Suodata artikkeleita
Haastattelu
Mistä sovituksessa on kyse?
St. Andrewsin yliopiston analyyttisen teologian professori Oliver Crisp on äskettäin julkaissut kirjan sovituksesta (Participation and Atonement 2022). Prof. Olli-Pekka Vainio haastatteli Crispiä tämän helmikuisen Suomen vierailunsa yhteydessä siitä, mitä sovitus oikeastaan merkitsee.
Onko elämällä merkitystä, jos Jumalaa ei ole? Lee Wakemanin haastattelu
“Mikä on elämän tarkoitus” on yksi vanhimmista – ellei vanhin – filosofian kysymyksistä. Kysymys ”mikä tekee elämästä merkityksellistä” on sen sijaan noussut filosofisen debatin kohteeksi vasta 2000-luvulla. Yksi keskustelun keskeisiä kysymyksiä on se, mikä rooli Jumalan olemassaololla olisi elämän merkitykselle. Lee Wakeman tekee aiheesta analyyttisen teologian väitöskirjaa St. Andrewsin yliopistossa, Skotlannissa. Hän esitteli näkemyksiään merkityksestä viime helmikuussa Helsingin yliopistolla järjestetyssä analyyttisen teologian työpajassa (Helsinki Analytic Theology Workshop). Wakemania haastatteli Lari Launonen.
Sielun olemassaolosta: Joshua R. Farrisin haastattelu
Ajatus sielusta kuuluu kristinuskon ohella myös moneen muuhun uskontoon, mutta monet nykyajattelijat uskovat ihmisen olevan pelkästään aineellinen. Voiko tieteeseen uskova kuitenkin hyväksyä myös aineettoman sielun olemassaolon? Onko kartesiolaisuus ruma sana, ja mitä sielulla ylipäätään tarkoitetaan? Teologi-filosofi Joshua R. Farris avaa kysymyksiä Areiopagin Rope Kojosen haastattelussa.Lue koko artikkeli
Rabbi ja teologi Samuel Lebens: Analyyttinen teologia ei ole vain kristillistä teologiaa, vaikka kristityt ovatkin siinä edelläkävijöitä
Helsinki Analytic Theology Workshopin eli tutummin HEAT-seminaarin lounastauolla käytiin kiintoisaa keskustelua juutalaisuudesta, analyyttisestä teologiasta ja kirjaimellisesta raamatuntulkinnasta. Pöytään asettuivat juutalainen rabbi ja apulaisprofessori Samuel Lebens, uskonnonfilosofian dosentti Aku Visala sekä väitöskirjatutkija Sampsa Korpela.
”Minusta on kyseenalaista, ovatko suuret kertomukset ikinä täysin sekulaareja” – Lisa Sideriksen haastattelu
Onko mahdollista rakentaa tieteeseen perustuva maailmankuva? Uskonnontutkija Lisa Sideriksen mukaan yritykset tehdä näin eivät ole ainakaan käytännössä onnistuneet erottautumaan teologisista käsityksistä, silloinkaan kun ne pyritään esittämään vain tieteen tuloksina. Rope Kojonen pyysi Sideristä perustelemaan näitä väitteitä tarkemmin.
Rope Kojonen: Aivan aluksi, voitko kertoa hieman urastasi ja tutkimuksestasi?
Lisa Sideris: Aloitin tutkimukseni tieteenhistorian ja filosofian alueella ja siirryin sitten niistä uskonnontutkimukseen. Minua on kiinnostanut pitkän aikaa erityisesti tieteenhistoria ja biologianhistoria. Yhdistin nämä uskonnonhistorian tutkimukseen erityisesti viktoriaanisen ajan tutkimukseen. Tämä kiinnostus 1900-luvun kulttuuriin on pysynyt mukanani aina siitä lähtien. Tieteenfilosofia pisti minut ajattelemaan sitä, kuinka tiede toisaalta antaa meille pääsyn todelliseen maailman tuntemukseen, mutta toisaalta pysyy aina rajattuna ja epätäydellisenä. Minua on kiinnostanut erityisesti tieteellisen tiedon ja sen normatiivisen käytön suhde uskonnolliseen ajatteluun.Lue koko artikkeli
Tekoälyn teologia: teologinen ihmiskäsitys, superäly ja moraaliset valinnat
Katolinen, ortodoksi, luterilainen ja helluntailainen astuivat ravintolaan, missä he alkoivat keskustella tekoälyn merkityksestä teologialle.
Keskustelu käytiin Areiopagin 9.–10.5. 2019 järjestämän ”New Issues in Theology, Science and Technology” -seminaarin lounastauolla, ja siihen osallistuivat katolinen munkki ja professori Lluis Oviedo Rooman paavillisesta yliopistosta, tohtorikoulutettava Marius Dorobantu Strasbourgin yliopistosta sekä akatemiatutkija Aku Visala ja tohtorikoulutettava Sampsa Korpela Helsingin yliopistosta. Tässä keskustelun parhaita paloja kirjallisessa muodossa. Lue koko artikkeli
Evoluutiobiologi Zachary Ardern: Evoluution toimivuus viittaa sen hienosäätöön
Evoluutiobiologi Zachary Ardern Münchenin teknillisestä yliopistosta vieraili toukokuussa Areiopagin järjestämässä seminaarissa. Evoluutioteorian katsotaan usein olevan ristiriidassa luomisnäkemyksen kanssa, ja tämän vuoksi jotkut kristityt evoluutiokriitikot pyrkivät avaamaan tilaa uskolle kuvaamalla teorian ongelmia. Ardernin mukaan todisteita kaipaava voi kuitenkin etsiä niitä pikemminkin evoluution toimivuudesta.
