Millä ehdoilla luomisen suunnitelmallisuus ja evoluutio voivat sopia yhteen? Onko evoluutio päämäärätöntä ”juopuneen kävelyä” vai onnistuuko luonnon muu hienosäätö pelastamaan lajien kehityksen luomisen piiriin?

Podcastin 13. jaksossa äänessä ovat päätoimittaja Rope Kojonen ja podcastin juontaja Lari Launonen. Jaksossa keskustellaan siitä, kumoaako evoluutio sen, että luontoa voisi pitää Jumalan luomana ja suunnittelemana. Vai voiko kehittyvä luonto olla myös suunniteltu? Kuuntele jakso alta.Lue koko artikkeli

Tämän artikkelin ensimmäisessä osassa käsiteltiin Anselm Canterburylaisen argumenttia, joka on ontologisista argumenteista varhaisin ja tunnetuin. Modernissa filosofiassa ontologisia argumentteja koskevassa keskustelussa on tapahtunut merkittävä käänne, kun argumenttia on vahvistettu modaalikäsitteiden ”mahdollisuus” ja ”välttämättömyys” avulla.

Tosin voi pohtia, kuinka omaperäisestä ajatuksesta tässä on kyse. Esimerkiksi jotkut kommentaattorit katsovat jo Anselmilta löytyvän argumentin, jossa hyödynnetään modaalikäsitteitä (ks. artikkelin osa 1). Seuraavassa keskitytään yhteen muotoiluun Alvin Plantingan modaaliontologisesta argumentista, jonka hän esittää kirjassaan The Nature of Necessity (1974). Lue koko artikkeli

Monet jumalatodistukset, kuten kosmologinen ja teleologinen todistus, pyrkivät osoittamaan Jumalan olemassaolon a posteriori eli vedoten empiiriseen evidenssiin, jonka katsotaan konfirmoivan jumalahypoteesia. Ontologiset argumentit puolestaan pyrkivät todistamaan Jumalan olemassaolon a priori eli kokemuksesta riippumatta, dedusoimalla sen tietyn jumalakäsitteen seurauksista.

Ensisilmäyksellä ontologisten argumenttien strategia kuulostaa erikoiselta. Kuinka vain Jumalan käsitettä tarkkailemalla voisi johtaa Jumalan olemassaolon? Toisaalta tämä erikoisuus tekee ontologisista argumenteista filosofisesti mielenkiintoisia.Lue koko artikkeli

Jos Jumala loi luonnon yhtenäiseksi ja käsitettäväksi, uusien luonnonlakien jatkuvaa löytämistä voi pitää luonnon suunniteltuna ominaisuutena. Tällainen suunnittelu ei edes periaatteessa voi kompastua “aukkojen jumala”-käsitykseen, vaan päinvastoin voimistuu luonnontieteen etenemisen myötä. Näin ajateltiin laajalti brittiläisessä tieteessä laajalti vielä 1800-luvulla.

Läpi tieteen historian tieteilijät ja filosofit ovat tasapainoilleet sen välillä, keksitäänkö havaintoihin sopivia säännönmukaisuuksia, vai löydetäänkö luonnosta sen todellisen olemuksen mukaisia lakeja.Lue koko artikkeli

Evoluutiota ja luomista koskevissa kiistoissa on harvoin kyse kuivasti vain tieteestä. Usein pelissä on lisäksi sivistys, moraali, edistys, taantumus, ihmiskunnan kohtalo ja muita suuria asioita. Areiopagin podcastin jaksossa kartoitetaan, miksi näin on.

Podcastin 12. jaksossa äänessä ovat päätoimittaja Rope Kojonen ja podcastin juontaja Lari Launonen. Sen kuuntelemalla tiedät muun muassa, minkälainen oli kuuluisa Scopesin ”apinaoikeudenkäynti” ja onko evoluutiolla perusteltu jotain teorian ulkopuolista maailmankatsomusta. Kuuntele jakso alta.Lue koko artikkeli

Evoluutioteorian kritiikissä teoria samaistetaan usein uskontoon. Tuoreessa kirjassa väitteen darwinismista uskontona esittää kuitenkin kreationismin kriitikko, biologianfilosofi Michael Ruse.

