Suodata artikkeleita

Kaikki artikkelit

25.11.2016 Ajankohtaista,

Katso tästä Jeroen de Ridderin haastattelu, anna lukijapalautetta ja osallistu kirja-arvontaan

Lari Launonen istahti alas lokakuisen seminaarimme jälkeen filosofi Jeroen de Ridderin kanssa ja kysyi tältä visaisia kysymyksiä tiedeuskosta, moraalista ja uskonnosta. Ai niin, lisäksi pyydämme palautetta lukijoiltamme Areiopagin toiminnasta.

Tiedeuskoseminaarimme toinen ulkomainen puhuja, professori Jeroen de Ridder vastailee neljällä videolla muun muassa sellaisiin kysymyksiin kuin ”Mitä on tiedeusko ja miksi se on ongelma?”, ”Ketä tulisi uskoa silloin, kun tieteilijät ovat eri mieltä?” ja ”Voiko luonnontiede vastata kysymyksiin moraalista?”Lue koko artikkeli

22.11.2016 Kirja-arvio,

Tasapainoinen analyysi älykkäästä suunnittelusta

Voiko älykkäästä suunnittelusta kirjoittaa kiihkottomasti, leimautumatta uskonnolliseksi tai uskonnonvastaiseksi fundamentalistiksi? Kyllä voi, osoittaa Rope Kojonen tuoreessa kirjassaan.

Älykäs suunnittelu (Intelligent Design, ID) on eräs viime aikojen kiistellyimmistä ilmiöistä luonnontieteen ja teologian välisessä keskustelussa. ID:n pääväite on, että fysikaalisesta maailmasta on havaittavissa jälkiä yliluonnollisen suunnittelijan intentionaalisesta toiminnasta. ID:n puolestapuhujien mukaan luonnosta löytyy niin monimutkaisia rakenteita, etteivät evoluutioteorian kuvaamat mekanismit riitä selittämään niiden kehittymistä. Näin ollen on oltava olemassa jokin luonnon ulkopuolinen ”älykäs suunnittelija”, joka on saanut aikaan nuo rakenteet.Lue koko artikkeli

15.11.2016 Kirja-arvio, Vieraskynä,

Moderni mekaniikka – keskiajan jälkeläinen?

Se, että keskiaika ei ollut vain kurjaa takaisinpaluuta sivistymättömään, raakalaismaiseen heimoyhteiskuntaan antiikin sivistyksellisen ja humaanin heräämisen jälkeen, lienee ollut jo pidempään selvää useimmille historian harrastajille. Silti kukaan ei voi kieltää keskiajan levottomuutta ja tiedon puutetta antiikin keksinnöistä, joten myöskin ylioptimististen kantojen vaarat täytyy huomioida.

En itse ole keskiajan asiantuntija, vaan itse asiassa kansainvaellusten ja 1500-luvun välinen aikakausi on jäänyt minulle suhteellisen tuntemattomaksi. Ehkä juuri tästä syystä otan asiakseni arvioida kirjan, joka otsikosta päätellen yrittää puhua keskiajan edistyksellisyyden puolesta. Vaikka kysymyksessä on kirja-arvio, keskityn kriittisesti sen tarjoamaan näkökulmaan nimenomaan kappaleiden liikkeen tutkimuksen kehyksessä. Sanomatta on selvää, että kirja sisältää paljon muutakin, jota tähän arvioon en pysty sisällyttämään. Lue koko artikkeli

8.11.2016 Kolumni,

Loisiko Jumala multiversumin?

Maailmankaikkeutemme kosmista hienosäätöä yritetään usein selittää niinsanotulla multiversumilla eli useilla maailmankaikkeuksilla. Mutta tahtoisiko Jumala kenties luoda multiversumin?

Yksi klassinen jumalatodistusten luokka on teleologiset argumentit. Niiden tarkoitus on antaa jonkinlainen peruste uskoa Jumalan olemassaoloon tämän maailman tiettyjen ominaisuuksien perusteella. Teleologiset argumentit jaetaan tyypillisesti biologisiin argumentteihin ja hienosäätöargumentteihin.Lue koko artikkeli

1.11.2016 Ajankohtaista,

Todellisuutta ei voi pilkkoa tiedeuskon vaatimalla tavalla

Areiopagi on nyt kolmen vuoden ajan pyrkinyt edistämään parempaa ymmärrystä luonnontieteen, teologian ja filosofian rajapinnoilla olevista kysymyksistä. Kolmas seminaarimme järjestettiin 13.-14.10. Helsingin yliopistolla teemalla “Tiedeusko ja todellisuuden rajat”.

