Suodata artikkeleita

Kaikki artikkelit

27.4.2016 Artikkeli,

Ääretön kaikkivaltias on yksinkertainen kaikkivaltias

Eilinen artikkelini ensimmäinen osa käsitteli Richard Swinburnen näkemystä luonnontieteellisten ja persoonallisten selitysten prioritodennäköisyyden kriteereistä. Tänään toisessa osassa perehdymme siihen, miten Swinburnen mukaan Jumala on persoonallisista selityksistä priorisesti kaikkein yksinkertaisin.

Tämän osoittaakseen Swinburne ottaa tarkastelunsa lähtökohdaksi ihmiselle tutun persoonan käsitteen ja laajentaa sen eri ominaisuuksia niin, että päädytään käsitteeseen, jonka useimmat ihmiset tunnistavat intuitiivisesti juuri Jumalaksi. Koska harva fysikalistikaan haluaa kokonaan kieltää persoonallisten selitysten lähtökohtaista mielekkyyttä – vaikka pitäisikin niitä lopulta materiaan palautuvina – saadaan Jumala näin tuotua ihmiselle luontevaan selitysapparaattiin mukaan yhdeksi vaihtoehdoksi.Lue koko artikkeli

26.4.2016 Artikkeli,

Tästä syystä Jumala on yksinkertainen persoonallinen selitys

Vaikka Jumala tietää kaikki todet väitteet ja kykenee toteuttamaan kaiken loogisesti mahdollisen, hän on yksinkertaisin kuviteltavissa oleva persoona. Juuri yksinkertaisuus tekee Jumalasta sellaisen maailman piirteitä selittävän hypoteesin, joka mahdollistaa hänestä puhumisen muutenkin kuin henkilökohtaisena kokemuksena, ainakin jos Richard Swinburnelta kysytään.

Aiemmin tänä vuonna esittelin englantilaisen filosofin Richard Swinburnen hypoteesia teismistä ja siihen liittyvää ennustusvoiman käsitettä. Toinen Swinburnen näkemykselle keskeinen käsite on jumalahypoteesin ennakkouskottavuus eli prioritodennäköisyys. Juuri tähän todennäköisyyteen liittyy keskeisesti myös käsitys hypoteesin yksinkertaisuudesta, joka on Swinburnelle tärkein prioritodennäköisyyttä määrittävä kriteeri. (Yksinkertaisuutta selityksen hyveenä on aiemmin Areiopagilla käsitellyt myös Otto Pellinen Occamin partaveitsen näkökulmasta.)Lue koko artikkeli

19.4.2016 Vieraskynä,

Neutraaliudesta, normeista ja niqabeista

Pari kuukautta sitten Helsingin kaupungin toimintaohjeet aiheuttivat moninaisuuskeskustelussa pienimuotoista kohua, kun kaupungin työntekijöille tarkoitetut pukeutumisäännöt tulivat yleisemmin tunnetuksi. Kaupunki edellyttää, että työntekijöiden vaatteet täyttävät hygienia- ja turvallisuusvaatimukset, mikä rajoittaa sairaaloissa, keittiöissä ja yleisissä puistoissa työskentelevien henkilöiden pukeutumista.

Muissa työympäristöissä ollaan kuitenkin joustavia, ja käytännössä esimerkiksi kaupungin päiväkodeissa työskentelevät lastentarhanopettajat voivat halutessaan pukeutua niqabiin. Niqab on huntu, joka peittää kokon kehon ja kasvot siten, että vain silmien ympärillä oleva alue jää paljaaksi.Lue koko artikkeli

12.4.2016 Artikkeli,

Veljeä ei jätetä – Heimomieli ja uskonnollinen väkivalta

Kuulin tätä tekstiä kirjoittaessani Belgiassa tapahtuneista terrori-iskuista. Pariisin iskujen viikolla pidin yliopistolla seminaaria kognitiivisista ja evolutiivisista näkökulmista uskonnolliseen väkivaltaan. Eräs tuttavani toimii diplomaattina Turkissa, Ankarassa. Kuluneen vuoden aikana hänen on pitänyt useita kertoja vakuutella ystävilleen sosiaalisen median välityksellä olevansa aivan kunnossa.

Pariisin, Ankaran ja Belgian terrori-iskuja seuratessani olen huomannut, kuinka omat tutkimusaiheeni voisivat auttaa ymmärtämään viimeaikaista terrorismia ja väkivaltaa. Olen tutkinut kognitiivista uskontotiedettä, käsityksiä ihmisluonnosta ja hyväksyvän tunnustamisen teorioita. Näistä ei olekaan niin pitkä matka käytännön elämään, kuin olin aiemmin kuvitellut.Lue koko artikkeli

5.4.2016 Vieraskynä,

Usko, tieto, arvot, elämän mieli

Ihminen on läpi koko olemassaolonsa etsinyt omien ajallisten ja paikallisten rajojensa ulkopuolelta elämän mieltä ja merkitystä. Hän on kurkottanut tuonpuoleisuuteen, josta hän on aavistellut tämän elämän syvimpien tarkoitusten avautuvan.

