Suodata artikkeleita

Vieraskynä

19.2.2019 Vieraskynä,

Tulisiko meidän parannella ihmistä teknologian avulla vai ei? Argumentteja transhumanismin puolesta ja sitä vastaan ​​

Transhumanismin mukaan tulevaisuuden teknologia tekee jo nyt mahdolliseksi ylittää ihmisyyden biologisia rajoituksia, ja tulevaisuudessa tätä potentiaalia tulee hyödyntää täysimääräisesti. Nykyiset mahdollisuudet, kuten keinotekoiset silmät ja kädet, tuntuivat vielä äsken vain tieteiskirjallisuuden saduilta. Kuka tietää, mitä tulevaisuus tuo tullessaan? Areiopagi julkaisee nyt Michael Burdettin artikkelin toisen osan.

Parantelun puolesta on olemassa useita argumentteja tai ainakin argumentteja paranteluun kohdistuvia sanktioita vastaan.Lue koko artikkeli

13.2.2019 Vieraskynä,

Mitä on ihmisen parantelu ja transhumanismi ja miksi se on merkityksellistä?

Transhumanismin mukaan teknologia tekee jo nyt mahdolliseksi ylittää ihmisyyden biologisia rajoituksia, ja tulevaisuudessa tätä potentiaalia tulee hyödyntää täysimääräisesti. Nykyiset mahdollisuudet, kuten keinotekoiset silmät ja kädet, tuntuivat vielä äsken vain tieteiskirjallisuuden saduilta. Kuka tietää, mitä tulevaisuus tuo tullessaan? Tässä artikkelissa Michael Burdett väittää, että ihmisen paranteluun liittyy moraalisia kysymyksiä, joihin myös kristillisellä teologialla on sanottavaa. Julkaisemme artikkelin neljässä osassa.Lue koko artikkeli

8.1.2019 Kirja-arvio, Vieraskynä,

”Ei tule vaivatta vapaus” – Huomioita Aku Visalan Vapaan tahdon filosofiasta

Jos meillä ei olisi vapaata tahtoa, emme voisi olla vastuussa teoistamme emmekä siten toimia moraalisesti sen enempää oikein kuin väärinkään. Toisaalta vapaa tahto ei aivan ongelmattomasti sovi luonnontieteelliseen maailmankuvaan.

Keskustelu vapaan tahdon ja determinismin suhteesta on ollut varsin vilkasta viime vuosikymmeninä, ja Aku Visala tarjoaa uudessa kirjassaan erinomaisen johdatuksen tähän niin filosofian kuin teologiankin kannalta olennaiseen aihepiiriin.Lue koko artikkeli

11.12.2018 Vieraskynä,

Mitä annettavaa rituaalitutkimuksella on teologialle?

Monitieteisyydestä puhutaan paljon, mutta mitä se voisi käytännössä tarkoittaa? Vieraskynässä yliopistonlehtori Risto Uro kertoo, miten teologisessa tutkimuksessa voidaan hyötyä rituaalitutkimuksesta.

Joukko yhtenäiseen uniformuun pukeutuneita nuoria kiipeää pekkaniskan avustamana merenneitoa kuvaavan patsaan kylkeä pitkin ylös. Patsas saa lopulta valkoisen lakin päähänsä valtaisan väkijoukon hurratessa. Jotkut osallistujista pulikoivat patsasta ympäröivässä suihkualtaassa Helsingin koleassa kevätsäässä.Lue koko artikkeli

30.10.2018 Vieraskynä,

Helluntailainen teologia pyrkii osaksi kansainvälistä tiede-teologia keskustelua

Fullerin teologisen seminaarin professori Amos Yong kirjoittaa uutta helluntailaista teologiaa Yhdysvalloissa. Erityisesti luomisen ja ihmisen olemuksen teologian selitysmalleissa on taustalla prosessifilosofia ja sen avulla rakennettu ajattelu. Yong pyrkii näillä konstruktioilla osaksi kansainvälistä tiede-teologiakeskustelua. Yong käyttää prosessiajattelun filosofista viitekehystä, vaikka myöntää sen sisältävän myös arveluttavia aineksia, joita hän pyrkii korjaamaan muun muassa kirkkoisien ajatuksilla.

