Suodata artikkeleita
Kaikki artikkelit
Mitä varhaiskristillinen kirkko voi opettaa nykypäivän kristityille?
Kristinuskon ja kristittyjen kohtaamat haasteet ovat nykypäivänä yllättävän samanlaisia kuin antiikin aikana. Miten varhaiskristillisyyttä tutkivan patristiikan avulla voidaan löytää ratkaisuja kohtaamiimme haasteisiin?
Patristiikan tutkimuksella on paljon annettavaa kirkoille, mutta myös yhteiskunnalle. Ennen kuin katsotaan mitä se voisi olla, pitää tietää, mitä patristiikalla tarkoitetaan.
Patristiikka tutkii varhaisen kirkon teologiaa ja käytäntöjä sekä sitä maailmaa, jossa varhaiset kristityt elivät. Vanhastaan patristiikalla tarkoitetaan erityisesti varhaisen kirkon ajattelun ja opetuksen tutkimusta, jolloin keskitytään tekstien tutkimukseen. Nykyään patristiikan tehtävä ja ala ymmärretään usein kuitenkin laajemmin, mitä näkyy osuvasti siinä, että alasta nykyään usein käytetään nimitystä Early Christian Studies. Patristiikkaa tutkivat niin teologit, antiikintutkijat, arkeologit, historiantutkijat, filosofit, kielitieteilijät kuin taidehistorioitsijat, vain muutamia mainitakseni.
Miten tahdonvapauden puolustajat vastaavat tieteellisiin ja teologisiin haasteisiin? – Kirja-arvio, osa 2
Ovatko valintamme aidosti itse tekemiämme, vai ovatko ne geenien tai Jumalan määräämiä? Tässä kirja-arvion toisessa osassa kysymystä tarkastellaan Denis Alexanderin teoksen Genes, Determinism, and God sekä John Lennoxin teoksen Determined to Believe valossa.
Biologi Denis Alexander esittää kirjassaan Genes, Determinism, and God vahvoja tieteellisiä perusteita geneettistä determinismiä vastaan. Vaikka kirjan otsikkoon sisältyvät sanat ”determinismi” ja ”Jumala”, teos käsittelee lähinnä “geenejä”. Kirjan ensimmäisissä luvuissa tarkastellaan geneettisten ja kasvatuksellisten tekijöiden välisestä suhteesta käytyä keskustelua lähtien antiikin Kreikan filosofiasta nykyaikaiseen genetiikkaan asti. Sitten seuraa useita lukuja, joissa esitetään yleiskuvaus uusimmasta genetiikasta. Sen jälkeen Alexander tutkii sosiaalisen elämän ja käyttäytymisen erityisiä alueita, joilla genetiikkaa on sovellettu. Näitä ovat esimerkiksi sukupuolierot, poliittinen käyttäytyminen ja oikeusjärjestelmä. Teoksen 12 luvusta vain kaksi viimeistä käsittelee filosofisia ja teologisia kysymyksiä.Lue koko artikkeli
Miten tahdonvapauden puolustajat vastaavat tieteellisiin ja teologisiin haasteisiin? Kirja-arvio, osa 1
Onko meillä kyky tehdä aidosti vapaita valintoja, kuten yleensä ajattelemme? Mitä mieltä tästä valinnanvapaudesta ovat tutkijat eri aloilta? Tässä kirja-arvion ensimmäisessä osassa kysymystä pohditaan vapaan tahdon filosofi Christian Listin teoksen Why Free Will is Real valossa.
