Nicholas Wolterstorff on keskeinen hahmo kristillisen uskonnonfilosofian 1900-luvun renessanssissa. Kirjassaan In this World of Wonders. Memoir of a Life in Learning (Eerdmans 2019) Wolterstorff kertoo tiestään Minnesotan preerioilta aikamme yhdeksi tunnetuimmista filosofeista.

Wolterstorffin tekstejä lukeneet tuntevat hänet hyvänä ja selkeänä kirjoittajana. Myös hänen omaelämänkertansa on nautinnollista luettavaa, jossa siirrytään luontevasti ihmiskohtaloista suuriin filosofisiin ja teologisiin kysymyksiin. Hänet tunnetaan parhaiten yhtenä niin sanotun reformoidun epistemologian perustajista sekä yleisnerona, joka on julkaissut uraauurtavia teoksia ja artikkeleita muun muassa metafysiikasta, estetiikasta, raamattuteologiasta, poliittisesta filosofiasta ja liturgian filosofiasta.Lue koko artikkeli

Miksi on niin vaikea toimia ihanteidemme mukaisesti? Mitä hyvyys edes on, ja miksi hyveellisyyttä pitäisi tavoitella?

Areiopagin podcastin tässä jaksossa Lari Launonen ja Aku Visala keskustelevat hyveitä ja paheita koskevasta tieteellisestä tutkimuksesta Christian Millerin kirjan The Character Gap pohjalta sekä yrittävät muodostaa realistisen kuvan ihmisen moraalisen kehittymisen mahdollisuuksista.Lue koko artikkeli

Katolinen, ortodoksi, luterilainen ja helluntailainen astuivat ravintolaan, missä he alkoivat keskustella tekoälyn merkityksestä teologialle.

Keskustelu käytiin Areiopagin 9.–10.5. 2019 järjestämän ”New Issues in Theology, Science and Technology” -seminaarin lounastauolla, ja siihen osallistuivat katolinen munkki ja professori Lluis Oviedo Rooman paavillisesta yliopistosta, tohtorikoulutettava Marius Dorobantu Strasbourgin yliopistosta sekä akatemiatutkija Aku Visala ja tohtorikoulutettava Sampsa Korpela Helsingin yliopistosta. Tässä keskustelun parhaita paloja kirjallisessa muodossa. Lue koko artikkeli

Evoluutiobiologi Zachary Ardern Münchenin teknillisestä yliopistosta vieraili toukokuussa Areiopagin järjestämässä seminaarissa. Evoluutioteorian katsotaan usein olevan ristiriidassa luomisnäkemyksen kanssa, ja tämän vuoksi jotkut kristityt evoluutiokriitikot pyrkivät avaamaan tilaa uskolle kuvaamalla teorian ongelmia. Ardernin mukaan todisteita kaipaava voi kuitenkin etsiä niitä pikemminkin evoluution toimivuudesta.

Areiopagi järjesti 9.-10. toukokuuta Helsingin yliopistolla seminaarin nimellä “New Issues in Theology, Science and Technology”. Seminaarissa kuultiin yhteensä yhdeksän esitystä, jotka käsittelivät muun muassa kristinuskon suhdetta evoluutioteoriaan, tekoälyyn ja antropologiaan. Ulkomailta oli kutsuttu yhteensä kolme puhujaa, joita Areiopagi haastatteli. Tässä haastattelussa nuori evoluutiobiologi Zachary Ardern kertoo, miksi viimeaikainen evoluutioteoreettinen tutkimus hänen mukaansa sopii hyvin yhteen kristillisen luomisuskon kanssa.  Uusseelantilainen Ardern väitteli evoluutiobiologian tohtoriksi vuonna 2017 Aucklandissa ja toimii parhaillaan post doc-tutkijana ja ryhmänjohtajana tutkimushankkeessa Münchenin teknillisessä yliopistossa.Lue koko artikkeli

Patrick J. Deneenin mukaan monet teknologian sovellukset, kuten sosiaalinen media, menestyvät tekemällä meistä yksinäisempiä. Näin tapahtuu, koska ne heijastavat vallitsevan liberalismin ideologian syvintä pyrkimystä: tehdä ihmisestä vapaa tavoittelemaan haluamiaan asioita. Tällainen käsitys vapaudesta eroaa antiikin filosofien ja kristinuskon käsityksistä, ja se johtaa ihmiset mielihalujensa orjuuteen, väittää Deneen.