Klassisen helluntailaisuuden syntykoti löytyy Yhdysvalloista Azusa-kadun herätyksen jälkeen perustetuissa kirkkokunnissa. Alkuajan vapaa ja ekumeeninen liikehdintä muuttui pian erilaisiksi kirkkokunniksi oppeineen ja tunnuksineen. Yhdysvaltalainen helluntailaisuus omaksui ympäristönsä evankelikaalisuudesta lähes kirjaimellisen raamatunlukutavan sekä kielteisen suhtautumisen opilliseen ajatteluun ja siten myös teologian opiskeluun, ja erityisesti yliopistoteologiaan. Tie pois tästä lukkiutumasta on ollut pitkä, ja pisimmälle siinä ovat edenneet Yhdysvalloissa uuden sukupolven helluntailaiset. Muu globaali helluntailaisuus joko seuraa perässä, tai ei ole edes valinnut lähteä tälle polulle. Eräs näitä uuden polven teologisia ääniä on Fullerin teologisen seminaarin professori Amos Yong. Hän on myös Assemblies of God -kirkkokunnan ordinoitu pastori.Lue koko artikkeli

25.9.2018 Vieraskynä,

Ontologiset argumentit, osa 2: modaaliontologinen argumentti

Tämän artikkelin ensimmäisessä osassa käsiteltiin Anselm Canterburylaisen argumenttia, joka on ontologisista argumenteista varhaisin ja tunnetuin. Modernissa filosofiassa ontologisia argumentteja koskevassa keskustelussa on tapahtunut merkittävä käänne, kun argumenttia on vahvistettu modaalikäsitteiden ”mahdollisuus” ja ”välttämättömyys” avulla.

Tosin voi pohtia, kuinka omaperäisestä ajatuksesta tässä on kyse. Esimerkiksi jotkut kommentaattorit katsovat jo Anselmilta löytyvän argumentin, jossa hyödynnetään modaalikäsitteitä (ks. artikkelin osa 1). Seuraavassa keskitytään yhteen muotoiluun Alvin Plantingan modaaliontologisesta argumentista, jonka hän esittää kirjassaan The Nature of Necessity (1974). Lue koko artikkeli

18.9.2018 Vieraskynä,

Ontologiset argumentit, osa 1: Anselmin argumentti

Monet jumalatodistukset, kuten kosmologinen ja teleologinen todistus, pyrkivät osoittamaan Jumalan olemassaolon a posteriori eli vedoten empiiriseen evidenssiin, jonka katsotaan konfirmoivan jumalahypoteesia. Ontologiset argumentit puolestaan pyrkivät todistamaan Jumalan olemassaolon a priori eli kokemuksesta riippumatta, dedusoimalla sen tietyn jumalakäsitteen seurauksista.

Ensisilmäyksellä ontologisten argumenttien strategia kuulostaa erikoiselta. Kuinka vain Jumalan käsitettä tarkkailemalla voisi johtaa Jumalan olemassaolon? Toisaalta tämä erikoisuus tekee ontologisista argumenteista filosofisesti mielenkiintoisia.Lue koko artikkeli

1.5.2018 Vieraskynä,

Suuren Kurpitsan paluu

Reformoitu tietoteoria on yksi merkittävimmistä nykyisen uskonnonfilosofian tieto-opillisista suuntauksista. Hieman yksinkertaistaen voisi sanoa, että sen kannattajien mukaan jumalusko voi olla rationaalinen, vaikkei sen tueksi olisikaan argumentteja.

Reformoidut tietoteoreetikot nimittäin ajattelevat, että Jumala voidaan ikään kuin aistia suoraan. Tästä syystä kristityn ei heidän mukaansa tarvitse erikseen esittää perusteita Jumalan olemassaolon puolesta ollakseen uskossaan rationaalinen.

Tunnetuin ja vaikutusvaltaisin reformoidun tietoteorian edustaja lienee Alvin Plantinga. Hänen monumentaalinen pääteoksensa Warranted Christian Belief on antanut suunnan oikeastaan kaikelle sitä seuranneelle keskustelulle reformoidusta tietoteoriasta. Seuraavaksi esittelen jotakin Plantingan teoksen pääideoita, jotta saamme käsityksen siitä, millaiseen ajatteluun reformoitu tieto-oppi nojautuu tai voi perustua. Tämän jälkeen perustelen, miksi Plantingan näkemys on mielestäni ongelmallinen ja johtaa relativismiin. Tiivistäen ongelmana on, että samalla strategialla voitaisiin periaatteessa puolustaa hyvin kummallisiakin uskomuksia, vaikkapa uskoa jokaisena pyhäinpäivänä ilmestyvään Suureen Kurpitsaan.Lue koko artikkeli

19.12.2017 Vieraskynä,

Ihmiskunta on maailmankaikkeuden mittakaavassa erityinen, ja näistä syistä tiedämme sen

Vuosi sitten kiitospäivänä amerikkalainen tähtitieteilijä Howard Smith kirjoitti kiinnostavan mielipidekirjoituksen maailmankaikkeudesta ja ihmisen asemasta siinä Washington Post -lehdessä. Areiopagi julkaisee puheenvuoron nyt suomeksi.

