Jotta kokeellisen luonnontieteen synty tuli mahdolliseksi edes ajatella, täytyi tapahtumaa edeltävän filosofian suosia sen syntyä. Kolmiosaisen artikkelinsa viimeisessä osassa Miikka Niiranen kertoo, miksi juuri varhaisen kristillisen teologian panos kontingentin maailman idean mahdollistumiseen oli poikkeuksellisen tärkeä tässä kehityksessä.

Artikkelin toisessa osassa selostin, kuinka teologi Colin Gunton hahmotti monien nykyisin allekirjoittamien luomakuntaa koskevien ajatusten ilmestymisen kristillisen teologian historiassa ja kuinka osa niistä näytti vaikuttaneen luonnontieteen synnyn edellytyksiin. Tässä kolmannessa osassa kerron, kuinka toisen luomisopin historiaa tutkineen teologin Thomas Torrancen mukaan kristillinen käsitys kontingenteista tapahtumista erosi antiikin käsityksistä. Vastaan lisäksi joihinkin vastaväitteisiin, joita sekä Guntonin että Torrancen historiallista luentaa vastaan voidaan esittää. Lue koko artikkeli

Onko se dogmatiikka tosi dogmaattista? Onko akateeminen dogmatiikka uskonnonharjoitusta veronmaksajien rahoilla? Aku Visala ja Olli-Pekka Vainio keskustelevat Vainion uudesta kirjasta Ääriviivoja, jossa luodataan dogmatiikan luonnetta ja kristillisen opin keskeisiä kohtia.

Lue koko artikkeli

Kokeellisen luonnontieteen synnylle on esitetty monenlaisia historiallisia syitä. Yksi tärkeä kehityslinja on ollut teologian historia. Colin Gunton ja Thomas Torrance ovat esittäneet, että kristillinen näkemys maailmasta Jumalan luomana kokonaisuutena vaikutti aikojen saatossa länsimaiseen ajatteluun niin, että luonnontieteen synty tuli todennäköisemmäksi.

Artikkelini avausosassa selvitin lyhyesti sitä tilannetta, jossa tutkimus luonnontieteen filosofisten ja teologisen edellytysten suhteen on. Koetin myös sijoittaa sekä Guntonin että Torrancen työn tuon tutkimuksen kontekstiin. Valotin lisäksi niitä mielestäni merkittäviä seurauksia tälle tutkimukselle (ja sitä kautta käsityksellemme tieteen ja uskonnon suhteesta), jos Guntonin ja Torrancen kuvaukset kristillisen opin historiasta pitävät edes osapuilleen paikkansa. Artikkelin tässä osassa sukelletaan niihin perusteisiin, joista listaamani luomakunnan ominaisuudet kumpuavat.Lue koko artikkeli

Kokeellisen luonnontieteen synty noin 1500-1700-luvuilla on historiassa ainutlaatuinen ja verrattain nuori tapahtuma. Jotta se tuli mahdolliseksi edes ajatella, täytyi tapahtumaa edeltävän filosofian suosia sen syntyä tai ainakin lakata latomasta synnyn tielle esteitä. Onko kristillinen teologia luomakunnan ominaisuuksista osa tällaista filosofiaa?

Teologien Colin Gunton (1941-2003) ja Thomas Torrance (1913-2007) mielestä monet kreikkalais-roomalaisen maailman filosofiat eri muodoissaan olivat kokeellisen luonnontieteen synnyn tielle esteitä pystyttäneitä ideologioita. Sen sijaan kristilliset opit luomisesta, inkarnaatiosta ja Jumalan kolminaisuudesta pala palalta murensivat noiden filosofioiden vaikutusvaltaa ja muuttivat historian saatossa kuvaa maailmasta.  Kristillisen teologian kehityksen vuoksi kokeellisen luonnontieteen synnyn edellytykset tulivat aimo harppauksen lähemmäksi.Lue koko artikkeli

Nykytutkimuksessa klassisen teismin ja siihen yhdistettävän Jumalan ajattomuuden tilalle hallitsevaksi teoriaksi on noussut Jumalan ajallisuus. Ajallisuus tarkoittaa käytännössä sitä, että Jumala on muuttuva ja elää universumimme nykyhetkessä kokien ajan hetki kerrallaan. Voidaanko Jumalan ajallisuutta pitää selkeästi ristiriidattomampana kuin ajattomuutta? Miltä Jumalan ajallisuus vaikuttaa luonnontieteellisestä näkökulmasta?

Artikkelin ensimmäisessä osassa tarkastelin klassista teismiä ja Jumalan ajattomuutta. Tässä artikkelin toisessa osassa tarkastelen sen vastapositiota eli persoonallista teismiä ja erityisesti siihen yhdistettävää Jumalan ajallisuutta.Lue koko artikkeli

Antiikin ajoista modernin aikakauden alkuun asti hallitsevana Jumalan ja ajan välisen suhteen kuvauksena on ollut Jumalan ajattomuus, joka yhdistetään klassiseen teismiin. Ajaton Jumala ei koe aikaa hetki kerrallaan, kuten luodut olennot, vaan kaikki ajan hetket ovat Hänelle samalla kertaa todellisia. Modernissa teologiassa osa tutkijoista on kuitenkin luopunut klassisesta teismistä, ja näkemystä Jumalan ajattomuudesta on kritisoitu ristiriitaisena. Miten asia on?

