Suodata artikkeleita
Ajankohtaista
Katso tästä suorat lähetykset ”The Moral Psychology of Religious Group Formation” -seminaarista
Keskiviikkona 1.6. voi seurata kaksipäiväisen seminaarimme ensimmäisen päivän suoria lähetyksiä 10.30–16.00 välisenä aikana Areiopagin YouTube-kanavan kautta. Tässä suorat linkit luentoihin ja keskusteluihin.
Areiopagin seminaari kesäkuussa: Ryhmänmuodostuksen moraalipsykologiaa
Länsimaisissa yhteiskunnissa on havaittavissa laajalle levinneitä erimielisyyksiä arvoista ja moraalista. Uskonnot ovat ratkaisevassa asemassa tässä hajautumisen ja polarisoitumisen prosessissa. Muun muassa tätä ilmiötä tutkii moraalipsykologinen uskonnontutkimus, joka on hiljattain syntynyt uusi tutkimusala.
Katso tästä suorat lähetykset ”Tieteen auktoriteetti ja tiedeskeptisyys”-seminaarista
Keskiviikkona 19.1. Areiopagin YouTube-kanavan ja Tiedekulman nettisivujen kautta voi seurata seminaarimme suoria lähetyksiä aamukymmenestä iltaseitsemään. Tässä suorat linkit luentoihin, keskusteluihin ja paneelikeskusteluun.
Päivän aloittaa klo 10.00 TT Matti Kankaanniemen esitys ”Mitään Jeesusta koskaan ollutkaan?” – Myyttiteoria eli historiallisen Jeesuksen kieltäminen ja tieteellinen Jeesus-tutkimus. Sitä seuraa dos. Rope Kojosen esitelmä ”Voiko kreationistista tiedeskeptisyyttä ymmärtää” ja keskustelu, jonka juontaa tohtorikoulutettava Miikka Niiranen.Lue koko artikkeli
Areiopagin seminaari tammikuussa: Tieteen auktoriteetti ja tiedeskeptisyys
Ajassamme tiede ja teknologia nauttivat laajaa arvostusta ja luottamusta, mutta samalla pinnan alla kytee myös tiedeskeptisyyttä, jopa salaliittoteorioita. Mihin perustuvat siis vaikkapa vaihtoehtohoitojen omaksuminen, evoluution epäily ja Jeesuksen historiallisen olemassaolon kiistäminen? Onko tilanteita, joissa tiedeskeptisyys voi olla järkevääkin, ja mikä rooli tieteellisillä auktoriteeteilla tulisi olla tiedonhankinnassamme?
Suomessa luotetaan tieteeseen ja tiedeinstituutioihin verrattaen paljon. Esimerkiksi vuoden 2019 Tiedebarometrin mukaan 77 prosenttia suomalaisista tuntee “hyvin suurta” tai “melko suurta” luottamusta yliopistoja ja korkeakouluja kohtaan. Suurempaa luottamusta nauttivat vain poliisi ja puolustusvoimat; vertailun vuoksi esimerkiksi Euroopan unioniin luottaa “hyvin suuresti” 4 prosenttia ja “melko suuresti” 30 prosenttia. Tiede ja teknologia ovat luonnollisesti hyvin suuressa roolissa myös suomalaisten arkielämämässä.Lue koko artikkeli
Mitä kuunnella karanteenissa?
Kun nyt monet joutuvat eristämään itsensä ja välttämään ihmiskontakteja, avautuu tässä mahdollisuus sivistää itseään podcastien muodossa. Olli-Pekka Vainio keräsi listan hyviä teologisia podcasteja, joita suosittelee Areiopagin lukijoille.
Ensimmäisenä tietenkin on mainittava Areiopagin oma suuren suosion saanut Areiopagi-podcast, jossa Lari Launonen, Aku Visala ja monet muut keskustelevat kaikesta mahdollisesta. Aloittaa voit vaikkapa aiheesta: Ovatko ihmiset pahoja?
Areiopagi julkaisee oppimateriaaleja etäopiskelua varten – aiheena esimerkiksi historialliset myytit tieteestä ja uskonnosta
Koronaviruksen leviämistä hillitään siirtymällä tänään Suomen kouluissa etäopetukseen. Areiopagi julkaisee samaan aikaan lukion ja yläasteen uskonnon, filosofian ja historian opetuksen tueksi materiaalia luonnontieteen ja uskonnon suhteesta. Materiaali soveltuu itsenäiseen opiskeluun.
