Suodata artikkeleita

Kaikki artikkelit

20.12.2016 Kolumni,

Helvetti on oma valinta

Perinteisen kristillisen teologian mukaan osa ihmiskunnasta päätyy helvetin liekkeihin kärsimään ikuista ja oikeudenmukaista rangaistusta pahoista teoistaan. Oppi vaikuttaa moraalisesti vastenmieliseltä: jos Jumala on kaikkivoipa ja täydellisen rakastava, miksi hän ei pelasta kaikkia? Filosofi Jerry L. Walls väittää, että vaikka Jumala haluaisi kaikille parasta, jotkut ihmiset haluavat vapaasta tahdostaan mennä – ja jäädä – helvettiin.

”Helvetti katosi. Kukaan ei huomannut.” Näin väitti uskonnontutkija Martin Marty Harvard Theological Review:ssä vuonna 1985. Artikkelin mukaan helvetillä oli aiemmin ollut keskeinen rooli amerikkalaisen koululaitoksen moraalikasvatuksessa. Ajan myötä teema oli kuitenkin hävinnyt jopa kirkkojen julistuksesta.Lue koko artikkeli

13.12.2016 Vieraskynä,

Onko maailmankaikkeudella päämäärä?

Missä mielessä aika on olemassa? Osoittavatko fysiikan “nuolet” jotain päämäärää kohti? Tässä on kolmas ja viimeinen osa fyysikko Robert Mannin artikkelista teologian ja fysiikan suhteesta.

Ikuisuus

Kaikki yritykset ymmärtää painovoimaa kvanttimekaanisin termein ovat tähän mennessä epäonnistuneet. Vaikka enemmistö teoreettisista fyysikoista yhä pitää säieteoriaa lupaavimpana lähtökohtana ongelman kohtaamiseen, on esitetty lukuisia kilpaileviakin ideoita. Itse asiassa kvantti-informaation ymmärryksestä painovoiman kontekstissa on tullut oma koulukuntansa, joilla on omat käsityksensä oikeasta. Vaikka tällä hetkellä ollaan kaukana kokeellisuudesta, tällaiset ideat herättävät kysymyksiä siitä, mihin todellisuus perustuu, mikä asiana ei koskaan ole kaukana teologisesta maailmankuvasta. Vaikuttaisi siltä, että luomisen ja Luojan suhde on erittäin hienovarainen ja monimutkainen.Lue koko artikkeli

8.12.2016 Vieraskynä,

Onko fysiikan reduktionismi teologian arkkivihollinen vai sydänystävä?

Fysiikassa harvoilla syillä pyritään selittämään lukuisia ilmiöitä, eli redusoimaan niitä. Onko tämä teologialle uhka vai mahdollisuus? Entä mitä yllättäviä yhtäläisyyksiä todellisuuden kvanttilomittuneella luonteella voi olla kolminaisuusopin perikoreesin kanssa? Robert Mannin artikkeli fysiikan ja teologian rajapinnasta jatkuu, ja tässä on sen toinen osa.

Reduktionismi

Keskeinen motivaattori kaiken tieteellisen ajattelun taustalla on yhdistäminen: havainto, että erilaisilta näyttävät ilmiöt voidaan ymmärtää saman ilmiön erilaisina puolina jollain syvemmällä tasolla. Historiaa tarkastellessa voidaan huomata, että tieteen kannalta yhdistämispyrkimykset ovat olleet  varsin hedelmällisiä, ja erityisesti näin on ollut fysiikassa, vaikka kyseisen strategian toimivuus ei olekaan taattua.Lue koko artikkeli

6.12.2016 Vieraskynä,

Fysiikkaa teologian reunalla

Minkälaisia liittymäkohtia kvanttilomittumisella voi olla teologian kanssa? Entä useilla maailmankaikkeuksilla tai ajan olemuksella? Muun muassa näitä kysymyksiä pohtii kanadalainen fyysikko Robert Mann kolmiosaisessa artikkelisarjassa.

Yksi hienoista puolista tutkijana olemisessa on se, että jatkuvasti löytyy jotain uutta. Yleensä uudet löydökset tehdään varsin erityisin tavoin, kun eri tieteenalojen parissa otetaan pieniä edistysaskelia. Kuitenkin silloin tällöin tutkijat pysähtyvät miettimään tieteenalansa laajempaa kuvaa kokonaisuutena ja arvioivat sen seurauksia ja etenemissuuntia laajemmassakin mielessä. Kokonaiskuvia muodostetaan yhä tiheämpään, etenkin sen vuoksi, että tiede kehittyy monilla aloilla niin nopeasti.Lue koko artikkeli

29.11.2016 Vieraskynä,

Prima via: ”ilmeisin” tapa todistaa Jumalan olemassaolo

Platonin mukaan metafyysiset seikat, kuten Jumalan olemassaolo, eivät ole havaittavia, vaan ymmärrettäviä. Miten voimme ymmärtää sen, miksi Jumalan on oltava olemassa? Tuomas Akvinolaisen mukaan meidän täytyy päätellä se Jumalan vaikutuksista käsin.

