Kirkkoisät moni tuntee, mutta keitä olivat kirkkoäidit? Muun muassa marttyyreja, orjia ja yläluokan rouvia. Dosentti Anni Maria Laato valaisee vieraskynässä tätä myöhäisantiikin tutkimuskenttää, sen haasteita ja moninaisia löytöjä.

Kirkkoäideiksi voidaan kutsua kaikkia niitä naisia, jotka toimivat aktiivisesti kirkossa myöhäisantiikin aikana (n. 100-500). Määritelmä on aika väljä. Tunnemme monia, keskenään hyvin erilaisia naisia, jotka ovat eläneet kirkon jäseninä ja vieneet kristinuskon sanomaa eteenpäin. He elivät aikana, jolloin kristinusko levisi nopeasti ja sen asema Rooman valtakunnassa muuttui vähemmistöstä enemmistöksi. Tässä ympäristössä he loivat uusia tapoja toimia ja ilmaista uskoaan.Lue koko artikkeli

Tunnetun juutalaisen sanonnan mukaan ”Mooseksen ja Mooseksen ohella ei ole ollut koskaan ketään Mooseksen kaltaista”. Sananparren ensimmäinen ”Mooses” viittaa Raamatun profeettaan ja jälkimmäinen Maimonideeseen.

Maimonideen asettaminen juutalaisuuden suurimman profeetan rinnalle korostaa hänen tärkeää asemaansa juutalaisen kansan historiassa ja juutalaisessa ajattelussa. Maimonideen kirjoitukset ovat elintärkeä osa juutalaisen ajattelun ja intellektuaalisen kulttuurin kaanonia ja sen syvintä ydintä.Lue koko artikkeli

Determinismi, molinismi ja avoin teismi. Kuulostaako ihan heprealta? Visainen onkin Jumalan kaikkitietävyyden, kaikkivaltiuden ja ihmisen tahdonvapauden suhde, joihin termit liittyvät. Kuuntele Areiopagin podcastin kolmas jakso alta.

Luterilaisuuteen kuuluu teologinen ajatus, että ihminen ei voi valita pelastusta, vaan asia on Jumalan käsissä. Perinteisen teologisen jumalakäsityksen mukaan ylipäätään maailmanhistoria on joko alusta loppuun Jumalan tiedossa tai Jumalan ennalta määräämä. Näyttää siis siltä, että tieteen ohella myös teologia uhkaa vapaata tahtoa. Vaihtoehtoina on joko tinkiä vapaan tahdon luonteesta tai Jumalan kontrollista maailman tapahtumista. Vai onko?Lue koko artikkeli

David Humen mukaan ihmeisiin ei ole järkevää uskoa, sillä luonnollinen selitys on aina parempi. Vesa Palosen mukaan Humen päättelyssä on todettu vakavia virheitä, ja nyt hän aikoo osoittaa niitä lisää.

Aiemmassa artikkelissani ihmeiden uskottavuudesta kävimme todennäköisyyslaskennan keinoin läpi David Humen väitettä siitä, että ihmeisiin ei pitäisi uskoa. Humehan väitti, että tavallisten tapahtumien suuri määrä riittää kumoamaan suurin piirtein kaikki mahdolliset todisteet epätavallisen tapahtuman puolesta. Lue koko artikkeli

Reformaatio eli uskonpuhdistus vaikutti 1500-luvulta lähtien syvällisesti eurooppalaiseen hengenelämään. Suomessa on totuttu arvostamaan luterilaisuuden myönteistä merkitystä kansansivistykselle ja opinkäynnille. Kansainvälisessä vertailussa reformaation sivistyksellinen merkitys on kuitenkin mutkikas, kirjoittaa vieraskynässä professori Risto Saarinen.

Tässä kirjoituksessa tarkastelen yliopistoja tieteen identiteetin muodostajina. Reformaation juhlavuoden 2017 merkeissä liitän tarkasteluni eurooppalaisiin uskonreformeihin. Pääpainoni on silti niin kutsutun sivistysyliopiston esittelyssä.Lue koko artikkeli

Kognitiivisen uskonnontutkimuksen edustajat väittävät, että uskonto on luonnollista. Ihmislajin peruspsykologia ja ihmismielen evoluutiohistoria selittävät, miksi meillä on taipumus uskoa esimerkiksi Jumalaan, sieluihin ja kuolemanjälkeiseen elämään.

Apostoli Paavalia seuraten myös monet teologit ovat esittäneet, että ihminen luonnostaan tiedostaa Jumalan olevan olemassa. Tekeekö kognitiotiede uskomisesta irrationaalista vai tukeeko se teologista käsitystä jumalauskon luonnollisuudesta? Näitä kysymyksiä pohtivat podcastissamme tänään Lari Launonen ja Aku Visala.Lue koko artikkeli

Kopiokone, kello, kirja ja näytelmä. Tekevätkö historian monet kielikuvat oikeutta luomakunnalle sellaisena kuin Jumala sen loi? Kuinka Jumalan kaitselmus liittyy luomiseen? Lars Ahlbäck arvioi vieraskynässä näitä aiheita käsittelevän teoksen.

