Suodata artikkeleita

Kaikki artikkelit

13.9.2016 Kirja-arvio,

Huxleyn kirkko ja Maxwellin demoni – kuinka luonnontiede muuttui teistisestä naturalistiseksi 1800-luvun Iso-Britanniassa

Vielä 1800-luvun alussa Iso-Britanniassa luonnontieteen tehtävä oli jäljittää luomakunnasta itsensä Jumalan ajatuksia. Sata vuotta myöhemmin luonnontieteeseen ei haluttu liittää enää mitään teologialta haiskahtavaa, ja jopa avoimesti kristityt tieteilijät ymmärsivät pystyttää korkean aidan tieteen ja uskonsa välille. Mitä oikein tapahtui?

Historiaa rikollisen karkeasti yksinkertaistaen voisi sanoa, että biologi, ”Darwinin bulldogi” Thomas Henry Huxley tapahtui. Tämä olisi kuitenkin liioittelua, eikä siihen syyllisty tieteenhistorioitsija Matthew Stanley teoksessaan Huxley’s Church and Maxwell’s Demon – From Theistic Science to Naturalistic Science (The University of Chicago Press, 2015). Silti Huxleyn ja hänen toveriensa sekulaarin tiedekäsityksen merkitystä viktoriaanisen Englannin kulttuurin murroksessa ei voi vähätellä.Lue koko artikkeli

6.9.2016 Vieraskynä,

Katastrofin tieteelliset ja yliluonnolliset selitykset elävät rinnakkain

Tieteellisten ja yliluonnollisten selitysten havaitaan usein kilpailevan keskenään. Käsitys pohjautuu niin sanottuun konfliktiteesiin, jonka mukaan uskonto ja tiede ovat lähtökohtaisesti ristiriidassa. Psykologisesta näkökulmasta näin ei välttämättä ole. Sama ihminen voi selittää esimerkiksi luonnonkatastrofeja sekä naturalistisesti että yliluonnollisesti.

Tutkimusten mukaan sama ihminen voi tilanteesta riippuen selittää samaa ilmiötä naturalistisesti, yliluonnollisesti tai molemmilla selitysmalleilla. Tieteelliset ja yliluonnolliset käsitykset eivät siis välttämättä ole ristiriidassa keskenään psykologisesta näkökulmasta katsottuna. Seuraavaksi esitän uskontotieteellisen näkökulman aiheeseen. Yliluonnollisella selityksellä viittaan selitykseen, joka ei nykytieteen näkökulmasta ole luonnonlakien mukainen tai joka ulottuu empiirisesti havaittavan maailman ulkopuolelle. Naturalistisen selityksen määrittelen sellaiseksi, joka selittää ilmiön (ainakin periaatteessa) havaittavilla ja todennettavilla fyysisillä mekanismeilla. (Ks. esim. Legare ym. 2012.)Lue koko artikkeli

30.8.2016 Vieraskynä,

Jumalan kartano: Basileioksen ja Augustinuksen kaunis ja ihmeteltävä kosmos

Myöhäisantiikin kristityille oppi luomisesta oli yhdistelmä Raamatun tekstien tulkintaa ja (enimmäkseen) uusplatonistista maailmankuvaa.

Aiemmin Areiopagilla varhaisen kirkon luomiskäsityksestä ja sen eri teemoista on kirjoittanut Jussi Junni. Tässä esseessä tarkastellaan lähemmin kahden kristityn kirjoittajan, Basileios Suuren (329/330-379) ja Augustinuksen (354-430) käsitystä luomisuskon perusaksioomista ja luomiskertomusten hermeneutiikasta: mitkä uskomukset universumin synnystä ovat keskeisiä? Miten Genesiksen luomispäivien kertomusta on luettava? Entä mitä Basileios sanoo biodiversiteetistä ja miten Augustinus suhtautuu luonnonilmiöiden ja luonnonlakien tutkimukseen?Lue koko artikkeli

23.8.2016 Kirja-arvio,

Ihmisluontoa ei saada syntymälahjana

Synnynnäisyyden käsite, dawkinslainen geeninäkökulma ja nature/nurture -erottelu ovat vanhentuneita tapoja tarkastella ihmisluontoa, väitetään Aku Visalan ja Agustín Fuentesin kirjassa Conversations on Human Nature.