Areiopagi järjesti 9.-10. toukokuuta Helsingin yliopistolla seminaarin nimellä “New Issues in Theology, Science and Technology”. Seminaarissa kuultiin yhteensä yhdeksän esitystä, jotka käsittelivät muun muassa kristinuskon suhdetta evoluutioteoriaan, tekoälyyn ja antropologiaan. Ulkomailta oli kutsuttu yhteensä kolme puhujaa, joita Areiopagi haastatteli. Tässä haastattelussa nuori evoluutiobiologi Zachary Ardern kertoo, miksi viimeaikainen evoluutioteoreettinen tutkimus hänen mukaansa sopii hyvin yhteen kristillisen luomisuskon kanssa. Uusseelantilainen Ardern väitteli evoluutiobiologian tohtoriksi vuonna 2017 Aucklandissa ja toimii parhaillaan post doc-tutkijana ja ryhmänjohtajana tutkimushankkeessa Münchenin teknillisessä yliopistossa.Lue koko artikkeli
“Uskotko itse ihmeisiin?” Filosofi Yujin Nagasawan haastattelu tietoisuuden ongelmasta ja ihmeiden mahdollisuudesta
Birminghamin yliopiston filosofian professori Yujin Nagasawa vieraili Helsingin yliopistolla helmikuussa järjestetyssä HEAT-seminaarissa. Areiopagin haastattelussa kysyimme häneltä, voiko tietoisuus muodostua vain materian pohjalta ja onko järkevää uskoa ihmeisiin.
Viidennessä vuosittain järjestettävässä Helsinki Analytical Theology Workshop -seminaarissa aiheena oli klassinen teismi. Seminaarin aloituspuheenvuoron piti filosofian professori Yujin Nagasawa Birminghamin yliopistosta Englannista. Esityksessään Nagasawa puolusti täydellisen olennon teismin ristiriidattomuutta kehittämällään maksimaalisen Jumalan käsitteellä ja Jumalan olemassaoloa modaalisella ontologisella jumalatodistuksella.Lue koko artikkeli
“Ihmiset haluavat uskoon liittyviin kysymyksiin analyyttista otetta.” Keskustelu analyyttisestä teologiasta, tieteestä ja vähän muustakin
Vuosittaisen Helsinki Analytic Theology Workshop -tutkijakokouksen tarkoituksena on edistää tasokasta teologista keskustelua, ja tapahtumiin tulee osallistujia eri puolilta maailmaa. Maistiaisena tämänvuotisesta seminaarista (20.-22.2.2019) julkaisemme lyhennelmän keskustelusta, johon osallistuivat Ryan Mullins St. Andrewsin yliopistosta Skotlannista ja Tim Pawl St. Thomasin yliopistosta Yhdysvalloista sekä akatemiatutkija Aku Visala ja tohtorikoulutettava Sampsa Korpela Helsingin yliopistolta.Lue koko artikkeli
Kummituksia, avaruusaluksia ja teologiaa. Zoë Lehmann Imfeldin haastattelu
Zoë Lehmann Imfeld väitteli teologian tohtoriksi aiheenaan viktoriaaniset kauhutarinat. Nyt hän työskentelee Euroopan avaruusjärjestön poikkitieteellisessä projektissa. Mitä ihmettä kirjallisuudentutkimuksella, teologialla ja avaruustutkimuksella on tekemistä keskenään?
Olet kirjoittanut kirjan viktoriaanisista kummitusjutuista ja teologiasta. Kombinaatio voi kuulostaa hieman erikoiselta. Mitä opetettavaa 1800-luvun kummituksilla on nykypäivän ihmisille – tai teologeille?
Viktoriaanisen ajan kiinnostuneisuus aaveisiin on hyvin lähellä omaa kulttuurimaisemaamme, ehkä enemmän kuin osaamme odottaakaan. Nämä tarinat ovat täynnä sankareita, jotka ovat ”nykyaikaisia” ja ”tieteellisiä” ajattelussaan. He ovat kaikki vakuuttuneita siitä, että maailmassa on hyvin vähän sellaista, jota he eivät osaa selittää. Tarinat käsittelevät usein sitä, mitä päähenkilöille tapahtuu, kun he kohtaavat jotain, mille ei oikein tahdo löytyä selitystä. Heidän on tarkasteltava uudelleen maailmankuvaansa tavalla, joka ottaa huomioon uudet kokemukset.Lue koko artikkeli
Maailmanluokan mielenfilosofin haastattelu – David Chalmers
David Chalmers on yksi nykyisen mielenfilosofisen keskustelun suurista hahmoista. Hän keksi ilmauksen ”tietoisuuden kova ongelma” kuvaamaan kuilua sisältäpäin koetun mielen ja ulkoapäin tarkastellun fysikaalisen maailman välillä.
Hän on myös esittänyt vaikutusvaltaisia argumentteja materialismia vastaan ja nostanut esiin ajatuksen informaatiosta ainetta ja mieltä yhdistävänä tekijänä. Näin hän on vaikuttanut merkittävästi muodostumassa olevaan tietoisuustutkimukseen.
Vuodesta 1994 lähtien hän on ollut mukana järjestämässä Towards a Science of Consciousness-konferenssia, joka järjestettiin tänä vuonna Helsingissä 8.6–13.6.2015. Areiopagin toimittaja Lauri Snellman keskusteli Chalmersin kanssa tietoisuuden ongelmasta ja tietoisuustutkimuksen nykytilasta.Lue koko artikkeli