Ruse väittää, että evolutionismi on toiminut syntyajoistaan asti sekulaarina uskontona – sen lisäksi, että se on myös tiedettä.Lue koko artikkeli

Areiopagi on toiminut nyt jo viiden vuoden ajan, ja on tullut aika uudistua hieman. Kerromme tässä, miltä lehden julkaisuaikataulu tulevaisuudessa näyttää, ja millainen tausta tällä on.

Aloitimme Areiopagi -verkkolehden toiminnan vuonna 2013 uudistaaksemme suomenkielistä keskustelua uskosta ja tieteestä popularisoimalla aiheesta tehtyä kansainvälistä tutkimusta. Lehden vakituisen toimituksen jäsenet ovat pysyneet suurelta osin samoina, osin vaihtuneet. Pääsääntöisesti olemme kuitenkin pystyneet tuottamaan joka viikolle uuden tutkimukseen perustuvan artikkelin. Tätä kirjoittaessa artikkeleita on kaikkiaan 260! Kun artikkelien keskipituus lasketaan yhteen, tulee tästä jo yli tuhannen A4-sivun verran tasokasta tekstiä. Lisäksi Areiopagi on järjestänyt tapahtumia, käännättänyt suomeksi neljä laadukasta kirjaa sekä julkaissut podcastia ja videoita.Lue koko artikkeli

Neljäsosa suomalaisista rukoilee päivittäin ja useampi kuin joka toinen vähintään kerran vuodessa. Mutta voimmeko tietää, vastaako Jumala rukouksiimme?

Rukous – ”uskonnon sielu”

Raamattu (Fil. 4:6) opettaa kaikkia kristittyjä rukoilemaan ja pyytämään Jumalalta apua elämäänsä: ”Älkää olko mistään huolissanne, vaan saattakaa aina se, mitä tarvitsette, rukoillen, anoen ja kiittäen Jumalan tietoon. Silloin Jumalan rauha, joka ylittää kaiken ymmärryksen, varjelee teidän sydämenne ja ajatuksenne, niin että pysytte Kristuksessa Jeesuksessa.” Reformaattori Martti Luther on jopa todennut, että kristityksi itseään kutsuva ihminen, joka ei rukoile ja pyydä Jumalalta kaikkea sitä hyvää, jota Jumala on luvannut antaa, ei ole oikea kristitty.Lue koko artikkeli

Kolmasosa jatko-opiskelijoista kärsii vaikean tai keskivaikean masennuksen oireista. Niistä kärsii myös Areiopagin vakiokirjoittaja, dosentti Aku Visala. Tutkijan työympäristö ei hänen mukaansa helpota tilannetta. Lue tästä hänen avoin kirjeensä nuorelle tutkijalle.

Ei ole salaisuus, että älyllinen elämä vaatii veronsa mielenterveydeltä. Kaikkeen tutkimukseen kuuluu yksinäisyys ja tutkijankammio, jossa tutkija katsoo kasvoista kasvoihin omaa tietämättömyyttään ja kyvyttömyyttään päivästä toiseen. Uutta tietoa ei synny ilman tuskaa: jos tutkimustulokset tiedettäisiin etukäteen, tietämättömyyttä ja pitkäjänteistä työskentelyä tunnetun ja tuntemattoman rajalla ei tarvittaisi. Ihmiset, jotka eivät ole tätä kokeneet, harvoin ymmärtävät niitä paineita, joita se mieleen kohdistaa.Lue koko artikkeli

Reformoitu tietoteoria on yksi merkittävimmistä nykyisen uskonnonfilosofian tieto-opillisista suuntauksista. Hieman yksinkertaistaen voisi sanoa, että sen kannattajien mukaan jumalusko voi olla rationaalinen, vaikkei sen tueksi olisikaan argumentteja.