Kuten olen väittänyt, liberalismi edellyttää ennen kaikkea uutta ymmärrystä vapaudesta. Muinaisessa maailmassa – olipa se sitten esikristillisessä antiikissa, erityisesti antiikin Kreikassa, tai pitkään hallinneen kristikunnan aikana – vallitseva vapauden määritelmä piti sisällään sen tunnistamisen, että vapaus vaatii asianmukaista itsehallintaa.Lue koko artikkeli

Artikkelinsa ensimmäisessä osassa Richard Swinburne perusteli, miksi skottiskeptikko David Humen kritiikki Jumala-uskon perusteltavuutta kohtaan epäonnistuu. Immanuel Kant, joka kuvasi Humen herättäneen hänet “dogmaattisesta unesta”, esittää Swinburnen mukaan myös virheellisen näkemyksen inhimillisen ymmärryksen rajoista, vaikka Kantin filosofia onkin “Humen karkeaa empirismiä hienostuneempi”.

Humen yleiset periaatteet ihmisten ymmärryksen ja tietämyksen rajoista vaikuttivat suuresti Kantiin. Vaikka Kantilla, ei Humella, oli suuri vaikutus mannermaiseen filosofiaan, olen panostanut näin paljon tilaa Humen analysoimiseen, koska Kant on joidenkin Humen vakavien virheiden perillinen. Kantilla oli tietysti paljon Humen karkeaa empirismiä hienostuneempi filosofia. Lue koko artikkeli

Luonnollisessa teologiassa pyritään antamaan uskonnollisten uskomusten luotettavuutta tukevaa todistusaineistoa esimerkiksi Jumalan olemassaolosta. Monet ajattelevat, että valistusajan filosofit David Hume ja Immanuel Kant kumosivat luonnollisen teologian. Richard Swinburne, yksi nykyajan uskonnonfilosofian tunnetuimmista nimistä, selittää artikkelinsa ensimmäisessä osassa, miksi Humen ihmisen ymmärryksen rajoista esittämät näkemykset ovat hänestä “täysin virheellisiä”.

Luonnollinen teologia, siis luonnollisen maailman piirteisiin perustuva argumentaatio Jumalan olemassaolon puolesta, on ollut osa kristillistä älyllistä perinnettä suurimman osan olemassaolostaan, ja sillä on juuret sekä Vanhassa Testamentissa että kreikkalaisessa filosofiassa. Ei niin, että kukaan kristityistä kirkkoisistä, skolastikoista ja myöhemmän ajan teologeista olisi ajatellut, että kaikki tarvitsivat luonnollista teologiaa, mutta he ajattelivat sen olevan kuitenkin olemassa niitä varten, jotka epäilivät Jumalan olemassaoloa ja kykenivät ymmärtämään sen argumentteja.Lue koko artikkeli

Birminghamin yliopiston filosofian professori Yujin Nagasawa vieraili Helsingin yliopistolla helmikuussa järjestetyssä HEAT-seminaarissa. Areiopagin haastattelussa kysyimme häneltä, voiko tietoisuus muodostua vain materian pohjalta ja onko järkevää uskoa ihmeisiin.

Viidennessä vuosittain järjestettävässä Helsinki Analytical Theology Workshop -seminaarissa aiheena oli klassinen teismi. Seminaarin aloituspuheenvuoron piti filosofian professori Yujin Nagasawa Birminghamin yliopistosta Englannista. Esityksessään Nagasawa puolusti täydellisen olennon teismin ristiriidattomuutta kehittämällään maksimaalisen Jumalan käsitteellä ja Jumalan olemassaoloa modaalisella ontologisella jumalatodistuksella.Lue koko artikkeli

Onko viha aina pahasta, jos kerran jopa itse Jumala vihaa jotain? Vai onko se peräti hyödyllistä ja hyveellistä? Entä milloin viha on epäoikeutettua?

