Suodata artikkeleita

Kaikki artikkelit

7.1.2014 Vieraskynä,

Vieraskynä: ”Ilman Jumalaa ei ole objektiivista moraalia”

Viattoman ihmisen kiduttaminen huvin vuoksi on väärin aina ja kaikkialla. Suurin osa ihmisistä on samaa mieltä tämän väitteen kanssa. Mutta mitä tekemistä sillä on Jumala-uskon kanssa?

”Jos Jumalaa ei ole olemassa, kaikki on sallittua”. Kosmologian professori Kari Enqvist kommentoi tätä Fjodor Dostojevskin Karamazovin veljesten kuuluisaa ajatusta Vanhan kirjallisuuden päivillä viime kesänä.Lue koko artikkeli

31.12.2013 Ajankohtaista,

Vuoden suosituimmat artikkelit – ja mitä seuraava vuosi tuo tullessaan?

Areiopagin ensimmäinen vuosi on pulkassa ja on aika luoda arvioiva katse taaksepäin eli listata vuoden kohokohtia!

Mikä on puhuttanut eniten sivustolla? Mikä on luetuin kirjoitus? Mistä kirjoituksesta on tykätty eniten? Kenen vieraskynäilijän artikkelia on luettu eniten? Seuraavassa näiden kategorioiden suosituimmat postaukset. Lisäksi lopussa listaus kaikista vuoden aikana ilmestyneistä artikkeleista.Lue koko artikkeli

19.12.2013 Kolumni,

Onko joulu sittenkin alunperin kristillinen juhla?

Tähän vuodenaikaan suomalaiset mitä luultavimmin kohtaavat väitteen, että joulukuun 25. päivä on kristillisen joulun sijaan alunperin pakanallinen juhla. Keskitalven juhla, jonka kristinusko on omaksunut itselleen antiikin uskonnoista houkutellakseen lisää jäseniä kirkkoon. Onko väite tosi?

Pitkään tätä ”uskonnonhistoriallista hypoteesia” joulun alkuperästä on pidetty lähes itsestäänselvästi totena. Kuitenkin viime vuosikymmenien historiantutkimuksessa se on kohdannut vakavia haasteita, luultavasti jopa voittajansa.Lue koko artikkeli

3.12.2013 Kirja-arvio,

Kari Enqvist: Uskomaton matka uskovien maailmaan

Kosmologian professori Kari Enqvist tarjoaa ajatuksensa uskonnosta otettavaksi tai jätettäväksi kuin metsästä löytyneen ”eriskummallisen kukkasen”.

Teos ei ole uskonnontutkimus vaan matkakertomus, jossa Enqvist pohtii omaa uskonnottomuuttaan suhteessa uskontoihin. Kirjaan mahtuu monenlaista aineistoa kaunokirjallisuutta lähentyvistä kuvailuista uskontokriittiseen argumentaatioon. Enqvistillä on selviä kirjailijan lahjoja ja monet kuvauksista ovat mieleenpainuvia, mutta millaisia kirjan argumentit ovat?Lue koko artikkeli

26.11.2013 Vieraskynä,

Galilei, inkvisitio ja tieteenhistoria

Nykykäsityksen mukaan tieteen ja uskonnon välillä tapahtuneet kiistat ovat moninaisia eikä esimerkiksi Galileo Galilein (1564–1642) ja inkvisition keskinäistä välienselvittelyä voida pitää yleisenä merkkinä 1600-luvun tieteen ja uskonnon vastakkainasettelusta.Lue koko artikkeli

19.11.2013 Kolumni,

Onko ihmisluontoa olemassa?

Onko olemassa ihmisluontoa ja jos on, niin millainen se on? Kuluneen 2500 vuoden aikana on tuskin ollut sellaista filosofia, joka ei olisi ottanut kantaa tähän kysymykseen. Viimeisen 150 vuoden aikana ihmisluonnosta on tullut myös luonnontieteellinen kysymys.Lue koko artikkeli

12.11.2013 Kirja-arvio,

Tapio Puolimatka: Viisauden ja tiedon aarteet Kristuksessa

Professori Tapio Puolimatka on kirjoittanut jälleen kirjan, jonka tavoitteesta ei kunnianhimoa puutu: tarkoitus on vertailla kristinuskoa, länsimaista naturalismia sekä islamia ja argumentoida, että kristinusko on ollut näistä vaihtoehdoista suosiollisin eräille ihmiskunnan eniten arvostamille ilmiöille.

Puolimatka ei ole populaareissa kirjoissaan juuri jarruttelua harrastanut, vaan on ollut avoimesti jotain mieltä. Niin nytkin: Viisauden ja tiedon aarteet Kristuksessa (Aikamedia, 2013) on lyhyesti sanottuna aatehistoriallinen syväluotaus, joka väittää kristinuskon olleen ei ainoa, mutta kuitenkin välttämätön tekijä nykymuotoisen demokratian, tieteen ja ihmisoikeuksien (erityisesti naisen ja lapsen aseman) kehittymisessä. Nämä ovat ilmiöitä, joiden asema länsimaissa on ollut käytännössä kyseenalaistamaton ja joille eniten oikeutta tekevä katsomus selviytyy voittajana maailmankatsomusten kantamien hedelmien vertailusta.Lue koko artikkeli

29.10.2013 Vieraskynä,

Vieraskynä: ”Mahdottoman osoittaminen”

Millaiset päätelmät Jumalan olemassaolon puolesta tai sitä vastaan voivat olla oikeutettuja? Tänään vieraskynässä Ilmari Hirvonen pohtii kysymystä ateistis-agnostisesta näkökulmasta.

Kuuluisa taikuri ja skeptikko James Randi on tehnyt tunnetuksi lausahduksen “one cannot prove a negative” eli karkeasti suomentaen “kieltoa ei voi todistaa”. Randin mukaan on siis mahdotonta osoittaa, että jokin ei ole totta.Lue koko artikkeli

22.10.2013 Kolumni,

Mitä on tietäminen?

Sokrates kiusasi oppilaitaan väittämällä, että hän tietää vain yhden asian: sen ettei tiedä mitään. Onko ihmisen tieto todellakin näin puutteellista? Vai voimmeko oikeasti tietää jotakin enemmän?

Vanhan määritelmän mukaan tieto on perusteltu tosi uskomus. Nykyään tätä määritelmää pidetään kuitenkin ongelmallisena. Yhtenä syynä tähän on Edmund Gettierin havainto, jonka mukaan henkilöllä voi olla perusteltu tosi uskomus, joka ei kuitenkaan ole tietoa. Tällaisia tilanteita kutsutaan Gettier-tapauksiksi ja niiden luonne on seuraavanlainen.Lue koko artikkeli

15.10.2013 Kolumni,

Hiljaisuudella ja tietämättömyydellä argumentoinnista

Tietämättömyydellä argumentoinniksi (argumentum ad ignorantiam) voidaan kutsua sellaisia argumentointimuotoja, joissa jotakin näkemystä pidetään totena sen takia, että sitä ei ole osoitettu virheelliseksi – tai virheellisenä sen takia, että näkemystä ei ole näytetty todeksi. Joskus esitetään, että tietämättömyydellä argumentointi olisi aika lailla automaattisesti huono asia. Näin yksinkertaista asia ei kuitenkaan ole.

Osa tietämättömyyteen vetoavista argumenteista on vahvoja, ja osa puolestaan heikkoja. Tietämättömyydellä argumentointi on joissain tilanteissa pätevää, ja toisissa taas selvästi virheellistä. Argumentoinnin pätevyys ja vahvuus riippuu tapauksesta.Lue koko artikkeli

Ylös