Suodata artikkeleita

Ajankohtaista

24.3.2020 Ajankohtaista,

Mitä kuunnella karanteenissa?

Kun nyt monet joutuvat eristämään itsensä ja välttämään ihmiskontakteja, avautuu tässä mahdollisuus sivistää itseään podcastien muodossa. Olli-Pekka Vainio keräsi listan hyviä teologisia podcasteja, joita suosittelee Areiopagin lukijoille.

Ensimmäisenä tietenkin on mainittava Areiopagin oma suuren suosion saanut Areiopagi-podcast, jossa Lari Launonen, Aku Visala ja monet muut keskustelevat kaikesta mahdollisesta. Aloittaa voit vaikkapa aiheesta: Ovatko ihmiset pahoja?

Lue koko artikkeli

18.3.2020 Ajankohtaista,

Areiopagi julkaisee oppimateriaaleja etäopiskelua varten – aiheena esimerkiksi historialliset myytit tieteestä ja uskonnosta

Koronaviruksen leviämistä hillitään siirtymällä tänään Suomen kouluissa etäopetukseen. Areiopagi julkaisee samaan aikaan lukion ja yläasteen uskonnon, filosofian ja historian opetuksen tueksi materiaalia luonnontieteen ja uskonnon suhteesta. Materiaali soveltuu itsenäiseen opiskeluun.

Syksyllä raportoimme, kuinka suomalaisten lukion oppikirjojen sisällössä on vielä korjaamisen varaa esimerkiksi luonnontieteen ja teologian historiallisen suhteen oikean kuvan esittämisen osalta. Muun muassa tästä syystä olemme Areiopagilla laatineet muutaman viime vuoden aikana lukion oppimateriaalia lehtemme aihepiireistä. Tämän vuoden alussa pääsimme siihen vaiheeseen, että haimme testaajia oppimateriaalille suomalaisten lukioiden ja yläasteiden opettajien ja oppilaiden joukosta. Testaamista oli tarkoitus jatkaa kevätlukukauden loppuun saakka.Lue koko artikkeli

9.4.2019 Ajankohtaista, Haastattelu,

“Uskotko itse ihmeisiin?” Filosofi Yujin Nagasawan haastattelu tietoisuuden ongelmasta ja ihmeiden mahdollisuudesta

Birminghamin yliopiston filosofian professori Yujin Nagasawa vieraili Helsingin yliopistolla helmikuussa järjestetyssä HEAT-seminaarissa. Areiopagin haastattelussa kysyimme häneltä, voiko tietoisuus muodostua vain materian pohjalta ja onko järkevää uskoa ihmeisiin.

Viidennessä vuosittain järjestettävässä Helsinki Analytical Theology Workshop -seminaarissa aiheena oli klassinen teismi. Seminaarin aloituspuheenvuoron piti filosofian professori Yujin Nagasawa Birminghamin yliopistosta Englannista. Esityksessään Nagasawa puolusti täydellisen olennon teismin ristiriidattomuutta kehittämällään maksimaalisen Jumalan käsitteellä ja Jumalan olemassaoloa modaalisella ontologisella jumalatodistuksella.Lue koko artikkeli

27.2.2019 Ajankohtaista, Haastattelu,

“Ihmiset haluavat uskoon liittyviin kysymyksiin analyyttista otetta.” Keskustelu analyyttisestä teologiasta, tieteestä ja vähän muustakin

Vuosittaisen Helsinki Analytic Theology Workshop -tutkijakokouksen tarkoituksena on edistää tasokasta teologista keskustelua, ja tapahtumiin tulee osallistujia eri puolilta maailmaa. Maistiaisena tämänvuotisesta seminaarista (20.-22.2.2019) julkaisemme lyhennelmän keskustelusta, johon osallistuivat Ryan Mullins St. Andrewsin yliopistosta Skotlannista ja Tim Pawl St. Thomasin yliopistosta Yhdysvalloista sekä akatemiatutkija Aku Visala ja tohtorikoulutettava Sampsa Korpela Helsingin yliopistolta.Lue koko artikkeli

19.6.2018 Ajankohtaista,

Areiopagin uusi julkaisuaikataulu

Areiopagi on toiminut nyt jo viiden vuoden ajan, ja on tullut aika uudistua hieman. Kerromme tässä, miltä lehden julkaisuaikataulu tulevaisuudessa näyttää, ja millainen tausta tällä on.