Varsinkin vaalien yhteydessä vihaiset tunteet tuppaavat nousemaan pintaan itse kullakin, kuten Olli-Pekka Vainio ja Aku Visala saivat todeta vierailullaan Yhdysvalloissa presidentinvaalin aikaan. Areiopagin podcastin tässä jaksossa Vainio ja Visala keskustelevat muun muassa siitä, voiko hyveellistä vihaa olla olemassa, vihaako jopa itse Jumala jotain ja mitä se oikein tarkoittaa.Lue koko artikkeli

Michael Burdettin mukaan transhumanismi sisältää uskonnollisesti motivoituneita piirteitä ja tulee jättämään varjoonsa siksi aiemmat sekulaarit ideologiat. Burdettin neliosainen kirjoitussarja päättyy tähän osaan.

Edellisessä osassa kävi ilmi, että transhumanistien ja kristittyjen näkemykset ihmisyydestä olivat tietyistä samankaltaisuuksista huolimatta hyvin erilaisia ​​kuvauksissaan ihanteellisesta ihmisestä. Kun tarkastellaan vastaavia tulevaisuuden visioita, havainnot ovat pitkälti samanlaisia. Uskonnollisesti inspiroituja kielikuvia sisältyy transhumanistien futurologiaan paljastaen jälleen, kuinka se pitäisi luokitella uskonnoksi tai ideologiaksi, mutta lopulta kristinuskon mukaan tulevaisuus on erilainen. Transhumanistit ymmärtävät tulevaisuuden olevan vain heijastus menneistä ja nykyisistä suuntauksista, kun taas kristinusko puhuu tulevaisuudesta Jumalan valtakuntana, joka on täysin uusi luomus.Lue koko artikkeli

Voittaako maallistuminen ja ateismi? Häviääkö kristinusko? Millainen on vuoden 2019 maailma uskontojen kannattajamäärien ja erityisesti kristinuskon suhteen?

Tammikuussa 2019 ilmestynyt International Bulletin of Mission Research on päivittänyt maailmanlaajuisen kristinuskon tilanteen [1]. Julkaisu on aiemmalta nimeltään International Bulletin of Missionary Research ja se on päivittänyt maailman uskontotilanteen vuodesta 1985 saakka.Lue koko artikkeli

Michael Burdettin kirjoituksen kahdessa edellisessä osassa (1 ja 2) esitettiin, että suuri osa ihmisen paranteluun ja transhumanismiin liittyvästä etiikasta vetosi joko suoraan tai epäsuorasti tiettyyn näkemykseen ihmisyydestä. Terveyskysymykset vetoavat yleismaailmalliseen normiin, joka kuuluu olennaisesti ihmiskuvaan ihmiskunnan tietyssä kehitysvaiheessa. Jotkut kritisoivat parantelua sillä perusteella, että se muuttaa peruuttamattomasti ihmisyyden luonnetta, ja näin ollen se on harhatie, jolla ei tulisi jatkaa.

Ensimmäisessä osassa näimme, että transhumanismin tärkein huolenaihe on ihmisyys ja millaiseksi se on kehittymässä. Kaikkien näiden syiden vuoksi on tärkeää pohtia syvempää visiota ihmisyydestä paranteluun ja transhumanismiin liittyvän työn näkökulmasta. Itse asiassa kanta määrittyy pitkälti sen perusteella, miten seuraaviin kysymyksiin vastataan: ”Mitä tarkoittaa olla ihminen? Mikä on ihanteellinen ihminen ja mihin me menemme?”Lue koko artikkeli

Mitä on luonnollinen teologia ja millä tavalla se koskettaa nykypäivän ihmistä? Alister McGrath vastaa näihin kysymyksiin tuoreessa kirjassaan Re-imagining Nature, joka tiivistää hänen vuosikymmenten mittaisen työnsä luonnollisen teologian parissa.

Alister McGrath luonnollisen teologian puolestapuhujana

Pohjoisirlantilainen teologi Alister E. McGrath (s. 1953) on eräs aikamme tunnetuimpia teologisia ajattelijoita. Hänen kirjallinen tuotantonsa on varsin laaja käsittäen niin systemaattisen ja historiallisen teologian yleisesityksiä ja teologisia elämäkertoja kuin yleistajuista kristillistä kirjallisuutta ja lastenkirjojakin. McGrathin ominta aluetta on kuitenkin kenties luonnontieteiden ja teologian välinen keskustelu, jossa hän on profiloitunut erityisesti Isossa-Britanniassa uusateistien voimakkaana kriitikkona.Lue koko artikkeli