Suodata artikkeleita
Kaikki artikkelit
Dawkinsin maailma – seksi, kuolema ja elämän tarkoitus
Voiko ateistin elämällä olla tarkoitus? Onko ateistinen elämänasenne mielekkäämpi kuin johonkin yliluonnolliseen uskovan? Mistä ateisti saa lohtua hädän hetkellä? Onko ateistinen maailmankatsomus moraalisempi kuin uskovan? Näitä ja monia muita kysymyksiä Richard Dawkins pohtii dokumenttisarjassaan Dawkinsin maailma.Lue koko artikkeli
Robert Boyle: ”Antakaa luonnolle, mikä luonnolle kuuluu”
”Kemian isäksi” tituleerattu Robert Boyle (1627-1691) esitti muun muassa teologisista syistä, että tieteen tuli etsiä luonnosta lakeja, ei päämääriä. Ajatus oli uusi ja radikaali omana aikanaan. Mistä oikein oli kyse?
1600-luvun Englannissa oli alkanut erityisesti Francis Baconin tieteenfilosofian edistämänä luonnontieteiden kukoistuskausi, jonka eturintamassa myös Boyle työskenteli.Lue koko artikkeli
Vieraskynä: ”Arkeologia ei todista Raamattua oikeaksi”
Onko kristittyjen pyhä kirja Kalevalaan verrattava kokoelma epämääräisä taruja, joista arkeologiset kaivaukset eivät kerro mitään? Mitä ylipäänsä arkeologian valossa voidaan sanoa Raamatun tapahtumien historiallisuudesta? Arkeologi ja pappi Eero Junkkaala kertoo oman näkemyksensä.
Kun pidän luentoja Raamatun maan arkeologiasta, minulta kysytään usein, todistaako arkeologia Raamatun oikeaksi. Minun vastaukseni on, että ei todista.
Seuraavaksi sanon, että ei se todista vääräksikään. Tämä vaatii vähän selittämistä.Lue koko artikkeli
Kari Kuula: Kotona kristinuskossa
Kirjassaan Kotona maailmankaikkeudessa (Ursa 2001) professori Esko Valtaoja heitti haasteen: kirjoittakoon joku uskovainen kirjan nimeltä Kotona kristinuskossa! Mainitsematta suoraan Valtaojaa tai hänen ehdotustaan dosentti Kari Kuula on vastannut haasteeseen ja kirjoittanut juuri tämännimisen kirjan (Kirjapaja 2012). Teoksessa käsitellään muun muassa monia mielenkiintoisia uskon ja tieteen yhteensopivuuteen liittyviä kysymyksiä.
Takakannen mukaan kirja pyrkii muun muassa vastaamaan seuraavaan kysymykseen: ”Voiko älyllinen ihminen ollenkaan kokea oloaan kotoisaksi kristinuskossa?”Lue koko artikkeli
Tarvitseeko moraali tuekseen uskontoa?
Jos Jumalaa ei ole, onko kaikki sallittua? Vai onko kaikki sallittua, jos Jumala on?
Kysymys uskonnon ja moraalin suhteesta on hyvin monitahoinen ja se on herättänyt paljon keskustelua jo Platonin ajoista alkaen. Kysymystä voidaan lähestyä useista eri näkökulmista. Ensinnäkin voidaan kysyä tekeekö uskonnollisuus tai uskonnottomuus ihmisistä jotenkin parempia (motivaatiota koskeva kysymys).
Areiopagi lomailee heinäkuun ajan
Areiopagin julkaiseminen taukoaa miltei koko heinäkuun ajaksi. Seuraava kirjoitus ilmestyy 30. 7. 2013.
Sillä välin kehotamme lukijoitamme vaikkapa kertaamaan jo ilmestyneitä kirjoituksia. Niistä viisi suosituinta Facebookin jakojen ja tykkäysten perusteella ovat olleet seuraavat:Lue koko artikkeli
Onko luonnontiede ratkaissut tietoisuuden ongelman?