Kaikki se, mitä ihmisen ja ihmiskunnan vaiheista tiedetään, viittaa siihen, että uskonnollisuus – missä muodossa se sitten ilmeneekin – kuuluu lajimme luontoon.  Mutta ihminen on myös halunnut tietää, ymmärtää, laatia selityksiä siitä, mitä on näiden rajojen sisäpuolella. Hän on toisin sanoen halunnut harjoittaa sitä toimintaa, jota nykyisin kutsutaan tieteeksi. Lue koko artikkeli

29.3.2016 Artikkeli,

Miksi luottamus on välttämätöntä tiedonhankinnassa

Populaarikeskustelussa ihmisiä on usein tapana jakaa uskoviin ja ei-uskoviin, mutta tosiasia on, että kaikkien ihmisten elämä perustuu pitkälti luottamukseen. Suurin osa uskomuksistamme ei perustu omaan havainnointiimme, vaan siihen, mitä muut ovat meille kertoneet. Näin on sekä tieteessä että uskonnossa.

Esimerkkejä toisten todistuksen perusteella muodostetuista uskomuksista ei ole vaikea keksiä. En esimerkiksi itse taistellut talvisodassa, mutta tiedän siitä muiden kertoman perusteella. Jos kaikki muut suomalaiset vaikuttavat uskovan talvisodan tapahtumiseen, niin tämä vaikuttaa syyltä uskoa sodan tapahtumiseen. Vaikka olisin itse taistellut kyseisessä sodassa, rajoittuisi oma kokemukseni siitä kuitenkin vääjäämättä vain pieneen osaan sotaa. Joutuisin luottamaan jälleen toisten sanaan, jotta voisin ymmärtää oman kokemukseni osana suurempaa tapahtumaa.Lue koko artikkeli

22.3.2016 Ajankohtaista,

Mikä niissä ihmisoikeuksissa on niin vaikeaa? – Haastattelussa tutkija Mari Stenlund

Areiopagi haastatteli teologian tohtori Mari Stenlundia ihmisoikeuksista. Miksi niistä keskustelu on niin hankalaa? Kuuluvatko ne kaikille? Ovatko ihmisoikeuksien käsitteet täysin itsestäänselviä? Muun muassa näihin kysymyksiin saatiin vastauksia.

Stenlund on tutkinut väitöskirjassaan psykoottisen ihmisen uskonnon- ja mielipiteenvapautta. ja tutkimus palkittiin Helsingin yliopiston väitöskirjapalkinnolla keväällä 2015. Väitöskirja poiki Stenlundille myös haastatteluja, ja esimerkiksi Helsingin Sanomat julkaisi viime vuonna hänestä kaksi haastattelua (videona ja tekstinä).Lue koko artikkeli

16.3.2016 Vieraskynä,

Dialogi saarella

William Shakespearen Myrskyn lyhyessä loppunäytöksessä henki Ariel ja petomainen Caliban pohtivat ihmisen, mestarinsa Prosperon, olemusta.

Rannalla, Ariel ja Caliban: ensin mainittu istuu maidonvalkealla lohkareella, polvensa hän on vetänyt leukaansa vasten, siipensä taittanut taaksensa, ilma väreilee hänen ympärillään hennoissa kirkkaissa väreissä. Jälkimmäinen köyristelee matalassa aallokossa suojaten toisella kädellään silmiään auringolta; paksua, purppuraista kieltään hän ojentaa irvokkain elkein maistaakseen aaltojen pirskomaa vaahtoa.Lue koko artikkeli

8.3.2016 Ajankohtaista,

Professori Alister McGrath Areiopagin videohaastattelussa

Tammikuisen seminaarimme yhteydessä haastattelimme pääpuhujaa, Oxfordin yliopiston tieteen ja uskonnon tutkimuksen professori Alister McGrathia. Nyt haastattelu on valmiina katsottavaksi, suomeksi tekstitettynä.

Professori McGrath on yksi tämän hetken tunnetuimmista teologeista maailmassa, ja toimii luonnontieteen ja teologian suhteeseen erikoistuneena Andreas Idreos-professorina Oxfordin yliopiston teologisessa tiedekunnassa.

