Evoluutioteorian kritiikissä teoria samaistetaan usein uskontoon. Tuoreessa kirjassa väitteen darwinismista uskontona esittää kuitenkin kreationismin kriitikko, biologianfilosofi Michael Ruse.

Ruse väittää, että evolutionismi on toiminut syntyajoistaan asti sekulaarina uskontona – sen lisäksi, että se on myös tiedettä.Lue koko artikkeli

Areiopagi on toiminut nyt jo viiden vuoden ajan, ja on tullut aika uudistua hieman. Kerromme tässä, miltä lehden julkaisuaikataulu tulevaisuudessa näyttää, ja millainen tausta tällä on.

Aloitimme Areiopagi -verkkolehden toiminnan vuonna 2013 uudistaaksemme suomenkielistä keskustelua uskosta ja tieteestä popularisoimalla aiheesta tehtyä kansainvälistä tutkimusta. Lehden vakituisen toimituksen jäsenet ovat pysyneet suurelta osin samoina, osin vaihtuneet. Pääsääntöisesti olemme kuitenkin pystyneet tuottamaan joka viikolle uuden tutkimukseen perustuvan artikkelin. Tätä kirjoittaessa artikkeleita on kaikkiaan 260! Kun artikkelien keskipituus lasketaan yhteen, tulee tästä jo yli tuhannen A4-sivun verran tasokasta tekstiä. Lisäksi Areiopagi on järjestänyt tapahtumia, käännättänyt suomeksi neljä laadukasta kirjaa sekä julkaissut podcastia ja videoita.Lue koko artikkeli

Neljäsosa suomalaisista rukoilee päivittäin ja useampi kuin joka toinen vähintään kerran vuodessa. Mutta voimmeko tietää, vastaako Jumala rukouksiimme?

Rukous – ”uskonnon sielu”

Raamattu (Fil. 4:6) opettaa kaikkia kristittyjä rukoilemaan ja pyytämään Jumalalta apua elämäänsä: ”Älkää olko mistään huolissanne, vaan saattakaa aina se, mitä tarvitsette, rukoillen, anoen ja kiittäen Jumalan tietoon. Silloin Jumalan rauha, joka ylittää kaiken ymmärryksen, varjelee teidän sydämenne ja ajatuksenne, niin että pysytte Kristuksessa Jeesuksessa.” Reformaattori Martti Luther on jopa todennut, että kristityksi itseään kutsuva ihminen, joka ei rukoile ja pyydä Jumalalta kaikkea sitä hyvää, jota Jumala on luvannut antaa, ei ole oikea kristitty.Lue koko artikkeli

Kolmasosa jatko-opiskelijoista kärsii vaikean tai keskivaikean masennuksen oireista. Niistä kärsii myös Areiopagin vakiokirjoittaja, dosentti Aku Visala. Tutkijan työympäristö ei hänen mukaansa helpota tilannetta. Lue tästä hänen avoin kirjeensä nuorelle tutkijalle.

Ei ole salaisuus, että älyllinen elämä vaatii veronsa mielenterveydeltä. Kaikkeen tutkimukseen kuuluu yksinäisyys ja tutkijankammio, jossa tutkija katsoo kasvoista kasvoihin omaa tietämättömyyttään ja kyvyttömyyttään päivästä toiseen. Uutta tietoa ei synny ilman tuskaa: jos tutkimustulokset tiedettäisiin etukäteen, tietämättömyyttä ja pitkäjänteistä työskentelyä tunnetun ja tuntemattoman rajalla ei tarvittaisi. Ihmiset, jotka eivät ole tätä kokeneet, harvoin ymmärtävät niitä paineita, joita se mieleen kohdistaa.Lue koko artikkeli

Reformoitu tietoteoria on yksi merkittävimmistä nykyisen uskonnonfilosofian tieto-opillisista suuntauksista. Hieman yksinkertaistaen voisi sanoa, että sen kannattajien mukaan jumalusko voi olla rationaalinen, vaikkei sen tueksi olisikaan argumentteja.

