Suodata artikkeleita

Kaikki artikkelit

15.11.2018 Artikkeli,

Jyrääkö armo ihmisen vastuun kristillisessä pelastusopissa?

Kristillisessä teismissä Jumalan armo, ihmisen syntisyys ja hänen vapautensa ovat samanaikaisesti totta. Tämä on klassinen dilemma, josta on taitettu peistä koko kristinuskon historian ajan. Kevin Timpen mukaan hyvelibertarismi ratkaisee ongelman parhaiten.

Suomessa kysymystä tahdonvapaudesta ei ole paljoakaan tutkittu. Hiljattain kuitenkin tutkimus on lisääntymään päin. Tämän syksyn kirjamessuilla julkaistiin suomeksi ensimmäinen alaa koskeva johdatusteos, Aku Visalan Vapaan tahdon filosofia (Gaudeamus). Myös luonnontieteen ja vapaan tahdon yhteensopivuudesta on käyty keskustelua: Tämän viikon maanantain Helsingin Sanomissa Visalan haastattelussa  puhutaan siitä, sopiiko vapaa tahto yhteen deterministisen luonnontieteen kanssa.Lue koko artikkeli

30.10.2018 Vieraskynä,

Helluntailainen teologia pyrkii osaksi kansainvälistä tiede-teologia keskustelua

Fullerin teologisen seminaarin professori Amos Yong kirjoittaa uutta helluntailaista teologiaa Yhdysvalloissa. Erityisesti luomisen ja ihmisen olemuksen teologian selitysmalleissa on taustalla prosessifilosofia ja sen avulla rakennettu ajattelu. Yong pyrkii näillä konstruktioilla osaksi kansainvälistä tiede-teologiakeskustelua. Yong käyttää prosessiajattelun filosofista viitekehystä, vaikka myöntää sen sisältävän myös arveluttavia aineksia, joita hän pyrkii korjaamaan muun muassa kirkkoisien ajatuksilla.

Klassisen helluntailaisuuden syntykoti löytyy Yhdysvalloista Azusa-kadun herätyksen jälkeen perustetuissa kirkkokunnissa. Alkuajan vapaa ja ekumeeninen liikehdintä muuttui pian erilaisiksi kirkkokunniksi oppeineen ja tunnuksineen. Yhdysvaltalainen helluntailaisuus omaksui ympäristönsä evankelikaalisuudesta lähes kirjaimellisen raamatunlukutavan sekä kielteisen suhtautumisen opilliseen ajatteluun ja siten myös teologian opiskeluun, ja erityisesti yliopistoteologiaan. Tie pois tästä lukkiutumasta on ollut pitkä, ja pisimmälle siinä ovat edenneet Yhdysvalloissa uuden sukupolven helluntailaiset. Muu globaali helluntailaisuus joko seuraa perässä, tai ei ole edes valinnut lähteä tälle polulle. Eräs näitä uuden polven teologisia ääniä on Fullerin teologisen seminaarin professori Amos Yong. Hän on myös Assemblies of God -kirkkokunnan ordinoitu pastori.Lue koko artikkeli

16.10.2018 Podcast,

Areiopagin podcast #14: Tutkijan masennus

Kun Aku Visala kirjoitti keväällä tutkijan masennuksesta, hän ei arvannut, että siitä tulisi yksi suosituimpia juttuja sivustolla. Podcastin uusimmassa jaksossa Visala ja Lari Launonen keskustelevat siitä, miten masennus voi syntyä yliopistossa.

Näköalattomuus, uranäyn epävarmuus ja korostuneen kilpailullinen työympäristö. Siinä joitakin tekijöitä, joista tutkijan masennus ammentaa. Mutta mitä asialle voisi tehdä? Kuuntele Areiopagin podcastin uusin jakso alta.Lue koko artikkeli

9.10.2018 Kirja-arvio,

Lyhyt johdatus ihmeisiin

Mitä ihmeet ovat ja miksi monet ihmiset uskovat niihin? Uskontojen kertomustraditiot sisältävät valtavasti ihmeitä, mutta voiko järkevä ihminen koskaan uskoa ihmeisiin? Näihin kysymyksiin tartutaan Yujin Nagasawan kirjassa Miracles: A Very Short Introduction (OUP: 2017).

