Suodata artikkeleita

Kaikki artikkelit

15.4.2014 Kirja-arvio,

Ateismia puolustamassa – Herman Philipse: God in the Age of Science.

Siitä huolimatta, että valtaosa nykyaikaisista analyyttisista filosofeista on joko ateisteja tai agnostikkoja, ateismin seikkaperäisiä filosofisia puolustuksia ilmestyy varsin harvoin.

Kuluneen vuosikymmenen aikana on ilmestynyt vain muutama raskaan sarjan teos, joihin lukeutuvat esimerkiksi Nicholas Everittin The Nonexistence of God (2004), Graham Oppyn Arguing About Gods (2006), Jordan Howard Sobelin Logic and Theism (2004) ja John Schellenbergin The Wisdom to Doubt (2007).Lue koko artikkeli

8.4.2014 Kirja-arvio,

John Lennox: Tähtäimessä Jumala – Miksi uusateistit osuvat harhaan?

Suomeen tässä kuussa saapuva Oxfordin matematiikan professori John Lennox on myös vakaumuksellinen kristitty ja tunnettu uskon puolustaja. Uusi Tie julkaisee suomeksi Lennoxin uuden kirjan, ja Areiopagi.fi julkaisee siitä nyt ensimmäisen suomenkielisen esittelyn.

John Lennox on Oxfordin yliopiston matematiikan professori, joka on käynyt paljon julkista keskustelua uusateistien kanssa uskonnon ja tieteen sekä teismin (tarkemmin kristinuskon) ja ateismin suhteesta. Kirja on hänen laajempi vastineensa käymiinsä debatteihin Richard Dawkinsin ja Christopher Hitchensin kanssa. Kirjan suomenkielisessä nimessä (engl. Gunning for God: Why the New Atheists are Missing the Target) on hyödynnetty hauskasti Dawkinsin kirjan Jumalharha nimeä. Tämän kirjan pääargumentti on nimittäin juuri se, että uusateistit tekevät ensin Jumalasta harhan, jota sitten tähtäilevät.Lue koko artikkeli

18.3.2014 Kirja-arvio,

Esko Valtaoja: Kaiken käsikirja – mitä jokaisen tulisi tietää

Avaruustähtitieteen professori Esko Valtaoja on kirjoittanut kirjan Kaiken käsikirja – mitä jokaisen tulisi tietä (Ursa 2012). Luonnontieteen sijaan kirja keskittyy paljolti Valtaojan omiin filosofisiin näkemyksiin kosmoksen, ihmisen, uskonnon ja hengen olemuksesta. Selvää eroa luonnontieteen tulosten ja Valtaojan tekemien filosofisten tulkintojen välillä ei tehdä.
Tässä arviossa tarkoitukseni on auttaa tämän eron näkemisessä ja tasapainottaa Valtaojan rakentamaa kuvaa.Lue koko artikkeli

11.3.2014 Vieraskynä,

Vieraskynä: Uskonto ja luonnontieteet -keskustelu ja ekoteologia

Sana ekoteologia tuo ihmisten mieleen hivenen erilaisia mielikuvia. Joku ajattelee, että kyse on vahvan ideologisesta ”luonnonsuojeluteologiasta”. Toinen näkökulma tavoittaa ekoteologian laajemman luonteen, eli ylipäätään luonnon maailman ja sen arvon pohdinnan. Rajaviiva ekoteologian ja ”luonnon teologian” (theology of nature) välillä on häilyvä, ja näitä kahta termiä käytetään joskus synonyymeinä.  Tämä kirjoitus keskittyy näiden kahden alan rajapintaan.Lue koko artikkeli

18.2.2014 Kolumni,

Litteän Maan myytti: Keskiajan kirkko tiesi Maan palloksi viimeistään 700 vuotta ennen Kolumbusta

Yleisen käsityksen mukaan keskiajan Eurooppa uskoi Maan olevan muodoltaan litteä. Harhaluuloa piti yllä katolinen kirkko, joka kielsi ankarasti vaihtoehtoisten teorioiden tutkimisen ja pyrki torpedoimaan Kolumbuksen löytöretket. Niinpä Kolumbuksen miehistökin oli nousta kapinaan, kun viikot Atlantilla kuluivat, eikä maata näkynyt. Kohtahan alukset syöksyisivät alas maailman reunalta!

Nämä tarinat tuntee meistä jokainen. Jotkut ovat saattaneet lukea ne totena jopa koulukirjoistaan.

Vastoin monien luuloa kertomukset keskiajan litteästä Maasta ovat puhtaita myyttejä: väärinkäsityksiä ja fantasiaa. Todellisuudessa eurooppalaiset oppineet eivät kadottaneet eivätkä sensuroineet antiikin filosofien tietoa Maan pallomaisesta muodosta.Lue koko artikkeli

11.2.2014 Dialogi,

Taikuridialogi: Miksi uskon/en usko ihmeisiin?

Uskooko taikuri ihmeisiin? Toinen uskoo, toinen ei. Paavilainen propagandisti ja jääräpäinen naturalisti kohtaavat keskustelussa yliluonnolliseen uskomisen oikeutuksista. Areiopagi.fi julkaisee Emil Antonin ja Sami Lahtisen välisen kolmikierroksisen kirjeenvaihdon ajalta 6.1.–9.2.2014.

Lue koko artikkeli

4.2.2014 Vieraskynä,

Voiko Jumalasta puhua mielekkäästi?

Vaikka ateismin eli jumalankieltämisen haaste on melkoinen ei pelkästään kristityille vaan kaikkien muidenkin uskontojen edustajille, monessa mielessä vieläkin hankalampi ja tyrmäävämpi on modernin filosofian väite siitä, että koko Jumalasta puhuminen itsessään on mieletöntä.

Kun agnostikot pohdiskelevat huolellisesti sitä, voisivatko he uskoa Jumalaan millään ehdoilla ja jos voisivat, löytyisikö siihen mitään varmaa pohjaa, ja ateistit (kuten vaikkapa Richard Dawkins) arvostelevat mennen tullen jumalauskosta johtuvia kauheuksia kuten vaikkapa uskonsotia tai sisäisiä pelkoja, se mikä on yhteistä heille ja Jumalaan uskoville on se, että tuota väittelyä ja pohdiskelua pidetään ainakin järkevänä ja mahdollisena.Lue koko artikkeli

Ylös