McGrath on vieraillut Suomessa useaan otteeseen, nyt viimeksi Areiopagin kutsumana. Vierailun yhteydessä haastattelimme McGrathia ja kysyimme hänen näkemystään 16 tieteen ja uskon alaan liittyvään kysymykseen.Lue koko artikkeli

1.3.2016 Kirja-arvio,

Jumala ei sanoja pakene

Jumalasta voi ja pitää puhua. Jumala tulee kirjoittaa isolla alkukirjaimella ja hänestä pitää puhua paitsi sanomalehtien palstoilla, myös kirkkosaleissa. Jumalasta puhuminen on samaan aikaan järkevää ja mystistä. Hänestä puhuminen on tarkoitettu kaikille, niin älykölle kuin rahvaallekin. Näin väittää dosentti ja kirkkoherra Sammeli Juntunen uudessa kirjassaan Jumalasta voi puhua.

Savonlinnan seurakunnan kirkkoherran Sammeli Juntusen kirjan mukaan nykyisessä aateilmastossa Jumalasta puhuminen on monien mielestä vaikeaa, jopa mahdotonta. Myös evankelis-luterilaisen kirkon sanomassa puhe Jumalasta ja Jeesuksen tuomasta pelastuksesta jää Juntusen mukaan usein sivuasiaksi, kun kirkko keskittyy sen sijasta puhumaan esimerkiksi “uskosta hyvän tekemiseen”. Juntunen on aiemminkin kritisoinut kirkollisen opetuksen epäselvyyttä esimerkiksi kirjassaan Kirkon raamattuteologiasta ja sen puutteesta (Kirjapaja 2010). “Jumalasta voi puhua” kirjassaan Juntunen puolustaa Jumalasta puhumisen mahdollisuutta ja merkitystä monia eri kritiikkejä vastaan. Lue koko artikkeli

24.2.2016 Kirja-arvio,

Voit tietää ilman argumentteja, että kristinusko on totta (osa 2)

Knowledge and Christian Belief tiivistää Alvin Plantingan tärkeimmät ajatukset reiluun sataan sivuun. Eilen julkaistiin arvion ensimmäinen osa. Tässä toisessa osassa käsitellään sitä, miksi Plantingan mukaan kristitty voi tietää, että kristinuskon keskeiset totuudet kuten synti, sovitus ja iankaikkinen elämä ovat totta. Tiedon lisäksi uskossa on kyse myös intohimoisesta rakkaudesta Jumalaan.

Kun Plantinga on kritisoinut klassista foundationalismia ja korvannut sen omilla rationaalisuuden kriteereillään (joista tärkein on mielen asianmukainen toiminta), on hän valmis kertomaan, miksi usko Jumalaan voi olla tiedollisesti taattua (warranted).Lue koko artikkeli

23.2.2016 Kirja-arvio,

Voit tietää ilman argumentteja, että kristinusko on totta

Knowledge and Christian Belief on tiivistys filosofi Alvin Plantingan pääteoksesta Warranted Christian Belief. Plantingan väitteet ovat edelleen yhtä hätkähdyttäviä kuin 15 vuotta sitten: kun ihmisen sisäinen jumala-aisti ja Pyhä Henki johdattavat hänet näkemään kristinuskon totuuden, eivät kärsimyksen ongelma tai raamattukritiikki voi sitä kumota. Arvion ensimmäisessä osassa käsitellään sitä, millaiset uskomukset Plantingan mukaan ovat rationaalisia.

Alvin Plantingan kirja Knowledge and Christian Belief (Eerdmans 2015) pyrkii saattamaan aikamme kenties tärkeimmän kristityn filosofin keskeiset ajatukset laajemman lukijakunnan käsiin. Plantingan keskeisestä, viisisataasivuisesta teoksesta Warranted Christian Belief (Oxford University Press 2000) laadittu ihmisystävällinen versio sisältää vain 126 sivua tekstiä.Lue koko artikkeli

16.2.2016 Ajankohtaista,

Piispa Tapio Luoma Areiopagin videohaastattelussa

Tammikuussa haastattelimme Espoon piispaa Tapio Luomaa tieteen ja uskon suhteesta. Nyt haastattelu on valmiina katsottavaksi.

Tapio Luoma on niitä harvoja suomalaisia, jotka ovat ehtineet opiskella tohtoriksi tieteen ja uskonnon suhteesta. Hänen väitöskirjansa Incarnation and Physics (Oxford University Press, 2002) aiheena oli skotlantilaisen professorin Thomas F. Torrancen näkemys teologian ja luonnontieteiden suhteista. Lisäksi hän on kirjoittanut aihepiiristä artikkeleita eri julkaisuihin, viimeksi kirjaan The Blackwell Companion to Science and Christianity (Wiley-Blackwell, 2012).

Piispaa voi siis suurella syyllä kutsua aihepiirimme kannalta asiantuntijaksi. Lue koko artikkeli

Ylös