Suodata artikkeleita

Kaikki artikkelit

31.10.2017 Pääkirjoitus,

Kun päätoimittaja luopuu tehtävästään, on välitilinpäätöksen aika

Toinen Areiopagin päätoimittajista, Miikka Niiranen, lopettaa tehtävässään tänään. Päätoimittajana jatkaa edelleen Rope Kojonen. Tässä kirjoituksessa Niiranen kertoo, missä lehti on hänestä onnistunut neljän ensimmäisen vuoden aikana, ja mikä on mennyt penkin alle. Lopuksi lukijat kutsutaan kertomaan omista kokemuksistaan lehden parissa.

Niille, keissä otsikko herätti kutkuttavia mielikuvia lehtemme kulisseissa muhivista riidoista, joudun tuottamaan pettymyksen. Lopettamispäätökseeni ei liity mehevää dramatiikkaa, ja jatkan kirjoittamista vakituisen avustajan roolissa.

Mutta mitä näihin Areiopagin ensimmäiseen neljään ja puoleen vuoteen on oikein mahtunut? Kurkistan seuraavaksi menneeseen ja koetan sanoa samalla jotain toimintamme onnistumisesta.Lue koko artikkeli

24.10.2017 Podcast,

Areiopagin podcast 04: ”Tiede on syrjäyttänyt Jumalan”

Tiede selittää nykyään monia asioita, joita entisaikaan selitettiin Jumalan ja muiden henkiolentojen toiminnalla. Siinä missä teologia ja filosofia pyörittelevät samoja vanhoja kysymyksiään, tiede jatkaa voittokulkuaan. Jotkut tutkijat ja filosofit väittävät, että tiede on paitsi varmin, myös ainoa tapa tietää. 

Tätä kutsutaan skientismiksi eli tiedeuskoksi. Skientisti ei usko, että tiede tarvitsisi filosofisia taustaoletuksia esimerkiksi siitä, voiko ihmismieli tavoittaa todellisuuden sellaisena kuin se on. Mutta onko tiedeusko vain teologien leimakirves vai onko tiedeuskon kritiikissä perää?Lue koko artikkeli

17.10.2017 Vieraskynä,

Luovat ja energiset kirkkoäidit – keitä he oikein olivat?

Kirkkoisät moni tuntee, mutta keitä olivat kirkkoäidit? Muun muassa marttyyreja, orjia ja yläluokan rouvia. Dosentti Anni Maria Laato valaisee vieraskynässä tätä myöhäisantiikin tutkimuskenttää, sen haasteita ja moninaisia löytöjä.

Kirkkoäideiksi voidaan kutsua kaikkia niitä naisia, jotka toimivat aktiivisesti kirkossa myöhäisantiikin aikana (n. 100-500). Määritelmä on aika väljä. Tunnemme monia, keskenään hyvin erilaisia naisia, jotka ovat eläneet kirkon jäseninä ja vieneet kristinuskon sanomaa eteenpäin. He elivät aikana, jolloin kristinusko levisi nopeasti ja sen asema Rooman valtakunnassa muuttui vähemmistöstä enemmistöksi. Tässä ympäristössä he loivat uusia tapoja toimia ja ilmaista uskoaan.Lue koko artikkeli

10.10.2017 Vieraskynä,

Suuren Kotkan matkassa: Maimonideen muotokuva

Tunnetun juutalaisen sanonnan mukaan ”Mooseksen ja Mooseksen ohella ei ole ollut koskaan ketään Mooseksen kaltaista”. Sananparren ensimmäinen ”Mooses” viittaa Raamatun profeettaan ja jälkimmäinen Maimonideeseen.