Vapaaseen tahtoon ja vastuuseen liittyvistä aiheista käydään kuumaa keskustelua tieteessä, teologiassa ja filosofiassa. Jotkut viimeaikaisista neurotieteen ja psykologian tuloksista ovat herättäneet vaikeita kysymyksiä vapaasta tahdosta. Ne nimittäin näyttäisivät viittaavan siihen, että ihmiset hallitsevat mielentilojaan ja toimintaansa vähemmässä määrin kuin usein ajatellaan. Tämä herättää haastavia kysymyksiä siitä, missä määrin ihmiset todella tietoisesti hallitsevat käyttäytymistään. Lisäksi klassinen vapaan tahdon teologinen ja filosofinen ongelma tuottaa edelleen paljon kitkaa teologien ja filosofien keskuudessa, epäilemättä siksi, koska sillä on keskeinen rooli eri kristillisten tunnustuskuntien identiteetin muodostamisessa. Vapaalla tahdolla on keskeinen rooli monissa kristillisissä opinkappaleissa, mukaan lukien opit synnistä, pelastuksesta ja pyhityksestä.
Mitä lukion historian oppikirjat kertovat kristinuskosta?
Tieteen ja uskon suhteen konfliktimyytti esiintyy usein suomalaisessa keskustelussa. Voisiko kouluopetuksella olla asian kanssa tekemistä? Selvityksessä tutkitaan aluksi lukion historian oppikirjoja, ja yllättäen niistä monissa tosiaan toistetaan myyttejä kristinuskon ja historian suhteesta, vaikka joitakin positiivisiakin yllätyksiä oli. Oletko itse löytänyt oppikirjoista virheellistä tietoa merkittävistä aiheista?
On taas se aika vuodesta, kun nuoret palaavat kesälomilta oppikirjojen ääreen. Suomalaista kouluopetusta kehutaan syystäkin, mutta oppikirjojen kirjoittajat joutuvat yleensä kirjoittamaan niin laajoista aiheista, ettei kukaan voi olla kaikkien niiden erityisasiantuntija. Kenties tästä johtuen oppikirjoihin pääsee livahtamaan myös virheitä. Kristillisestä ja historiantutkimuksellisesta näkökulmasta on luonnollisesti huolestuttavaa, jos kristinuskoon liittyviä asioita esitetään parhaan tutkimustiedon vastaisesti.Lue koko artikkeli
Areiopagin podcast #19: Tekeekö uskonto ihmisistä pahoja?
Tekopyhiä moraaliposeeraajia, kansakunnan kivijalkoja vai jotain siltä väliltä? Areiopagin podcastin jaksossa pohditaan tutkimusten valossa, minkälaisia vaikutuksia uskonnolla on sen harjoittajien moraaliseen käytökseen.
Aku Visala ja Lari Launonen jatkavat keskustelua moraalista ja hyveellisyydestä uskonnon kontekstissa. He tarkastelevat tutkimuksia, joissa selvitellään uskonnon negatiivisia ja positiivisia vaikutuksia moraaliin. Keskustelussa mukana esimerkiksi ennakkoluulot ateisteja kohtaan sekä ryhmäytymisen hyveet ja paheet.Lue koko artikkeli
Sopiiko evoluutio yhteen kristillisen luomiskäsityksen kanssa ja mitä tieteen avulla voidaan sanoa todellisuuden perimmäisestä olemuksesta?
Keskustelussa evoluution ja luomisen suhteesta väitetään joskus, että ajatus luomisesta evoluution kautta edustaa kristillisen luomisopin vääristämistä ajan hengen vaatimusten mukaiseksi; onko asia kuitenkaan näin? Voidaanko luonnontieteen perusteella perustellusti väittää, että vain materiaalinen todellisuus on olemassa? Tässä kirja-arviossa esitellään kaksi kristinuskon ja luonnontieteen välistä suhdetta käsittelevää artikkelikokoelmaa, joissa näitä kysymyksiä pohditaan: Knowing Creation ja Christ and the Created Order.