Reformoidut tietoteoreetikot nimittäin ajattelevat, että Jumala voidaan ikään kuin aistia suoraan. Tästä syystä kristityn ei heidän mukaansa tarvitse erikseen esittää perusteita Jumalan olemassaolon puolesta ollakseen uskossaan rationaalinen.

Tunnetuin ja vaikutusvaltaisin reformoidun tietoteorian edustaja lienee Alvin Plantinga. Hänen monumentaalinen pääteoksensa Warranted Christian Belief on antanut suunnan oikeastaan kaikelle sitä seuranneelle keskustelulle reformoidusta tietoteoriasta. Seuraavaksi esittelen jotakin Plantingan teoksen pääideoita, jotta saamme käsityksen siitä, millaiseen ajatteluun reformoitu tieto-oppi nojautuu tai voi perustua. Tämän jälkeen perustelen, miksi Plantingan näkemys on mielestäni ongelmallinen ja johtaa relativismiin. Tiivistäen ongelmana on, että samalla strategialla voitaisiin periaatteessa puolustaa hyvin kummallisiakin uskomuksia, vaikkapa uskoa jokaisena pyhäinpäivänä ilmestyvään Suureen Kurpitsaan.Lue koko artikkeli

Filosofi Bertrand Russell teki tunnetuksi seuraavan sanonnan: “Maailman ongelma on se, että typerykset ja fanaatikot ovat täynnä varmuutta, ja viisaat täynnä epäilyksiä.” Kumpaan lokeroon uskonnollinen usko kuuluu ja kuinka varmaa tai epävarmaa uskon pitää olla? Kuuluuko epäily puolestaan uskon kylkeen, sen ulkopuolelle vai peräti ytimeen?

Viime vuosina tehtyjen kyselytutkimusten perusteella suomalaiset ovat edelleen jokseenkin uskonnollista kansaa. Monet uskovat Jumalan olemassaoloon ja rukoilevat muulloinkin kuin kuolemanvakavan vaaratilanteen edessä. Suomalainen uskonnollisuus on kuitenkin luonteeltaan aika varovaista, eikä kovin fanaattista. Me katsomme karsaasti niitä, jotka toitottavat omaa uskoaan suurella varmuudella ja käännyttävät muita omaan leiriinsä.Lue koko artikkeli

Edith Stein (1891-1942) oli sekä akateeminen filosofi että mystikko. Yksi hänen keskeisimmistä teksteistään käsitteli kuinka inhimillinen ja vajavainen kieli voi puhua täydellisestä Jumalasta.

David Hume esitti teoksessaan Puheita luonnollisesta uskonnosta seuraavan kysymyksen:

…miten te mystikot, jotka pidätte kiinni jumaluuden ehdottomasta käsittämättömyydestä, eroatte skeptikoista tai ateisteista, jotka väittävät, että kaiken ensimmäinen syy on tuntematon ja käsittämätön? (4.1)

Tässä artikkelissa tarkastellaan sitä, kuinka filosofi ja nunna Edith Stein vastasi tähän kysymykseen.Lue koko artikkeli

Jos ei olisi köyhyyttä, ei olisi Äiti Teresaa eikä Rakkauden lähetyssisaria. Jos ei olisi rotusortoa, ei olisi Martin Luther Kingiä eikä kansalaisoikeusliikettä. Jos ei olisi luonnonkatastrofeja ja tautiepidemioita, ei olisi Lääkärit ilman rajoja -järjestöä. Ilman pahuutta maailmasta puuttuisi paljon myötätuntoa, sankaruutta ja uhrautuvaisuutta.

Kun isäni laittoi minut nuorena metsätöihin, tapasi hän sanoa “se kasvattaa luonnetta”. Niin ärsyttävältä kuin tämä teinipojasta kuulosti, isäni oli oikeassa. Yleinen kokemus kertoo, että ihmisenä kehittyminen vaatii epämukavien asioiden tekemistä. Tästä kertovat myös ilmaisut kuten ”elämä kasvattaa”, “armeija tekee pojista miehiä” tai ”pilalle hemmoteltu kakara”. Ihanteellista luonnetta ei saavuteta helpolla elämällä.Lue koko artikkeli

Onko kosmos niin valtava, ettei se voi olla Jumalan luoma? Podcastin vieras Olli-Pekka Vainio vietti hiljattain vuoden Princetonin yliopistossa NASA:n projektissa pohtien muun muassa tätä kysymystä.

