Psykologi Steven Pinkerin mukaan tilastolliset tosiasiat osoittavat, että elämme parhaillaan ihmiskunnan historian rauhallisinta aikaa. 1900-luvun kansanmurhista ja iltauutisissa toistuvista huonoista uutisista huolimatta ihmiskunta on kulkenut jatkuvasti parempaan suuntaan. Pitääkö tämä kuitenkaan paikkansa?

Yhdysvaltain 16. presidentti Abraham Lincoln astui virkaansa maaliskuussa 1861 sisällissodan kynnyksellä, muutaman osavaltion jo lähdettyä unionista. Kuuluisassa virkaanastujaispuheessaan Lincoln päätti vetoamalla kansallisen yhtenäisyyden puolesta, toivoen, että “luontomme paremmat enkelit” (“better angels of our nature”) pääsisivät vallalle, ja sovinto saavutettaisiin. Lue koko artikkeli

Jos meillä ei olisi vapaata tahtoa, emme voisi olla vastuussa teoistamme emmekä siten toimia moraalisesti sen enempää oikein kuin väärinkään. Toisaalta vapaa tahto ei aivan ongelmattomasti sovi luonnontieteelliseen maailmankuvaan.

Keskustelu vapaan tahdon ja determinismin suhteesta on ollut varsin vilkasta viime vuosikymmeninä, ja Aku Visala tarjoaa uudessa kirjassaan erinomaisen johdatuksen tähän niin filosofian kuin teologiankin kannalta olennaiseen aihepiiriin.Lue koko artikkeli

Monitieteisyydestä puhutaan paljon, mutta mitä se voisi käytännössä tarkoittaa? Vieraskynässä yliopistonlehtori Risto Uro kertoo, miten teologisessa tutkimuksessa voidaan hyötyä rituaalitutkimuksesta.

Joukko yhtenäiseen uniformuun pukeutuneita nuoria kiipeää pekkaniskan avustamana merenneitoa kuvaavan patsaan kylkeä pitkin ylös. Patsas saa lopulta valkoisen lakin päähänsä valtaisan väkijoukon hurratessa. Jotkut osallistujista pulikoivat patsasta ympäröivässä suihkualtaassa Helsingin koleassa kevätsäässä.Lue koko artikkeli

Oletko joskus miettinyt miksi joku ei vakuutu, vaikka tarjoat kuinka hyviä perusteluja jonkin näkemyksen puolesta? Miksi erimielisyys näyttää olevan lähtemätön osa ihmiskulttuurien eloa? Dosentti Olli-Pekka Vainio arvioi Hugo Mercierin ja Dan Sperberin uutta kirjaa, jossa vastataan muun muassa näihin kysymyksiin.

Psykologien ja kognitiotieteilijöiden keskuudessa on vallinnut pitkään kahakka, joka on saanut dramaattisen nimen ”rationality war” (Samuels et al. 2002). Ongelman ytimessä on ollut kiista siitä, mitä inhimillinen järkevyys oikeastaan on ja kuinka tyhmiä tai viisaita me loppujen lopuksi olemme.Lue koko artikkeli

Väittelyssä ydinvoimasta kohtaavat poliittisten ja taloudellisten tekijöiden lisäksi myös erilaiset teologiset todellisuuskäsitykset. Julkaisemme tässä aiheesta kaksi puheenvuoroa. Juuso Loikkanen esittelee insinööri ja teologi Robert. S. Dutchin näkemystä, jonka mukaan ydinvoima on Jumalan lahja. Pauliina Kainulaisen mukaan ydinvoima on osa ympäristöongelmia, ei niiden ratkaisu.Lue koko artikkeli

Popularisoijien omia agendoja, arviointiprosesseissa todettuja ongelmia ja tieteen politisoitumista on käytetty perusteina olla arvostamatta tiedettä. Tänään Areiopagin podcastissa keskustellaan tieteen ongelmista ja samalla kuitenkin puolustetaan tieteen luotettavuutta.

Ihmiset ovat koulutetumpia kuin koskaan ennen, mutta näyttävät jaksavan pureutua väitteiden totuuden pohtimiseen melko huonosti.

”Tietoa on enemmän kuin koskaan ennen, mutta tyhmyys vain tuntuu tiivistyvän”, toteaa Lari Launonen podcastin alussa. Hän ja Aku Visala pohtivat, mistä ”totuuden jälkeisessä ajassa” oikeastaan on kysymys ja elämmekö erityisesti nyt sellaista aikaa. Vai oliko ennen kuitenkaan kaikki paremmin?Lue koko artikkeli

Kristillisessä teismissä Jumalan armo, ihmisen syntisyys ja hänen vapautensa ovat samanaikaisesti totta. Tämä on klassinen dilemma, josta on taitettu peistä koko kristinuskon historian ajan. Kevin Timpen mukaan hyvelibertarismi ratkaisee ongelman parhaiten.

Suomessa kysymystä tahdonvapaudesta ei ole paljoakaan tutkittu. Hiljattain kuitenkin tutkimus on lisääntymään päin. Tämän syksyn kirjamessuilla julkaistiin suomeksi ensimmäinen alaa koskeva johdatusteos, Aku Visalan Vapaan tahdon filosofia (Gaudeamus). Myös luonnontieteen ja vapaan tahdon yhteensopivuudesta on käyty keskustelua: Tämän viikon maanantain Helsingin Sanomissa Visalan haastattelussa  puhutaan siitä, sopiiko vapaa tahto yhteen deterministisen luonnontieteen kanssa.Lue koko artikkeli

Fullerin teologisen seminaarin professori Amos Yong kirjoittaa uutta helluntailaista teologiaa Yhdysvalloissa. Erityisesti luomisen ja ihmisen olemuksen teologian selitysmalleissa on taustalla prosessifilosofia ja sen avulla rakennettu ajattelu. Yong pyrkii näillä konstruktioilla osaksi kansainvälistä tiede-teologiakeskustelua. Yong käyttää prosessiajattelun filosofista viitekehystä, vaikka myöntää sen sisältävän myös arveluttavia aineksia, joita hän pyrkii korjaamaan muun muassa kirkkoisien ajatuksilla.

