Suodata artikkeleita

Vieraskynä

1.6.2021 Vieraskynä,

Vastaako tiede erityisesti ateistin perimmäiseen huoleen? Mahdollisesti, mutta luottamus tutkimukseen on merkittävää myös monelle uskonnolliselle ihmiselle

Tutkimusten mukaan luottamus tieteelliseen tutkimukseen voi täyttää tarpeita, jotka osa tutkijoista on aiemmin liittänyt uskontoon. Tieteeseen nojaaminen voi tuottaa ihmisen elämään esimerkiksi tarkoitusta tai torjua kuolevaisuuden uhkaa. Tieteen arvostus liitetään usein ateismiin. Onkin oletettu, että luottamus tieteeseen on tärkeää erityisesti uskonnottomien katsomuksille.

Oma tutkimukseni tukee jossain määrin käsitystä, jonka mukaan usko tieteeseen on erityisen merkittävää ateisteille. Kuitenkin ihmiset yhdistävät tieteen arvostusta niin sanottuihin yliluonnollisiin uskomuksiin, ja luottamus tieteeseen on tärkeää myös uskonnollisille. Myös moni Jumalaan uskova kokee tieteen esimerkiksi lisäävän merkityksellisyyttä tai auttavan moraalisissa pohdinnoissa.Lue koko artikkeli

13.4.2021 Vieraskynä,

Onko viisaus mystistä vai mitattavaa – ja miksi siitä pitäisi olla kiinnostunut keskellä koronapandemiaa?

Viisauden yllä on tavoittamattomuuden ja salaperäisyyden huntu. Mutta voiko se olla vain mitattava suure muiden joukossa? Ja onko koronapandemian kanssa kamppailevalla maailmalla sille käyttöä?

Viisauden määritelmiä on monia. Eräs syy tähän on, että viisautta tutkivat ja määrittelevät ihmiset tulevat keskenään eri tieteenaloilta ja nojaavat monenlaisiin tutkimusperinteisiin. Joidenkin määritelmissä korostuu se, mitä viisaus itsessään, ihanteena on. Usein viisauden nähdään olevan jotakin arkea korkeampaa ja ihmistä suurempaa, melkein saavuttamatonta.Lue koko artikkeli

6.4.2021 Vieraskynä,

Paha ja pääsiäiskertomukset

Pyrkivätkö Raamatun kirjoittajat selittämään pahaa, vai pyytävätkö he Jumalaa räjäyttämään pahuuden pois? Lauri Snellman analysoi pääsiäisen kertomuksia ja pahan ongelmaa.

Kirjoitin viime syksynä Areiopagille pahan ongelman yleisestä logiikasta. Pahan ongelma koskee pohjimmiltaan maailman merkitystä: miten maailma voi olla merkityksellinen ja miten elämässä voi olla mieli, jos pahaa on olemassa?Lue koko artikkeli

23.3.2021 Vieraskynä,

”Polkydot” – fyysikko, pappi ja collegen johtaja Cambridgen yliopistossa. Alister McGrath muistelee John Polkinghornea (1930–2021)

Oxfordin yliopiston professori Alister McGrath jakaa ajatuksiaan John Polkinghornen ainutlaatuisesta panoksesta tieteen ja uskonnon väliseen dialogiin.

Vuonna 1979 tiedemaailma sai kuulla shokkiuutisen, kun Cambridgen yliopiston matemaattisen fysiikan professori John Polkinghorne luopui oppituolistaan ​​alkaakseen opiskella Englannin kirkon papiksi. Tutustuin häneen tuolloin. Opiskelimme samassa oppilaitoksessa, ja molempien tavoitteena oli pappeus. Tulimme tuntemaan toisemme, koska kumpikin oli kiinnostunut tieteen ja uskonnon välisestä suhteesta.Lue koko artikkeli

9.3.2021 Vieraskynä,

Kirjeitä kahdentuhannen vuoden takaa: Apostoliset isät

Viime vuonna ilmestyi Ulla Tervahaudan, Niko Huttusen  ja Joona Salmisen toimittama suomennoskokoelma Apostoliset isät: Kokoelma varhaiskristillisiä kirjoituksia, josta on juuri ilmestynyt toinen painos. Suomennokset saavat tänä vuonna seurakseen teoksen Johdatus Apostolisten isien kirjoituksiin, joka sisältää sekä tieteelliset johdannot kokoelman kirjoituksiin että joukon tutkimusartikkeleita. Kirjoituksessaan Tervahauta esittelee kokoelman sisältöä, joitakin keskeisiä teemoja ja tutkimuskeskustelua.
Lue koko artikkeli

