Suodata artikkeleita
Vieraskynä
Tolkienin haltiat ja tieteellinen totuus: Olipa kerran ”Sormusten Herran kaltainen maailma”
Oliko Tolkien-tyyppisiä haltioita oikeasti olemassa? Tieteellisesti tutkittava ihmiskunnan alkuhistoria voi olla paljon erikoisempi ja taianomaisempi kuin olemme osanneet ajatella, kirjoittaa Joshua M. Moritz.
Salaliittoteoriat katolisessa kirkossa ja paavi Franciscus
Millaisia salaliittoteorioita katoliseen kirkkoon liittyy, ja mitä niistä kannattaisi ajatella? Tässä artikkelissa tehdään katsaus Franciscuksen paavikauden aikaisiin Vatikaaniin liittyviin salaliittoväitteisiin ja -teorioihin sekä paavin reagointiin niihin. Tarkoituksena on valottaa nykyisia salaliittoteorioita erityisesti paavista ja millaisia ongelmia näihin teorioihin mahdollisesti sisältyy.
Kantin uskonnonfilosofian kadonneet lehdet – muuttuuko käsityksemme hänen ajattelustaan?
Valistusfilosofi Immanuel Kant muutti monien mielestä perustavalla tavalla länsimaista käsitystä uskonnon rationaalisuudesta. Kantin käsityksen tutkimuksessa ei ole kuitenkaan juurikaan huomioitu hänen viimeistä teostaan. Tämä Opus postumum tarjoaa kuitenkin mielenkiintoisia näkökulmia Kantin filosofiaan ja erityisesti hänen uskonnonfilosofiaansa. Mitä Kantin viimeinen kirjoitus kertoo meille?
Kuoleeko kaikkivaltius?
Teologi Thomas Jay Oord on äskettäin väittänyt kirjassaan Kaikkivaltiuden kuolema ja rakkausvaltiuden synty, että kristillisen teologian tulisi monenlaisten ongelmien vuoksi omaksua uusi, Jumalan kontrolloimatonta rakkautta korostava käsitys Jumalan toiminnasta. Julkaisemme Ryan T. Mullins arvion Oordin argumentaatiosta, joka on Mullinsin mielestä pohtimisen arvoista, muttei lopulta kuitenkaan vakuuttavaa.
Pahe hyveen vaatteissa
Miksi pyrkimys toimia moraalisesti voikin itse asiassa olla julmuuden ja sadismin ilmentymä? Internet-ajan moraalisia dilemmoja pohtii filosofian professori Paul Russell.
Jumala jumalattomassa ajassa
Puolalainen filosofi Leszek Kolakowski (1927-2009) kasvatettiin kommunistiksi. Pitkään hän aatetta puolustikin, kunnes näki sen todellisen luonteen. Tultuaan karkotetuksi länteen, hän arvioi kriittisesti myös kristillisen lännen henkistä tilaa. Mihin ihminen voi uskoa, kun Jumala ja kaikki filosofiat ovat kuolleet?
Millä tavoin usko voi auttaa järkeä niiden erillisyydestä huolimatta? Lyhyt katsaus luterilaiseen ja augustinolaiseen perinteeseen
Onko uskolla merkitystä sen kannalta, kuinka järkevästi ihminen ajattelee? Jos luonnollinen järki on vanhan luterilaisen opetuksen mukaisesti pimentynyt, valaiseeko usko jotenkin järkeä? Mitä tämä valaiseminen voisi olla? Vaikuttaako se tieteellisiin tai yhteiskunnallisiin ratkaisuihin positiivisesti tai negatiivisesti?
Miksi yleinen käsitys tähtitieteen synnystä on väärässä: Vanha kertomus tieteen ja kirkon vastakkainasettelusta osuu selvästi harhaan
Kopernikaaniseen vallankumoukseen ja tieteen historiaan liittyy vääristäviä tarinoita ja yksinkertaistuksia. Astronomi ja tieteen historioitsija Christopher M. Graney kertoo tähtitieteen synnyn koukeroista ja tieteellisestä prosessista sen varhaisina aikoina, kuten miksi tähtien koko herätti tieteilijöiden keskuudessa niin suurta kiistaa.
