Suodata artikkeleita
Kaikki artikkelit
Mitä lukiolaiset ajattelevat uskosta ja tiedosta?
”Minulle ainut totuus on se, mitä voidaan tieteellisesti todistaa”, kuvaa lukiolainen uskon ja tiedon suhdetta. Mistä se saattaa kertoa?
Uskonnonpedagogiikan alan tutkimuksessa on todettu, että nuorten asenteet uskontoa kohtaan muuttuvat negatiivisemmiksi tyypillisesti yläkoulun aikana.
Tämän ajatellaan johtuvan esimerkiksi siitä, että nuoret jäävät vaille tukea yrittäessään sovittaa yhteen uskonnollista ja tieteellistä maailmankuvaa (Tamminen 1991). Sekä Suomessa että muualla Euroopassa on tutkittu nuorten maailmankuvaa ja uskonnollisen aineksen paikkaa siinä. Näissä tutkimuksissa tieteellisten maailmanselitysten rooli nuorten maailmankuvassa näyttäytyy melko vahvana (Rajala 1991; Ziebertz & Kay 2006).
Tässä artikkelissa tarkastelemme uskonnonpedagogisen tutkimuksen pohjalta nuorten kykyä hahmottaa uskon ja tiedon sekä uskonnon ja tieteen suhdetta. Tuloksia tarkastellaan suhteessa rippikoulu- ja kouluopetuksen tavoitteisiin.Lue koko artikkeli
Maailmanluokan mielenfilosofin haastattelu – David Chalmers
David Chalmers on yksi nykyisen mielenfilosofisen keskustelun suurista hahmoista. Hän keksi ilmauksen ”tietoisuuden kova ongelma” kuvaamaan kuilua sisältäpäin koetun mielen ja ulkoapäin tarkastellun fysikaalisen maailman välillä.
Hän on myös esittänyt vaikutusvaltaisia argumentteja materialismia vastaan ja nostanut esiin ajatuksen informaatiosta ainetta ja mieltä yhdistävänä tekijänä. Näin hän on vaikuttanut merkittävästi muodostumassa olevaan tietoisuustutkimukseen.
Vuodesta 1994 lähtien hän on ollut mukana järjestämässä Towards a Science of Consciousness-konferenssia, joka järjestettiin tänä vuonna Helsingissä 8.6–13.6.2015. Areiopagin toimittaja Lauri Snellman keskusteli Chalmersin kanssa tietoisuuden ongelmasta ja tietoisuustutkimuksen nykytilasta.Lue koko artikkeli
Ja ihminen loi jumalat? – Uskonnon juuret luonnontieteen, filosofian ja teologian näkökulmista
Mitä tiede kertoo meille uskonnon alkuperästä? Mitä filosofisia taustaoletuksia evolutiivis-psykologiset teoriat uskonnon synnystä sisältävät? Miten kristittyjen tulisi suhtautua näihin teorioihin? Entä ovatko ne ja kristinusko keskenään sovittamattomassa ristiriidassa?
Näitä kysymyksiä pohtivat biologian, filosofian ja teologian alojen huippuosaajat vuonna 2009 julkaistussa 16 artikkelia sisältävässä kokoomateoksessa The Believing Primate: Scientific, Philosophical and Theological Reflections on the Origin of Religion.
The Believing Primate on uskonnon ja tieteen välistä suhdetta käsittelevän keskustelun kannalta merkittävä teos, sillä se luo ensimmäisenä laajan katsauksen uskonnon alkuperää käsitteleviin evolutionistisiin teorioihin ja suo samalla myös filosofeille ja teologeille mahdollisuuden kommentoida niitä. Teoksessa myös pääsevät yhtälailla ääneen sekä ateistit että teistit, mikä luo siitä moniäänisen ja kiinnostavan kokonaisuuden.Lue koko artikkeli
Kuinka yliluonnollisuus keksittiin
Mistä alkaen ja miksi joitakin asioita on kutsuttu yliluonnollisiksi ja joitakin toisia luonnollisiksi?
Käsite ”luonnollinen” on ollut pitkään käytössä ainakin niin sanotussa läntisessä ajattelussa. Luonnollisuuteen liittyviä kysymyksiä on pohdittu paljon jo antiikissa, ja aihepiiriä voidaan sanoa käsitellyn melkeinpä läpi historian (ks. Glacken 1976). Luonnollisuus-terminologiaa on pyritty käyttämään yleensä niin, ettei luonnolliseksi kutsuta kaikkea olevaa, vaan käsitteellä on pyritty rajaamaan jotain sekä luonnollisen sisä- että ulkopuolelle.