16.2.2021 Vieraskynä,

Galileita vastustettiin myös tieteen, ei vain uskonnon takia

Vuonna 1614, kun kaukoputki oli uusinta tekniikkaa, nuori saksalainen mies julkaisi kirjan täynnä piirroksia jännittävistä uusista kaukoputkella havaituista ilmiöistä: Jupiteria kiertävistä kuista, Venuksen kuun kaltaisista vaiheista, auringonpilkuista, Kuun epätasaisesta ja kraateroituneesta pinnasta.

Tuo nuori mies oli Johann Georg Locher, ja kirja oli Disquisitiones mathematicae, de controversiis et novitatibus astronomicis. Locher piti Galileita suuressa arvossa, mutta myös haastoi tämän ajatukset – tieteeseen vedoten.Lue koko artikkeli

2.2.2021 Vieraskynä,

Mitä yhteistä on Azusa-kadulla ja metafyysisella klubilla? Ajatuksia helluntailaisesta tietoteoriasta ja sen suhteesta amerikkalaiseen pragmatismiin

Helluntailaisuutta pidetään joskus epä-älyllisenä, koska se näyttää korostavan uskonnollisen kokemuksen ja Pyhän Hengen vaikutuksen merkitystä enemmän kuin teoreettista akateemista teologiaa. Voisiko helluntailaiseen näkemykseen kuitenkin kätkeytyä johdonmukainen tietoteoreettinen näkemys?

Klassinen helluntailiike on reilut 100 vuotta vanha, mutta niin sanottua helluntaifilosofiaa ja filosofista teologiaa on kehitetty vasta viimeisen 20 vuoden aikana. Epistemologia eli tietoteoria on luonnollisesti ollut yksi niistä filosofian osa-alueista, joihin 2000-luvun helluntaiteologit/filosofit ovat keskittyneet. Kokemuspohjaiset helluntailaiset ovat olleet kiinnostuneita muun muassa siitä mistä voidaan tietää, että on saanut Pyhän Hengen kasteen? Miten hengellisiä kokemuksia ylipäätänsä pitäisi arvioida? Ja miten usko voitaisiin parhaiten perustella muille? Lue koko artikkeli

8.12.2020 Vieraskynä,

Olemmeko vapaita toimijoita vai biologisia koneita?

Yksi visaisimpia ja sitkeimpiä ongelmia filosofiassa on niin sanottu mieli-keho-ongelma, joka on askarruttanut filosofeja jo Sokrateen, Platonin ja Aristoteleen ajoista lähtien. Olemme selvästikin tietoisia kokijoita mutta mikä näiden kokemusten suhde aineelliseen kehoon ja aivoihin on?

Historiallisesti valtaosa filosofeista ovat olleet dualisteja, eli ajatelleet ihmisen koostuvan aineellisesta kehosta ja aineettomasta mielestä. Näin ajatteli esimerkiksi ranskalaissyntyinen filosofi René Descartes (1596–1650), jonka monet muistavat lauseesta ”Ajattelen, siis olen”.Lue koko artikkeli

27.10.2020 Vieraskynä,

Mistä pahan ongelmassa on kyse?

Pahan ongelman ajatellaan joskus koskevan vain Jumalan hyvyyden ja maailmassa olevan pahuuden suhdetta. Lauri Snellman väittää kuitenkin tässä kirjoituksessa, että pahan ongelmassa on kyse myös uskonnollisuutta laajemmasta ymmärrettävyyden ongelmasta: voidaanko maailmaa ymmärtää samaistamalla tai perustamalla maailman perusluonne tarkoituksiin tai järkiperustoihin?