Aloitimme Areiopagi -verkkolehden toiminnan vuonna 2013 uudistaaksemme suomenkielistä keskustelua uskosta ja tieteestä popularisoimalla aiheesta tehtyä kansainvälistä tutkimusta. Lehden vakituisen toimituksen jäsenet ovat pysyneet suurelta osin samoina, osin vaihtuneet. Pääsääntöisesti olemme kuitenkin pystyneet tuottamaan joka viikolle uuden tutkimukseen perustuvan artikkelin. Tätä kirjoittaessa artikkeleita on kaikkiaan 260! Kun artikkelien keskipituus lasketaan yhteen, tulee tästä jo yli tuhannen A4-sivun verran tasokasta tekstiä. Lisäksi Areiopagi on järjestänyt tapahtumia, käännättänyt suomeksi neljä laadukasta kirjaa sekä julkaissut podcastia ja videoita.Lue koko artikkeli

1.8.2017 Ajankohtaista,

Analyyttinen teologia karttaa löperöä jumalapuhetta

Logos-konferenssi kokosi kesäkuussa Skotlantiin nimekkäitä teologeja, uskonnonfilosofeja ja raamatuntutkijoita. Yksi kiinnostavimmista puheenvuoroista käsitteli sovitusoppia analysoimalla anteeksiantamuksen rajoja ja mahdollisuuksia. Lari Launonen oli paikalla haistelemassa analyyttisen teologian uusia tuulia.

“Se on mysteeri”.

Näillä sanoilla moni pappi on kiertänyt kiusallisen kysymyksen vaikkapa Jeesuksen neitseestäsyntymisen tai ylösnousemuksen historiallisuudesta. Uskon mysteereistä puhuvat toki mielellään myös sellaiset teologit, jotka ovat sitoutuneet näihin oppeihin.Lue koko artikkeli

16.5.2017 Ajankohtaista, Vieraskynä,

Onko luonnollisella teologialla uskonnollista arvoa? Ilmainen näyte uutuuskirjasta Kätkeytynyt Jumala

Eikö pelkästään todisteiden opastamana löytynyt usko ole kuivaa ja ohutta? Ehkäpä, mutta silti jumalatodistukset tuskin ovat turhia. Areiopagi on käännättänyt tunnetun uskonnonfilosofi C. Stephen Evansin kirjan Kätkeytynyt Jumala – Kaikkivaltiaan olemassaolon perusteista (Perussanoma, 2017). Julkaisemme teoksesta otteen, joka käsittelee luonnollisen teologian uskonnollista arvoa.

Huolimatta siitä ilmeisestä hyödystä, jota luonnollisesta teologiasta näyttäisi olevan, jos se olisi toteutettavissa, monet teologit ovat suhtautuneet tällaisiin argumentteihin penseästi. Kaikki nämä ajattelijat eivät ole olleet yhtä vihamielisiä kuin Kierkegaard, joka näyttää pitävän tällaisia argumentteja täysin väärinä. Silti ei ole vaikea löytää teologeja ja uskonnonfilosofeja, jotka ajattelevat Jumalan olemassaoloa puolustavista argumenteista Alvin Plantingan sutkauksen mukaan samaan tapaan kuin jotkut valtavirran uskonnollisiin suuntauksiin kuuluvat uskolla parantamisesta: ”Se ei ole mahdollista, mutta vaikka se olisikin, sitä ei pitäisi tehdä.”Lue koko artikkeli

2.5.2017 Ajankohtaista, Artikkeli,

Totuuden jälkeistä aikaa ei ole ollut eikä tule

Helsinki oli 22.4.2017 niiden kaupunkien joukossa, jossa järjestettiin Tiedemarssi (engl. march for science). Marssin tarkoituksena oli vastustaa yhteiskunnassa ja politiikassa näkyvää trendiä, jossa tutkimustiedon rooli päätöksenteossa vähenee vähenemistään. Marssilla myös haluttiin edistää ihmisten luottamusta tieteeseen tiedon lähteenä.

Tiedemarssin kaltaiset tapahtumat voidaan nähdä vastareaktiona väitteeseen, jonka mukaan olisimme siirtymässä totuuden tai faktojen jälkeiseen aikaan. ”Post-truth” lisättiin Oxford English Dictionaryyn jo jokin aika sitten. Lisäksi se valittiin vuoden 2016 sanaksi.Lue koko artikkeli

21.3.2017 Ajankohtaista, Vieraskynä,

Mikä on saattohoidon ja eutanasian ero?

Sanomalehti Ilkan mukaan erään potilaan omainen kiitteli lääkäriä eutanasiasta onnistuneen saattohoidon jälkeen. Näyttää siltä, että monesti saattohoito ja eutanasia termeinä sekoitetaan kiivaana vellovassa keskustelussa. Dosentti Reino Pöyhiän kirjoitus käsittelee näiden eroa, eutanasian historiaa ja sitä, mitä eutanasian hyväksymisestä hänen mukaansa seuraisi.