Akvinolaisen mukaan voimme tehdä tämän päättelyn viidellä eri tavalla. Näistä ”ilmeisin” on Akvinolaisen Aristoteleen inspiroima ensimmäinen tapa tai tie (prima via), mikä perustuu liikkeeseen tai muutokseen. Tässä artikkelissa selvennän ja puolustan ilmeisintä tapaa. (Viime aikojen filosofiassa Akvinolaisen argumentteja ovat puolustaneet esimerkiksi Kretzmann 1997; Martin 1997; Oderberg 2010; Feser 2009 ja Kerr 2015.)Lue koko artikkeli

25.11.2016 Ajankohtaista,

Katso tästä Jeroen de Ridderin haastattelu, anna lukijapalautetta ja osallistu kirja-arvontaan

Lari Launonen istahti alas lokakuisen seminaarimme jälkeen filosofi Jeroen de Ridderin kanssa ja kysyi tältä visaisia kysymyksiä tiedeuskosta, moraalista ja uskonnosta. Ai niin, lisäksi pyydämme palautetta lukijoiltamme Areiopagin toiminnasta.

Tiedeuskoseminaarimme toinen ulkomainen puhuja, professori Jeroen de Ridder vastailee neljällä videolla muun muassa sellaisiin kysymyksiin kuin ”Mitä on tiedeusko ja miksi se on ongelma?”, ”Ketä tulisi uskoa silloin, kun tieteilijät ovat eri mieltä?” ja ”Voiko luonnontiede vastata kysymyksiin moraalista?”Lue koko artikkeli

22.11.2016 Kirja-arvio,

Tasapainoinen analyysi älykkäästä suunnittelusta

Voiko älykkäästä suunnittelusta kirjoittaa kiihkottomasti, leimautumatta uskonnolliseksi tai uskonnonvastaiseksi fundamentalistiksi? Kyllä voi, osoittaa Rope Kojonen tuoreessa kirjassaan.

Älykäs suunnittelu (Intelligent Design, ID) on eräs viime aikojen kiistellyimmistä ilmiöistä luonnontieteen ja teologian välisessä keskustelussa. ID:n pääväite on, että fysikaalisesta maailmasta on havaittavissa jälkiä yliluonnollisen suunnittelijan intentionaalisesta toiminnasta. ID:n puolestapuhujien mukaan luonnosta löytyy niin monimutkaisia rakenteita, etteivät evoluutioteorian kuvaamat mekanismit riitä selittämään niiden kehittymistä. Näin ollen on oltava olemassa jokin luonnon ulkopuolinen ”älykäs suunnittelija”, joka on saanut aikaan nuo rakenteet.Lue koko artikkeli

15.11.2016 Kirja-arvio, Vieraskynä,

Moderni mekaniikka – keskiajan jälkeläinen?

Se, että keskiaika ei ollut vain kurjaa takaisinpaluuta sivistymättömään, raakalaismaiseen heimoyhteiskuntaan antiikin sivistyksellisen ja humaanin heräämisen jälkeen, lienee ollut jo pidempään selvää useimmille historian harrastajille. Silti kukaan ei voi kieltää keskiajan levottomuutta ja tiedon puutetta antiikin keksinnöistä, joten myöskin ylioptimististen kantojen vaarat täytyy huomioida.

En itse ole keskiajan asiantuntija, vaan itse asiassa kansainvaellusten ja 1500-luvun välinen aikakausi on jäänyt minulle suhteellisen tuntemattomaksi. Ehkä juuri tästä syystä otan asiakseni arvioida kirjan, joka otsikosta päätellen yrittää puhua keskiajan edistyksellisyyden puolesta. Vaikka kysymyksessä on kirja-arvio, keskityn kriittisesti sen tarjoamaan näkökulmaan nimenomaan kappaleiden liikkeen tutkimuksen kehyksessä. Sanomatta on selvää, että kirja sisältää paljon muutakin, jota tähän arvioon en pysty sisällyttämään. Lue koko artikkeli

8.11.2016 Kolumni,

Loisiko Jumala multiversumin?

