Suomalainen keskusteluryhmä vaatii ripeitä toimia ilmastonmuutoksen suhteen ja muistuttaa, että kyse on maailmankatsomuksellisesta muutoksesta.

Suomessa on toiminut muutaman vuoden ajan noin kuudentoista hengen keskusteluryhmä, jonka jäsenistö on koostunut puoliksi luonnontieteilijöistä ja puoliksi teologeista. Ryhmän tavoitteena on ollut lisätä ymmärrystä näiden tieteenalojen edustajien välillä ja keskustella ajankohtaisista eettisistä kysymyksistä. Tuore kannanotto (11.8.) on samalla ryhmän ensimmäinen julkinen toimenpide. Lue koko artikkeli

Minä olen vain aivojen sähkökemiallista toimintaa, sanoo Helsingin Sanomien tiedetoimittaja Susanne Björkholm (HS 3.8.2015). Aivoni luovat minulle illuusion omasta olemassaolostani mutta sieluun tai minuuteen uskominen on uskomista yliluonnolliseen. Todellisuudessa minua ei oikeastaan ole olemassa. Tämän osoittaa tiede ja kaikkien rationaalisen maailmankuvan kannattajien pitäisi ajatella näin. Aku Visala on eri mieltä.

Björkholmin mukaan voimme olla varmoja, että aivojen toimintaan ei liity mitään yliluonnollista. Aivojen toiminta seuraa normaaleja fysiikan, kemian ja biologian säännönmukaisuuksia. Tästä voimme hänen mukaansa päätellä, että esimerkiksi ”minuutta”, joka tekee päätöksiä, kokee ja tuntee, ei oikeastaan ole missään syvässä mielessä olemassa.

Samoin käy myös vapaudelle. Jos on tosiaan niin, että kaikki toimintani voidaan selittää fysiikan ja kemian lainalaisuuksilla, ei minulla ole mitään vapauttakaan. Enhän ole oman käyttäytymiseni herra!Lue koko artikkeli

Tuoreessa kiertokirjeessään paavi Franciscus pohtii teologian ja luonnon suhdetta. Kulmakivenä kiertokirjeessä on luonnon tämänhetkinen tila ja yhteiskuntamme arvomaailma.

Franciscuksen radikaali väite on, että mikäli ekologisten ponnistusten taustalla eivät edes piilevinä ole kysymykset ihmisarvosta ja elämän tarkoituksesta, tavoitteemme jäävät aina vaillinaisiksi. Millaisia ratkaisuehdotuksia Franciscuksella on tarjottavanaan?

Paavi Franciscuksen 18.6.2015 julkaistussa kiertokirjeessä Laudato si’ (suom. ’Ole ylistetty’) keskeisenä kysymyksenä on: ’Millaisen maailman me haluamme jättää tuleville sukupolville?’. Tähän liittyy oleellisesti kysymys siitä, ’miksi olemme täällä’. Paavin mukaan löytääksemme sukupolvien välisen yhteyden, meidän tulee ymmärtää merkityksemme ja paikkamme tässä maailmassa osana muuta luomakuntaa.Lue koko artikkeli

Keskellä heinäkuuta sopii kerrata viime vuoden artikkelit. Mikä niistä oli luetuin?

Kaikki vuoden 2014 artikkelit löytyvät artikkelin lopusta linkkeineen.

Pysyt kärryillä siitä, mitä teologian, filosofian ja luonnontieteen leikkauskohdassa tapahtuu tykkäämällä meistä Facebookissa, seuraamalla Twitterissä, tilaamalla RSS-syötteen tai tilaamalla artikkelit sähköpostiisi.Lue koko artikkeli

Mitä tietoisuudesta keskustellaan tieteessä kansainvälisesti? Helsingissä tähän pääsi tutustumaan kesäkuussa, ja toimittajamme oli paikalla.

Tietoisuus on ollut pitkään mysteeri luonnontieteelle. Luonnontiede on keskittynyt fysikaalisen maailman tutkimiseen ja jättänyt hengen maailman syy-seurausrakenteita koskevien teorioidensa ulkopuolelle.