”Rasismi on opittua, ei luonnollista.” ”Nyt se on tieteellisesti todistettu: ihmiset syntyvät homoiksi.”

Facebook tulvii meemejä ja uutisia, jotka tekevät karkean yksinkertaistavia väitteitä siitä, miksi ihmiset ovat sellaisia kuin ovat.

Mutkia vedetään suoriksi myös populaareissa tiedejulkaisuissa. Geneetikko Dean Hamer julkaisi vuonna 2004 kirjan The God Gene (Jumalageeni). Nimi oli sen verran vetävä, että Time-lehti nosti sen kanteensa. ”Pakottaako DNA meidät etsimään korkeampaa voimaa?” kannessa kysyttiin.Lue koko artikkeli

16.8.2016 Vieraskynä,

Kenelle todistustaakka kuuluu

Yksi länsimaalaisen oikeuslaitoksen kulmakivistä on periaate, jonka mukaan tuomioistuimen eteen joutunut on “syytön kunnes toisin todistetaan”. Käräjillä todistustaakka lankeaa siis syyttäjän harteille. Hänen tehtävänään on osoittaa, että syytetty todella ansaitsee rangaistuksensa. Entä kenen on kannettava todistustaakka, kun väitellään Jumalan olemassaolosta?

Oikeusopillisesta esimerkistä intoutuneena ateistilla saattaa olla hinku vierittää todistamisen velvollisuus kokonaisuudessaan teistien niskaan. Ovathan väitteet: “syytetty on syyllinen” ja “Jumala on olemassa” ainakin siinä mielessä analogisia keskenään, että ne molemmat myöntävät maailmassa vallitsevan asiaintilan. Vastaavasti “syytetty ei ole syyllinen” ja “Jumalaa ei ole olemassa” ovat kumpikin kieltoja. Mikäli todistustaakka on positiivisen väitteen esittäjällä, kuten esimerkiksi lain edessä asia näyttää olevan, ateisti voi hyvällä omalla tunnolla jättää kaikki työt teistien hoidettavaksi ja julistaa itsensä voittajaksi – ainakin kunnes toisin todistetaan.Lue koko artikkeli

9.8.2016 Kolumni,

Miksi edes vaivautua miettimään onko tahto vapaa vai ei?

Keskustelu ihmisen vapaudesta ja vapaan tahdon luonteesta velloo vilkkaana erityisesti englanninkielisessä filosofiassa ja tieteessä. Tilannetta kuvaa hyvin se, että Oxford University Press julkaisi muutama vuosi sitten uuden painoksen suositusta kirjastaan The Oxford Handbook of Free Will (OUP, 2011). Kyseinen teos on yksi mittavimpia (melkein 700 sivua pientä pränttiä!) kustantamon varsin suositussa käsikirjojen sarjassa. Käsikirjan lisäksi pelkästään Oxford University Press julkaisee kymmeniä kirjoja tahdonvapaudesta joka vuosi.

Vaikka tätä filosofisen ja tieteellisen tutkimuksen haaraa on Suomessa harjoitettu hyvin vähän, ovat pienet laineet alkaneet iskeä tännekin. Tästä esimerkkinä toimikoon Helsingin sanomien tiedetoimittajan Susanne Björkholmin viime syksyinen artikkeli (HS 3.8.2015), jonka mukaan kaikki tekomme ovat tulosta aivojemme toiminnasta. Hän vihjaa tämän sulkevan vapaiden tekojen mahdollisuuden pois. Käsittelin tämän näkemyksen ongelmia jo lyhyessä vastineessani. Lue koko artikkeli

2.8.2016 Kirja-arvio,

Oikeusvaltion jäljillä länsimaisen yhteiskunnan juurilla

Mikä on oikeusvaltio? Miten se syntyi? Jaakko Sorri arvioi professori Jukka Korpelan kirjan Länsimaisen yhteiskunnan juurilla.