Reformoidut tietoteoreetikot nimittäin ajattelevat, että Jumala voidaan ikään kuin aistia suoraan. Tästä syystä kristityn ei heidän mukaansa tarvitse erikseen esittää perusteita Jumalan olemassaolon puolesta ollakseen uskossaan rationaalinen.

Tunnetuin ja vaikutusvaltaisin reformoidun tietoteorian edustaja lienee Alvin Plantinga. Hänen monumentaalinen pääteoksensa Warranted Christian Belief on antanut suunnan oikeastaan kaikelle sitä seuranneelle keskustelulle reformoidusta tietoteoriasta. Seuraavaksi esittelen jotakin Plantingan teoksen pääideoita, jotta saamme käsityksen siitä, millaiseen ajatteluun reformoitu tieto-oppi nojautuu tai voi perustua. Tämän jälkeen perustelen, miksi Plantingan näkemys on mielestäni ongelmallinen ja johtaa relativismiin. Tiivistäen ongelmana on, että samalla strategialla voitaisiin periaatteessa puolustaa hyvin kummallisiakin uskomuksia, vaikkapa uskoa jokaisena pyhäinpäivänä ilmestyvään Suureen Kurpitsaan.Lue koko artikkeli

Filosofi Bertrand Russell teki tunnetuksi seuraavan sanonnan: “Maailman ongelma on se, että typerykset ja fanaatikot ovat täynnä varmuutta, ja viisaat täynnä epäilyksiä.” Kumpaan lokeroon uskonnollinen usko kuuluu ja kuinka varmaa tai epävarmaa uskon pitää olla? Kuuluuko epäily puolestaan uskon kylkeen, sen ulkopuolelle vai peräti ytimeen?

Viime vuosina tehtyjen kyselytutkimusten perusteella suomalaiset ovat edelleen jokseenkin uskonnollista kansaa. Monet uskovat Jumalan olemassaoloon ja rukoilevat muulloinkin kuin kuolemanvakavan vaaratilanteen edessä. Suomalainen uskonnollisuus on kuitenkin luonteeltaan aika varovaista, eikä kovin fanaattista. Me katsomme karsaasti niitä, jotka toitottavat omaa uskoaan suurella varmuudella ja käännyttävät muita omaan leiriinsä.Lue koko artikkeli

Edith Stein (1891-1942) oli sekä akateeminen filosofi että mystikko. Yksi hänen keskeisimmistä teksteistään käsitteli kuinka inhimillinen ja vajavainen kieli voi puhua täydellisestä Jumalasta.

David Hume esitti teoksessaan Puheita luonnollisesta uskonnosta seuraavan kysymyksen:

…miten te mystikot, jotka pidätte kiinni jumaluuden ehdottomasta käsittämättömyydestä, eroatte skeptikoista tai ateisteista, jotka väittävät, että kaiken ensimmäinen syy on tuntematon ja käsittämätön? (4.1)

Tässä artikkelissa tarkastellaan sitä, kuinka filosofi ja nunna Edith Stein vastasi tähän kysymykseen.Lue koko artikkeli

Jos ei olisi köyhyyttä, ei olisi Äiti Teresaa eikä Rakkauden lähetyssisaria. Jos ei olisi rotusortoa, ei olisi Martin Luther Kingiä eikä kansalaisoikeusliikettä. Jos ei olisi luonnonkatastrofeja ja tautiepidemioita, ei olisi Lääkärit ilman rajoja -järjestöä. Ilman pahuutta maailmasta puuttuisi paljon myötätuntoa, sankaruutta ja uhrautuvaisuutta.

Kun isäni laittoi minut nuorena metsätöihin, tapasi hän sanoa “se kasvattaa luonnetta”. Niin ärsyttävältä kuin tämä teinipojasta kuulosti, isäni oli oikeassa. Yleinen kokemus kertoo, että ihmisenä kehittyminen vaatii epämukavien asioiden tekemistä. Tästä kertovat myös ilmaisut kuten ”elämä kasvattaa”, “armeija tekee pojista miehiä” tai ”pilalle hemmoteltu kakara”. Ihanteellista luonnetta ei saavuteta helpolla elämällä.Lue koko artikkeli