Maimonideen asettaminen juutalaisuuden suurimman profeetan rinnalle korostaa hänen tärkeää asemaansa juutalaisen kansan historiassa ja juutalaisessa ajattelussa. Maimonideen kirjoitukset ovat elintärkeä osa juutalaisen ajattelun ja intellektuaalisen kulttuurin kaanonia ja sen syvintä ydintä.Lue koko artikkeli

5.10.2017 Podcast,

Areiopagin podcast 03: ”Vapaa tahto on illuusio”, osa 2

Determinismi, molinismi ja avoin teismi. Kuulostaako ihan heprealta? Visainen onkin Jumalan kaikkitietävyyden, kaikkivaltiuden ja ihmisen tahdonvapauden suhde, joihin termit liittyvät. Kuuntele Areiopagin podcastin kolmas jakso alta.

Luterilaisuuteen kuuluu teologinen ajatus, että ihminen ei voi valita pelastusta, vaan asia on Jumalan käsissä. Perinteisen teologisen jumalakäsityksen mukaan ylipäätään maailmanhistoria on joko alusta loppuun Jumalan tiedossa tai Jumalan ennalta määräämä. Näyttää siis siltä, että tieteen ohella myös teologia uhkaa vapaata tahtoa. Vaihtoehtoina on joko tinkiä vapaan tahdon luonteesta tai Jumalan kontrollista maailman tapahtumista. Vai onko?Lue koko artikkeli

3.10.2017 Kolumni,

Näin David Hume erehtyi ihmeistä, osa 2

David Humen mukaan ihmeisiin ei ole järkevää uskoa, sillä luonnollinen selitys on aina parempi. Vesa Palosen mukaan Humen päättelyssä on todettu vakavia virheitä, ja nyt hän aikoo osoittaa niitä lisää.

Aiemmassa artikkelissani ihmeiden uskottavuudesta kävimme todennäköisyyslaskennan keinoin läpi David Humen väitettä siitä, että ihmeisiin ei pitäisi uskoa. Humehan väitti, että tavallisten tapahtumien suuri määrä riittää kumoamaan suurin piirtein kaikki mahdolliset todisteet epätavallisen tapahtuman puolesta. Lue koko artikkeli

26.9.2017 Vieraskynä,

Sivistysyliopisto, reformaatio ja luonnontieteet

Reformaatio eli uskonpuhdistus vaikutti 1500-luvulta lähtien syvällisesti eurooppalaiseen hengenelämään. Suomessa on totuttu arvostamaan luterilaisuuden myönteistä merkitystä kansansivistykselle ja opinkäynnille. Kansainvälisessä vertailussa reformaation sivistyksellinen merkitys on kuitenkin mutkikas, kirjoittaa vieraskynässä professori Risto Saarinen.

Tässä kirjoituksessa tarkastelen yliopistoja tieteen identiteetin muodostajina. Reformaation juhlavuoden 2017 merkeissä liitän tarkasteluni eurooppalaisiin uskonreformeihin. Pääpainoni on silti niin kutsutun sivistysyliopiston esittelyssä.Lue koko artikkeli

22.9.2017 Podcast,

Areiopagin podcast 02: ”Uskonto on luonnollista”

Kognitiivisen uskonnontutkimuksen edustajat väittävät, että uskonto on luonnollista. Ihmislajin peruspsykologia ja ihmismielen evoluutiohistoria selittävät, miksi meillä on taipumus uskoa esimerkiksi Jumalaan, sieluihin ja kuolemanjälkeiseen elämään.

Apostoli Paavalia seuraten myös monet teologit ovat esittäneet, että ihminen luonnostaan tiedostaa Jumalan olevan olemassa. Tekeekö kognitiotiede uskomisesta irrationaalista vai tukeeko se teologista käsitystä jumalauskon luonnollisuudesta? Näitä kysymyksiä pohtivat podcastissamme tänään Lari Launonen ja Aku Visala.Lue koko artikkeli

19.9.2017 Kirja-arvio, Vieraskynä,

Ex nihilo – miltä kristillinen luomisoppi näytti vuosisatoina ennen luonnontieteellistä vallankumousta tai valistusta?