Nykyään oikeusvaltion tuntomerkkeinä pidettävinä asioina voidaan mainita esimerkiksi (1) julkisen vallankäytön perustuminen lakiin, (2) julkisen vallan elinten asettamisen ja organisoimisen perustuminen lakiin, (3) riippumattomat tuomioistuimet, (4) julkisen vallan toimintoja sitovat yksityisiä suojaavat perusoikeudet sekä (5) yleisten normien asettamisen rajaaminen kuulumaan vain sellaisille julkisen vallan elimille, joiden asettamiseen kansalaiset voivat vaikuttaa. (Tarukannel 2002, s. 62). Oikeusvaltio-ajatukseen liittyy siis sekä ajatuksia siitä, miten normeja tulee säätää, kuinka julkisen vallan tulee perustua lakeihin ja toimia lain asettamissa rajoissa, että myös sopivasta tahosta päättämään siitä, miten lakeja yksittäistapauksissa käytännössä sovelletaan.Lue koko artikkeli

28.6.2016 Ajankohtaista,

Tältä näyttää ohjelma Areiopagin tiedeuskoa käsittelevässä seminaarissa

Areiopagi järjestää kolmivuotisen projektinsa viimeisen seminaarin Tiedeusko ja todellisuuden rajat 13.-14. lokakuuta 2016. Sen teema on tiedeusko eli skientismi ja sen kritiikki. Seminaarin pääpuhujaksi saapuu Uppsalan yliopiston teologisen tiedekunnan uskonnonfilosofian professori Mikael Stenmark. Seminaarin yhteydessä julkaistaan Stenmarkin teos Tiedeusko ja todellisuuden rajat.

Seminaarin paikkana on Helsingin yliopiston päärakennuksen pieni juhlasali (Fabianinkatu 33). Seminaarin yhteydessä Areiopagi ja Kirjapaja julkaisevat suomeksi Stenmarkin kirjan Tiedeusko ja todellisuuden rajat, (kääntänyt Kirsi Nisula, alkuteos Scientism: Science, Ethics and Religion, Ashgate 2001). Lue kirjan kuvaus tästä.Lue koko artikkeli

21.6.2016 Kirja-arvio,

Psykologian ja kristinuskon kohtaamisesta syntyy älyllinen kriisi

Miten kristitty voi suhtautua psykologiaan, joka on yhtäältä keskustelukumppani ihmiskäsitystä koskevissa pohdinnoissa ja toisaalta saattaa olla paikoitellen ristiriidassa joidenkin kristillisestä uskosta nousevien käsitysten kanssa? Näkökulmia kristinuskon ja psykologian suhteeseen tarjoaa teos Psychology & Christianity – Five Views.

Kristityt suhtautuvat psykologiaan keskenään eri tavoilla, ja Psychology & Christianity -teos auttaakin jäsentämään tätä kristillisten suhtautumistapojen moninaisuutta (etenkin amerikkalaisen evankelikaalisen kristillisyyden sisällä). Siinä, missä joku kristitty vastustaa modernia ja sekulaaria psykologiaa henkeen ja vereen, toinen hyödyntää sitä kritiikittömästi ihmiskäsityksensä rakentamisessa.Lue koko artikkeli

14.6.2016 Vieraskynä,

Tieteen taantumus

Vertaisarviointi vuotaa kuin seula. Suurta osaa tuloksista eivät toistokokeet vahvista. Jopa suora huijaus on hälyttävän yleistä. Samaan aikaan tiedettä ylistetään miltei kaikkien kysymystemme ratkaisijana. Luotamme yhä enemmän yhä huonompaan tieteeseen ja tämä on suuri ongelma, väittää vieraskynässä William A. Wilson.