Areiopagin podcastin kymmenennessä jaksossa Lari Launonen isännöi Olli-Pekka Vainiota ja kosmoksen kokoisia kysymyksiä. Vainiolta ilmestyy kesällä myös kosmologiasta ja teologiasta kertova kirja, Cosmology in Theological Perspective (Baker Academic 2018), ja teologiaa ja kosmologiaa käsittelee myös podcastimme jakso.Lue koko artikkeli

Usko ja tieto nähdään usein toisensa poissulkevina asioita. Onko kuitenkaan näin? Aihetta käsiteltiin Myyrmäen kirkolla 7.3.2018 järjestetyssä paneelikeskustelussa “Mahtuvatko usko ja tieto samaan päähän?” Tapahtumaan osallistui noin 200 vantaalaista lukiolaista, ja lukiolaisten kysymyksistä oli keskustelemassa kolme eri taustaa edustavaa panelistia. Julkaisemme panelistien vastaukset kysymyksiin.

“Mahtuvatko usko ja tieto samaan päähän” -keskustelutilaisuus sai alkunsa alkunsa, kun nuoriso-ja koulutyön pappi Jere Hämäläinen huomasi aiheen kiinnostavan nuoria sosiaalisessa mediassa. Yhteistyössä lukion uskonnonopettajien kanssa Hämäläinen järjesti Myyrmäen kirkolle paneelikeskustelun aiheesta.Lue koko artikkeli

Yleisesti ajatellaan, että koneita eivät ihmisoikeudet koske. Ne eivät ole ajattelevia tai tuntevia otuksia. Vai ovatko? Esimerkiksi maailmalle hiljattain esitelty Sofia-robotti osaa laulaa, auttaa tekemään valintoja kaupassa, hoivaa vanhuksia, leikittää lapsia ja tutkii asioita. Ansaitseeko Sofia sittenkin ihmisen kaltaista kohtelua?

Mitä roboteista tulisi ajatella etenkin teologisesta näkökulmasta, jossa ihmisellä on erityinen arvo ja rooli Jumalan kuvana? Areiopagin podcastin yhdeksännessä jaksossa Lari Launonen ja Aku Visala käsittelevät Jumalan kuvan teologiaa.Lue koko artikkeli

Mitä tapahtuu, kun kosmologi ja teologi ryhtyvät keskustelemaan uskosta ja tieteestä? Onko molemminpuolinen toisen ohi puhuminen väistämätön lopputulema? Vai voiko keskustelun kautta syntyä uutta ymmärrystä sekä uskon että tieteen luonteesta?

Suomenkielisessä kirjallisuudessa on ilmestynyt joitakin uskon ja tieteen suhdetta käsitteleviä keskustelukirjoja. Näistä tunnetuimpia lienevät Esko Valtaojan ja Juha Pihkalan kaksi kirjaa Nurkkaan ajettu Jumala ja Tiedän uskovani, uskon tietäväni. Hieman vastaavanlainen teos on Iiro Viljan ja Risto Heikkilän kirja Kosmologia (Perussanoma, 2009).Lue koko artikkeli

Elokuvat Terminaattoreista Blade Runnereihin maalailevat synkkiä visioita tekoälyn ja ihmisten yhteisestä tulevaisuudesta. Kun koneista tulee liian älykkäitä, meistä tulee tavalla tai toisella niiden orjia. Vai onko pelko turhaa ja voidaanko teknologian avulla tehdä terveempiä ihmisiä ja jopa voittaa kuolema?

Areiopagin podcastin kahdeksannessa jaksossa Aku Visala ja Lari Launonen pureutuvat tekoälyyn ja sen uhkakuviin ja mahdollisuuksiin, dystopioihin ja utopioihin.Lue koko artikkeli