Suodata artikkeleita

Ajankohtaista

19.6.2018 Ajankohtaista,

Areiopagin uusi julkaisuaikataulu

Areiopagi on toiminut nyt jo viiden vuoden ajan, ja on tullut aika uudistua hieman. Kerromme tässä, miltä lehden julkaisuaikataulu tulevaisuudessa näyttää, ja millainen tausta tällä on.

Aloitimme Areiopagi -verkkolehden toiminnan vuonna 2013 uudistaaksemme suomenkielistä keskustelua uskosta ja tieteestä popularisoimalla aiheesta tehtyä kansainvälistä tutkimusta. Lehden vakituisen toimituksen jäsenet ovat pysyneet suurelta osin samoina, osin vaihtuneet. Pääsääntöisesti olemme kuitenkin pystyneet tuottamaan joka viikolle uuden tutkimukseen perustuvan artikkelin. Tätä kirjoittaessa artikkeleita on kaikkiaan 260! Kun artikkelien keskipituus lasketaan yhteen, tulee tästä jo yli tuhannen A4-sivun verran tasokasta tekstiä. Lisäksi Areiopagi on järjestänyt tapahtumia, käännättänyt suomeksi neljä laadukasta kirjaa sekä julkaissut podcastia ja videoita.Lue koko artikkeli

1.8.2017 Ajankohtaista,

Analyyttinen teologia karttaa löperöä jumalapuhetta

Logos-konferenssi kokosi kesäkuussa Skotlantiin nimekkäitä teologeja, uskonnonfilosofeja ja raamatuntutkijoita. Yksi kiinnostavimmista puheenvuoroista käsitteli sovitusoppia analysoimalla anteeksiantamuksen rajoja ja mahdollisuuksia. Lari Launonen oli paikalla haistelemassa analyyttisen teologian uusia tuulia.

“Se on mysteeri”.

Näillä sanoilla moni pappi on kiertänyt kiusallisen kysymyksen vaikkapa Jeesuksen neitseestäsyntymisen tai ylösnousemuksen historiallisuudesta. Uskon mysteereistä puhuvat toki mielellään myös sellaiset teologit, jotka ovat sitoutuneet näihin oppeihin.Lue koko artikkeli

16.5.2017 Ajankohtaista, Vieraskynä,

Onko luonnollisella teologialla uskonnollista arvoa? Ilmainen näyte uutuuskirjasta Kätkeytynyt Jumala

Eikö pelkästään todisteiden opastamana löytynyt usko ole kuivaa ja ohutta? Ehkäpä, mutta silti jumalatodistukset tuskin ovat turhia. Areiopagi on käännättänyt tunnetun uskonnonfilosofi C. Stephen Evansin kirjan Kätkeytynyt Jumala – Kaikkivaltiaan olemassaolon perusteista (Perussanoma, 2017). Julkaisemme teoksesta otteen, joka käsittelee luonnollisen teologian uskonnollista arvoa.

Huolimatta siitä ilmeisestä hyödystä, jota luonnollisesta teologiasta näyttäisi olevan, jos se olisi toteutettavissa, monet teologit ovat suhtautuneet tällaisiin argumentteihin penseästi. Kaikki nämä ajattelijat eivät ole olleet yhtä vihamielisiä kuin Kierkegaard, joka näyttää pitävän tällaisia argumentteja täysin väärinä. Silti ei ole vaikea löytää teologeja ja uskonnonfilosofeja, jotka ajattelevat Jumalan olemassaoloa puolustavista argumenteista Alvin Plantingan sutkauksen mukaan samaan tapaan kuin jotkut valtavirran uskonnollisiin suuntauksiin kuuluvat uskolla parantamisesta: ”Se ei ole mahdollista, mutta vaikka se olisikin, sitä ei pitäisi tehdä.”Lue koko artikkeli

2.5.2017 Ajankohtaista, Artikkeli,

Totuuden jälkeistä aikaa ei ole ollut eikä tule

Helsinki oli 22.4.2017 niiden kaupunkien joukossa, jossa järjestettiin Tiedemarssi (engl. march for science). Marssin tarkoituksena oli vastustaa yhteiskunnassa ja politiikassa näkyvää trendiä, jossa tutkimustiedon rooli päätöksenteossa vähenee vähenemistään. Marssilla myös haluttiin edistää ihmisten luottamusta tieteeseen tiedon lähteenä.

Tiedemarssin kaltaiset tapahtumat voidaan nähdä vastareaktiona väitteeseen, jonka mukaan olisimme siirtymässä totuuden tai faktojen jälkeiseen aikaan. ”Post-truth” lisättiin Oxford English Dictionaryyn jo jokin aika sitten. Lisäksi se valittiin vuoden 2016 sanaksi.Lue koko artikkeli

21.3.2017 Ajankohtaista, Vieraskynä,

Mikä on saattohoidon ja eutanasian ero?