Nagasawa on palkittu filosofi, joka on tunnettu erityisesti anselmilaisen uskonnonfilosofian (keskiajalla eläneen teologin ja filosofin Anselm Canterburylaisen (1033/4-1109) mukaan) puolustajana. Nagasawan uusi ihmeitä käsittelevä teos on ilmestynyt osana Oxford University Pressin arvostettua kirjasarjaa, joka tarjoaa noin sadan sivun tietopaketteja eri aiheista kunkin alan asiantuntijan johdattelemana. Nagasawan teos täydentää sarjan valikoimaa uskonnonfilosofisista aiheista.Lue koko artikkeli

2.10.2018 Podcast,

Areiopagin podcast #13: ”Evoluutiota ei ole suunniteltu”

Millä ehdoilla luomisen suunnitelmallisuus ja evoluutio voivat sopia yhteen? Onko evoluutio päämäärätöntä ”juopuneen kävelyä” vai onnistuuko luonnon muu hienosäätö pelastamaan lajien kehityksen luomisen piiriin?

Podcastin 13. jaksossa äänessä ovat päätoimittaja Rope Kojonen ja podcastin juontaja Lari Launonen. Jaksossa keskustellaan siitä, kumoaako evoluutio sen, että luontoa voisi pitää Jumalan luomana ja suunnittelemana. Vai voiko kehittyvä luonto olla myös suunniteltu? Kuuntele jakso alta.Lue koko artikkeli

25.9.2018 Vieraskynä,

Ontologiset argumentit, osa 2: modaaliontologinen argumentti

Tämän artikkelin ensimmäisessä osassa käsiteltiin Anselm Canterburylaisen argumenttia, joka on ontologisista argumenteista varhaisin ja tunnetuin. Modernissa filosofiassa ontologisia argumentteja koskevassa keskustelussa on tapahtunut merkittävä käänne, kun argumenttia on vahvistettu modaalikäsitteiden ”mahdollisuus” ja ”välttämättömyys” avulla.

Tosin voi pohtia, kuinka omaperäisestä ajatuksesta tässä on kyse. Esimerkiksi jotkut kommentaattorit katsovat jo Anselmilta löytyvän argumentin, jossa hyödynnetään modaalikäsitteitä (ks. artikkelin osa 1). Seuraavassa keskitytään yhteen muotoiluun Alvin Plantingan modaaliontologisesta argumentista, jonka hän esittää kirjassaan The Nature of Necessity (1974). Lue koko artikkeli

18.9.2018 Vieraskynä,

Ontologiset argumentit, osa 1: Anselmin argumentti

Monet jumalatodistukset, kuten kosmologinen ja teleologinen todistus, pyrkivät osoittamaan Jumalan olemassaolon a posteriori eli vedoten empiiriseen evidenssiin, jonka katsotaan konfirmoivan jumalahypoteesia. Ontologiset argumentit puolestaan pyrkivät todistamaan Jumalan olemassaolon a priori eli kokemuksesta riippumatta, dedusoimalla sen tietyn jumalakäsitteen seurauksista.

Ensisilmäyksellä ontologisten argumenttien strategia kuulostaa erikoiselta. Kuinka vain Jumalan käsitettä tarkkailemalla voisi johtaa Jumalan olemassaolon? Toisaalta tämä erikoisuus tekee ontologisista argumenteista filosofisesti mielenkiintoisia.Lue koko artikkeli

4.9.2018 Artikkeli,

Joskus oli aika, jolloin suunnitteluargumentti vahvistui jokaisen uuden luonnonlain myötä

Jos Jumala loi luonnon yhtenäiseksi ja käsitettäväksi, uusien luonnonlakien jatkuvaa löytämistä voi pitää luonnon suunniteltuna ominaisuutena. Tällainen suunnittelu ei edes periaatteessa voi kompastua “aukkojen jumala”-käsitykseen, vaan päinvastoin voimistuu luonnontieteen etenemisen myötä. Näin ajateltiin laajalti brittiläisessä tieteessä laajalti vielä 1800-luvulla.

Läpi tieteen historian tieteilijät ja filosofit ovat tasapainoilleet sen välillä, keksitäänkö havaintoihin sopivia säännönmukaisuuksia, vai löydetäänkö luonnosta sen todellisen olemuksen mukaisia lakeja.Lue koko artikkeli

28.8.2018 Podcast,

Areiopagin podcast #12: ”Evoluutio ei ole pelkkä tieteellinen teoria”

Evoluutiota ja luomista koskevissa kiistoissa on harvoin kyse kuivasti vain tieteestä. Usein pelissä on lisäksi sivistys, moraali, edistys, taantumus, ihmiskunnan kohtalo ja muita suuria asioita. Areiopagin podcastin jaksossa kartoitetaan, miksi näin on.

