Suodata artikkeleita

Vieraskynä

27.9.2022 Vieraskynä,

Millä tavoin usko voi auttaa järkeä niiden erillisyydestä huolimatta? Lyhyt katsaus luterilaiseen ja augustinolaiseen perinteeseen

Onko uskolla merkitystä sen kannalta, kuinka järkevästi ihminen ajattelee? Jos luonnollinen järki on vanhan luterilaisen opetuksen mukaisesti pimentynyt, valaiseeko usko jotenkin järkeä? Mitä tämä valaiseminen voisi olla? Vaikuttaako se tieteellisiin tai yhteiskunnallisiin ratkaisuihin positiivisesti tai negatiivisesti?

Lue koko artikkeli

23.8.2022 Vieraskynä,

Miksi yleinen käsitys tähtitieteen synnystä on väärässä: Vanha kertomus tieteen ja kirkon vastakkainasettelusta osuu selvästi harhaan

Kopernikaaniseen vallankumoukseen ja tieteen historiaan liittyy vääristäviä tarinoita ja yksinkertaistuksia. Astronomi ja tieteen historioitsija Christopher M. Graney kertoo tähtitieteen synnyn koukeroista ja tieteellisestä prosessista sen varhaisina aikoina, kuten miksi tähtien koko herätti tieteilijöiden keskuudessa niin suurta kiistaa.

Lue koko artikkeli

23.6.2022 Vieraskynä,

Onko aine tietoista?

Mielen ja kehon välinen suhde on askarruttanut filosofeja jo Sokrateen ja Platonin ajoista lähtien. Mikä rooli mielellä ja tietoisuudella on maailmassa, joka näyttää koostuvan viime kädessä aineesta? Kysymys koskettaa meitä kaikkia, koska ilman tietoista kokemusta millään ei oikeastaan ole mitään väliä kenellekään. Kaikki koettu merkitys edellyttää, että asioilla on merkitystä jollekin tietoiselle kokijalle tai havaitsijalle. Esimerkiksi tarpeeton kärsimys on vakava ongelma, koska maailmassa on tietoisia kokijoita, jotka kokevat kärsimystä, siis kärsivät. Ilman tietoisuutta ei siis olisi kärsimystä, muttei sen koommin myöskään onnea tai rakkautta. 

Lue koko artikkeli

20.5.2022 Vieraskynä,

Putinin sodan temppeli

Venäjä on alkanut käyttää kristinuskoa yhä enemmän valtion propagandassaan. Venäjän ja Ukrainan kirkkohistoriaa tutkinut Sean Griffin kertoo tuoreessa vieraskynässä miten ortodoksinen kirkko on valjastettu palvelemaan maan johdon arvoja ja päämääriä.

Ensimmäisen Covid-tartuntojen aallon levitessä Moskovaan huhtikuussa 2020, internetissä ilmestyi valokuvia, jotka uhkasivat aiheuttaa skandaalin Kremlissä. Kiistanalaisilla kuvilla ei kuitenkaan ollut mitään tekemistä kuolemantapausten määrän tai sosiaalisten etäisyyksien ja karanteenirajoitusten kanssa. Sen sijaan ne koskivat uuden ortodoksisen kirkon rakentamista, joka tunnetaan nimellä ”Kristuksen ylösnousemuksen patriarkaalinen katedraali” tai, tarkemmin, ”Venäjän federaation asevoimien pääkatedraali”.Lue koko artikkeli

26.1.2022 Kirja-arvio, Vieraskynä,

Usko, järki ja vapauden ideaali

Ovatko länsimaisen vapauden ihanteen juuret valistuksessa vai uskonnossa? Onko vapaus vain poliittinen ideaali vai pohjautuuko se perustavampaan todellisuuteen? Samuel Gregg sukeltaa kirjassaan Reason, Faith and the Struggle for Western Civilization aatehistoriaan ja vapauden ideaalin filosofiseen alkuperään.

Lue koko artikkeli

17.11.2021 Vieraskynä,

Kukoistusta kivikautisilla aivoilla

Esi-isämme muokkasivat ympäristöään nopeammin kuin heidän mielensä kehittyi vastaamaan uuden ympäristön haasteisiin. Tästä seurasi epätasapaino psykologisen luontomme ja ekologisen lokeromme välillä. Niinkuin kehomme ei ole sopeutunut pikaruokaan, ei mielemmekään ole sopeutunut moderneihin sosiaalisen median kaltaisiin ympäristöihin. Siksi moni ihminen kokee kukoistavan ihmisluonnon kaukaisena ajatuksena. Tuo kuilu valitettavasti kasvaa edelleen ja koitamme pysyä kyydissä kivikautisilla aivoillamme. Onko jotain vielä tehtävissä? Mistä koostuu kukoistava ihmisluonto?

Lue koko artikkeli

9.11.2021 Vieraskynä,

Tieteen reformaatio

Pidättelikö kristinusko tosiaan tieteen kehitystä? Miten esimerkiksi reformaatio vaikutti tieteen kehitykseen ja sen nykyiseen asemaan kulttuurissa? Vieraskynässä professori Peter Harrison.

On olemassa jääräpäisen sinnikäs versio tieteenhistoriasta, jota moni suosittu kirjailija rakastaa. Siinä tiede syntyy muinaiskreikassa, liukuu kuolevaan taantumaan kristillisellä keskiajalla ja herää jälleen 1600-luvulla tieteellisten sankareiden, kuten Galileo Galilein ja Isaac Newtonin ilmestyessä.