Klassisen helluntailaisuuden syntykoti löytyy Yhdysvalloista Azusa-kadun herätyksen jälkeen perustetuissa kirkkokunnissa. Alkuajan vapaa ja ekumeeninen liikehdintä muuttui pian erilaisiksi kirkkokunniksi oppeineen ja tunnuksineen. Yhdysvaltalainen helluntailaisuus omaksui ympäristönsä evankelikaalisuudesta lähes kirjaimellisen raamatunlukutavan sekä kielteisen suhtautumisen opilliseen ajatteluun ja siten myös teologian opiskeluun, ja erityisesti yliopistoteologiaan. Tie pois tästä lukkiutumasta on ollut pitkä, ja pisimmälle siinä ovat edenneet Yhdysvalloissa uuden sukupolven helluntailaiset. Muu globaali helluntailaisuus joko seuraa perässä, tai ei ole edes valinnut lähteä tälle polulle. Eräs näitä uuden polven teologisia ääniä on Fullerin teologisen seminaarin professori Amos Yong. Hän on myös Assemblies of God -kirkkokunnan ordinoitu pastori.Lue koko artikkeli

Kun Aku Visala kirjoitti keväällä tutkijan masennuksesta, hän ei arvannut, että siitä tulisi yksi suosituimpia juttuja sivustolla. Podcastin uusimmassa jaksossa Visala ja Lari Launonen keskustelevat siitä, miten masennus voi syntyä yliopistossa.

Näköalattomuus, uranäyn epävarmuus ja korostuneen kilpailullinen työympäristö. Siinä joitakin tekijöitä, joista tutkijan masennus ammentaa. Mutta mitä asialle voisi tehdä? Kuuntele Areiopagin podcastin uusin jakso alta.Lue koko artikkeli

Mitä ihmeet ovat ja miksi monet ihmiset uskovat niihin? Uskontojen kertomustraditiot sisältävät valtavasti ihmeitä, mutta voiko järkevä ihminen koskaan uskoa ihmeisiin? Näihin kysymyksiin tartutaan Yujin Nagasawan kirjassa Miracles: A Very Short Introduction (OUP: 2017).

Nagasawa on palkittu filosofi, joka on tunnettu erityisesti anselmilaisen uskonnonfilosofian (keskiajalla eläneen teologin ja filosofin Anselm Canterburylaisen (1033/4-1109) mukaan) puolustajana. Nagasawan uusi ihmeitä käsittelevä teos on ilmestynyt osana Oxford University Pressin arvostettua kirjasarjaa, joka tarjoaa noin sadan sivun tietopaketteja eri aiheista kunkin alan asiantuntijan johdattelemana. Nagasawan teos täydentää sarjan valikoimaa uskonnonfilosofisista aiheista.Lue koko artikkeli

Millä ehdoilla luomisen suunnitelmallisuus ja evoluutio voivat sopia yhteen? Onko evoluutio päämäärätöntä ”juopuneen kävelyä” vai onnistuuko luonnon muu hienosäätö pelastamaan lajien kehityksen luomisen piiriin?

Podcastin 13. jaksossa äänessä ovat päätoimittaja Rope Kojonen ja podcastin juontaja Lari Launonen. Jaksossa keskustellaan siitä, kumoaako evoluutio sen, että luontoa voisi pitää Jumalan luomana ja suunnittelemana. Vai voiko kehittyvä luonto olla myös suunniteltu? Kuuntele jakso alta.Lue koko artikkeli

Tämän artikkelin ensimmäisessä osassa käsiteltiin Anselm Canterburylaisen argumenttia, joka on ontologisista argumenteista varhaisin ja tunnetuin. Modernissa filosofiassa ontologisia argumentteja koskevassa keskustelussa on tapahtunut merkittävä käänne, kun argumenttia on vahvistettu modaalikäsitteiden ”mahdollisuus” ja ”välttämättömyys” avulla.

Tosin voi pohtia, kuinka omaperäisestä ajatuksesta tässä on kyse. Esimerkiksi jotkut kommentaattorit katsovat jo Anselmilta löytyvän argumentin, jossa hyödynnetään modaalikäsitteitä (ks. artikkelin osa 1). Seuraavassa keskitytään yhteen muotoiluun Alvin Plantingan modaaliontologisesta argumentista, jonka hän esittää kirjassaan The Nature of Necessity (1974). Lue koko artikkeli

Monet jumalatodistukset, kuten kosmologinen ja teleologinen todistus, pyrkivät osoittamaan Jumalan olemassaolon a posteriori eli vedoten empiiriseen evidenssiin, jonka katsotaan konfirmoivan jumalahypoteesia. Ontologiset argumentit puolestaan pyrkivät todistamaan Jumalan olemassaolon a priori eli kokemuksesta riippumatta, dedusoimalla sen tietyn jumalakäsitteen seurauksista.

Ensisilmäyksellä ontologisten argumenttien strategia kuulostaa erikoiselta. Kuinka vain Jumalan käsitettä tarkkailemalla voisi johtaa Jumalan olemassaolon? Toisaalta tämä erikoisuus tekee ontologisista argumenteista filosofisesti mielenkiintoisia.Lue koko artikkeli