Suodata artikkeleita

Kaikki artikkelit

3.12.2013 Kirja-arvio,

Kari Enqvist: Uskomaton matka uskovien maailmaan

Kosmologian professori Kari Enqvist tarjoaa ajatuksensa uskonnosta otettavaksi tai jätettäväksi kuin metsästä löytyneen ”eriskummallisen kukkasen”.

Teos ei ole uskonnontutkimus vaan matkakertomus, jossa Enqvist pohtii omaa uskonnottomuuttaan suhteessa uskontoihin. Kirjaan mahtuu monenlaista aineistoa kaunokirjallisuutta lähentyvistä kuvailuista uskontokriittiseen argumentaatioon. Enqvistillä on selviä kirjailijan lahjoja ja monet kuvauksista ovat mieleenpainuvia, mutta millaisia kirjan argumentit ovat?Lue koko artikkeli

26.11.2013 Vieraskynä,

Galilei, inkvisitio ja tieteenhistoria

Nykykäsityksen mukaan tieteen ja uskonnon välillä tapahtuneet kiistat ovat moninaisia eikä esimerkiksi Galileo Galilein (1564–1642) ja inkvisition keskinäistä välienselvittelyä voida pitää yleisenä merkkinä 1600-luvun tieteen ja uskonnon vastakkainasettelusta.Lue koko artikkeli

19.11.2013 Kolumni,

Onko ihmisluontoa olemassa?

Onko olemassa ihmisluontoa ja jos on, niin millainen se on? Kuluneen 2500 vuoden aikana on tuskin ollut sellaista filosofia, joka ei olisi ottanut kantaa tähän kysymykseen. Viimeisen 150 vuoden aikana ihmisluonnosta on tullut myös luonnontieteellinen kysymys.Lue koko artikkeli

12.11.2013 Kirja-arvio,

Tapio Puolimatka: Viisauden ja tiedon aarteet Kristuksessa

Professori Tapio Puolimatka on kirjoittanut jälleen kirjan, jonka tavoitteesta ei kunnianhimoa puutu: tarkoitus on vertailla kristinuskoa, länsimaista naturalismia sekä islamia ja argumentoida, että kristinusko on ollut näistä vaihtoehdoista suosiollisin eräille ihmiskunnan eniten arvostamille ilmiöille.

Puolimatka ei ole populaareissa kirjoissaan juuri jarruttelua harrastanut, vaan on ollut avoimesti jotain mieltä. Niin nytkin: Viisauden ja tiedon aarteet Kristuksessa (Aikamedia, 2013) on lyhyesti sanottuna aatehistoriallinen syväluotaus, joka väittää kristinuskon olleen ei ainoa, mutta kuitenkin välttämätön tekijä nykymuotoisen demokratian, tieteen ja ihmisoikeuksien (erityisesti naisen ja lapsen aseman) kehittymisessä. Nämä ovat ilmiöitä, joiden asema länsimaissa on ollut käytännössä kyseenalaistamaton ja joille eniten oikeutta tekevä katsomus selviytyy voittajana maailmankatsomusten kantamien hedelmien vertailusta.Lue koko artikkeli

29.10.2013 Vieraskynä,

Vieraskynä: ”Mahdottoman osoittaminen”

Millaiset päätelmät Jumalan olemassaolon puolesta tai sitä vastaan voivat olla oikeutettuja? Tänään vieraskynässä Ilmari Hirvonen pohtii kysymystä ateistis-agnostisesta näkökulmasta.

Kuuluisa taikuri ja skeptikko James Randi on tehnyt tunnetuksi lausahduksen “one cannot prove a negative” eli karkeasti suomentaen “kieltoa ei voi todistaa”. Randin mukaan on siis mahdotonta osoittaa, että jokin ei ole totta.Lue koko artikkeli

22.10.2013 Kolumni,

Mitä on tietäminen?

Sokrates kiusasi oppilaitaan väittämällä, että hän tietää vain yhden asian: sen ettei tiedä mitään. Onko ihmisen tieto todellakin näin puutteellista? Vai voimmeko oikeasti tietää jotakin enemmän?

Vanhan määritelmän mukaan tieto on perusteltu tosi uskomus. Nykyään tätä määritelmää pidetään kuitenkin ongelmallisena. Yhtenä syynä tähän on Edmund Gettierin havainto, jonka mukaan henkilöllä voi olla perusteltu tosi uskomus, joka ei kuitenkaan ole tietoa. Tällaisia tilanteita kutsutaan Gettier-tapauksiksi ja niiden luonne on seuraavanlainen.Lue koko artikkeli

15.10.2013 Kolumni,

Hiljaisuudella ja tietämättömyydellä argumentoinnista

Tietämättömyydellä argumentoinniksi (argumentum ad ignorantiam) voidaan kutsua sellaisia argumentointimuotoja, joissa jotakin näkemystä pidetään totena sen takia, että sitä ei ole osoitettu virheelliseksi – tai virheellisenä sen takia, että näkemystä ei ole näytetty todeksi. Joskus esitetään, että tietämättömyydellä argumentointi olisi aika lailla automaattisesti huono asia. Näin yksinkertaista asia ei kuitenkaan ole.

Osa tietämättömyyteen vetoavista argumenteista on vahvoja, ja osa puolestaan heikkoja. Tietämättömyydellä argumentointi on joissain tilanteissa pätevää, ja toisissa taas selvästi virheellistä. Argumentoinnin pätevyys ja vahvuus riippuu tapauksesta.Lue koko artikkeli

17.9.2013 Kolumni,

Ovatko karismaattinen kristinusko ja ateismi samaa mieltä Jumalasta?

Voivatko ateisti ja kristitty olla samaa mieltä Jumalasta? Joskus ehkä voivat. Tämä kirjoitus kertoo yhden esimerkin.

”Jumala, anna anteeksi, että emme ole eläneet oikeaa kristityn elämää. Emme ole päivittäin parantaneet sairaita emmekä herättäneet kuolleita.”

Näin rukoili yleisön edessä eräs nuori kristitty erään suomalaisen kristillisen järjestön opiskelijaillassa muutamia vuosia sitten. Tapaus on tosi.Lue koko artikkeli

Ylös