Suodata artikkeleita

Kaikki artikkelit

15.10.2013 Kolumni,

Hiljaisuudella ja tietämättömyydellä argumentoinnista

Tietämättömyydellä argumentoinniksi (argumentum ad ignorantiam) voidaan kutsua sellaisia argumentointimuotoja, joissa jotakin näkemystä pidetään totena sen takia, että sitä ei ole osoitettu virheelliseksi – tai virheellisenä sen takia, että näkemystä ei ole näytetty todeksi. Joskus esitetään, että tietämättömyydellä argumentointi olisi aika lailla automaattisesti huono asia. Näin yksinkertaista asia ei kuitenkaan ole.

Osa tietämättömyyteen vetoavista argumenteista on vahvoja, ja osa puolestaan heikkoja. Tietämättömyydellä argumentointi on joissain tilanteissa pätevää, ja toisissa taas selvästi virheellistä. Argumentoinnin pätevyys ja vahvuus riippuu tapauksesta.Lue koko artikkeli

17.9.2013 Kolumni,

Ovatko karismaattinen kristinusko ja ateismi samaa mieltä Jumalasta?

Voivatko ateisti ja kristitty olla samaa mieltä Jumalasta? Joskus ehkä voivat. Tämä kirjoitus kertoo yhden esimerkin.

”Jumala, anna anteeksi, että emme ole eläneet oikeaa kristityn elämää. Emme ole päivittäin parantaneet sairaita emmekä herättäneet kuolleita.”

Näin rukoili yleisön edessä eräs nuori kristitty erään suomalaisen kristillisen järjestön opiskelijaillassa muutamia vuosia sitten. Tapaus on tosi.Lue koko artikkeli

3.9.2013 Kolumni,

Fyysinen kuolemattomuus ja ikuisen elämän kaipuu

Tieteiskirjallisuudessa pohdiskellaan välillä tieteen mahdollisuuksia antaa kuolemanjälkeinen elämä tai ainakin pidentää elämää määrättömästi. Esimerkiksi Iain M. Banks kuvaa kirjassaan Surface Detail (2010, suomeksi Pintakuvio, 2012) virtuaalisia taivaita ja helvettejä, joihin mieli voidaan siirtää kuoleman jälkeen.

Mielen siirtämisen mahdollisuutta on pohdiskeltu vakavastikin, erityisesti transhumanistisessa kirjallisuudessa, jossa tieteen toivotaan täyttävän oikeastaan kaikki uskonnon perinteiset tehtävät, kuten ikuisen elämän toivon ja kauhun. Voisiko tiede siis tulevaisuudessa toteuttaa uskonnon lupauksen ikuisesta elämästä paljon luotettavammalla tavalla?Lue koko artikkeli

20.8.2013 Kolumni,

Robert Boyle: ”Antakaa luonnolle, mikä luonnolle kuuluu”

”Kemian isäksi” tituleerattu Robert Boyle (1627-1691) esitti muun muassa teologisista syistä, että tieteen tuli etsiä luonnosta lakeja, ei päämääriä. Ajatus oli uusi ja radikaali omana aikanaan. Mistä oikein oli kyse?

1600-luvun Englannissa oli alkanut erityisesti Francis Baconin tieteenfilosofian edistämänä luonnontieteiden kukoistuskausi, jonka eturintamassa myös Boyle työskenteli.Lue koko artikkeli

13.8.2013 Vieraskynä,

Vieraskynä: ”Arkeologia ei todista Raamattua oikeaksi”

Onko kristittyjen pyhä kirja Kalevalaan verrattava kokoelma epämääräisä taruja, joista arkeologiset kaivaukset eivät kerro mitään? Mitä ylipäänsä arkeologian valossa voidaan sanoa Raamatun tapahtumien historiallisuudesta? Arkeologi ja pappi Eero Junkkaala kertoo oman näkemyksensä.

Kun pidän luentoja Raamatun maan arkeologiasta, minulta kysytään usein, todistaako arkeologia Raamatun oikeaksi. Minun vastaukseni on, että ei todista.

Seuraavaksi sanon, että ei se todista vääräksikään. Tämä vaatii vähän selittämistä.Lue koko artikkeli

6.8.2013 Kirja-arvio,

Kari Kuula: Kotona kristinuskossa

Kirjassaan Kotona maailmankaikkeudessa (Ursa 2001) professori Esko Valtaoja heitti haasteen: kirjoittakoon joku uskovainen kirjan nimeltä Kotona kristinuskossa! Mainitsematta suoraan Valtaojaa tai hänen ehdotustaan dosentti Kari Kuula on vastannut haasteeseen ja kirjoittanut juuri tämännimisen kirjan (Kirjapaja 2012). Teoksessa käsitellään muun muassa monia mielenkiintoisia uskon ja tieteen yhteensopivuuteen liittyviä kysymyksiä.

Takakannen mukaan kirja pyrkii muun muassa vastaamaan seuraavaan kysymykseen: ”Voiko älyllinen ihminen ollenkaan kokea oloaan kotoisaksi kristinuskossa?”Lue koko artikkeli

29.7.2013 Kolumni,

Tarvitseeko moraali tuekseen uskontoa?

Jos Jumalaa ei ole, onko kaikki sallittua? Vai onko kaikki sallittua, jos Jumala on?

Kysymys uskonnon ja moraalin suhteesta on hyvin monitahoinen ja se on herättänyt paljon keskustelua jo Platonin ajoista alkaen. Kysymystä voidaan lähestyä useista eri näkökulmista. Ensinnäkin voidaan kysyä tekeekö uskonnollisuus tai uskonnottomuus ihmisistä jotenkin parempia (motivaatiota koskeva kysymys).

Lue koko artikkeli

2.7.2013 Ajankohtaista,

Areiopagi lomailee heinäkuun ajan

Areiopagin julkaiseminen taukoaa miltei koko heinäkuun ajaksi. Seuraava kirjoitus ilmestyy 30. 7. 2013.

Sillä välin kehotamme lukijoitamme vaikkapa kertaamaan jo ilmestyneitä kirjoituksia. Niistä viisi suosituinta Facebookin jakojen ja tykkäysten perusteella ovat olleet seuraavat:Lue koko artikkeli

Ylös