Suodata artikkeleita

Kaikki artikkelit

3.2.2015 Kirja-arvio, Vieraskynä,

Taivaaseen ja takaisin? Kuolemanrajakokemukset tieteen valossa

”6-vuotias Alex ei käynytkään taivaassa” otsikoi Iltalehti muutama viikko sitten. Kymmenen vuotta sitten auto-onnettomuuteen joutunut Alex Malarkey makasi kaksi kuukautta koomassa. Sen aikana hän vieraili taivaassa. Oman kertomuksensa mukaan hän kulki sisään taivaan porteista, kuunteli taivaallista musiikkia ja keskusteli syntyjä syviä itsensä Jeesuksen kanssa.

Kokemuksen pohjalta työstetiin New York Timesin bestseller-listalle yltänyt kirja ja tarinasta tehtiin elokuvakin. Hiljattain poika kuitenkin kertoi keksineensä koko jutun.

Kiinnostus kuolemanrajakokemuksia (eng. near-death experience, NDE) kohtaan on kasvanut. Alexin tarinaa käsittelevän kirjan (Poika joka palasi taivaasta, Kuva ja Sana) lisäksi viime vuonna julkaistiin suomeksi myös Taivas on totta (KKJMK) sekä neurokirurgi Eben Alexanderin taivasmatkakertomus Totuus taivaasta (WSOY). Myös ainakin yksi helvettimatka on julkaistu suomeksi (23 minuuttia helvetissä, Kuva ja Sana 2006).Lue koko artikkeli

27.1.2015 Vieraskynä,

Jeesuksen vapauttava missio ja kosminen evoluutio

Mitä saadaan, kun eteläamerikkalainen vapautuksen teologi sovittaa yhteen luonnontieteen ja kristinuskon?

Brasilialainen teologi Leonardo Boff on kirjoittanut kirjan, jossa hän kokoaa yhteen vuosikymmenten teologisen työskentelynsä hedelmät. Vapautuksen teologi kuvaa Jeesuksen radikaalin mission kosmologisessa viitekehyksessä yhdistäen luonnontieteellisen maailmankuvan ja kristillisen tradition saumattomaksi kokonaisuudeksi. Voisiko Boffin visio toimia uudenlaisena avauksena tieteen ja uskonnon välisessä kohtaamisessa?Lue koko artikkeli

20.1.2015 Kirja-arvio,

Antony Flew’n käännös ateismista deismiin

Kun yksi viime vuosisadan tunnetuimmista ateistifilosofeista tunnusti kääntyneensä deistiksi vuonna 2004, syntyi mittava kohu, joka ei heti laantunutkaan. Mistä siitä oikein oli kyse?

Jumalan olemassaolon suhteen vakaumusten liikennettä on ollut aina suuntaan ja toiseen. Jotkut ovat kääntyneet teisteiksi, toiset ateisteiksi, toiset agnostikoiksi ja jotkut vaikeammin määriteltäviin kantoihin. Toisissa mielenmuutoksissa älylliset argumentit ovat suuressa osassa ja toisissa eivät niinkään. Tässä ei ilmiönä ole sinänsä mitään uutta eikä ihmeellistä.

Kiinnostavaa sen sijaan on, kun joku kovan luokan ammattilainen ja uskonnonfilosofisia argumentteja työkseen tutkinut muuttaa kantaansa. Näin teki Antony Flew (1923-2010), yksi viime vuosisadan jälkipuoliskon kuuluisimpia ateistifilosofeja. Hänestä tuli deisti vuonna 2004, kuutisen vuotta ennen kuolemaansa.Lue koko artikkeli

13.1.2015 Vieraskynä,

Jumala vai sattuma – vai molemmat?

Sattuma on viimeksi kuluneen vuosisadan aikana muodostunut yhä merkittävämmäksi osaksi modernia tiedettä, nostaen samalla ennustamattomuuden perustavaksi osaksi länsimaista maailmankuvaa.

Kristinusko sen sijaan opettaa, että kaikki, mitä tapahtuu, tapahtuu Jumalan sallimuksen mukaisesti osana Hänen suurta suunnitelmaansa. Kumpi käsitys on oikea? Perustuuko maailma sattumalle vai suunnittelulle? Vai voitaisiinko nämä näkemykset sovittaa yhteen ja sattuma käsittää Jumalan tavaksi toimia maailmassa?Lue koko artikkeli

6.1.2015 Kirja-arvio,

Tutkimusmatka perimmäiseen kysymykseen

”Rentoudu ja nauti olostasi! Älä vaivaa päätäsi kysymällä, miksi maailma on olemassa – se on aivan kelvoton kysymys!” Näin lausui vanha tieteenfilosofian professori Adolf Grünbaum maailman arvoitusta etsivälle Jim Holtille. Holt ei kuitenkaan tyytynyt vastaukseen, vaan oli vasta alkumatkalla tutkimusretkellään.