Luonnollisuuden rajoja on määritelty uudelleen lukuisia kertoja historian saatossa ja samalla se, mitä ja miten milloinkin on määritelty luonnolliseksi, luonnollisen ulkopuoliseksi tai sellaisen vastaiseksi, on vaihdellut eri aikoina ja eri asiayhteyksissä.Lue koko artikkeli
Neljä periaatetta tiedeuskovaisuuden välttämiseksi tieteen popularisoinnissa
Tieteen tulosten vastuullinen esittäminen ja tieteen arvovallan puolustaminen edellyttää tiedeuskovaisuuden virheen hylkäämistä. Jeroen de Ridderin artikkelin kolmas osa neuvoo, miten tiedettä voi popularisoida sortumatta skientismiin.
Artikkelini edellisissä osissa (osa 1, osa 2) kävin läpi useita esimerkkejä skientismin virheestä. Tieteen popularisoinneissa on esimerkiksi esitetty filosofisia näkemyksiä perustelematta niitä älyllisesti vastuullisella tavalla. Kantojen on vain väitetty seuraavan tieteestä osoittamatta tätä.
Kirjoittajat ovat jättäneet huomioimatta olennaiset filosofiset käsitteet ja aiheesta käydyn keskustelun, ja ovat sen sijaan keksineet uusia määritelmiä asioille ja argumentoineet kumoon olkiukkoja. Lisäksi kirjoittajat ovat ilmoittaneet vastaavansa peruskysymyksiin, mutta käsitelleet siihen vain osin liittyvää tutkimusta.Lue koko artikkeli
Tiede ja tiedeuskovaisuus tieteen popularisoinnissa, osa 2
Miten tiedeuskovaisuuden vaikutus näkyy käytännössä tiedettä popularisoivassa kirjallisuudessa? Jeroen de Ridderin artikkeli tiedeuskovaisuudesta eli skientismistä jatkuu.
Filosofian halveksunta
Artikkelin ensimmäisessä osassa kuvatun skientistisen ajattelun luonteen perusteella on mahdollista ymmärtää paremmin, miksi skientismiin sympaattisesti suhtautuvat kirjoittajat hylkäävät perinteisen filosofisen keskustelun suurista kysymyksistä. Filosofian halveksunta seuraa suoraan tieto-opillisesta skientismistä (TS) [jonka mukaan tiede on ainoa luotettava tapa saada tietoa].Lue koko artikkeli
Tiede ja tiedeuskovaisuus tieteen popularisoinnissa, osa 1
Tieteen popularisoinneissa väitetään usein, että suuri osa perinteisen filosofian kysymyksistä on riistetty filosofeilta. Tieteen väitetään muun muassa ratkaisseen kysymykset universumin alkuperästä ja lopullisesta kohtalosta, ihmisen synnystä, sielusta, tahdonvapaudesta, moraalista ja uskonnosta. Filosofia ja teologia jäävät syrjäytetyiksi. Onko asia kuitenkaan näin?
Georg Cantor ja oppi äärettömästä
Georg Cantor (1845-1918), kuuluisa saksalainen matemaatikko, tunnetaan erityisesti joukko-oppia ja ääretöntä koskevista tutkimuksistaan. Cantor antoi äärettömän käsittelle täsmällisen, matemaattisen merkityksen, mikä on suuresti vaikuttanut nykyaikaisen matematiikan kehitykseen.
Cantor sai nauttia tiedeyhteisön arvostusta vasta uransa loppuvaiheessa. Hänen elämäntarinaansa leimaa traagisella tavalla älyllisen loiston ja syvän taantumuksen ajanjaksot. Cantorin kohdalla tämä vastakohtaisuus johtui kaksisuuntaisesta mielialahäiriöstä, jota ei tuona aikana osattu varsinaisesti hoitaa. Masennusjaksot pahenivat iän karttuessa, ja Cantor joutui viettämään pitkiä aikoja parantolassa.Lue koko artikkeli
Miksi tieteen ja uskonnon konflikti voi joskus olla hyväkin asia
Näemme luonnonjärjestyksen epäselvästi käsitetyt salaisuudet Jumalan, kaikkivaltiaan rakentajan, tekeminä. Meidän tulee esittää kysymyksiä pikemmin kuin väitteitä keskustellessamme niistä.