Seminaarissa aiheen kansainväliset asiantuntijat, professorit Mikael Stenmark ja Jeroen de Ridder keskustelivat suomalaisten asiantuntijoiden kanssa tiedeuskosta ja sen vaikutuksesta yliopistomaailmassa ja sen ulkopuolella. Kerromme tässä seminaarin annista. Lisäksi paljastamme, miten Areiopagin toiminta jatkuu tulevaisuudessa.

Tämänkertainen seminaarimme otti varaslähdön edellisistä (vuoden 2015) ja tammikuun 2016) seminaareista poiketen jo torstai-aamupäivällä, kun sekä Stenmark että de Ridder istahtivat Aleksanterinkadun Tiedekulmaan Aku Visalan haastateltavaksi ja sivistävälle aamukahville saapuneen yleisön tentattavaksi.Lue koko artikkeli

25.10.2016 Kirja-arvio, Vieraskynä,

Uskonpuhdistus johti maallistumiseen

Menneisyys on nykyaikanakin läsnä. Se ei ole mennyttä, jotenkin poissa. Ymmärtääkseen nykyaikaa täytyy tuntea sen tausta. Reformaatio, suomalaisittain uskonpuhdistus, on yllättävän merkittävä tekijä, yhä tänään. Jopa syypäänä maallistuneisuuteen.

Monesti historia esitetään katkonaisena. Aikakaudet seuraavat toisiaan. Esimerkiksi antiikki, keskiaika ja uusi aika. Toki väliin voi lisätä vaikkapa myöhäisantiikin tai reformaation. Aikakausi korvaa toisen ja antaa ymmärtää menneen jääneen taakse. Ikään kuin unholaan tai ainakin juuri historiankirjoihin.Lue koko artikkeli

18.10.2016 Vieraskynä,

Jos kaikki maailman osat vaativat itsensä ulkopuolisen selityksen, vaatiiko sitä myös koko maailma?

Olisiko kosmos voinut olla olematta? Tarvitseeko kosmos ulkopuolisen selityksen? Miten osat ja kokonaisuus liittyvät toisiinsa kosmologisessa argumentissa? Entä miten nykyfilosofian työkalut voivat auttaa kosmologisen argumentin kehittämisessä?

Kosmologisessa argumentissa pyritään tyypillisesti päättelemään Jumalan olemassaolo maailman olemassaolosta tai jostain hyvin yleisestä maailman piirteestä. Yksi argumentin keskeisistä historiallisista versioista löytyy filosofi–matemaatikko Gottfried Wilhelm Leibnizin (1646–1716) kirjoituksista. Sen vuoksi tätä argumentin versiota ja sen muunnelmia kutsutaan usein leibnizlaisiksi kosmologisiksi argumenteiksi.Lue koko artikkeli

11.10.2016 Ajankohtaista, Vieraskynä,

Onko objektiivinen moraali illuusio?

“Etiikka … on geenien synnyttämä illuusio, jonka tarkoitus on saada meidät tekemään niiden kanssa yhteistyötä”. Onko todella näin? Väitettä kritisoi Kirjapajan julkaiseman uuden kirjan otteessa professori Mikael Stenmark.

Pohdimme nyt toista seikkaa, jonka biologit ajattelevat ihmisen käyttäytymiseen sovelletusta luonnontieteestä seuraavan: seuraako evoluutioteorian omaksumisesta väistämättä se, että objektiivinen moraali on illuusio? Rusen ja Wilsonin mukaan “evolutiivinen selitys tekee objektiivisen moraalin tarpeettomaksi” (Ruse ja Wilson 1986: 187).Lue koko artikkeli

4.10.2016 Kolumni,

Ihmisillä on oikeus järjettömiin uskomuksiin

Ihmisoikeussopimusten mukaan ihminen saa uskoa sellaisiakin asioita, jotka tietoteoria määrittelee epäoikeutetuiksi uskomuksiksi.

Millaisiin uskomuksiin ihmisellä on oikeus? Millaisista ajatusrakennelmistaan ihminen saa pitää kiinni? Kysymykseen voidaan vastata esimerkiksi tietoteoreettisesta ja juridisesta näkökulmasta. Jokin tietty uskomus voi olla yhtä aikaa epäoikeutettu ja oikeutettu riippuen siitä, mistä näkökulmasta oikeutta ja oikeutusta tarkastellaan.      Lue koko artikkeli

27.9.2016 Ajankohtaista, Vieraskynä,

Mitä se tiedeusko sitten oikein on? Tässä kolme esimerkkiä

Aina ei ole selvää, minkälaiseen tiedeuskon muotoon skientismin kannattaja sitoutuu. Kirjapajan julkaisemassa uudessa kirjassa Tiedeusko ja todellisuuden rajat Mikael Stenmark erottelee keskustelun helpottamiseksi lukuisia tiedeuskon lajeja. Niistä kolme esitellään tässä otteessa.