Syksyllä raportoimme, kuinka suomalaisten lukion oppikirjojen sisällössä on vielä korjaamisen varaa esimerkiksi luonnontieteen ja teologian historiallisen suhteen oikean kuvan esittämisen osalta. Muun muassa tästä syystä olemme Areiopagilla laatineet muutaman viime vuoden aikana lukion oppimateriaalia lehtemme aihepiireistä. Tämän vuoden alussa pääsimme siihen vaiheeseen, että haimme testaajia oppimateriaalille suomalaisten lukioiden ja yläasteiden opettajien ja oppilaiden joukosta. Testaamista oli tarkoitus jatkaa kevätlukukauden loppuun saakka.Lue koko artikkeli
“Uskotko itse ihmeisiin?” Filosofi Yujin Nagasawan haastattelu tietoisuuden ongelmasta ja ihmeiden mahdollisuudesta
Birminghamin yliopiston filosofian professori Yujin Nagasawa vieraili Helsingin yliopistolla helmikuussa järjestetyssä HEAT-seminaarissa. Areiopagin haastattelussa kysyimme häneltä, voiko tietoisuus muodostua vain materian pohjalta ja onko järkevää uskoa ihmeisiin.
Viidennessä vuosittain järjestettävässä Helsinki Analytical Theology Workshop -seminaarissa aiheena oli klassinen teismi. Seminaarin aloituspuheenvuoron piti filosofian professori Yujin Nagasawa Birminghamin yliopistosta Englannista. Esityksessään Nagasawa puolusti täydellisen olennon teismin ristiriidattomuutta kehittämällään maksimaalisen Jumalan käsitteellä ja Jumalan olemassaoloa modaalisella ontologisella jumalatodistuksella.Lue koko artikkeli
“Ihmiset haluavat uskoon liittyviin kysymyksiin analyyttista otetta.” Keskustelu analyyttisestä teologiasta, tieteestä ja vähän muustakin
Vuosittaisen Helsinki Analytic Theology Workshop -tutkijakokouksen tarkoituksena on edistää tasokasta teologista keskustelua, ja tapahtumiin tulee osallistujia eri puolilta maailmaa. Maistiaisena tämänvuotisesta seminaarista (20.-22.2.2019) julkaisemme lyhennelmän keskustelusta, johon osallistuivat Ryan Mullins St. Andrewsin yliopistosta Skotlannista ja Tim Pawl St. Thomasin yliopistosta Yhdysvalloista sekä akatemiatutkija Aku Visala ja tohtorikoulutettava Sampsa Korpela Helsingin yliopistolta.Lue koko artikkeli
Areiopagin uusi julkaisuaikataulu
Areiopagi on toiminut nyt jo viiden vuoden ajan, ja on tullut aika uudistua hieman. Kerromme tässä, miltä lehden julkaisuaikataulu tulevaisuudessa näyttää, ja millainen tausta tällä on.
Aloitimme Areiopagi -verkkolehden toiminnan vuonna 2013 uudistaaksemme suomenkielistä keskustelua uskosta ja tieteestä popularisoimalla aiheesta tehtyä kansainvälistä tutkimusta. Lehden vakituisen toimituksen jäsenet ovat pysyneet suurelta osin samoina, osin vaihtuneet. Pääsääntöisesti olemme kuitenkin pystyneet tuottamaan joka viikolle uuden tutkimukseen perustuvan artikkelin. Tätä kirjoittaessa artikkeleita on kaikkiaan 260! Kun artikkelien keskipituus lasketaan yhteen, tulee tästä jo yli tuhannen A4-sivun verran tasokasta tekstiä. Lisäksi Areiopagi on järjestänyt tapahtumia, käännättänyt suomeksi neljä laadukasta kirjaa sekä julkaissut podcastia ja videoita.Lue koko artikkeli
Analyyttinen teologia karttaa löperöä jumalapuhetta
Logos-konferenssi kokosi kesäkuussa Skotlantiin nimekkäitä teologeja, uskonnonfilosofeja ja raamatuntutkijoita. Yksi kiinnostavimmista puheenvuoroista käsitteli sovitusoppia analysoimalla anteeksiantamuksen rajoja ja mahdollisuuksia. Lari Launonen oli paikalla haistelemassa analyyttisen teologian uusia tuulia.