Luomisesta keskusteleminen typistyy yleensä väittelyksi, jossa asetetaan vastakkain kreationismi, jonka mukaan maailma on ihmeen omaisesti Jumalan tyhjästä luoma, ja evoluutioteoria, jonka mukaan maailma on kehittynyt prosessimaisesti. Prosessimainen kehitys samaistetaan useimmiten naturalistiseen evoluutioteoriaan, jonka mukaan kehitys on ollut satunnaisiin geenimutaatioihin ja luonnonvalintaan perustuvaa. Lue koko artikkeli
Erään filosofin elämä: Ajatuksia Nicholas Wolterstorffin elämäkerran äärellä
Nicholas Wolterstorff on keskeinen hahmo kristillisen uskonnonfilosofian 1900-luvun renessanssissa. Kirjassaan In this World of Wonders. Memoir of a Life in Learning (Eerdmans 2019) Wolterstorff kertoo tiestään Minnesotan preerioilta aikamme yhdeksi tunnetuimmista filosofeista.
Wolterstorffin tekstejä lukeneet tuntevat hänet hyvänä ja selkeänä kirjoittajana. Myös hänen omaelämänkertansa on nautinnollista luettavaa, jossa siirrytään luontevasti ihmiskohtaloista suuriin filosofisiin ja teologisiin kysymyksiin. Hänet tunnetaan parhaiten yhtenä niin sanotun reformoidun epistemologian perustajista sekä yleisnerona, joka on julkaissut uraauurtavia teoksia ja artikkeleita muun muassa metafysiikasta, estetiikasta, raamattuteologiasta, poliittisesta filosofiasta ja liturgian filosofiasta.Lue koko artikkeli
Areiopagin podcast #18: Ovatko ihmiset pahoja?
Miksi on niin vaikea toimia ihanteidemme mukaisesti? Mitä hyvyys edes on, ja miksi hyveellisyyttä pitäisi tavoitella?
Areiopagin podcastin tässä jaksossa Lari Launonen ja Aku Visala keskustelevat hyveitä ja paheita koskevasta tieteellisestä tutkimuksesta Christian Millerin kirjan The Character Gap pohjalta sekä yrittävät muodostaa realistisen kuvan ihmisen moraalisen kehittymisen mahdollisuuksista.Lue koko artikkeli
Tekoälyn teologia: teologinen ihmiskäsitys, superäly ja moraaliset valinnat
Katolinen, ortodoksi, luterilainen ja helluntailainen astuivat ravintolaan, missä he alkoivat keskustella tekoälyn merkityksestä teologialle.
Keskustelu käytiin Areiopagin 9.–10.5. 2019 järjestämän ”New Issues in Theology, Science and Technology” -seminaarin lounastauolla, ja siihen osallistuivat katolinen munkki ja professori Lluis Oviedo Rooman paavillisesta yliopistosta, tohtorikoulutettava Marius Dorobantu Strasbourgin yliopistosta sekä akatemiatutkija Aku Visala ja tohtorikoulutettava Sampsa Korpela Helsingin yliopistosta. Tässä keskustelun parhaita paloja kirjallisessa muodossa. Lue koko artikkeli
Evoluutiobiologi Zachary Ardern: Evoluution toimivuus viittaa sen hienosäätöön
Evoluutiobiologi Zachary Ardern Münchenin teknillisestä yliopistosta vieraili toukokuussa Areiopagin järjestämässä seminaarissa. Evoluutioteorian katsotaan usein olevan ristiriidassa luomisnäkemyksen kanssa, ja tämän vuoksi jotkut kristityt evoluutiokriitikot pyrkivät avaamaan tilaa uskolle kuvaamalla teorian ongelmia. Ardernin mukaan todisteita kaipaava voi kuitenkin etsiä niitä pikemminkin evoluution toimivuudesta.
Areiopagi järjesti 9.-10. toukokuuta Helsingin yliopistolla seminaarin nimellä “New Issues in Theology, Science and Technology”. Seminaarissa kuultiin yhteensä yhdeksän esitystä, jotka käsittelivät muun muassa kristinuskon suhdetta evoluutioteoriaan, tekoälyyn ja antropologiaan. Ulkomailta oli kutsuttu yhteensä kolme puhujaa, joita Areiopagi haastatteli. Tässä haastattelussa nuori evoluutiobiologi Zachary Ardern kertoo, miksi viimeaikainen evoluutioteoreettinen tutkimus hänen mukaansa sopii hyvin yhteen kristillisen luomisuskon kanssa. Uusseelantilainen Ardern väitteli evoluutiobiologian tohtoriksi vuonna 2017 Aucklandissa ja toimii parhaillaan post doc-tutkijana ja ryhmänjohtajana tutkimushankkeessa Münchenin teknillisessä yliopistossa.Lue koko artikkeli
Tekeekö teknologia meistä vapaampia vai yksinäisempiä?