Podcastin 12. jaksossa äänessä ovat päätoimittaja Rope Kojonen ja podcastin juontaja Lari Launonen. Sen kuuntelemalla tiedät muun muassa, minkälainen oli kuuluisa Scopesin ”apinaoikeudenkäynti” ja onko evoluutiolla perusteltu jotain teorian ulkopuolista maailmankatsomusta. Kuuntele jakso alta.Lue koko artikkeli

21.8.2018 Kirja-arvio,

Darwinismi uskontona: Michael Rusen kirjan arvio

Evoluutioteorian kritiikissä teoria samaistetaan usein uskontoon. Tuoreessa kirjassa väitteen darwinismista uskontona esittää kuitenkin kreationismin kriitikko, biologianfilosofi Michael Ruse.

Ruse väittää, että evolutionismi on toiminut syntyajoistaan asti sekulaarina uskontona – sen lisäksi, että se on myös tiedettä.Lue koko artikkeli

19.6.2018 Ajankohtaista,

Areiopagin uusi julkaisuaikataulu

Areiopagi on toiminut nyt jo viiden vuoden ajan, ja on tullut aika uudistua hieman. Kerromme tässä, miltä lehden julkaisuaikataulu tulevaisuudessa näyttää, ja millainen tausta tällä on.

Aloitimme Areiopagi -verkkolehden toiminnan vuonna 2013 uudistaaksemme suomenkielistä keskustelua uskosta ja tieteestä popularisoimalla aiheesta tehtyä kansainvälistä tutkimusta. Lehden vakituisen toimituksen jäsenet ovat pysyneet suurelta osin samoina, osin vaihtuneet. Pääsääntöisesti olemme kuitenkin pystyneet tuottamaan joka viikolle uuden tutkimukseen perustuvan artikkelin. Tätä kirjoittaessa artikkeleita on kaikkiaan 260! Kun artikkelien keskipituus lasketaan yhteen, tulee tästä jo yli tuhannen A4-sivun verran tasokasta tekstiä. Lisäksi Areiopagi on järjestänyt tapahtumia, käännättänyt suomeksi neljä laadukasta kirjaa sekä julkaissut podcastia ja videoita.Lue koko artikkeli

5.6.2018 Artikkeli,

Vastaako Jumala rukouksiin?

Neljäsosa suomalaisista rukoilee päivittäin ja useampi kuin joka toinen vähintään kerran vuodessa. Mutta voimmeko tietää, vastaako Jumala rukouksiimme?

Rukous – ”uskonnon sielu”

Raamattu (Fil. 4:6) opettaa kaikkia kristittyjä rukoilemaan ja pyytämään Jumalalta apua elämäänsä: ”Älkää olko mistään huolissanne, vaan saattakaa aina se, mitä tarvitsette, rukoillen, anoen ja kiittäen Jumalan tietoon. Silloin Jumalan rauha, joka ylittää kaiken ymmärryksen, varjelee teidän sydämenne ja ajatuksenne, niin että pysytte Kristuksessa Jeesuksessa.” Reformaattori Martti Luther on jopa todennut, että kristityksi itseään kutsuva ihminen, joka ei rukoile ja pyydä Jumalalta kaikkea sitä hyvää, jota Jumala on luvannut antaa, ei ole oikea kristitty.Lue koko artikkeli

15.5.2018 Artikkeli,

Kuinka tutkija voi säilyttää mielenterveytensä (rippeet)?

Kolmasosa jatko-opiskelijoista kärsii vaikean tai keskivaikean masennuksen oireista. Niistä kärsii myös Areiopagin vakiokirjoittaja, dosentti Aku Visala. Tutkijan työympäristö ei hänen mukaansa helpota tilannetta. Lue tästä hänen avoin kirjeensä nuorelle tutkijalle.

Ei ole salaisuus, että älyllinen elämä vaatii veronsa mielenterveydeltä. Kaikkeen tutkimukseen kuuluu yksinäisyys ja tutkijankammio, jossa tutkija katsoo kasvoista kasvoihin omaa tietämättömyyttään ja kyvyttömyyttään päivästä toiseen. Uutta tietoa ei synny ilman tuskaa: jos tutkimustulokset tiedettäisiin etukäteen, tietämättömyyttä ja pitkäjänteistä työskentelyä tunnetun ja tuntemattoman rajalla ei tarvittaisi. Ihmiset, jotka eivät ole tätä kokeneet, harvoin ymmärtävät niitä paineita, joita se mieleen kohdistaa.Lue koko artikkeli

Ylös