Suodata artikkeleita

Kaikki artikkelit

9.6.2015 Vieraskynä,

Neljä periaatetta tiedeuskovaisuuden välttämiseksi tieteen popularisoinnissa

Tieteen tulosten vastuullinen esittäminen ja tieteen arvovallan puolustaminen edellyttää tiedeuskovaisuuden virheen hylkäämistä. Jeroen de Ridderin artikkelin kolmas osa neuvoo, miten tiedettä voi popularisoida sortumatta skientismiin.

Artikkelini edellisissä osissa (osa 1, osa 2) kävin läpi useita esimerkkejä skientismin virheestä. Tieteen popularisoinneissa on esimerkiksi esitetty filosofisia näkemyksiä perustelematta niitä älyllisesti vastuullisella tavalla. Kantojen on vain väitetty seuraavan tieteestä osoittamatta tätä.

Kirjoittajat ovat jättäneet huomioimatta olennaiset filosofiset käsitteet ja aiheesta käydyn keskustelun, ja ovat sen sijaan keksineet uusia määritelmiä asioille ja argumentoineet kumoon olkiukkoja. Lisäksi kirjoittajat ovat ilmoittaneet vastaavansa peruskysymyksiin, mutta käsitelleet siihen vain osin liittyvää tutkimusta.Lue koko artikkeli

4.6.2015 Vieraskynä,

Tiede ja tiedeuskovaisuus tieteen popularisoinnissa, osa 2

Miten tiedeuskovaisuuden vaikutus näkyy käytännössä tiedettä popularisoivassa kirjallisuudessa? Jeroen de Ridderin artikkeli tiedeuskovaisuudesta eli skientismistä jatkuu.

Filosofian halveksunta

Artikkelin ensimmäisessä osassa kuvatun skientistisen ajattelun luonteen perusteella on mahdollista ymmärtää paremmin, miksi skientismiin sympaattisesti suhtautuvat kirjoittajat hylkäävät perinteisen filosofisen keskustelun suurista kysymyksistä. Filosofian halveksunta seuraa suoraan tieto-opillisesta skientismistä (TS) [jonka mukaan tiede on ainoa luotettava tapa saada tietoa].Lue koko artikkeli

2.6.2015 Vieraskynä,

Tiede ja tiedeuskovaisuus tieteen popularisoinnissa, osa 1

Tieteen popularisoinneissa väitetään usein, että suuri osa perinteisen filosofian kysymyksistä on riistetty filosofeilta. Tieteen väitetään muun muassa ratkaisseen kysymykset universumin alkuperästä ja lopullisesta kohtalosta, ihmisen synnystä, sielusta, tahdonvapaudesta, moraalista ja uskonnosta. Filosofia ja teologia jäävät syrjäytetyiksi. Onko asia kuitenkaan näin?

Lue koko artikkeli

26.5.2015 Vieraskynä,

Georg Cantor ja oppi äärettömästä

Georg Cantor (1845-1918), kuuluisa saksalainen matemaatikko, tunnetaan erityisesti joukko-oppia ja ääretöntä koskevista tutkimuksistaan. Cantor antoi äärettömän käsittelle täsmällisen, matemaattisen merkityksen, mikä on suuresti vaikuttanut nykyaikaisen matematiikan kehitykseen.

Cantor sai nauttia tiedeyhteisön arvostusta vasta uransa loppuvaiheessa. Hänen elämäntarinaansa leimaa traagisella tavalla älyllisen loiston ja syvän taantumuksen ajanjaksot. Cantorin kohdalla tämä vastakohtaisuus johtui kaksisuuntaisesta mielialahäiriöstä, jota ei tuona aikana osattu varsinaisesti hoitaa. Masennusjaksot pahenivat iän karttuessa, ja Cantor joutui viettämään pitkiä aikoja parantolassa.Lue koko artikkeli

19.5.2015 Vieraskynä,

Miksi tieteen ja uskonnon konflikti voi joskus olla hyväkin asia

Näemme luonnonjärjestyksen epäselvästi käsitetyt salaisuudet Jumalan, kaikkivaltiaan rakentajan, tekeminä. Meidän tulee esittää kysymyksiä pikemmin kuin väitteitä keskustellessamme niistä.

-Augustinus: De Genesi ad litteram, kirja 1.1

Tämä blogikirjoitus tarjoaa alustavan katsauksen työhöni, jossa tarkastelen uskonnon ja tieteen suhteista koskevaa nykykeskustelua augustinolaisten periaatteiden näkökulmasta. Käsittelen postauksessani useita Colossian Forumin Beyond Galileo-to Chalcedon: Re-imagining the Intersection of Evolution and the Fall-projektissa tutkimiani aiheita.Lue koko artikkeli

12.5.2015 Vieraskynä,

Polttivatko kristityt Aleksandrian kirjaston?