Kopiokone, kello, kirja ja näytelmä. Tekevätkö historian monet kielikuvat oikeutta luomakunnalle sellaisena kuin Jumala sen loi? Kuinka Jumalan kaitselmus liittyy luomiseen? Lars Ahlbäck arvioi vieraskynässä näitä aiheita käsittelevän teoksen.

Luominen on keskeinen opinkappale kristinuskossa. Perinteinen opetus siitä on kuitenkin yllättävän vähän tunnettu. Keskustelu aiheesta jättääkin monesti toivomisen varaa.Lue koko artikkeli

12.9.2017 Vieraskynä,

Sartren ateismia ei voi ymmärtää ilman teologiaa

Jean-Paul Sartre oli yksi 1900-luvun kuuluisimmista ateisteista.

Tämä lause näyttää melko yksinkertaiselta. Mutta ateisti-sanan merkitys siinä ei ole yksinkertainen.

Vuonna 1945 Sartre julisti, että eksistentialismi oli yksi humanismin muoto – se oli näky urheasta, uudesta, jumalattomasta maailmasta. Pitäessään kuuluisan luentonsa tuon vuoden lokakuussa Pariisin Club Maintenantilla Sartre oli 40-vuotias. Julistus yllätti hänen tuttavansa, sillä edeltävät kaksi vuosikymmentä Sartre oli toistuvasti ilmaissut halveksivansa humanismia, jonka optimismi ihmisyyttä ja ihmisen arvoa kohtaan oli hänen mielestään väärää.Lue koko artikkeli

7.9.2017 Podcast,

Areiopagin podcast alkaa nyt! Ensimmäinen jakso käsittelee vapaata tahtoa: onko se illuusio?

Nyt se on vihdoin täällä. Areiopagin podcastin ensimmäisessä jaksossa Lari Launonen ja Aku Visala porautuvat vapaan tahdon ongelmaan.

Kuten itse verkkolehtemmekin, niin myös Areiopagin podcast on yhdistelmä teologiaa, filosofiaa ja tieteitä. Se käsittelee ihmiskunnan ikuisia ”suuria kysymyksiä”, kuten Jumalan olemassaoloa, moraalin perustaa, vapaata tahtoa, maailman syntyä ja kehitystä sekä uskonnon hyviä ja pahoja puolia. Toisaalta aiheet koskevat ajankohtaisia kysymyksiä, joihin tutkimus on lähivuosina tuonut uusia näkökulmia.Lue koko artikkeli

5.9.2017 Kirja-arvio,

Miksi Jumala sallii eläinten kärsimyksen luonnossa?

Jos Jumala on olemassa ja hän on hyvä, miksi hän sallii pahan olemassaolon? Voiko Jumala olla olemassa, jos pahaa on olemassa? Tämä niin sanottu kärsimyksen ongelma on askarruttanut ihmiskuntaa läpi vuosisatojen. Ongelmaan on yritetty vastata monin tavoin, mutta lähes kaikki vastaukset ovat keskittyneet ihmisten kokemaan kärsimykseen. Michael Murray pohtii sen sijaan asiaa eläinten kärsimyksen näkökulmasta kirjassaan Nature Red in Tooth and Claw.Lue koko artikkeli

29.8.2017 Vieraskynä,

Laivassa kohti myrskyä – Tiede ja uskonto -konferenssi ilmastonmuutoksesta

Luonnontieteilijät, teologit ja muut uskonnosta kiinnostuneet kokoontuvat joka kesä viikoksi kauniille saarelle USA:n itärannikolla. Tänä vuonna teemana oli ilmastonmuutos.

IRAS eli Institute for Religion in an Age of Science perustettiin jo 1950-luvulla. Järjestön tavoitteena on tuoda yhteen erilaisia voimia, jotta maailman merkittäviä ongelmia voitaisiin lievittää. Atlantin rannikolla (New Hampshire/Maine) sijaitseva Star Island on ollut järjestön kesäkonferenssien näyttämönä jo vuosikausia. Lue koko artikkeli

Ylös