Suodata artikkeleita

Kaikki artikkelit

3.9.2013 Kolumni,

Fyysinen kuolemattomuus ja ikuisen elämän kaipuu

Tieteiskirjallisuudessa pohdiskellaan välillä tieteen mahdollisuuksia antaa kuolemanjälkeinen elämä tai ainakin pidentää elämää määrättömästi. Esimerkiksi Iain M. Banks kuvaa kirjassaan Surface Detail (2010, suomeksi Pintakuvio, 2012) virtuaalisia taivaita ja helvettejä, joihin mieli voidaan siirtää kuoleman jälkeen.

Mielen siirtämisen mahdollisuutta on pohdiskeltu vakavastikin, erityisesti transhumanistisessa kirjallisuudessa, jossa tieteen toivotaan täyttävän oikeastaan kaikki uskonnon perinteiset tehtävät, kuten ikuisen elämän toivon ja kauhun. Voisiko tiede siis tulevaisuudessa toteuttaa uskonnon lupauksen ikuisesta elämästä paljon luotettavammalla tavalla?Lue koko artikkeli

20.8.2013 Kolumni,

Robert Boyle: ”Antakaa luonnolle, mikä luonnolle kuuluu”

”Kemian isäksi” tituleerattu Robert Boyle (1627-1691) esitti muun muassa teologisista syistä, että tieteen tuli etsiä luonnosta lakeja, ei päämääriä. Ajatus oli uusi ja radikaali omana aikanaan. Mistä oikein oli kyse?

1600-luvun Englannissa oli alkanut erityisesti Francis Baconin tieteenfilosofian edistämänä luonnontieteiden kukoistuskausi, jonka eturintamassa myös Boyle työskenteli.Lue koko artikkeli

13.8.2013 Vieraskynä,

Vieraskynä: ”Arkeologia ei todista Raamattua oikeaksi”

Onko kristittyjen pyhä kirja Kalevalaan verrattava kokoelma epämääräisä taruja, joista arkeologiset kaivaukset eivät kerro mitään? Mitä ylipäänsä arkeologian valossa voidaan sanoa Raamatun tapahtumien historiallisuudesta? Arkeologi ja pappi Eero Junkkaala kertoo oman näkemyksensä.

Kun pidän luentoja Raamatun maan arkeologiasta, minulta kysytään usein, todistaako arkeologia Raamatun oikeaksi. Minun vastaukseni on, että ei todista.

Seuraavaksi sanon, että ei se todista vääräksikään. Tämä vaatii vähän selittämistä.Lue koko artikkeli

6.8.2013 Kirja-arvio,

Kari Kuula: Kotona kristinuskossa

Kirjassaan Kotona maailmankaikkeudessa (Ursa 2001) professori Esko Valtaoja heitti haasteen: kirjoittakoon joku uskovainen kirjan nimeltä Kotona kristinuskossa! Mainitsematta suoraan Valtaojaa tai hänen ehdotustaan dosentti Kari Kuula on vastannut haasteeseen ja kirjoittanut juuri tämännimisen kirjan (Kirjapaja 2012). Teoksessa käsitellään muun muassa monia mielenkiintoisia uskon ja tieteen yhteensopivuuteen liittyviä kysymyksiä.

Takakannen mukaan kirja pyrkii muun muassa vastaamaan seuraavaan kysymykseen: ”Voiko älyllinen ihminen ollenkaan kokea oloaan kotoisaksi kristinuskossa?”Lue koko artikkeli

29.7.2013 Kolumni,

Tarvitseeko moraali tuekseen uskontoa?

Jos Jumalaa ei ole, onko kaikki sallittua? Vai onko kaikki sallittua, jos Jumala on?

Kysymys uskonnon ja moraalin suhteesta on hyvin monitahoinen ja se on herättänyt paljon keskustelua jo Platonin ajoista alkaen. Kysymystä voidaan lähestyä useista eri näkökulmista. Ensinnäkin voidaan kysyä tekeekö uskonnollisuus tai uskonnottomuus ihmisistä jotenkin parempia (motivaatiota koskeva kysymys).