Sanomalehti Ilkan mukaan erään potilaan omainen kiitteli lääkäriä eutanasiasta onnistuneen saattohoidon jälkeen. Näyttää siltä, että monesti saattohoito ja eutanasia termeinä sekoitetaan kiivaana vellovassa keskustelussa. Dosentti Reino Pöyhiän kirjoitus käsittelee näiden eroa, eutanasian historiaa ja sitä, mitä eutanasian hyväksymisestä hänen mukaansa seuraisi.

Erityisesti tämän päivän Suomessa on syytä kysyä, mitä on hyvä kuolema tai voiko kuolema ylipäätään olla hyvä. Vanhat kreikkalaiset nimikkeet, eudaimonia, hyvä elämä ja eutanasia, hyvä kuolema on saaneet uusia sisältöjä – sekä aiheesta että aiheetta. Tuntuukin siltä, että kiireen kyllästämä ja tehokkuuteen tottunut ihminen tyytyy liian usein aidon kyselyn sijasta toteamaan: hyvä, kuolema!Lue koko artikkeli

21.2.2017 Ajankohtaista, Artikkeli,

Tiede-lehti julkaisi viisi aukeamaa pitkän artikkelin Jumalan olemassaolosta ja muista “elämän suurimmista arvoituksista”. Arvioimme, miten juttu suoriutui tehtävästään

“Elämän suurimmat arvoitukset” kiinnostavat. Niitä ei käsitellä vain filosofien ja teologien keskiajalta tuoksuvissa keskusteluissa. Ne askarruttavat myös tieteellisesti koulutettuja ihmisiä ympäri maailman. Suomessa Tiede-lehti onkin helmikuun numerossa tarttunut muun muassa vapaan tahdon, tietoisuuden, ja Jumalan olemassaolon visaisiin pulmiin. Analysoimme tekstin lukijan pyynnöstä. Rohkeasta avauksesta huolimatta aiheiden käsittely jättää monin paikoin toivomisen varaa.

Lehti on varannut sivuistaan peräti viiden aukeaman verran lähes jokaista ihmistä askarruttaville perustaville kysymyksille. Kustakin haastatellaan aihepiiriä miettineitä filosofeja ja tieteentekijöitä. Pyrkimys käsitellä näitä kysymyksiä on sinänsä erittäin kannatettava, ja luin suurella mielenkiinnolla eri nykytieteen huippujen näkemyksiä vaikkapa tietoisuudesta ja aivojen toiminnasta.Lue koko artikkeli

25.11.2016 Ajankohtaista,

Katso tästä Jeroen de Ridderin haastattelu, anna lukijapalautetta ja osallistu kirja-arvontaan

Lari Launonen istahti alas lokakuisen seminaarimme jälkeen filosofi Jeroen de Ridderin kanssa ja kysyi tältä visaisia kysymyksiä tiedeuskosta, moraalista ja uskonnosta. Ai niin, lisäksi pyydämme palautetta lukijoiltamme Areiopagin toiminnasta.

Tiedeuskoseminaarimme toinen ulkomainen puhuja, professori Jeroen de Ridder vastailee neljällä videolla muun muassa sellaisiin kysymyksiin kuin ”Mitä on tiedeusko ja miksi se on ongelma?”, ”Ketä tulisi uskoa silloin, kun tieteilijät ovat eri mieltä?” ja ”Voiko luonnontiede vastata kysymyksiin moraalista?”Lue koko artikkeli

1.11.2016 Ajankohtaista,

Todellisuutta ei voi pilkkoa tiedeuskon vaatimalla tavalla

Areiopagi on nyt kolmen vuoden ajan pyrkinyt edistämään parempaa ymmärrystä luonnontieteen, teologian ja filosofian rajapinnoilla olevista kysymyksistä. Kolmas seminaarimme järjestettiin 13.-14.10. Helsingin yliopistolla teemalla “Tiedeusko ja todellisuuden rajat”.

Seminaarissa aiheen kansainväliset asiantuntijat, professorit Mikael Stenmark ja Jeroen de Ridder keskustelivat suomalaisten asiantuntijoiden kanssa tiedeuskosta ja sen vaikutuksesta yliopistomaailmassa ja sen ulkopuolella. Kerromme tässä seminaarin annista. Lisäksi paljastamme, miten Areiopagin toiminta jatkuu tulevaisuudessa.

Tämänkertainen seminaarimme otti varaslähdön edellisistä (vuoden 2015) ja tammikuun 2016) seminaareista poiketen jo torstai-aamupäivällä, kun sekä Stenmark että de Ridder istahtivat Aleksanterinkadun Tiedekulmaan Aku Visalan haastateltavaksi ja sivistävälle aamukahville saapuneen yleisön tentattavaksi.Lue koko artikkeli

11.10.2016 Ajankohtaista, Vieraskynä,

Onko objektiivinen moraali illuusio?