Suhtautuiko varhainen kristillinen kirkko vihamielisesti ei-kristilliseen filosofiaan? Tuhosivatko kristityt mittaamattoman arvokkaan Aleksandrian kirjaston? David Bentley Hart valottaa tapahtumaa eri kanteilta ja kritisoi siihen liittyviä myyttejä.

Yhteen tämän ”nykymaailman tarinan” arvostetummista versioista kuuluu se, että ”usko”, jonka nykyaikainen ”järki” syrjäytti, oli ainutlaatuisen irrationaalinen ja ennenkuulumattoman vihamielinen järjen vetoomuksia kohtaan. Tämä usko oli puhdistanut länsimaisen kulttuurin raaoin keinoin klassisen maailman suurista saavutuksista – polttanut sen kirjat, hylännyt sen tieteen, luopunut sen ”moniarvoisuudesta” – ja syössyt läntisen maailman vuosituhannen mittaiseen henkiseen kurjuuteen.Lue koko artikkeli

5.5.2015 Artikkeli,

Länsislaavilaiset läksiäiset

On aika kirjoittaa viimeinen artikkelini Areiopagin vakiokolumnistina. Kuluneen vuoden aikana olen nimittäin vakuuttunut ristiriitamallista. En sentään uskon ja tieteellisen maailmankuvan, vaan väitöskirjatyön ja liian monen muun sitoumuksen ristiriitamallista. Ennen lähtöäni haluaisin kuitenkin tutustuttaa lukijat kahteen harvinaislaatuiseen mieheen.

Reilun kahden vuoden aikana olen nähdäkseni saanut lähes kaiken sanottavani sanotuksi ja tehtäväni tehdyksi Areiopagin hienossa tiimissä. Olen ollut mukana kristillisen apologetiikan ja katolisen ajattelun tuntijana, teologina ja taikurina. Olen ehtinyt esitellä pari kotimaista kirjaa (Kuulan ja Järvilehdon) ja pari ulkomaista debatoijaa (Craigin ja Dawkinsin), apologian alkeita ja emerituspaavin aatteita.Lue koko artikkeli

1.5.2015 Ajankohtaista,

Areiopagin seminaarin tallenteet ja videohaastattelut julki

Areiopagin maaliskuinen seminaari ”Luonnontiede, maallistuminen ja teologia” tallennettiin ja nyt tuotokset ovat lehtemme YouTube-kanavalla. Lisäksi tässä artikkelissa esitellään noin puolen tunnin filmatut erikoishaastattelut professori John Hedley Brookesta, dosentti Aku Visalasta sekä professori Simo Knuuttilasta.

Maaliskuisen seminaarimme videoita on ehditty jonkin verran jo kysellä, ja nyt ne ovat vihdoin valmiit. YouTube-kanavaltamme löytyy seminaarin torstaipäivä videoituna kokonaan ja perjantai äänitettynä. Erikoishaastattelujen lisäksi artikkelin lopusta löytyy myös bonusvideo, jonka syntyä emme itsekään osanneet ennakoida. Ota ja lue (sekä katso ja kuuntele)!Lue koko artikkeli

28.4.2015 Vieraskynä,

Onko kokemus Jumalan läsnäolosta hyvä syy uskoa?

”Uskon Jumalaan, koska minulla on henkilökohtainen suhde hänen kanssaan. Voinko nähdä hänet? En. Voinko koskettaa häntä? En. Mutta voin puhua hänelle ja paistatella hänen läsnäolossaan. Kun olet kaikkivaltiaan Jumalan läsnäolossa, voit tuntea sen.”

Tämä internetistä löytämäni blogitekstin katkelma voi kuulostaa tutulta. Moni kristitty perustelee uskoaan Jumalan olemassaoloon kokemuksella Jumalan läsnäolosta ja vaikutuksesta arkisessa elämässään.

Yhdysvaltain skeptikkojen yhdistyksen perustaja Michael Shermer kollegoineen tiedustelivat 10 000  amerikkalaiselta miksi nämä uskovat Jumalaan. Kaikkein yleisin vastaus liittyi luonnossa esiintyvään suunnitelmallisuuteen, kompleksisuuteen, kauneuteen ja täydellisyyteen (28.6%). Toiseksi yleisin vastaus liittyi jokapäiväisessä elämässä koettuun Jumalan läsnäoloon (20,6%). (Shermer 2003.)Lue koko artikkeli

21.4.2015 Kirja-arvio, Vieraskynä,

Miksi on jotain?