Pahan ongelman ajatellaan usein olevan puhtaasti uskonnollinen ongelma: miten Jumala voi olla olemassa, jos maailmassa on olemassa pahaa? Viimeaikainen tutkimus on osoittanut, että pahan ongelma on itse asiassa paljon laajempi. Uskonnonfilosofian professori Yujin Nagasawa on muotoillut ateisteja koskevan pahan ongelman: miten ihmisen elämä voi olla mielekästä, jos ihmisen synnyttänyt evoluutioprosessi sisältää paljon pahaa?Lue koko artikkeli

6.7.2020 Vieraskynä,

Miksi yliopistolla on kappeli ja muita keskusteluja tieteen ja uskonnon rajoista tieteenteon pyhäköissä

Miltä uskonnon ja tieteen suhde näyttää suomalaisissa yliopistoissa? Kysymystä on tutkittu äskettäin Tampereen yliopiston tutkimushankkeessa. Tässä Pia Vuolanto avaa hankkeen taustaa ja tuloksia.

Yliopistoko uskonnoista vapaa vyöhyke?

Yliopistot julkisorganisaatioina saatetaan mieltää uskonnosta vapaiksi vyöhykkeiksi, joissa uskonnosta tai maailmankatsomuksellisista asioista tai teemoista ei ole soveliasta tai aiheellista puhua. Uskonnollisuus kuitenkin näkyy yliopistoilla yllättävän paljon, erilaisina tiloina ja ihmisten toimintana. Yliopistoilla on esimerkiksi kappeleita, rukoushuoneita tai hiljaisia huoneita, joissa uskontoa harjoitetaan.Lue koko artikkeli

13.5.2020 Vieraskynä,

Orjattaresi keskiajalla – Jaakobin perhe ja Margaret Atwoodin The Handmaid’s Tale

Moni muistaa Mooseksen ensimmäisessä kirjassa olevan tarinan Jaakobin laajennetusta perheestä, erityisesti kohdan missä Jaakob rakastuu Raakeliin, mutta joutuu ensin naimaan hänen siskonsa Lean.

Lea on hedelmällinen nainen, joka saa paljon lapsia. Raakel sen sijaan kärsii hedelmättömyydestä. Hän ehdottaa ongelmaan ratkaisuksi sijaissynnyttäjää, orjatartaan Bilhaa, aivan kuten saamme seuraavasta Genesiksen katkelmasta lukea (1. Moos. 30: 1–3):Lue koko artikkeli

21.4.2020 Vieraskynä,

Jokaiselle jokin on pyhää – mutta mikä ja missä?

Pyhän kokeminen on rajanteko – jonkin erottamista muusta. Mihin suomalaiset tänä päivänä tuon rajan piirtävät? Tuore tutkimus osoittaa, että heillä on erinomaisen paljon sanottavaa.

Mitä on pyhä?

Pyhässä ei ole kyse ainoastaan uskonnollisesta vaan ihmismielelle tyypillisestä rajanvedon logiikkaa ilmentävästä kategoriasta. Pyhä on raja, joka erottaa erilleen asiat, joista ei haluta tai koeta voitavan neuvotella.Lue koko artikkeli

29.10.2019 Vieraskynä,

Voiko teologia pelastaa maapallon hukkumasta muovijätteeseen?

Ympäristökriisit, kuten muovijätteen valtava määrä vesistöissä, haastavat jokaisen ihmisen miettimään uudelleen suhdettaan luontoon. Näyttää siltä, että ihmiskunta on epäonnistunut tehtävässään viljellä ja varjella maapalloa. Teologit ovat erityisen haasteen edessä, sillä heidän tehtävänään on määritellä uudelleen, mitä “viljeleminen ja varjeleminen” tarkoittaa ympäristökriisien aikakaudella.

Pari yötä sitten jokin merilintu pääsi roskakoriini. Kaikki likaiset roskani ja kertakäyttöiset muovijätteeni oli levitetty puutarhaan naapureiden nähtäviksi. Nyt he tietävät, että olen muovin suhteen syntisistä suurimpia. Tällainen paljastuminen on nykyisessä ajassamme erityisen kiusallista. Meitä ympäröi epäaitoa materiaalia käsittelevien uutisten tulva. Tarkoitan tällä todellisia uutisia kaikista jäljitelmistä, joiden olemme antaneet paeta yksityiselämistämme meitä ympäröiviin meriin. Lukuisista syistä (Sir David Attenborough ja hänen tiiminsä ansaitsevat tästä erityisen kiitoksen), maailma on yhtäkkiä havahtunut muovisen saasteen ongelmaan. Olen ajatellut muovia enemmän viimeisen kuuden kuukauden aikana kuin koko aiemman elämäni aikana.Lue koko artikkeli

Ylös