Lue koko artikkeli

2.7.2013 Ajankohtaista,

Areiopagi lomailee heinäkuun ajan

Areiopagin julkaiseminen taukoaa miltei koko heinäkuun ajaksi. Seuraava kirjoitus ilmestyy 30. 7. 2013.

Sillä välin kehotamme lukijoitamme vaikkapa kertaamaan jo ilmestyneitä kirjoituksia. Niistä viisi suosituinta Facebookin jakojen ja tykkäysten perusteella ovat olleet seuraavat:Lue koko artikkeli

25.6.2013 Vieraskynä,

Onko luonnontiede ratkaissut tietoisuuden ongelman?

Tietoisuudentutkimus on viime vuosina noussut tärkeäksi poikkitieteelliseksi tutkimusalaksi. Monet luonnontieteellisesti suuntautuneet tutkijat ajattelevat, että tietoisuus näyttää arvoituksellisemmalta kuin mitä se on. Luonnontieteillä – erityisesti aivotutkimuksella – on merkitystä tietoisuuden tutkimuksessa, mutta tulosten tulkinta edellyttää myös filosofisia oletuksia ja teorioita.Lue koko artikkeli

18.6.2013 Kolumni,

Luonnontieteen jättiläiset seisoivat teologian jättiläisten harteilla

Tieteelliseksi vallankumoukseksi kutsuttu ilmiö ajoitetaan 1500-1700-luvun varhaismoderniin Eurooppaan. Populaarit käsitykset saattavat antaa ymmärtää, että vallankumouksen lähtölaukaus oli renessanssiaikana alkanut vapautuminen uskonnon kahleista. Läpimurron viimeisteli valistuksen järjen voittokulku, jolloin sivistynyt maailma puhkesi kukkaansa. Oliko todella näin?

Viime vuosikymmeninä on tutkittu paljon tieteellisen vallankumouksen filosofisia edellytyksiä ja luonnontieteiden pioneerien omia näkemyksiä aiheesta. Tulokset ovat yllättäviä.Lue koko artikkeli

11.6.2013 Kolumni,

Jumala parturissa – leikkaako Occamin partaveitsi Jumalan pois?

Occamin partaveitsi on 1300-luvulla eläneen Wilhelm Occamilaisen nimeä kantava periaate, jonka mukaan selitysten ei tulisi olettaa enempää asioita, kuin on tarpeellista. Partaveitsi siis leikkaa turhat pois ja siistii tarpeellisen.

Toisinaan Occamin partaveistä käytetään myös perusteluna Jumalan olemassaoloon uskomista vastaan. Tällöin Jumalan katsotaan olevan tarpeeton tai ainakin liian monimutkainen selitys, jonka järkevä ajattelija leikkaisi pois yksinkertaisempien tilalta.

Leikkaako partaveitsi Jumalan todella pois? Klassisen partaveitsen turvallinen käyttö vaatii huolellisuutta, sillä terävällä veitsellä viiltää helposti haavan. Ennen kuin Jumala istutetaan parturin tuolille, täytyy siis tutustua hieman työvälineeseen.Lue koko artikkeli

3.6.2013 Kolumni,

Mitä on olla kaikkitietävä?

Kristinuskon käsitystä Jumalasta kritisoidaan toisinaan sisäisestä ristiriitaisuudesta. Tällöin väitetään, etteivät kristillisen Jumalan ominaisuudet ole yhteensopivia keskenään. Kuinka esimerkiksi yksi ja yksinkertainen Jumala voi olla samaan aikaan yksi olemus, mutta kolme persoonaa? Entä kuinka Jumala, joka on ajan ulkopuolella, voi tietää ajassa olevien tapahtumien järjestyksen ja vaikuttaa oikealla hetkellä?

Lue koko artikkeli

28.5.2013 Vieraskynä,

Näin derivaatan keksijä päätteli Jumalan olemassaolon

Miten differentiaalilaskennan keksijä ja yksi historian maineikkaimmista filosofeista laati maailmamme piirteistä Jumalan olemassaoloon johtavan argumenttinsa? Miksi se oli unohdettuna parisataa vuotta ja miksi se heräsi eloon? Entä voiko Ockhamin partaveitsi viipaloida argumentin jälleen unholaan? Näitä asioita käsitellään seuraavassa artikkelissa.

Lue koko artikkeli

Ylös