Käsissäni on mielenkiintoinen tosielämän dekkari, jossa newyorkilainen esseisti ja kriitikko Jim Holt etsii johtolankoja kysymykseen miksi on jotakin sen sijaan että ei olisi mitään. Johtolankojen perässä Holt matkustaa Euroopassa ja omalla mantereellaan tapaamassa niin filosofeja, luonnontieteilijöitä kuin buddhalaista munkkiakin. Holtin etsivätarina on eksistentiaalinen matka kaikkein perimmäisimmän kysymyksen eri aikoina annettujen vastausten perässä.Lue koko artikkeli

17.12.2014 Artikkeli,

Argumentti tietoisuudesta ja intentionaalisuudesta Jumalaan, osa 2

Mitä seuraa siitä, jos tietoisuutta ja intentionaalisuutta ei voi selittää materialistisesti? Tämä on tiistaina julkaistun artikkelin toinen osa. Ensimmäisen osan voit lukea täältä.

Argumentti teismiin

Näkemykseni mukaan tästä voi seurata hyvinkin paljon, nimittäin se, että tietoisuuden ja intentionaalisuuden aineettomuus tarjoaa induktiivista tukea Jumalan olemassaolon puolesta. Yksinkertaisin tapa osoittaa tämä on verrata kahta filosofista teoriaa, teismiä ja naturalismia, ja argumentoida, että ei-aineellisten mentaalisten tilojen olemassaolo sopii yhteen huomattavasti paremmin teistisen kuin naturalistisen näkemyksen kanssa.Lue koko artikkeli

16.12.2014 Artikkeli,

Argumentti tietoisuudesta ja intentionaalisuudesta Jumalaan, osa 1

Luonnollinen teologia on filosofian osa-alue, jossa keskustellaan Jumalan olemassaolosta ja luonnosta pelkän luontaisen järjen nojalla, vetoamatta mihinkään pyhään tekstiin tai erityiseen ilmoitukseen. Tässä artikkelissa puolustan erästä mielenkiintoista luonnollisen teologian argumenttia: niin sanottua ”argumenttia tietoisuudesta”.

Tämän argumentin mukaan ihmisten (ja ainakin joidenkin ei-inhimillisten eläinten) mielessä, tietoisuudessa tai mentaalisuudessa on jotain, mikä antaa todistusaineistoa äärettömän mielen (Jumalan) olemassaolon puolesta. Argumentin historialliset juuret jäljitetään yleensä John Lockeen ja viime vuosina sitä ovat eri tavoin puolustaneet esimerkiksi Richard Swinburne, Robert Adams ja J. P. Moreland.Lue koko artikkeli

9.12.2014 Artikkeli,

Kuka katselee robotin silmin?

Oletko sinä persoona? Oletko vapaa tekemään valintoja? Oletko edes todella olemassa? Nämä vaikeat filosofiset kysymykset ovat lopulta meidän kaikkien kysymyksiä. Nyt niihin on tarjolla myös vastauksia.

Jos pystyisimme rakentamaan ihmisenkaltaisen robotin, mitä tapahtuisi tämän robotin tullessa käyttöikänsä päähän? Kuolisiko joku vai olisiko kyseessä vain mekanismin rikkoutuminen?

Millä tavalla tällainen robotti sitten eroaisi minusta itsestäni, sillä olenhan itsekin eräänlainen hermosoluista, luista ja nesteistä koostuva kone? Vai olenko?

Melkein kaikki sukupolveni edustajat (70-luvun lopussa ja 80-luvun alussa syntyneet) muistavat sydäntä särkevän kohtauksen Terminator II:n lopusta, jossa Arnoldin esittämä kyborgi tuhoaa itsensä laskemalla itsensä sulaan rautaan. Elokuvan alussa Terminaattori on robotti mutta mitä syvemmäksi hänen suhteensa John Connorin kanssa kehittyy, sitä inhimillisemmäksi Arska muuttuu.Lue koko artikkeli

2.12.2014 Kirja-arvio, Vieraskynä,

Neljä näkemystä siitä, oliko Aadam oikeasti olemassa

Kristinusko on nykyään haastettuna länsimaissa monessa suhteessa. Etenkin luomiskertomukset ovat olleet kritiikin kärjessä. Osa kristityistä onkin panostanut sen pohtimiseen, mitä meidän tulisi ajatella luomiskertomusten historiallisuudesta.

Sinänsä luomiskertomusten puolustamisessa ei ole mitään uutta. Jo varhaisessa kirkossa kristityt joutuivat suojelemaan luomiskertomuksia syytöksiltä, joiden mukaan ne ovat ennemminkin satuja kuin tositapahtumia (esim. puhuvan käärmeen osalta).

Nykyinen lähtökohta on kuitenkin haastavampi, koska maailmankuva on muuttunut radikaalilla tavalla viime vuosisatojen ajan. Maapallon iäksi on esimerkiksi nykyisin määritetty noin 4,5 miljardia vuotta, ja nykyihmisen kehittymiseen apinasta on mennyt evoluutioteorian mukaan miljoonia vuosia. On selvää, että tällaiset tutkimustulosten pohjalta tehdyt teoriat haastavat kristityt ja teologit, jotka kokevat luomiskertomusten kertovan jotain olennaista maailman ja ihmiskunnan synnystä.Lue koko artikkeli

25.11.2014 Vieraskynä,

Onko naturalismi uskonto?