Lue koko artikkeli

29.9.2021 Vieraskynä,

Kirkot kansallissosialismin aikana

Kirkkojen suhde valtiovaltaan kansallissosialismin aikana (1933–45) on monimutkainen kokonaisuus, jonka käsittely jatkuu vieläkin. Tässä tekstissä ruoditaan Saksan protestanttisten kirkkojen kirkkotaistelua, tarkastellaan kansallissosialismista viehättyneiden kristittyjen tarinaa sekä perehdytään katolisen kirkon ja natsi-Saksan suhteisiin. Olivatko kirkot sitten täysin toimettomia vai tekivätkö kristilliset yhteisöt hyviä tekoja sorrettujen puolustamiseksi?

Adolf Hitler kannattajineen onnistui junailemaan itsensä valtaan 1933 ja lakkauttamaan Weimarin tasavallan demokratian. Jälkipolvia on mietityttänyt, miksi tieteellisesti kehittynyt ja kulttuurillisesti sivistynyt valtio toimeenpani holokaustin. Tälle on etsitty syitä Saksan historiasta, kuten saksalaisesta kansanluonteesta, myöhäisestä kansallisvaltiokehityksestä tai Saksassa vallinneesta juutalaisvastaisuudesta. Lue koko artikkeli

8.9.2021 Vieraskynä,

Tietämättömyyden opissa: Nicolaus Cusanuksen kiehtova filosofia

Kuka oli Nicolaus Cusanus? Mitkä olivat hänen ajatuksensa, filosofiansa ja oppinsa? Aiheesta kertoo Tampereen hiippakunnan emerituspiispa ja dogmatiikan dosentti Juha Pihkala.

Tieteenhistoriaa popularisoiva kirjallisuus nostaa Uuden ajan alussa tapahtuneen maailmankuvan muutoksen ja kosmologisen ajattelun murroksen marttyyriksi Giordano Brunon (1548–1600), jonka Katolinen kirkko tuomitsi ja poltatti 17.2. 1600 roviolla Rooman Campo di Fiorella – Kukkaistorilla. Brunon kuolemansynti oli tämän kirkonvastaisen narratiivin mukaan se, että hän oli väittänyt maailmankaikkeutta äärettömäksi: edes aurinko ei olisi ollut sen keskus, puhumattakaan sitten Maa. Kaiken lisäksi tässä mittaamattomassa kosmoksessa olisi lukematon määrä elämää tulvivia maailmoja. Tällaista luonnontieteellistä harhaoppia ei kirkko voinut sietää!

Lue koko artikkeli

25.8.2021 Vieraskynä,

Kirje älyköksi pyrkivälle nuorelle

Älykön elämän tavoittelu on joillekin suuri intohimon aihe ja tavoite, mutta mitä tällainen elämäntyyli edellyttää ja millaista se on? Aiheesta kertoo ja neuvoo professori Paul J. Griffiths.

Olet kysynyt minulta, kuinka tulla älyköksi. Vaikuttaa siltä, että olet nuori (ainoastaan nuoret ihmiset kysyvät tuollaisia kysymyksiä) ja ajattelet, että sinulla saattaisi olla kutsumus älyköksi, muttet tiedä kuinka tulla sellaiseksi. Mitä sinun täytyisi tehdä, jotta sinusta tulisi älykkö? Minkä kaltainen elämä mahdollistaa sen mitä he tekevät? Kuinka alkaa elää sen kaltaista elämää? Tätä sinä kysyt, ja nämä ovat hyviä, vaikkakin mahtipontisia kysymyksiä.

Lue koko artikkeli

10.8.2021 Vieraskynä,

Kannattaako tieteellisestä objektiivisuudesta puhua?

Mitä on tieteellinen objektiivisuus? Onko se hyödyllinen käsite ja mikä merkitys sillä on tieteellisille yhteisöille sekä tutkimustuloksille? Tätä pohtii Inkeri Koskinen.

Minulta kysyttiin kerran eräässä tieteenfilosofisessa työpajassa, millä tavoin puhun tieteellisestä objektiivisuudesta suurelle yleisölle. Vastasin, etten puhu. Yleisöluennolla on paljon mielekkäämpää käsitellä esimerkiksi luottamusta tieteeseen ja perusteita, joiden varassa tieteen tuloksiin voi turvallisin mielin tukeutua, kuin sanoa mitään objektiivisuudesta. Objektiivisuus on liian latautunut käsite ollakseen käyttökelpoinen kuin filosofisessa tutkimuksessa ja tieteen sisäisissä keskusteluissa. 

Lue koko artikkeli

17.6.2021 Vieraskynä,

Ei uskonto ole katoamassa, eikä tieteen kehitys sitä tuhoa

Näkemys tieteen edistämästä maallistumisesta on osoittautunut virheelliseksi. Lisäksi kyseinen käsitys on koitunut tieteelle vahingoksi, väittää tieteenhistorian professori Peter Harrison.

Vuonna 1966, siis vain hieman yli 50 vuotta sitten, arvostettu kanadalaissyntyinen antropologi Anthony Wallace ennusti itsevarmasti, että tieteen edistys tulisi johtamaan uskonnon häviämiseen kaikkialta maailmasta: “Usko yliluonnollisiin voimiin on tuhoontuomittua joka puolella maailmaa tieteellisen tiedon riittävyyden ja leviämisen vuoksi.”Lue koko artikkeli

Ylös