Bishop and Perszyk väittävät, että pahan ongelma voidaan ratkaista vain luopumalla ajatuksesta, että Jumala on personaalinen toimija. Heidän mukaansa Jumala voidaan personaalisen toimijan sijaan ymmärtää todellisuuden itsensä rakenteena: ‘Jumala’ tarkoittaa sitä, että maailma on suuntautunut kohti parasta mahdollista hyvää. Mutta mitä silloin tapahtuu sille Jumalalle, jota rukoillaan, ylistetään ja jonka kanssa pyritään elämään?

Lue koko artikkeli

Kertomukset ihmisen luomisesta paratiisiin ja syntiinlankeemuksesta ovat keskeisiä kristinuskolle ja hieman eri tavalla ymmärrettynä myös juutalaisuudelle ja islamille. Myös monet kysymykset alkukertomusten ja modernin tieteen suhteesta yhdistävät uskontoja. Mitä nykytieteen valossa pitäisi esimerkiksi ajatella syntiinlankeemuksen historiallisuudesta? Esittelen tässä kirjoituksessa ongelmakenttää ja joitakin ratkaisuja, keskittyen kristilliseen kontekstiin.

Lue koko artikkeli

Oliko uskonpuhdistus radikaali murros vai luonteva seuraus keskiaikaiselle filosofialle? Taikoiko Luther ideansa hatusta vai toimiko hän aikansa filosofian ehdoilla? Dogmatiikan professori Olli-Pekka Vainio arvioi ekumeniikan professori Risto Saarisen uutta merkittävää aatehistoriallista tutkimusta.

Lue koko artikkeli

Pessimismi on usein käytetty termi, mutta sen tarkka määritelmä on vaikeasti rajattavissa. Arkikielessä se yhdistetään yleensä asenteeseen, jonka mukaan “asiat vain menevät huonompaa suuntaan” tai että “lasi on puoliksi tyhjä”. Professori Olli-Pekka Vainio pohtii tässä artikkelissa, mistä pessimissä on kyse, ja miksi hän kokee pessimismin vetovoimaisena presidentti Alexander Stubbin esittämästä kritiikistä huolimatta.

Lue koko artikkeli

Kristinusko on koko historiansa ajan ollut kaikkien kansanosien uskonto. Tietty inklusiivinen avoimuus on sen olemuksellinen tuntomerkki: kristillinen pelastus on ollut tarjolla vähemmistöille ja marginaaleille. Voisiko pelastus siis koskea myös Maan ulkopuolista elämää, mikäli sellaista on? Tässä kirjoituksessa Aleksi Sakkolan-Leppänen esittelee aiheesta käytyä keskustelua.

Lue koko artikkeli

Transsendentaaliset eli kokemuksen ylittävät ideat ovat Immanuel Kantin filosofiassa ohittamaton osa inhimillistä ajattelua, jotka aiheuttavat virhepäätelmiä esimerkiksi Jumalan olemassaolon päättelemisessä. Tässä kirjoituksessa Lauri Mäenalanen kertoo, miksi Kantin filosofisilla ratkaisuilla on edelleen merkittävä vaikutus.

Lue koko artikkeli

Miten arkeologia ja tieteellinen tutkimus suhteutuvat ajatukseen Jumalan pelastavasta toiminnasta historiassa? Tässä kirjoituksessa Vanhan testamentin eksegetiikan väitöskirjatutkija Julius Kankkunen analysoi Exoduksesta käytyä keskustelua.

Lue koko artikkeli

Dogmatiikkavartissa Aku Visala ja Olli-Pekka Vainio käyvät lyhyesti läpi kristillisen opin ydinkohtia.

Kahdeksannen jakson aiheena usko. Onko usko aina opillista?

Lue koko artikkeli

Dogmatiikkavartissa Aku Visala ja Olli-Pekka Vainio käyvät lyhyesti läpi kristillisen opin ydinkohtia.

Lue koko artikkeli

Kesäkuussa 2025 tulee kuluneeksi 1700 vuotta Nikean kirkolliskokouksesta, jossa muotoiltiin kristillisen kirkon keskeisimmät uskontunnustuksen perusteet. Dogmatiikan professori Olli-Pekka Vainio arvioi Nikean oppilauselmien luonnetta ja merkitystä tälle päivälle.

Lue koko artikkeli

Kuudennessa jaksossa käsitellään mystistä kolminaisuusoppia.

Lue koko artikkeli

Lue koko artikkeli

Maailmankuvat tarjoavat näkökulmia maailmaan ja ovat osa nyky-yhteiskuntien moninalsuutta. Miten maailmankuvien tarjoamat näkökulmat ja uskomusjärjestelmät oikein toimivat? Miten maailmankuvia voi arvioida? Lauri Snellman tarkastelee näitä kysymyksiä Areiopagilla.

Lue koko artikkeli