”Mitä uskonnollisempi, sitä suvaitsemattomampi”, väittää sosiaalipsykologi C. Daniel Batson. Uskoa ja ennakkoluuloja on kuitenkin monenlaista. Siksi yleistykset voivat johtaa harhaan.

George Floydin kuolema on ollut monille muistutus siitä, että rasismi elää ja voi hyvin niin Yhdysvalloissa kuin muuallakin länsimaissa.Lue koko artikkeli

Mitä vaikutuksia eristäytyneisyydellä on ollut nyt, kun rajoituksia aletaan purkaa? Minkälainen olento ihminen oikeastaan on ja miten eristys on valaissut tätä? Lari Launonen ja Aku Visala pohtivat eristystä, etäihmissuhteita ja koronaa Areiopagin podcastin tuoreimmassa jaksossa.

Kuuntele uusin jakso alta ja tilaa podcast myös iTunesista tai kuuntele Spotifyssa, Stitcheristä tai Internet Archivesta.Lue koko artikkeli

Kuinka koronaviruspandemia vaikuttaa maailmankuvaamme? Katoaako maailmasta ”huuhaa-ajattelu”, jollaiseksi uskonnotkin toisinaan lasketaan? Vai vahvistaako kriisitilanne uskoa siihen, että kohtalomme on lopulta korkeampien voimien käsissä? 

Tappaako koronakriisi huuhaa-ajattelun?

Helsingin yliopiston kosmologian emeritusprofessori Kari Enqvist nostaa Ylen kolumnissaan esille rationaalisen ajattelun korostumisen kriisiaikoina. Järki ja tiede ovat etulinjassa taistelussamme koronavirusta vastaan ja tieteeseen perustuvat suositukset ohjaavat jokapäiväistä elämäämme. Enqvistin mukaan tässä taistossa huuhaa-ajattelu, jollaiseksi hän laskee muun muassa kaikki uskonnot, on osoittautunut aseettomaksi.Lue koko artikkeli

Moni muistaa Mooseksen ensimmäisessä kirjassa olevan tarinan Jaakobin laajennetusta perheestä, erityisesti kohdan missä Jaakob rakastuu Raakeliin, mutta joutuu ensin naimaan hänen siskonsa Lean.

Lea on hedelmällinen nainen, joka saa paljon lapsia. Raakel sen sijaan kärsii hedelmättömyydestä. Hän ehdottaa ongelmaan ratkaisuksi sijaissynnyttäjää, orjatartaan Bilhaa, aivan kuten saamme seuraavasta Genesiksen katkelmasta lukea (1. Moos. 30: 1–3):Lue koko artikkeli

Kysymystä vapaasta tahdosta on käsitelty scifissä jo pitkään. Tekoäly ja suurten datamassojen käsittely ovat nostaneet kysymyksen esiin aivan uudella tavalla viime vuosina. Tämä näkyy myös viihteessä. Keväällä 2020 ilmestyneet Devs ja Westworldin kolmas esityskausi käyvät teeman kimppuun täysillä. Aku Visala analysoi kumpaakin sarjaa ja paljastaa niiden determinismiä ja tahdonvapautta koskevat filosofiset pohjavirrat.

Kun päätin tutkia vapaan tahdon ongelmaa, ajattelin olevani vähän outo. Onhan kysymyksessä muinainen filosofinen ja teologinen ongelma. Hyväksyin jo, että se tuskin kiinnostaa ketään. Todellisuus osoittautui lopulta aivan päinvastaiseksi. Mitä pidemmälle asiaa selvittelin, sitä enemmän huomasin ympärilläni kiinnostusta aiheeseen. Yhtäkkiä obskuuria filosofista kysymystä käsiteltiinkin jo Hesarissa (täällä ja täällä), siitä puhuttiin telkkarissa, jopa sarjakuvissa. Yhtenä syynä on varmasti yhä kasvava keskustelu tekoälystä ja siihen liittyvistä teknologioista.Lue koko artikkeli

Aku Visala ja Ilmari Hirvonen puhuvat pseudotieteen määrittelystä ja siitä, kuinka se voitaisiin erottaa hyvästä ja huonosta tieteestä. Kuvassa mukana myös rokotukset ja tieteellisen tiedon arvo kriisien aikana.

Lue koko artikkeli

Pyhän kokeminen on rajanteko – jonkin erottamista muusta. Mihin suomalaiset tänä päivänä tuon rajan piirtävät? Tuore tutkimus osoittaa, että heillä on erinomaisen paljon sanottavaa.

Mitä on pyhä?

Pyhässä ei ole kyse ainoastaan uskonnollisesta vaan ihmismielelle tyypillisestä rajanvedon logiikkaa ilmentävästä kategoriasta. Pyhä on raja, joka erottaa erilleen asiat, joista ei haluta tai koeta voitavan neuvotella.Lue koko artikkeli

Kun nyt monet joutuvat eristämään itsensä ja välttämään ihmiskontakteja, avautuu tässä mahdollisuus sivistää itseään podcastien muodossa. Olli-Pekka Vainio keräsi listan hyviä teologisia podcasteja, joita suosittelee Areiopagin lukijoille.