Vuonna 1994 perustettiin konferenssi Towards a Science of Consciousness, jonka tarkoituksena oli luoda perustaa uudelle tietoisuuden tieteelle. Konferensseihin ovat vuosien varrella osallistuneet filosofit, aivotutkijat, psykologit, kulttuurintutkijat, fyysikot, biologit, biokemistit ja idän uskontojen edustajat. Lähestymistapojen kirjo on siis ollut valtavan laaja.Lue koko artikkeli

”Minulle ainut totuus on se, mitä voidaan tieteellisesti todistaa”, kuvaa lukiolainen uskon ja tiedon suhdetta. Mistä se saattaa kertoa?

Uskonnonpedagogiikan alan tutkimuksessa on todettu, että nuorten asenteet uskontoa kohtaan muuttuvat negatiivisemmiksi tyypillisesti yläkoulun aikana.

Tämän ajatellaan johtuvan esimerkiksi siitä, että nuoret jäävät vaille tukea yrittäessään sovittaa yhteen uskonnollista ja tieteellistä maailmankuvaa (Tamminen 1991). Sekä Suomessa että muualla Euroopassa on tutkittu nuorten maailmankuvaa ja uskonnollisen aineksen paikkaa siinä. Näissä tutkimuksissa tieteellisten maailmanselitysten rooli nuorten maailmankuvassa näyttäytyy melko vahvana (Rajala 1991; Ziebertz & Kay 2006).

Tässä artikkelissa tarkastelemme uskonnonpedagogisen tutkimuksen pohjalta nuorten kykyä hahmottaa uskon ja tiedon sekä uskonnon ja tieteen suhdetta. Tuloksia tarkastellaan suhteessa rippikoulu- ja kouluopetuksen tavoitteisiin.Lue koko artikkeli

David Chalmers on yksi nykyisen mielenfilosofisen keskustelun suurista hahmoista. Hän keksi ilmauksen ”tietoisuuden kova ongelma” kuvaamaan kuilua sisältäpäin koetun mielen ja ulkoapäin tarkastellun fysikaalisen maailman välillä.

Hän on myös esittänyt vaikutusvaltaisia argumentteja materialismia vastaan ja nostanut esiin ajatuksen informaatiosta ainetta ja mieltä yhdistävänä tekijänä. Näin hän on vaikuttanut merkittävästi muodostumassa olevaan tietoisuustutkimukseen.

Vuodesta 1994 lähtien hän on ollut mukana järjestämässä Towards a Science of Consciousness-konferenssia, joka järjestettiin tänä vuonna Helsingissä 8.6–13.6.2015. Areiopagin toimittaja Lauri Snellman keskusteli Chalmersin kanssa tietoisuuden ongelmasta ja tietoisuustutkimuksen nykytilasta.Lue koko artikkeli

Mitä tiede kertoo meille uskonnon alkuperästä? Mitä filosofisia taustaoletuksia evolutiivis-psykologiset teoriat uskonnon synnystä sisältävät? Miten kristittyjen tulisi suhtautua näihin teorioihin? Entä ovatko ne ja kristinusko keskenään sovittamattomassa ristiriidassa?

Näitä kysymyksiä pohtivat biologian, filosofian ja teologian alojen huippuosaajat vuonna 2009 julkaistussa 16 artikkelia sisältävässä kokoomateoksessa The Believing Primate: Scientific, Philosophical and Theological Reflections on the Origin of Religion.

The Believing Primate on uskonnon ja tieteen välistä suhdetta käsittelevän keskustelun kannalta merkittävä teos, sillä se luo ensimmäisenä laajan katsauksen uskonnon alkuperää käsitteleviin evolutionistisiin teorioihin ja suo samalla myös filosofeille ja teologeille mahdollisuuden kommentoida niitä. Teoksessa myös pääsevät yhtälailla ääneen sekä ateistit että teistit, mikä luo siitä moniäänisen ja kiinnostavan kokonaisuuden.Lue koko artikkeli

Mistä alkaen ja miksi joitakin asioita on kutsuttu yliluonnollisiksi ja joitakin toisia luonnollisiksi?