Onko aine tietoista?
Mielen ja kehon välinen suhde on askarruttanut filosofeja jo Sokrateen ja Platonin ajoista lähtien. Mikä rooli mielellä ja tietoisuudella on maailmassa, joka näyttää koostuvan viime kädessä aineesta? Kysymys koskettaa meitä kaikkia, koska ilman tietoista kokemusta millään ei oikeastaan ole mitään väliä kenellekään. Kaikki koettu merkitys edellyttää, että asioilla on merkitystä jollekin tietoiselle kokijalle tai havaitsijalle. Esimerkiksi tarpeeton kärsimys on vakava ongelma, koska maailmassa on tietoisia kokijoita, jotka kokevat kärsimystä, siis kärsivät. Ilman tietoisuutta ei siis olisi kärsimystä, muttei sen koommin myöskään onnea tai rakkautta.
Jumalan olemassaolon todistaminen islamilaisen filosofian näkökulmasta
Ontologinen jumalatodistus on herättänyt keskustelua eri uskontokunnissa jo vuosisatoja. Filosofian professori Jari Kaukua käsittelee islamilaisen filosofian kontribuutioita ontologiselle todistukselle ja avaa metafyysisiä sitoumuksia näiden ajatusten taustalla sekä niiden vaikutuksia kristilliseen filosofiaan.
Putinin sodan temppeli
Venäjä on alkanut käyttää kristinuskoa yhä enemmän valtion propagandassaan. Venäjän ja Ukrainan kirkkohistoriaa tutkinut Sean Griffin kertoo tuoreessa vieraskynässä miten ortodoksinen kirkko on valjastettu palvelemaan maan johdon arvoja ja päämääriä.
Ensimmäisen Covid-tartuntojen aallon levitessä Moskovaan huhtikuussa 2020, internetissä ilmestyi valokuvia, jotka uhkasivat aiheuttaa skandaalin Kremlissä. Kiistanalaisilla kuvilla ei kuitenkaan ollut mitään tekemistä kuolemantapausten määrän tai sosiaalisten etäisyyksien ja karanteenirajoitusten kanssa. Sen sijaan ne koskivat uuden ortodoksisen kirkon rakentamista, joka tunnetaan nimellä ”Kristuksen ylösnousemuksen patriarkaalinen katedraali” tai, tarkemmin, ”Venäjän federaation asevoimien pääkatedraali”.Lue koko artikkeli
Usko, järki ja vapauden ideaali
Ovatko länsimaisen vapauden ihanteen juuret valistuksessa vai uskonnossa? Onko vapaus vain poliittinen ideaali vai pohjautuuko se perustavampaan todellisuuteen? Samuel Gregg sukeltaa kirjassaan Reason, Faith and the Struggle for Western Civilization aatehistoriaan ja vapauden ideaalin filosofiseen alkuperään.
Kukoistusta kivikautisilla aivoilla
Esi-isämme muokkasivat ympäristöään nopeammin kuin heidän mielensä kehittyi vastaamaan uuden ympäristön haasteisiin. Tästä seurasi epätasapaino psykologisen luontomme ja ekologisen lokeromme välillä. Niinkuin kehomme ei ole sopeutunut pikaruokaan, ei mielemmekään ole sopeutunut moderneihin sosiaalisen median kaltaisiin ympäristöihin. Siksi moni ihminen kokee kukoistavan ihmisluonnon kaukaisena ajatuksena. Tuo kuilu valitettavasti kasvaa edelleen ja koitamme pysyä kyydissä kivikautisilla aivoillamme. Onko jotain vielä tehtävissä? Mistä koostuu kukoistava ihmisluonto?