Ensimmäisenä tietenkin on mainittava Areiopagin oma suuren suosion saanut Areiopagi-podcast, jossa Lari Launonen, Aku Visala ja monet muut keskustelevat kaikesta mahdollisesta. Aloittaa voit vaikkapa aiheesta: Ovatko ihmiset pahoja?

Lue koko artikkeli

Koronaviruksen leviämistä hillitään siirtymällä tänään Suomen kouluissa etäopetukseen. Areiopagi julkaisee samaan aikaan lukion ja yläasteen uskonnon, filosofian ja historian opetuksen tueksi materiaalia luonnontieteen ja uskonnon suhteesta. Materiaali soveltuu itsenäiseen opiskeluun.

Syksyllä raportoimme, kuinka suomalaisten lukion oppikirjojen sisällössä on vielä korjaamisen varaa esimerkiksi luonnontieteen ja teologian historiallisen suhteen oikean kuvan esittämisen osalta. Muun muassa tästä syystä olemme Areiopagilla laatineet muutaman viime vuoden aikana lukion oppimateriaalia lehtemme aihepiireistä. Tämän vuoden alussa pääsimme siihen vaiheeseen, että haimme testaajia oppimateriaalille suomalaisten lukioiden ja yläasteiden opettajien ja oppilaiden joukosta. Testaamista oli tarkoitus jatkaa kevätlukukauden loppuun saakka.Lue koko artikkeli

Tekoälyn etiikkaan liittyvät kysymykset ovat juuri nyt ihmisten huulilla. Miten koneoppiminen muokkaa tulevaisuuden liikennettä, rakkautta ja verotietojen käsittelyä? Kuuntele Areiopagin podcastin jakso aiheesta.

Areiopagin podcastin 22. jaksossa dosentti Aku Visala ja FT, erityisasiantuntija Anna-Mari Rusanen kartoittavat keskustelun kenttää ja puhuvat siitä, kuinka tekoäly nostaa esiin klassiset filosofiset kysymykset ihmisyydestä, vastuusta ja ihmisarvosta.Lue koko artikkeli

Elämän perusedellytyksiä käsittelevän artikkelisarjan viimeisessä osassa käsitellään kahden ilmakehän kaasun hienosäätöä. Happi ja hiilidioksidi yhdessä muiden elämän perusedellytysten kanssa muodostavat nerokkaan systeemin, joka mahdollistaa elävien organismien energiansaannin.

Lähes kaikki monimutkaiset eläin- ja ihmiskunnan organismit saavat energiansa kemiallisesta reaktiosta, jossa happi reagoi hiilen yhdisteiden kanssa tuottaen vettä ja hiilidioksidia. Kyseessä on oksidaatio eli hapettuminen, ja sitä tapahtuu kaiken aikaa soluissamme. Lue koko artikkeli

Palkitun brittiläisen historioitsija Tom Hollandin kirja Dominion: The Making of Western Mind (2019) on herättänyt laajan keskustelun kristinuskon vaikutuksesta länsimaiseen ajatteluun. Kirjassaan Holland puolustaa teesiä, jonka mukaan läntinen maailma, jopa sen kristillisyyden vastaisissa muodoissaan, on mitä syvimmissä määrin riippuvainen kristinuskosta.

Holland lähtee liikkeelle omaelämänkerrallisesta avautumisesta. Hän osallistui lapsena aktiivisesti anglikaanikirkon toimintaan, mutta pyhäkoulun opetusmateriaali, jossa Adam ja Eeva kuvattiin eläneenä yhtä aikaa dinosaurusten kanssa, kylvi epäilyksen siemenet. Tutustuminen historiaan sai nuoren Hollandin kokemaan vetoa kristinuskon tarinan pahiksiin: keisareihin ja muihin tämän maailman ruhtinaisiin. Toogaan pukeutuneet filosofit ja kuninkaat vaikuttivat paljon siistimmiltä kuin ristiinnaulittu epäonnistunut messiaskokelas, jonka oman aikamme opetuslapset silmää räpäyttämättä opettivat silkkaa hölynpölyä.Lue koko artikkeli

Ilmastonmuutos on nostanut hiilen – ja varsinkin sen yhdisteen hiilidioksidin – päivän polttavaksi puheenaiheeksi. Lähes kaikkien eloperäisten energialähteiden hyödyntäminen vapauttaa hiiltä ilmakehään. Tämä kuvastaa hiilen asemaa elämän perusedellytyksenä: hiili on kaiken elävän pääasiallinen rakennusaine.

Elämän perusedellyksiä käsittelevän artikkelisarjan kolmannessa osassa tarkastellaan hienosäätöä jälleen yhden elämän perusedellytyksen, hiilen, näkökulmasta. Elävien organismien solukoneistot ja lähes kaikki elintärkeät rakenteet molekyylitasolta lähtien muodostuvat hiilen yhdisteistä.Lue koko artikkeli