Käsite ”luonnollinen” on ollut pitkään käytössä ainakin niin sanotussa läntisessä ajattelussa. Luonnollisuuteen liittyviä kysymyksiä on pohdittu paljon jo antiikissa, ja aihepiiriä voidaan sanoa käsitellyn melkeinpä läpi historian (ks. Glacken 1976). Luonnollisuus-terminologiaa on pyritty käyttämään yleensä niin, ettei luonnolliseksi kutsuta kaikkea olevaa, vaan käsitteellä on pyritty rajaamaan jotain sekä luonnollisen sisä- että ulkopuolelle.

Luonnollisuuden rajoja on määritelty uudelleen lukuisia kertoja historian saatossa ja samalla se, mitä ja miten milloinkin on määritelty luonnolliseksi, luonnollisen ulkopuoliseksi tai sellaisen vastaiseksi, on vaihdellut eri aikoina ja eri asiayhteyksissä.Lue koko artikkeli

Tieteen tulosten vastuullinen esittäminen ja tieteen arvovallan puolustaminen edellyttää tiedeuskovaisuuden virheen hylkäämistä. Jeroen de Ridderin artikkelin kolmas osa neuvoo, miten tiedettä voi popularisoida sortumatta skientismiin.

Artikkelini edellisissä osissa (osa 1, osa 2) kävin läpi useita esimerkkejä skientismin virheestä. Tieteen popularisoinneissa on esimerkiksi esitetty filosofisia näkemyksiä perustelematta niitä älyllisesti vastuullisella tavalla. Kantojen on vain väitetty seuraavan tieteestä osoittamatta tätä.

Kirjoittajat ovat jättäneet huomioimatta olennaiset filosofiset käsitteet ja aiheesta käydyn keskustelun, ja ovat sen sijaan keksineet uusia määritelmiä asioille ja argumentoineet kumoon olkiukkoja. Lisäksi kirjoittajat ovat ilmoittaneet vastaavansa peruskysymyksiin, mutta käsitelleet siihen vain osin liittyvää tutkimusta.Lue koko artikkeli

Miten tiedeuskovaisuuden vaikutus näkyy käytännössä tiedettä popularisoivassa kirjallisuudessa? Jeroen de Ridderin artikkeli tiedeuskovaisuudesta eli skientismistä jatkuu.

Filosofian halveksunta

Artikkelin ensimmäisessä osassa kuvatun skientistisen ajattelun luonteen perusteella on mahdollista ymmärtää paremmin, miksi skientismiin sympaattisesti suhtautuvat kirjoittajat hylkäävät perinteisen filosofisen keskustelun suurista kysymyksistä. Filosofian halveksunta seuraa suoraan tieto-opillisesta skientismistä (TS) [jonka mukaan tiede on ainoa luotettava tapa saada tietoa].Lue koko artikkeli

Tieteen popularisoinneissa väitetään usein, että suuri osa perinteisen filosofian kysymyksistä on riistetty filosofeilta. Tieteen väitetään muun muassa ratkaisseen kysymykset universumin alkuperästä ja lopullisesta kohtalosta, ihmisen synnystä, sielusta, tahdonvapaudesta, moraalista ja uskonnosta. Filosofia ja teologia jäävät syrjäytetyiksi. Onko asia kuitenkaan näin?

Lue koko artikkeli

Georg Cantor (1845-1918), kuuluisa saksalainen matemaatikko, tunnetaan erityisesti joukko-oppia ja ääretöntä koskevista tutkimuksistaan. Cantor antoi äärettömän käsittelle täsmällisen, matemaattisen merkityksen, mikä on suuresti vaikuttanut nykyaikaisen matematiikan kehitykseen.

Cantor sai nauttia tiedeyhteisön arvostusta vasta uransa loppuvaiheessa. Hänen elämäntarinaansa leimaa traagisella tavalla älyllisen loiston ja syvän taantumuksen ajanjaksot. Cantorin kohdalla tämä vastakohtaisuus johtui kaksisuuntaisesta mielialahäiriöstä, jota ei tuona aikana osattu varsinaisesti hoitaa. Masennusjaksot pahenivat iän karttuessa, ja Cantor joutui viettämään pitkiä aikoja parantolassa.Lue koko artikkeli