Mitä uskonto ja naturalismi tarkoittavat? Onko naturalismi uskonto vai ei? Uskovatko kaikki naturalistit oppiinsa sokeasti? Entä riittääkö maailmankuvan dogmaattisuus yksinään tekemään siitä uskonnon? Ilmari Hirvonen ja Risto Ant-Wuorinen pohtivat vieraskynässä mainittuja kysymyksiä uskontotieteen ja tieteenfilosofian näkökulmista.

TOISINAAN ESITETÄÄN, että naturalismi ja ateismi ovat uskontoja siinä missä kristinusko tai hindulaisuus (esim. Calvert 2013). Tämän väitteen perusteellinen arviointi edellyttää käsitteiden ”naturalismi” ja ”uskonto” seikkaperäistä määrittelemistä. Valitettavasti tehtävä ei ole helppo, sillä kummallakaan näistä termeistä ei ole yksiselitteisiä riittäviä ja välttämättömiä ehtoja. Lisäksi yleiset uskonnon määritelmät ovat hyvin vanhoja – joku voisi jopa sanoa vanhentuneita. Nämä määritelmät kuitenkin nousevat hyvin usein esiin, kun pyritään antamaan vastausta kysymykseen: mitä uskonto on?Lue koko artikkeli

24.11.2014 Ajankohtaista,

Areiopagin seminaarin ohjelma julki, ilmoittaudu nyt

Areiopagi järjestää maaliskuussa 2015 seminaarin ”Luonnontiede, maallistuminen ja teologia”, jonka pääpuhujana on Oxfordin yliopiston emeritusprofessori John Hedley Brooke.

Päivitys 25.2.: Seminaari on täynnä ja ilmoittautuminen on päättynyt. Seminaari kuitenkin tallennetaan ja jaetaan julkisesti mahdollisimman pian Areiopagi.fi-sivuston kautta.

Seminaari järjestetään 5.-6. maaliskuuta 2015 Helsingin yliopiston päärakennuksella, salissa 13. Seminaarin teemana on länsimainen aatehistoria ja sekularisaatio. Sen yhteydessä Areiopagi ja Kirjapaja julkaisevat suomenkielisen käännöskirjan Galileo tyrmässä ja muita myyttejä tieteestä ja uskonnosta (Toim. Ronald Numbers, kääntänyt Kirsi Nisula, alkuteos Harvard University Press, 2010).

Suomeksi ei ole aiemmin ollut saatavilla yhtään uskonnon ja luonnontieteen historialliseen suhteeseen keskittyvää kirjaa. Galileo tyrmässä on artikkelikokoelma tieteenhistorian saralta, jossa 25 alan tutkijaa haastavat kukin yhden myytiksi katsomansa käsityksen tieteen ja uskonnon historiasta. Artikkelit ovat akateemisesti tasokkaita, mutta populaaristi luettavia ja kiinnostavia.

Lue koko artikkeli

20.11.2014 Artikkeli,

Kiista älykkään suunnittelun liikkeestä, osa 2

Tämä on tiistaina julkaistun kirjoituksen toinen osa. Siinä Rope Kojonen esittelee väitöskirjansa aihetta, älykkään suunnittelun liikkeen teologista ja filosofista analyysia.

Kiista evoluutiosta ja kreationismista hyvän ja pahan taisteluna

Kiista älykkäästä suunnittelusta esitetään tyypillisesti eeppisenä hyvän ja pahan välisenä taisteluna. Kuten ID-kriitikko, tieteenhistorioitsija Nathaniel C. Comfort toteaa, ”antidarwinistit ja antikreationistit ovat samaa mieltä siitä, että käymme ankaraa taistelua dogmaattisten uskonnollisten fanaatikkojen ja tarkkojen, rehellisten tiedemiesten välillä.” Riippuu vain keneltä kysyy, kummat ovat niitä fanaatikkoja.Lue koko artikkeli

18.11.2014 Artikkeli,

Kiista älykkään suunnittelun liikkeestä, osa 1

Älykkään suunnittelun liike (Intelligent Design, ID) puolustaa ajatusta, että luonnonjärjestys sisältää merkkejä jonkinlaisen tuntemattoman suunnittelijan olemassaolosta ja toiminnasta. Ajatus luonnon suunnitelmallisuudesta on osa monenlaisia filosofisia ja uskonnollisia perinteitä, mutta ID-liikkeen argumentit ovat kiistanalaisia, koska liike haastaa evoluutioteorian riittävyyden. Mistä ID:ssä on sitten kyse?

Tässä kirjoituksessa esittelen hieman älykkään suunnittelun liikettä koskevaa keskustelua. Kirjoitus perustuu lektioon, jonka pidin väitöstilaisuudessani 22.10. 2014 puolustaessani väitöskirjaani Intelligent Design: A Theological and Philosophical Analysis.Lue koko artikkeli

Ylös