Luominen on keskeinen opinkappale kristinuskossa. Perinteinen opetus siitä on kuitenkin yllättävän vähän tunnettu. Keskustelu aiheesta jättääkin monesti toivomisen varaa.Lue koko artikkeli

Jean-Paul Sartre oli yksi 1900-luvun kuuluisimmista ateisteista.

Tämä lause näyttää melko yksinkertaiselta. Mutta ateisti-sanan merkitys siinä ei ole yksinkertainen.

Vuonna 1945 Sartre julisti, että eksistentialismi oli yksi humanismin muoto – se oli näky urheasta, uudesta, jumalattomasta maailmasta. Pitäessään kuuluisan luentonsa tuon vuoden lokakuussa Pariisin Club Maintenantilla Sartre oli 40-vuotias. Julistus yllätti hänen tuttavansa, sillä edeltävät kaksi vuosikymmentä Sartre oli toistuvasti ilmaissut halveksivansa humanismia, jonka optimismi ihmisyyttä ja ihmisen arvoa kohtaan oli hänen mielestään väärää.Lue koko artikkeli

Nyt se on vihdoin täällä. Areiopagin podcastin ensimmäisessä jaksossa Lari Launonen ja Aku Visala porautuvat vapaan tahdon ongelmaan.

Kuten itse verkkolehtemmekin, niin myös Areiopagin podcast on yhdistelmä teologiaa, filosofiaa ja tieteitä. Se käsittelee ihmiskunnan ikuisia ”suuria kysymyksiä”, kuten Jumalan olemassaoloa, moraalin perustaa, vapaata tahtoa, maailman syntyä ja kehitystä sekä uskonnon hyviä ja pahoja puolia. Toisaalta aiheet koskevat ajankohtaisia kysymyksiä, joihin tutkimus on lähivuosina tuonut uusia näkökulmia.Lue koko artikkeli

Jos Jumala on olemassa ja hän on hyvä, miksi hän sallii pahan olemassaolon? Voiko Jumala olla olemassa, jos pahaa on olemassa? Tämä niin sanottu kärsimyksen ongelma on askarruttanut ihmiskuntaa läpi vuosisatojen. Ongelmaan on yritetty vastata monin tavoin, mutta lähes kaikki vastaukset ovat keskittyneet ihmisten kokemaan kärsimykseen. Michael Murray pohtii sen sijaan asiaa eläinten kärsimyksen näkökulmasta kirjassaan Nature Red in Tooth and Claw.Lue koko artikkeli

Luonnontieteilijät, teologit ja muut uskonnosta kiinnostuneet kokoontuvat joka kesä viikoksi kauniille saarelle USA:n itärannikolla. Tänä vuonna teemana oli ilmastonmuutos.

IRAS eli Institute for Religion in an Age of Science perustettiin jo 1950-luvulla. Järjestön tavoitteena on tuoda yhteen erilaisia voimia, jotta maailman merkittäviä ongelmia voitaisiin lievittää. Atlantin rannikolla (New Hampshire/Maine) sijaitseva Star Island on ollut järjestön kesäkonferenssien näyttämönä jo vuosikausia. Lue koko artikkeli

Zoë Lehmann Imfeld väitteli teologian tohtoriksi aiheenaan viktoriaaniset kauhutarinat. Nyt hän työskentelee Euroopan avaruusjärjestön poikkitieteellisessä projektissa. Mitä ihmettä kirjallisuudentutkimuksella, teologialla ja avaruustutkimuksella on tekemistä keskenään?

Olet kirjoittanut kirjan viktoriaanisista kummitusjutuista ja teologiasta. Kombinaatio voi kuulostaa hieman erikoiselta. Mitä opetettavaa 1800-luvun kummituksilla on nykypäivän ihmisille – tai teologeille?

Viktoriaanisen ajan kiinnostuneisuus aaveisiin on hyvin lähellä omaa kulttuurimaisemaamme, ehkä enemmän kuin osaamme odottaakaan. Nämä tarinat ovat täynnä sankareita, jotka ovat ”nykyaikaisia” ja ”tieteellisiä” ajattelussaan. He ovat kaikki vakuuttuneita siitä, että maailmassa on hyvin vähän sellaista, jota he eivät osaa selittää. Tarinat käsittelevät usein sitä, mitä päähenkilöille tapahtuu, kun he kohtaavat jotain, mille ei oikein tahdo löytyä selitystä. Heidän on tarkasteltava uudelleen maailmankuvaansa tavalla, joka ottaa huomioon uudet kokemukset.Lue koko artikkeli

Jos satunnaiselta suomalaiselta kysyttäisiin, mikä hänen mielestään muodostaa vakavimman älyllisen haasteen teistiselle jumalauskolle, todennäköinen vastaus saattaisi olla ”tieteellinen maailmankuva”, ”pahan ongelma” tai jokin muu vastaava.

Et luultavasti kuitenkaan odottaisi hänen argumentoivan: ”On olemassa matemaattisia objekteja, joita Jumala ei olisi voinut luoda. Jos teismi on tosi, niin kaikki Jumalasta erillinen on luotua. Siispä teismi ei ole tosi.”Lue koko artikkeli