta, sitä enemmän tarvitaan uskon perusteiden älyllistä pohdintaa”.Lue koko artikkeli
Kuinka kristinusko muutti maailman
Palkitun brittiläisen historioitsija Tom Hollandin kirja Dominion: The Making of Western Mind (2019) on herättänyt laajan keskustelun kristinuskon vaikutuksesta länsimaiseen ajatteluun. Kirjassaan Holland puolustaa teesiä, jonka mukaan läntinen maailma, jopa sen kristillisyyden vastaisissa muodoissaan, on mitä syvimmissä määrin riippuvainen kristinuskosta.
Holland lähtee liikkeelle omaelämänkerrallisesta avautumisesta. Hän osallistui lapsena aktiivisesti anglikaanikirkon toimintaan, mutta pyhäkoulun opetusmateriaali, jossa Adam ja Eeva kuvattiin eläneenä yhtä aikaa dinosaurusten kanssa, kylvi epäilyksen siemenet. Tutustuminen historiaan sai nuoren Hollandin kokemaan vetoa kristinuskon tarinan pahiksiin: keisareihin ja muihin tämän maailman ruhtinaisiin. Toogaan pukeutuneet filosofit ja kuninkaat vaikuttivat paljon siistimmiltä kuin ristiinnaulittu epäonnistunut messiaskokelas, jonka oman aikamme opetuslapset silmää räpäyttämättä opettivat silkkaa hölynpölyä.Lue koko artikkeli
Pimeä keskiaika?
Keskiajalla kirkko kontrolloi ihmisten elämää, noitia poltettiin liukuhihnalta ja maapallo oli litteä. Kaikki oli kaikin puolin synkkää ja sivistymätöntä. Vai oliko sittenkään? FT Jaakko Tahkokallion uutuuskirja Pimeä aika. Kymmenen myyttiä keskiajasta (Gaudeamus 2019) oikoo taitavasti näitä ja muita keskiaikaan liitettyjä virheellisiä käsityksiä.
Tahkokallio taustoittaa myytinmurtamisprojektiaan seuraavasti: ”Tiede etsii yleistyksiä ja abstraktioita, mutta inhimillinen maailma on loputtoman monimutkainen paikka. […] Mitä suurempia kehityslinjoja historian tutkija syleilee, sitä karkeammaksi kuva muuttuu ja sitä epätarkemmin yleistys vastaa sen taakse jäävää todellisuutta. Pahimmillaan yleistys irtautuu tiedollisesta pohjastaan ja alkaa elää omaa elämäänsä maailmankuvaamme muovaavana historiallisena myyttinä.”Lue koko artikkeli
Ikävä asiallista keskustelua
Kuopion hiippakunnan piispa, dosentti Jari Jolkkonen, on julkaissut monipuolisen kokoelman tekstejään viime vuosilta. Ikävä vanhoja ateisteja on todella lukemisen arvoinen taskuteos.
Jolkkosen kirjoitukset ottavat kantaa moniin ajankohtaisiin aiheisiin. Hän tarjoaa katsauksen ateismiin ja tieteen historiaan, pohtii monikulttuurisuutta ja maahanmuuttoa sekä valaisee luterilaisuuden historiaa ja luonnetta. Piispa puolustaa lepoa, yhteiskunnan huono-osaisia ja kirkon edustamaa klassista avioliittokäsitystä. Esineellistävää seksuaalisuutta, eutanasiaa ja vastuutonta puhetta hän vastustaa hyvin perustein.
Miten tahdonvapauden puolustajat vastaavat tieteellisiin ja teologisiin haasteisiin? – Kirja-arvio, osa 2
Ovatko valintamme aidosti itse tekemiämme, vai ovatko ne geenien tai Jumalan määräämiä? Tässä kirja-arvion toisessa osassa kysymystä tarkastellaan Denis Alexanderin teoksen Genes, Determinism, and God sekä John Lennoxin teoksen Determined to Believe valossa.
Biologi Denis Alexander esittää kirjassaan Genes, Determinism, and God vahvoja tieteellisiä perusteita geneettistä determinismiä vastaan. Vaikka kirjan otsikkoon sisältyvät sanat ”determinismi” ja ”Jumala”, teos käsittelee lähinnä “geenejä”. Kirjan ensimmäisissä luvuissa tarkastellaan geneettisten ja kasvatuksellisten tekijöiden välisestä suhteesta käytyä keskustelua lähtien antiikin Kreikan filosofiasta nykyaikaiseen genetiikkaan asti. Sitten seuraa useita lukuja, joissa esitetään yleiskuvaus uusimmasta genetiikasta. Sen jälkeen Alexander tutkii sosiaalisen elämän ja käyttäytymisen erityisiä alueita, joilla genetiikkaa on sovellettu. Näitä ovat esimerkiksi sukupuolierot, poliittinen käyttäytyminen ja oikeusjärjestelmä. Teoksen 12 luvusta vain kaksi viimeistä käsittelee filosofisia ja teologisia kysymyksiä.Lue koko artikkeli