Tietoisuudentutkimus on viime vuosina noussut tärkeäksi poikkitieteelliseksi tutkimusalaksi. Monet luonnontieteellisesti suuntautuneet tutkijat ajattelevat, että tietoisuus näyttää arvoituksellisemmalta kuin mitä se on. Luonnontieteillä – erityisesti aivotutkimuksella – on merkitystä tietoisuuden tutkimuksessa, mutta tulosten tulkinta edellyttää myös filosofisia oletuksia ja teorioita.Lue koko artikkeli
Luonnontieteen jättiläiset seisoivat teologian jättiläisten harteilla
Tieteelliseksi vallankumoukseksi kutsuttu ilmiö ajoitetaan 1500-1700-luvun varhaismoderniin Eurooppaan. Populaarit käsitykset saattavat antaa ymmärtää, että vallankumouksen lähtölaukaus oli renessanssiaikana alkanut vapautuminen uskonnon kahleista. Läpimurron viimeisteli valistuksen järjen voittokulku, jolloin sivistynyt maailma puhkesi kukkaansa. Oliko todella näin?
Viime vuosikymmeninä on tutkittu paljon tieteellisen vallankumouksen filosofisia edellytyksiä ja luonnontieteiden pioneerien omia näkemyksiä aiheesta. Tulokset ovat yllättäviä.Lue koko artikkeli
Jumala parturissa – leikkaako Occamin partaveitsi Jumalan pois?
Occamin partaveitsi on 1300-luvulla eläneen Wilhelm Occamilaisen nimeä kantava periaate, jonka mukaan selitysten ei tulisi olettaa enempää asioita, kuin on tarpeellista. Partaveitsi siis leikkaa turhat pois ja siistii tarpeellisen.
Toisinaan Occamin partaveistä käytetään myös perusteluna Jumalan olemassaoloon uskomista vastaan. Tällöin Jumalan katsotaan olevan tarpeeton tai ainakin liian monimutkainen selitys, jonka järkevä ajattelija leikkaisi pois yksinkertaisempien tilalta.
Leikkaako partaveitsi Jumalan todella pois? Klassisen partaveitsen turvallinen käyttö vaatii huolellisuutta, sillä terävällä veitsellä viiltää helposti haavan. Ennen kuin Jumala istutetaan parturin tuolille, täytyy siis tutustua hieman työvälineeseen.Lue koko artikkeli
Mitä on olla kaikkitietävä?
Kristinuskon käsitystä Jumalasta kritisoidaan toisinaan sisäisestä ristiriitaisuudesta. Tällöin väitetään, etteivät kristillisen Jumalan ominaisuudet ole yhteensopivia keskenään. Kuinka esimerkiksi yksi ja yksinkertainen Jumala voi olla samaan aikaan yksi olemus, mutta kolme persoonaa? Entä kuinka Jumala, joka on ajan ulkopuolella, voi tietää ajassa olevien tapahtumien järjestyksen ja vaikuttaa oikealla hetkellä?
Näin derivaatan keksijä päätteli Jumalan olemassaolon
Miten differentiaalilaskennan keksijä ja yksi historian maineikkaimmista filosofeista laati maailmamme piirteistä Jumalan olemassaoloon johtavan argumenttinsa? Miksi se oli unohdettuna parisataa vuotta ja miksi se heräsi eloon? Entä voiko Ockhamin partaveitsi viipaloida argumentin jälleen unholaan? Näitä asioita käsitellään seuraavassa artikkelissa.
Voidaanko uskonto selittää pois?
Muutamat paljon julkisuutta saaneet ateistit ovat viitanneet ahkerasti kognitiivisiin ja biologisiin teorioihin uskonnon synnystä. Esimerkiksi Richard Dawkins ja Daniel Dennett näyttävät ajattelevan, että viimeaikaiset biologiasta ja kognitiotieteistä vaikutteita saaneet teoriat uskonnosta osoittavat, että uskonto on vain ja ainoastaan luonnonilmiö, ihmismielen evoluution ja kulttuurin sivutuote.
Kutsun jatkossa tällaisia teorioita bio-psykologisiksi uskontoteorioiksi. Millaisia väitteitä uskonnosta tällaiset tutkimussuunnat ovat sitten esittäneet? Onko niistä todella ainoastaan lyhyt hyppäys ateismiin?Lue koko artikkeli
Kemian filosofiaa ei ole, koska kemia ei toimi uskonnon korvikkeena
Kemiaa tutkitaan enemmän kuin mitään muuta tieteenalaa maailmassa. Silti kemian filosofia loistaa poissaolollaan, eivätkä oppineet väittele kemian maailmankatsomuksellisesta merkityksestä oikeastaan koskaan. Miksi näin on?Lue koko artikkeli