Maailmankaikkeutemme kosmista hienosäätöä yritetään usein selittää niinsanotulla multiversumilla eli useilla maailmankaikkeuksilla. Mutta tahtoisiko Jumala kenties luoda multiversumin?

Yksi klassinen jumalatodistusten luokka on teleologiset argumentit. Niiden tarkoitus on antaa jonkinlainen peruste uskoa Jumalan olemassaoloon tämän maailman tiettyjen ominaisuuksien perusteella. Teleologiset argumentit jaetaan tyypillisesti biologisiin argumentteihin ja hienosäätöargumentteihin.Lue koko artikkeli

1.11.2016 Ajankohtaista,

Todellisuutta ei voi pilkkoa tiedeuskon vaatimalla tavalla

Areiopagi on nyt kolmen vuoden ajan pyrkinyt edistämään parempaa ymmärrystä luonnontieteen, teologian ja filosofian rajapinnoilla olevista kysymyksistä. Kolmas seminaarimme järjestettiin 13.-14.10. Helsingin yliopistolla teemalla “Tiedeusko ja todellisuuden rajat”.

Seminaarissa aiheen kansainväliset asiantuntijat, professorit Mikael Stenmark ja Jeroen de Ridder keskustelivat suomalaisten asiantuntijoiden kanssa tiedeuskosta ja sen vaikutuksesta yliopistomaailmassa ja sen ulkopuolella. Kerromme tässä seminaarin annista. Lisäksi paljastamme, miten Areiopagin toiminta jatkuu tulevaisuudessa.

Tämänkertainen seminaarimme otti varaslähdön edellisistä (vuoden 2015) ja tammikuun 2016) seminaareista poiketen jo torstai-aamupäivällä, kun sekä Stenmark että de Ridder istahtivat Aleksanterinkadun Tiedekulmaan Aku Visalan haastateltavaksi ja sivistävälle aamukahville saapuneen yleisön tentattavaksi.Lue koko artikkeli

25.10.2016 Kirja-arvio, Vieraskynä,

Uskonpuhdistus johti maallistumiseen

Menneisyys on nykyaikanakin läsnä. Se ei ole mennyttä, jotenkin poissa. Ymmärtääkseen nykyaikaa täytyy tuntea sen tausta. Reformaatio, suomalaisittain uskonpuhdistus, on yllättävän merkittävä tekijä, yhä tänään. Jopa syypäänä maallistuneisuuteen.

Monesti historia esitetään katkonaisena. Aikakaudet seuraavat toisiaan. Esimerkiksi antiikki, keskiaika ja uusi aika. Toki väliin voi lisätä vaikkapa myöhäisantiikin tai reformaation. Aikakausi korvaa toisen ja antaa ymmärtää menneen jääneen taakse. Ikään kuin unholaan tai ainakin juuri historiankirjoihin.Lue koko artikkeli

18.10.2016 Vieraskynä,

Jos kaikki maailman osat vaativat itsensä ulkopuolisen selityksen, vaatiiko sitä myös koko maailma?

Olisiko kosmos voinut olla olematta? Tarvitseeko kosmos ulkopuolisen selityksen? Miten osat ja kokonaisuus liittyvät toisiinsa kosmologisessa argumentissa? Entä miten nykyfilosofian työkalut voivat auttaa kosmologisen argumentin kehittämisessä?

Kosmologisessa argumentissa pyritään tyypillisesti päättelemään Jumalan olemassaolo maailman olemassaolosta tai jostain hyvin yleisestä maailman piirteestä. Yksi argumentin keskeisistä historiallisista versioista löytyy filosofi–matemaatikko Gottfried Wilhelm Leibnizin (1646–1716) kirjoituksista. Sen vuoksi tätä argumentin versiota ja sen muunnelmia kutsutaan usein leibnizlaisiksi kosmologisiksi argumenteiksi.Lue koko artikkeli

11.10.2016 Ajankohtaista, Vieraskynä,

Onko objektiivinen moraali illuusio?

“Etiikka … on geenien synnyttämä illuusio, jonka tarkoitus on saada meidät tekemään niiden kanssa yhteistyötä”. Onko todella näin? Väitettä kritisoi Kirjapajan julkaiseman uuden kirjan otteessa professori Mikael Stenmark.

Pohdimme nyt toista seikkaa, jonka biologit ajattelevat ihmisen käyttäytymiseen sovelletusta luonnontieteestä seuraavan: seuraako evoluutioteorian omaksumisesta väistämättä se, että objektiivinen moraali on illuusio? Rusen ja Wilsonin mukaan “evolutiivinen selitys tekee objektiivisen moraalin tarpeettomaksi” (Ruse ja Wilson 1986: 187).Lue koko artikkeli

Ylös