Kaikkein uskaliaimpaan tiedeuskon muotoon sisältyy näkemys, ettei mikään rajoita luonnontiedettä. Huomaamme kohta akateemisen maailman ulkopuolisesta tiedeuskosta olevan olemassa myös maltillisempia versioita, jotka tunnustavat luonnontieteellisellä toiminnalla olevan jonkinlaiset rajat.Lue koko artikkeli

20.9.2016 Ajankohtaista, Kolumni,

Rakentavatko tiedeuskon kriitikot olkiukon, koska pelkäävät tieteen menestystä?

Tiedeuskon kritiikkiin on joskus vastattu väittämällä, että kyseessä on vain tieteen menestystä pelkäävien rakentama harhakuva, eikä kukaan todellisuudessa kannata tiedeuskoa. Aku Visala ja Rope Kojonen kommentoivat asiaa liitteessään Mikael Stenmarkin kirjaan Tiedeusko ja todellisuuden rajat.

Keskustelussa luonnontieteen ja muiden alojen suhteesta on ollut tapana kritisoida kahta äärinäkemystä. Toisessa ääripäässä on tiedeusko eli skientismiä, joka väheksyy tieteen ulkopuolisen järkevän ajattelun mahdollisuutta. Toisessa ääripäässä puolestaan on tieteen halveksunta, jossa tutkimukseen näkemyksillä ei ole sen enempää painoarvoa kuin millä tahansa muullakaan näkemyksellä.Lue koko artikkeli

13.9.2016 Kirja-arvio,

Huxleyn kirkko ja Maxwellin demoni – kuinka luonnontiede muuttui teistisestä naturalistiseksi 1800-luvun Iso-Britanniassa

Vielä 1800-luvun alussa Iso-Britanniassa luonnontieteen tehtävä oli jäljittää luomakunnasta itsensä Jumalan ajatuksia. Sata vuotta myöhemmin luonnontieteeseen ei haluttu liittää enää mitään teologialta haiskahtavaa, ja jopa avoimesti kristityt tieteilijät ymmärsivät pystyttää korkean aidan tieteen ja uskonsa välille. Mitä oikein tapahtui?

Historiaa rikollisen karkeasti yksinkertaistaen voisi sanoa, että biologi, ”Darwinin bulldogi” Thomas Henry Huxley tapahtui. Tämä olisi kuitenkin liioittelua, eikä siihen syyllisty tieteenhistorioitsija Matthew Stanley teoksessaan Huxley’s Church and Maxwell’s Demon – From Theistic Science to Naturalistic Science (The University of Chicago Press, 2015). Silti Huxleyn ja hänen toveriensa sekulaarin tiedekäsityksen merkitystä viktoriaanisen Englannin kulttuurin murroksessa ei voi vähätellä.Lue koko artikkeli

6.9.2016 Vieraskynä,

Katastrofin tieteelliset ja yliluonnolliset selitykset elävät rinnakkain

Tieteellisten ja yliluonnollisten selitysten havaitaan usein kilpailevan keskenään. Käsitys pohjautuu niin sanottuun konfliktiteesiin, jonka mukaan uskonto ja tiede ovat lähtökohtaisesti ristiriidassa. Psykologisesta näkökulmasta näin ei välttämättä ole. Sama ihminen voi selittää esimerkiksi luonnonkatastrofeja sekä naturalistisesti että yliluonnollisesti.

Tutkimusten mukaan sama ihminen voi tilanteesta riippuen selittää samaa ilmiötä naturalistisesti, yliluonnollisesti tai molemmilla selitysmalleilla. Tieteelliset ja yliluonnolliset käsitykset eivät siis välttämättä ole ristiriidassa keskenään psykologisesta näkökulmasta katsottuna. Seuraavaksi esitän uskontotieteellisen näkökulman aiheeseen. Yliluonnollisella selityksellä viittaan selitykseen, joka ei nykytieteen näkökulmasta ole luonnonlakien mukainen tai joka ulottuu empiirisesti havaittavan maailman ulkopuolelle. Naturalistisen selityksen määrittelen sellaiseksi, joka selittää ilmiön (ainakin periaatteessa) havaittavilla ja todennettavilla fyysisillä mekanismeilla. (Ks. esim. Legare ym. 2012.)Lue koko artikkeli

Ylös