Kiinnostus ajan käsitettä kohtaan on lisääntynyt kahden keskeisen fysiikan teorian, suhteellisuusteorian ja kvanttifysiikan, kehittämisen myötä 1900-luvun alkupuolella. Koska ajan käsitteen määrittely perustuu fysiikkaan, Jumalan ja ajan välisen suhteen tutkimuskenttä on luonnostaan poikkitieteellinen, ja se toimii siksi luonnollisena kosketuspintana luonnontieteiden ja teologian välillä.

Lue koko artikkeli

Miltä uskonnon ja tieteen suhde näyttää suomalaisissa yliopistoissa? Kysymystä on tutkittu äskettäin Tampereen yliopiston tutkimushankkeessa. Tässä Pia Vuolanto avaa hankkeen taustaa ja tuloksia.

Yliopistoko uskonnoista vapaa vyöhyke?

Yliopistot julkisorganisaatioina saatetaan mieltää uskonnosta vapaiksi vyöhykkeiksi, joissa uskonnosta tai maailmankatsomuksellisista asioista tai teemoista ei ole soveliasta tai aiheellista puhua. Uskonnollisuus kuitenkin näkyy yliopistoilla yllättävän paljon, erilaisina tiloina ja ihmisten toimintana. Yliopistoilla on esimerkiksi kappeleita, rukoushuoneita tai hiljaisia huoneita, joissa uskontoa harjoitetaan.Lue koko artikkeli

”Mitä uskonnollisempi, sitä suvaitsemattomampi”, väittää sosiaalipsykologi C. Daniel Batson. Uskoa ja ennakkoluuloja on kuitenkin monenlaista. Siksi yleistykset voivat johtaa harhaan.

George Floydin kuolema on ollut monille muistutus siitä, että rasismi elää ja voi hyvin niin Yhdysvalloissa kuin muuallakin länsimaissa.Lue koko artikkeli

Mitä vaikutuksia eristäytyneisyydellä on ollut nyt, kun rajoituksia aletaan purkaa? Minkälainen olento ihminen oikeastaan on ja miten eristys on valaissut tätä? Lari Launonen ja Aku Visala pohtivat eristystä, etäihmissuhteita ja koronaa Areiopagin podcastin tuoreimmassa jaksossa.

Kuuntele uusin jakso alta ja tilaa podcast myös iTunesista tai kuuntele Spotifyssa, Stitcheristä tai Internet Archivesta.Lue koko artikkeli

Kuinka koronaviruspandemia vaikuttaa maailmankuvaamme? Katoaako maailmasta ”huuhaa-ajattelu”, jollaiseksi uskonnotkin toisinaan lasketaan? Vai vahvistaako kriisitilanne uskoa siihen, että kohtalomme on lopulta korkeampien voimien käsissä? 

Tappaako koronakriisi huuhaa-ajattelun?

Helsingin yliopiston kosmologian emeritusprofessori Kari Enqvist nostaa Ylen kolumnissaan esille rationaalisen ajattelun korostumisen kriisiaikoina. Järki ja tiede ovat etulinjassa taistelussamme koronavirusta vastaan ja tieteeseen perustuvat suositukset ohjaavat jokapäiväistä elämäämme. Enqvistin mukaan tässä taistossa huuhaa-ajattelu, jollaiseksi hän laskee muun muassa kaikki uskonnot, on osoittautunut aseettomaksi.Lue koko artikkeli

Moni muistaa Mooseksen ensimmäisessä kirjassa olevan tarinan Jaakobin laajennetusta perheestä, erityisesti kohdan missä Jaakob rakastuu Raakeliin, mutta joutuu ensin naimaan hänen siskonsa Lean.

Lea on hedelmällinen nainen, joka saa paljon lapsia. Raakel sen sijaan kärsii hedelmättömyydestä. Hän ehdottaa ongelmaan ratkaisuksi sijaissynnyttäjää, orjatartaan Bilhaa, aivan kuten saamme seuraavasta Genesiksen katkelmasta lukea (1. Moos. 30: 1–3):Lue koko artikkeli

Kysymystä vapaasta tahdosta on käsitelty scifissä jo pitkään. Tekoäly ja suurten datamassojen käsittely ovat nostaneet kysymyksen esiin aivan uudella tavalla viime vuosina. Tämä näkyy myös viihteessä. Keväällä 2020 ilmestyneet Devs ja Westworldin kolmas esityskausi käyvät teeman kimppuun täysillä. Aku Visala analysoi kumpaakin sarjaa ja paljastaa niiden determinismiä ja tahdonvapautta koskevat filosofiset pohjavirrat.

Kun päätin tutkia vapaan tahdon ongelmaa, ajattelin olevani vähän outo. Onhan kysymyksessä muinainen filosofinen ja teologinen ongelma. Hyväksyin jo, että se tuskin kiinnostaa ketään. Todellisuus osoittautui lopulta aivan päinvastaiseksi. Mitä pidemmälle asiaa selvittelin, sitä enemmän huomasin ympärilläni kiinnostusta aiheeseen. Yhtäkkiä obskuuria filosofista kysymystä käsiteltiinkin jo Hesarissa (täällä ja täällä), siitä puhuttiin telkkarissa, jopa sarjakuvissa. Yhtenä syynä on varmasti yhä kasvava keskustelu tekoälystä ja siihen liittyvistä teknologioista.Lue koko artikkeli

Aku Visala ja Ilmari Hirvonen puhuvat pseudotieteen määrittelystä ja siitä, kuinka se voitaisiin erottaa hyvästä ja huonosta tieteestä. Kuvassa mukana myös rokotukset ja tieteellisen tiedon arvo kriisien aikana.

Lue koko artikkeli