Patrick J. Deneenin mukaan monet teknologian sovellukset, kuten sosiaalinen media, menestyvät tekemällä meistä yksinäisempiä. Näin tapahtuu, koska ne heijastavat vallitsevan liberalismin ideologian syvintä pyrkimystä: tehdä ihmisestä vapaa tavoittelemaan haluamiaan asioita. Tällainen käsitys vapaudesta eroaa antiikin filosofien ja kristinuskon käsityksistä, ja se johtaa ihmiset mielihalujensa orjuuteen, väittää Deneen.
Kuten olen väittänyt, liberalismi edellyttää ennen kaikkea uutta ymmärrystä vapaudesta. Muinaisessa maailmassa – olipa se sitten esikristillisessä antiikissa, erityisesti antiikin Kreikassa, tai pitkään hallinneen kristikunnan aikana – vallitseva vapauden määritelmä piti sisällään sen tunnistamisen, että vapaus vaatii asianmukaista itsehallintaa.Lue koko artikkeli
Miksi Immanuel Kant oli väärässä hylätessään luonnollisen teologian
Artikkelinsa ensimmäisessä osassa Richard Swinburne perusteli, miksi skottiskeptikko David Humen kritiikki Jumala-uskon perusteltavuutta kohtaan epäonnistuu. Immanuel Kant, joka kuvasi Humen herättäneen hänet “dogmaattisesta unesta”, esittää Swinburnen mukaan myös virheellisen näkemyksen inhimillisen ymmärryksen rajoista, vaikka Kantin filosofia onkin “Humen karkeaa empirismiä hienostuneempi”.
Humen yleiset periaatteet ihmisten ymmärryksen ja tietämyksen rajoista vaikuttivat suuresti Kantiin. Vaikka Kantilla, ei Humella, oli suuri vaikutus mannermaiseen filosofiaan, olen panostanut näin paljon tilaa Humen analysoimiseen, koska Kant on joidenkin Humen vakavien virheiden perillinen. Kantilla oli tietysti paljon Humen karkeaa empirismiä hienostuneempi filosofia. Lue koko artikkeli
Miksi David Hume oli väärässä hylätessään luonnollisen teologian
Luonnollisessa teologiassa pyritään antamaan uskonnollisten uskomusten luotettavuutta tukevaa todistusaineistoa esimerkiksi Jumalan olemassaolosta. Monet ajattelevat, että valistusajan filosofit David Hume ja Immanuel Kant kumosivat luonnollisen teologian. Richard Swinburne, yksi nykyajan uskonnonfilosofian tunnetuimmista nimistä, selittää artikkelinsa ensimmäisessä osassa, miksi Humen ihmisen ymmärryksen rajoista esittämät näkemykset ovat hänestä “täysin virheellisiä”.
Luonnollinen teologia, siis luonnollisen maailman piirteisiin perustuva argumentaatio Jumalan olemassaolon puolesta, on ollut osa kristillistä älyllistä perinnettä suurimman osan olemassaolostaan, ja sillä on juuret sekä Vanhassa Testamentissa että kreikkalaisessa filosofiassa. Ei niin, että kukaan kristityistä kirkkoisistä, skolastikoista ja myöhemmän ajan teologeista olisi ajatellut, että kaikki tarvitsivat luonnollista teologiaa, mutta he ajattelivat sen olevan kuitenkin olemassa niitä varten, jotka epäilivät Jumalan olemassaoloa ja kykenivät ymmärtämään sen argumentteja.Lue koko artikkeli