-Augustinus: De Genesi ad litteram, kirja 1.1
Tämä blogikirjoitus tarjoaa alustavan katsauksen työhöni, jossa tarkastelen uskonnon ja tieteen suhteista koskevaa nykykeskustelua augustinolaisten periaatteiden näkökulmasta. Käsittelen postauksessani useita Colossian Forumin Beyond Galileo-to Chalcedon: Re-imagining the Intersection of Evolution and the Fall-projektissa tutkimiani aiheita.Lue koko artikkeli
Polttivatko kristityt Aleksandrian kirjaston?
Suhtautuiko varhainen kristillinen kirkko vihamielisesti ei-kristilliseen filosofiaan? Tuhosivatko kristityt mittaamattoman arvokkaan Aleksandrian kirjaston? David Bentley Hart valottaa tapahtumaa eri kanteilta ja kritisoi siihen liittyviä myyttejä.
Yhteen tämän ”nykymaailman tarinan” arvostetummista versioista kuuluu se, että ”usko”, jonka nykyaikainen ”järki” syrjäytti, oli ainutlaatuisen irrationaalinen ja ennenkuulumattoman vihamielinen järjen vetoomuksia kohtaan. Tämä usko oli puhdistanut länsimaisen kulttuurin raaoin keinoin klassisen maailman suurista saavutuksista – polttanut sen kirjat, hylännyt sen tieteen, luopunut sen ”moniarvoisuudesta” – ja syössyt läntisen maailman vuosituhannen mittaiseen henkiseen kurjuuteen.Lue koko artikkeli
Länsislaavilaiset läksiäiset
On aika kirjoittaa viimeinen artikkelini Areiopagin vakiokolumnistina. Kuluneen vuoden aikana olen nimittäin vakuuttunut ristiriitamallista. En sentään uskon ja tieteellisen maailmankuvan, vaan väitöskirjatyön ja liian monen muun sitoumuksen ristiriitamallista. Ennen lähtöäni haluaisin kuitenkin tutustuttaa lukijat kahteen harvinaislaatuiseen mieheen.
Reilun kahden vuoden aikana olen nähdäkseni saanut lähes kaiken sanottavani sanotuksi ja tehtäväni tehdyksi Areiopagin hienossa tiimissä. Olen ollut mukana kristillisen apologetiikan ja katolisen ajattelun tuntijana, teologina ja taikurina. Olen ehtinyt esitellä pari kotimaista kirjaa (Kuulan ja Järvilehdon) ja pari ulkomaista debatoijaa (Craigin ja Dawkinsin), apologian alkeita ja emerituspaavin aatteita.Lue koko artikkeli
Areiopagin seminaarin tallenteet ja videohaastattelut julki
Areiopagin maaliskuinen seminaari ”Luonnontiede, maallistuminen ja teologia” tallennettiin ja nyt tuotokset ovat lehtemme YouTube-kanavalla. Lisäksi tässä artikkelissa esitellään noin puolen tunnin filmatut erikoishaastattelut professori John Hedley Brookesta, dosentti Aku Visalasta sekä professori Simo Knuuttilasta.
Maaliskuisen seminaarimme videoita on ehditty jonkin verran jo kysellä, ja nyt ne ovat vihdoin valmiit. YouTube-kanavaltamme löytyy seminaarin torstaipäivä videoituna kokonaan ja perjantai äänitettynä. Erikoishaastattelujen lisäksi artikkelin lopusta löytyy myös bonusvideo, jonka syntyä emme itsekään osanneet ennakoida. Ota ja lue (sekä katso ja kuuntele)!Lue koko artikkeli
Onko kokemus Jumalan läsnäolosta hyvä syy uskoa?
”Uskon Jumalaan, koska minulla on henkilökohtainen suhde hänen kanssaan. Voinko nähdä hänet? En. Voinko koskettaa häntä? En. Mutta voin puhua hänelle ja paistatella hänen läsnäolossaan. Kun olet kaikkivaltiaan Jumalan läsnäolossa, voit tuntea sen.”
Tämä internetistä löytämäni blogitekstin katkelma voi kuulostaa tutulta. Moni kristitty perustelee uskoaan Jumalan olemassaoloon kokemuksella Jumalan läsnäolosta ja vaikutuksesta arkisessa elämässään.
Yhdysvaltain skeptikkojen yhdistyksen perustaja Michael Shermer kollegoineen tiedustelivat 10 000 amerikkalaiselta miksi nämä uskovat Jumalaan. Kaikkein yleisin vastaus liittyi luonnossa esiintyvään suunnitelmallisuuteen, kompleksisuuteen, kauneuteen ja täydellisyyteen (28.6%). Toiseksi yleisin vastaus liittyi jokapäiväisessä elämässä koettuun Jumalan läsnäoloon (20,6%). (Shermer 2003.)Lue koko artikkeli