Osaamme olla kiitollisia monista silmiinpistävistä asioista. Mutta tarkastellaan nyt sellaista ilon aihetta, jota ihmiset tuntevat vähemmän, nimittäin lahjaa nykyaikaiselta tähtitieteeltä: sitä, miten näemme itsemme.Lue koko artikkeli

5.12.2017 Vieraskynä,

Martti Luther – peruskoulun isä?

Luther oli kaikkien aikojen merkittävin suomalainen”, otsikoi Frankfurter Allgemeine Zeitung lokakuussa. Mikä sai saksalaislehden sanomaan näin? Jari Jolkkosen mukaan yksi syistä on peruskoulun kehitys, jota hän käsittelee vieraskynässään.

Koulutuksen arvostus on yksi suomalaisen yhteiskunnan tunnusmerkki. Suomi on jo kauan kärkkynyt oppilaiden osaamista kansainvälisesti vertailevan Pisa-tutkimuksen kärjessä. Suomalaisen koulun menestystarina on kiistaton, mutta se ei ole syntynyt itsestään eikä tyhjiössä. Lue koko artikkeli

14.11.2017 Kirja-arvio, Vieraskynä,

Ovatko evoluutio ja syntiinlankeemus mahdoton yhdistelmä?

Onko perinteinen kristillinen oppi syntiinlankeemuksesta kestämätön nykytieteen valossa? Voiko evoluutioteoriaa ja syntiinlankeemusta yhteensovittaa? Kuinka pitkälle tätä oppia voidaan uudelleentulkita niin että pysytään uskollisena kristinuskon olennaiselle uskonsisällölle? Pitääkö kristinuskon edes aina mukautua vallitsevaan tieteelliseen konsensukseen?

Evoluutioteoria on mietityttänyt kristittyjä pitkään ja paljon. Sen nauttiman laajan luonnontieteellisen konsensuksen vuoksi teologien on ollut suorastaan välttämätöntä pohtia, kuinka ajatus eri lajien kehittymisestä alkeellisemmista elämänmuodoista miljoonien vuosien kuluessa luonnonvalinnan ja mutaatioiden ohjaamina suhteutuu kristinuskon perustaviin ilmoitustotuuksiin.Lue koko artikkeli

17.10.2017 Vieraskynä,

Luovat ja energiset kirkkoäidit – keitä he oikein olivat?

Kirkkoisät moni tuntee, mutta keitä olivat kirkkoäidit? Muun muassa marttyyreja, orjia ja yläluokan rouvia. Dosentti Anni Maria Laato valaisee vieraskynässä tätä myöhäisantiikin tutkimuskenttää, sen haasteita ja moninaisia löytöjä.

Kirkkoäideiksi voidaan kutsua kaikkia niitä naisia, jotka toimivat aktiivisesti kirkossa myöhäisantiikin aikana (n. 100-500). Määritelmä on aika väljä. Tunnemme monia, keskenään hyvin erilaisia naisia, jotka ovat eläneet kirkon jäseninä ja vieneet kristinuskon sanomaa eteenpäin. He elivät aikana, jolloin kristinusko levisi nopeasti ja sen asema Rooman valtakunnassa muuttui vähemmistöstä enemmistöksi. Tässä ympäristössä he loivat uusia tapoja toimia ja ilmaista uskoaan.Lue koko artikkeli

10.10.2017 Vieraskynä,

Suuren Kotkan matkassa: Maimonideen muotokuva

Tunnetun juutalaisen sanonnan mukaan ”Mooseksen ja Mooseksen ohella ei ole ollut koskaan ketään Mooseksen kaltaista”. Sananparren ensimmäinen ”Mooses” viittaa Raamatun profeettaan ja jälkimmäinen Maimonideeseen.

Maimonideen asettaminen juutalaisuuden suurimman profeetan rinnalle korostaa hänen tärkeää asemaansa juutalaisen kansan historiassa ja juutalaisessa ajattelussa. Maimonideen kirjoitukset ovat elintärkeä osa juutalaisen ajattelun ja intellektuaalisen kulttuurin kaanonia ja sen syvintä ydintä.Lue koko artikkeli

Ylös