Tieteen ongelma on, että suuri osa siitä ei yksinkertaisesti ole tiedettä. Viime kesänä Open Science Collaboration -projekti ilmoitti yrittäneensä toistaa sata psykologian koetta, jotka oli julkaistu kolmessa alan arvovaltaisimmassa julkaisusarjassa. Tieteellisten väitteiden perustana on ajatus, että kun kokeet toistetaan likimain identtisissä oloissa, myös tulosten tulisi olla suunnilleen samoja. Viime aikoja lukuun ottamatta hyvin harva on kuitenkaan vaivautunut tarkistamaan järjestelmällisesti, onko asia todella näin.Lue koko artikkeli

7.6.2016 Kolumni,

Arvottomat ihmiset äärettömässä universumissa

Tarkoittaako universumin massiivinen koko, että ihmisellä ei ole merkitystä? Dosentti Olli-Pekka Vainio pohtii asiaa norsujen, pienten ihmisten ja riihimäkeläisten näkökulmasta.

Douglas Adamsin tieteisparodiassa Linnunradan käsikirja liftareille mainitaan laite nimeltä “totaaliperspektiivipyörre”. Kyseessä on teloituskone, joka yhdessä hetkessä näyttää kohteelleen koko universumin kaikessa laajuudessaan ja sen jälkeen pienen ”olet tässä” -pisteen. Kokemuksen on tarkoitus olla niin kauhistuttava, että kohde kuolee sen siliän tien. Lue koko artikkeli

31.5.2016 Kirja-arvio, Vieraskynä,

Onko tiede osoittanut tahdonvapauden vain kuvitelmaksi?

Ei, jos Alfred Meleltä kysytään.

Olemmeko me vapaita? Olemmeko vastuussa teoistamme? Nämä kysymykset ovat keskeisiä itseymmärryksemme kannalta. Arkikäsityksemme mukaan meillä on vapaa tahto eli pystymme ohjaamaan toimintaamme. Tahdonvapaus liittyy moraaliseen vastuuseen. Olemme vastuussa teoistamme, koska ohjaamme toimintaamme. Uskolla tahdonvapauteen on useita myönteisiä vaikutuksia ihmisen elämään. Psykologiset tutkimukset ovat osoittaneet, että tahdonvapauteen uskovat ihmiset elävät onnellisemmin. He myös ottavat toiset enemmän huomioon, koska he uskovat hallitsevansa toimintaansa ja olevansa vastuussa teoistaan.Lue koko artikkeli

24.5.2016 Kirja-arvio,

Ihmisyyden paradoksi: miksi ihminen ryhtyy vihaamaan naapureitaan, joiden kanssa eli aiemmin sulassa sovussa?

Miten ihmisistä päädytään puhumaan metsästettävinä kalkkunoina? Mikä selittää vihan syttymisen entisiä naapureita kohtaan, joiden kanssa oli tapana elää kaikessa rauhassa? Jonathan Gloverin mukaan ainut moraalisesti vakavasti otettava reaktio 1900-luvun julmuuksiin on huudahdus ”Ei koskaan enää”. Mutta millä perusteella voidaan uskoa moraalilain olemassaoloon saati moraalin voittoon, jos usko Jumalaan moraalin perustana on laajasti hylätty?

Brittiläinen filosofi ja eetikko Jonathan Glover pyrkii vastaamaan tähän haasteeseen teoksessaan Humanity – A Moral History of the Twentieth Century (suomennettu nimellä Ihmisyys – 1900-luvun moraalihistoria). Glover selvittää ihmisyyden luonnetta analysoimalla 1900-luvun historiaa yhtäältä ihmisten tekemien julmuuksien ja toisaalta moraalin pilkahtelevuuden avulla. Näin Glover pyrkii selvittämään, millä perusteella voi uskoa sekä moraalilain olemassaoloon että sen noudattamisen tärkeyteen maailmassa, jossa ei ole mielekästä vedota Jumalaan moraalilain perustana. Lue koko artikkeli

Ylös