“Se on mysteeri”.
Näillä sanoilla moni pappi on kiertänyt kiusallisen kysymyksen vaikkapa Jeesuksen neitseestäsyntymisen tai ylösnousemuksen historiallisuudesta. Uskon mysteereistä puhuvat toki mielellään myös sellaiset teologit, jotka ovat sitoutuneet näihin oppeihin.Lue koko artikkeli
Onko luonnollisella teologialla uskonnollista arvoa? Ilmainen näyte uutuuskirjasta Kätkeytynyt Jumala
Eikö pelkästään todisteiden opastamana löytynyt usko ole kuivaa ja ohutta? Ehkäpä, mutta silti jumalatodistukset tuskin ovat turhia. Areiopagi on käännättänyt tunnetun uskonnonfilosofi C. Stephen Evansin kirjan Kätkeytynyt Jumala – Kaikkivaltiaan olemassaolon perusteista (Perussanoma, 2017). Julkaisemme teoksesta otteen, joka käsittelee luonnollisen teologian uskonnollista arvoa.
Huolimatta siitä ilmeisestä hyödystä, jota luonnollisesta teologiasta näyttäisi olevan, jos se olisi toteutettavissa, monet teologit ovat suhtautuneet tällaisiin argumentteihin penseästi. Kaikki nämä ajattelijat eivät ole olleet yhtä vihamielisiä kuin Kierkegaard, joka näyttää pitävän tällaisia argumentteja täysin väärinä. Silti ei ole vaikea löytää teologeja ja uskonnonfilosofeja, jotka ajattelevat Jumalan olemassaoloa puolustavista argumenteista Alvin Plantingan sutkauksen mukaan samaan tapaan kuin jotkut valtavirran uskonnollisiin suuntauksiin kuuluvat uskolla parantamisesta: ”Se ei ole mahdollista, mutta vaikka se olisikin, sitä ei pitäisi tehdä.”Lue koko artikkeli
Totuuden jälkeistä aikaa ei ole ollut eikä tule
Helsinki oli 22.4.2017 niiden kaupunkien joukossa, jossa järjestettiin Tiedemarssi (engl. march for science). Marssin tarkoituksena oli vastustaa yhteiskunnassa ja politiikassa näkyvää trendiä, jossa tutkimustiedon rooli päätöksenteossa vähenee vähenemistään. Marssilla myös haluttiin edistää ihmisten luottamusta tieteeseen tiedon lähteenä.
Tiedemarssin kaltaiset tapahtumat voidaan nähdä vastareaktiona väitteeseen, jonka mukaan olisimme siirtymässä totuuden tai faktojen jälkeiseen aikaan. ”Post-truth” lisättiin Oxford English Dictionaryyn jo jokin aika sitten. Lisäksi se valittiin vuoden 2016 sanaksi.Lue koko artikkeli
Mikä on saattohoidon ja eutanasian ero?
Sanomalehti Ilkan mukaan erään potilaan omainen kiitteli lääkäriä eutanasiasta onnistuneen saattohoidon jälkeen. Näyttää siltä, että monesti saattohoito ja eutanasia termeinä sekoitetaan kiivaana vellovassa keskustelussa. Dosentti Reino Pöyhiän kirjoitus käsittelee näiden eroa, eutanasian historiaa ja sitä, mitä eutanasian hyväksymisestä hänen mukaansa seuraisi.
Erityisesti tämän päivän Suomessa on syytä kysyä, mitä on hyvä kuolema tai voiko kuolema ylipäätään olla hyvä. Vanhat kreikkalaiset nimikkeet, eudaimonia, hyvä elämä ja eutanasia, hyvä kuolema on saaneet uusia sisältöjä – sekä aiheesta että aiheetta. Tuntuukin siltä, että kiireen kyllästämä ja tehokkuuteen tottunut ihminen tyytyy liian usein aidon kyselyn sijasta toteamaan: hyvä, kuolema!Lue koko artikkeli