Erityisesti tämän päivän Suomessa on syytä kysyä, mitä on hyvä kuolema tai voiko kuolema ylipäätään olla hyvä. Vanhat kreikkalaiset nimikkeet, eudaimonia, hyvä elämä ja eutanasia, hyvä kuolema on saaneet uusia sisältöjä – sekä aiheesta että aiheetta. Tuntuukin siltä, että kiireen kyllästämä ja tehokkuuteen tottunut ihminen tyytyy liian usein aidon kyselyn sijasta toteamaan: hyvä, kuolema!Lue koko artikkeli

21.2.2017 Ajankohtaista, Artikkeli,

Tiede-lehti julkaisi viisi aukeamaa pitkän artikkelin Jumalan olemassaolosta ja muista “elämän suurimmista arvoituksista”. Arvioimme, miten juttu suoriutui tehtävästään

“Elämän suurimmat arvoitukset” kiinnostavat. Niitä ei käsitellä vain filosofien ja teologien keskiajalta tuoksuvissa keskusteluissa. Ne askarruttavat myös tieteellisesti koulutettuja ihmisiä ympäri maailman. Suomessa Tiede-lehti onkin helmikuun numerossa tarttunut muun muassa vapaan tahdon, tietoisuuden, ja Jumalan olemassaolon visaisiin pulmiin. Analysoimme tekstin lukijan pyynnöstä. Rohkeasta avauksesta huolimatta aiheiden käsittely jättää monin paikoin toivomisen varaa.

Lehti on varannut sivuistaan peräti viiden aukeaman verran lähes jokaista ihmistä askarruttaville perustaville kysymyksille. Kustakin haastatellaan aihepiiriä miettineitä filosofeja ja tieteentekijöitä. Pyrkimys käsitellä näitä kysymyksiä on sinänsä erittäin kannatettava, ja luin suurella mielenkiinnolla eri nykytieteen huippujen näkemyksiä vaikkapa tietoisuudesta ja aivojen toiminnasta.Lue koko artikkeli

25.11.2016 Ajankohtaista,

Katso tästä Jeroen de Ridderin haastattelu, anna lukijapalautetta ja osallistu kirja-arvontaan

Lari Launonen istahti alas lokakuisen seminaarimme jälkeen filosofi Jeroen de Ridderin kanssa ja kysyi tältä visaisia kysymyksiä tiedeuskosta, moraalista ja uskonnosta. Ai niin, lisäksi pyydämme palautetta lukijoiltamme Areiopagin toiminnasta.

Tiedeuskoseminaarimme toinen ulkomainen puhuja, professori Jeroen de Ridder vastailee neljällä videolla muun muassa sellaisiin kysymyksiin kuin ”Mitä on tiedeusko ja miksi se on ongelma?”, ”Ketä tulisi uskoa silloin, kun tieteilijät ovat eri mieltä?” ja ”Voiko luonnontiede vastata kysymyksiin moraalista?”Lue koko artikkeli

1.11.2016 Ajankohtaista,

Todellisuutta ei voi pilkkoa tiedeuskon vaatimalla tavalla

Areiopagi on nyt kolmen vuoden ajan pyrkinyt edistämään parempaa ymmärrystä luonnontieteen, teologian ja filosofian rajapinnoilla olevista kysymyksistä. Kolmas seminaarimme järjestettiin 13.-14.10. Helsingin yliopistolla teemalla “Tiedeusko ja todellisuuden rajat”.

Seminaarissa aiheen kansainväliset asiantuntijat, professorit Mikael Stenmark ja Jeroen de Ridder keskustelivat suomalaisten asiantuntijoiden kanssa tiedeuskosta ja sen vaikutuksesta yliopistomaailmassa ja sen ulkopuolella. Kerromme tässä seminaarin annista. Lisäksi paljastamme, miten Areiopagin toiminta jatkuu tulevaisuudessa.

Tämänkertainen seminaarimme otti varaslähdön edellisistä (vuoden 2015) ja tammikuun 2016) seminaareista poiketen jo torstai-aamupäivällä, kun sekä Stenmark että de Ridder istahtivat Aleksanterinkadun Tiedekulmaan Aku Visalan haastateltavaksi ja sivistävälle aamukahville saapuneen yleisön tentattavaksi.Lue koko artikkeli

11.10.2016 Ajankohtaista, Vieraskynä,

Onko objektiivinen moraali illuusio?

“Etiikka … on geenien synnyttämä illuusio, jonka tarkoitus on saada meidät tekemään niiden kanssa yhteistyötä”. Onko todella näin? Väitettä kritisoi Kirjapajan julkaiseman uuden kirjan otteessa professori Mikael Stenmark.

Pohdimme nyt toista seikkaa, jonka biologit ajattelevat ihmisen käyttäytymiseen sovelletusta luonnontieteestä seuraavan: seuraako evoluutioteorian omaksumisesta väistämättä se, että objektiivinen moraali on illuusio? Rusen ja Wilsonin mukaan “evolutiivinen selitys tekee objektiivisen moraalin tarpeettomaksi” (Ruse ja Wilson 1986: 187).Lue koko artikkeli

Ylös