Harvoin on tullut vastaan kirjoja joiden suomennettu ja alkuperäinen otsikko eroavat niin perustavanlaatuisesti. Alkuperäisen alaotsikon olisi voinut kääntää ”Miksi on jotain sen sijaan että ei olisi mitään”, suuri ja vavisuttava filosofinen kysymys, ja otsikon tarkoitus, arvaisin. ”Miksi maailmassa on jotain tyhjyyden sijasta” sen sijaan on huikean paljon tarkennettu kysymys.  Kumpaan tulee Kraussilta vastaus?

Lawrence M. KraussUniversumi tyhjyydestä – Miksi maailmassa on jotain tyhjyyden sijasta.

Basam Books, 2014.

Kraussin kirja oli helppo lukea. Se on hyvin kirjoitettu (huom. luin englanninkielisen alkuteoksen), ei ehkä yhtä lennokasta menoa kuin Valtaojat ja Enqvistit, mutta kuitenkin. Ja se on oikein mielenkiintoinen – jos joku tieteestä, kosmologiasta ja maailman synnystä, ja sen tarkoituksesta, on kiinnostunut. Mutta sitä on hankala arvioida koska se on niin kaksijakoinen.Lue koko artikkeli

14.4.2015 Artikkeli,

Onko aika ajanut Jumalan ohi?

Viime vuosikymmeninä on keskusteltu paljon siitä, mitä aika on ja vastaako perinteinen ajattelu ajattomuudesta lainkaan todellisuutta. Myös uskonnonfilosofian kentällä klassinen jumalakuva ajattomasta Jumalasta on tullut haastetuksi.

Tavallisesti Jumalan ajatellaan olevan ikuinen, kaikkitietävä, kaikkivaltias ja kaikkivoipa, jolla on vuorovaikutussuhde luotuihin olioihin. Mikä on tällöin Jumalan suhde aikaan? Onko Jumala jossakin mielessä ajaton? Ajattomuudella tarkoitetaan tässä eri asiaa kuin ikuisuudella. Jos Jumala on ikuinen, hänellä ei ole alkua eikä loppua. Ajattomuudella puolestaan tarkoitetaan riippumattomuutta ajasta, olemista jollakin tavalla ajan ulkopuolella. Nämä perinteisen filosofian ja teologian kysymykset on nostettu jälleen esiin nykyisessä uskonnonfilosofiassa. Mitä niistä sitten pitäisi ajatella?Lue koko artikkeli

9.4.2015 Artikkeli,

Luonnollinen teologia kritiikin kohteena

Todistaako luonnonjärjestys jollain tavalla Jumalasta?

Tämäntyyppisellä ajatuksella on pitkä perinne. Esimerkiksi kirkkoisä Augustinuksen mukaan ”Maailma itse antaa hyvin järjestyneen liikkeensä ja muutostensa sekä kaiken näkyväisen kauneutensa kautta todistuksen, että se on luotu, ja ettei sen luoja ole voinut olla kukaan muu kuin Jumala, jonka suuruus ja kauneus on näkymätöntä ja ilmaisukykymme ulottumattomissa.” (De civitate dei, XI, 4) Ajatus siitä, että luonnonjärjestys todistaa Luojastaan, on kyseenalaistettu monella tapaa varsinkin valistuksen jälkeen. Tämän artikkelin tarkoituksena on esitellä keskustelua luonnollisesta teologiasta ja sen kritiikistä.Lue koko artikkeli

31.3.2015 Artikkeli,

Uskon, koska se on järjetöntä?

Näkivätkö ensimmäiset kristityt järjen uskon vihollisena? Olivatko menneisyyden ihmiset jotenkin lapsellisia uskomuksiensa suhteen? Dosentti Olli-Pekka Vainio valottaa kristinuskon syntyaikojen filosofista kontekstia.

Jo varhaisimmat tuntemamme antiikin filosofit laittoivat alulle myyteistäriisumisprojektin, jossa muinaisiin jumaluuksiin kohdistettiin terävää kritiikkiä. Esisokraatikoista erityisesti Anaksimandros (n. 610–546 eKr.) ja Ksenofanes (n. 570–475 eKr.) esittivät ajatuksia, joissa filosofiset käsitteet korvasivat yksittäisten jumaluuksien piirteet.Lue koko artikkeli

Ylös