“Etiikka … on geenien synnyttämä illuusio, jonka tarkoitus on saada meidät tekemään niiden kanssa yhteistyötä”. Onko todella näin? Väitettä kritisoi Kirjapajan julkaiseman uuden kirjan otteessa professori Mikael Stenmark.

Pohdimme nyt toista seikkaa, jonka biologit ajattelevat ihmisen käyttäytymiseen sovelletusta luonnontieteestä seuraavan: seuraako evoluutioteorian omaksumisesta väistämättä se, että objektiivinen moraali on illuusio? Rusen ja Wilsonin mukaan “evolutiivinen selitys tekee objektiivisen moraalin tarpeettomaksi” (Ruse ja Wilson 1986: 187).Lue koko artikkeli

27.9.2016 Ajankohtaista, Vieraskynä,

Mitä se tiedeusko sitten oikein on? Tässä kolme esimerkkiä

Aina ei ole selvää, minkälaiseen tiedeuskon muotoon skientismin kannattaja sitoutuu. Kirjapajan julkaisemassa uudessa kirjassa Tiedeusko ja todellisuuden rajat Mikael Stenmark erottelee keskustelun helpottamiseksi lukuisia tiedeuskon lajeja. Niistä kolme esitellään tässä otteessa.

Kaikkein uskaliaimpaan tiedeuskon muotoon sisältyy näkemys, ettei mikään rajoita luonnontiedettä. Huomaamme kohta akateemisen maailman ulkopuolisesta tiedeuskosta olevan olemassa myös maltillisempia versioita, jotka tunnustavat luonnontieteellisellä toiminnalla olevan jonkinlaiset rajat.Lue koko artikkeli

20.9.2016 Ajankohtaista, Artikkeli,

Rakentavatko tiedeuskon kriitikot olkiukon, koska pelkäävät tieteen menestystä?

Tiedeuskon kritiikkiin on joskus vastattu väittämällä, että kyseessä on vain tieteen menestystä pelkäävien rakentama harhakuva, eikä kukaan todellisuudessa kannata tiedeuskoa. Aku Visala ja Rope Kojonen kommentoivat asiaa liitteessään Mikael Stenmarkin kirjaan Tiedeusko ja todellisuuden rajat.

Keskustelussa luonnontieteen ja muiden alojen suhteesta on ollut tapana kritisoida kahta äärinäkemystä. Toisessa ääripäässä on tiedeusko eli skientismiä, joka väheksyy tieteen ulkopuolisen järkevän ajattelun mahdollisuutta. Toisessa ääripäässä puolestaan on tieteen halveksunta, jossa tutkimukseen näkemyksillä ei ole sen enempää painoarvoa kuin millä tahansa muullakaan näkemyksellä.Lue koko artikkeli

28.6.2016 Ajankohtaista,

Tältä näyttää ohjelma Areiopagin tiedeuskoa käsittelevässä seminaarissa

Areiopagi järjestää kolmivuotisen projektinsa viimeisen seminaarin Tiedeusko ja todellisuuden rajat 13.-14. lokakuuta 2016. Sen teema on tiedeusko eli skientismi ja sen kritiikki. Seminaarin pääpuhujaksi saapuu Uppsalan yliopiston teologisen tiedekunnan uskonnonfilosofian professori Mikael Stenmark. Seminaarin yhteydessä julkaistaan Stenmarkin teos Tiedeusko ja todellisuuden rajat.

Seminaarin paikkana on Helsingin yliopiston päärakennuksen pieni juhlasali (Fabianinkatu 33). Seminaarin yhteydessä Areiopagi ja Kirjapaja julkaisevat suomeksi Stenmarkin kirjan Tiedeusko ja todellisuuden rajat, (kääntänyt Kirsi Nisula, alkuteos Scientism: Science, Ethics and Religion, Ashgate 2001). Lue kirjan kuvaus tästä.Lue koko artikkeli

22.3.2016 Ajankohtaista,

Mikä niissä ihmisoikeuksissa on niin vaikeaa? – Haastattelussa tutkija Mari Stenlund

Areiopagi haastatteli teologian tohtori Mari Stenlundia ihmisoikeuksista. Miksi niistä keskustelu on niin hankalaa? Kuuluvatko ne kaikille? Ovatko ihmisoikeuksien käsitteet täysin itsestäänselviä? Muun muassa näihin kysymyksiin saatiin vastauksia.

Stenlund on tutkinut väitöskirjassaan psykoottisen ihmisen uskonnon- ja mielipiteenvapautta. ja tutkimus palkittiin Helsingin yliopiston väitöskirjapalkinnolla keväällä 2015. Väitöskirja poiki Stenlundille myös haastatteluja, ja esimerkiksi Helsingin Sanomat julkaisi viime vuonna hänestä kaksi haastattelua (videona ja tekstinä).Lue koko artikkeli

Ylös