Oxfordin yliopiston professori Alister McGrath jakaa ajatuksiaan John Polkinghornen ainutlaatuisesta panoksesta tieteen ja uskonnon väliseen dialogiin.

Vuonna 1979 tiedemaailma sai kuulla shokkiuutisen, kun Cambridgen yliopiston matemaattisen fysiikan professori John Polkinghorne luopui oppituolistaan ​​alkaakseen opiskella Englannin kirkon papiksi. Tutustuin häneen tuolloin. Opiskelimme samassa oppilaitoksessa, ja molempien tavoitteena oli pappeus. Tulimme tuntemaan toisemme, koska kumpikin oli kiinnostunut tieteen ja uskonnon välisestä suhteesta.Lue koko artikkeli

Viime vuonna ilmestyi Ulla Tervahaudan, Niko Huttusen  ja Joona Salmisen toimittama suomennoskokoelma Apostoliset isät: Kokoelma varhaiskristillisiä kirjoituksia, josta on juuri ilmestynyt toinen painos. Suomennokset saavat tänä vuonna seurakseen teoksen Johdatus Apostolisten isien kirjoituksiin, joka sisältää sekä tieteelliset johdannot kokoelman kirjoituksiin että joukon tutkimusartikkeleita. Kirjoituksessaan Tervahauta esittelee kokoelman sisältöä, joitakin keskeisiä teemoja ja tutkimuskeskustelua.
Lue koko artikkeli

Miksi kukaan ottaisi nuoren Maan kreationismia vakavasti? Otto Pellinen otti, ja esittelee tässä tekstissä omaa älyllistä taivaltaan luomisen ja evoluution viidakossa, keskittyen nuoren Maan kreationismiin. Hän kuvaa matkaansa kyseisen näkemyksen kannattajaksi ja toisaalta sen kannattamisesta pois.

Esittelen ensin, kuinka päädyin nuoren Maan kreationismin (YEC, Young Earth Creationism) kannalle, pyrkien tarjoamaan suopean alustuksen nuoren Maan näkemyksistä: miksi ainakin joidenkin maallikoiden voi nykyäänkin olla subjektiivisesti oikeutettua kallistua kyseiselle kannalle. Kuvaan mahdollisimman uskottavan tavan, jolla nuoren Maan näkökulman omaksunut voi pyrkiä pitäytymään näkemyksessä haastavienkin tieteellisten ongelmien edessä, vedoten ymmärryksemme rajallisuuteen.Lue koko artikkeli

Vuonna 1614, kun kaukoputki oli uusinta tekniikkaa, nuori saksalainen mies julkaisi kirjan täynnä piirroksia jännittävistä uusista kaukoputkella havaituista ilmiöistä: Jupiteria kiertävistä kuista, Venuksen kuun kaltaisista vaiheista, auringonpilkuista, Kuun epätasaisesta ja kraateroituneesta pinnasta.

Tuo nuori mies oli Johann Georg Locher, ja kirja oli Disquisitiones mathematicae, de controversiis et novitatibus astronomicis. Locher piti Galileita suuressa arvossa, mutta myös haastoi tämän ajatukset – tieteeseen vedoten.Lue koko artikkeli

Helluntailaisuutta pidetään joskus epä-älyllisenä, koska se näyttää korostavan uskonnollisen kokemuksen ja Pyhän Hengen vaikutuksen merkitystä enemmän kuin teoreettista akateemista teologiaa. Voisiko helluntailaiseen näkemykseen kuitenkin kätkeytyä johdonmukainen tietoteoreettinen näkemys?

Klassinen helluntailiike on reilut 100 vuotta vanha, mutta niin sanottua helluntaifilosofiaa ja filosofista teologiaa on kehitetty vasta viimeisen 20 vuoden aikana. Epistemologia eli tietoteoria on luonnollisesti ollut yksi niistä filosofian osa-alueista, joihin 2000-luvun helluntaiteologit/filosofit ovat keskittyneet. Kokemuspohjaiset helluntailaiset ovat olleet kiinnostuneita muun muassa siitä mistä voidaan tietää, että on saanut Pyhän Hengen kasteen? Miten hengellisiä kokemuksia ylipäätänsä pitäisi arvioida? Ja miten usko voitaisiin parhaiten perustella muille? Lue koko artikkeli

Elvis elää. Prinsessa Diana murhattiin. Stanley Kubrick kuvasi Apollo 11:n kuumatkan kokonaan studiossa. Maa on oikeasti litteä ja NASA johtaa ihmisiä harhaan. Maa on oikeasti ontto ja sen sisällä asuu liskoihmisiä. Bill Gates pyrkii hallitsemaan ihmisten mieliä koronarokotteen avulla.

Yleinen oletus on, että salaliittoteoriat ovat aina huuhaata, kuten vaikkapa nämä edellä luetellut laajasti tunnetut teoriat. Kuitenkin tiedämme, että historiasta löytyy esimerkkejä ihan oikeista salaliitoista.Lue koko artikkeli

Tahaton lapsettomuus koskettaa arviolta noin joka viidettä suomalaista naista. Hedelmöityshoidoista on muutamassa kymmenessä vuodessa tullut osa lääketieteen arkea. Loppuvuodesta uutisoitiin ensimmäisten julkisen puolen lahjasukusoluhoidoilla alkunsa saaneiden lasten syntymästä.

Kaikesta huolimatta tasokasta eettistä keskustelua aiheesta näkee julkisuudessa suhteellisen vähän. Suomenkielistä keskustelua etenkin kristillisen etiikan näkökulmasta on vieläkin vaikeampi löytää.Lue koko artikkeli

Kristillinen kirkko on aina opettanut, että Jeesuksen kärsimyksellä ja kuolemalla on pelastava vaikutus. Jeesus syntyi ihmiseksi sovittaakseen ihmisen synnit ja korjatakseen ihmisen ja Jumalan välit. Silti esimerkiksi apostolinen uskontunnustus ei kerro miksi näin on. Tunnustus ei tarjoa mitään tiettyä sovitusteoriaa eli selittävää mekanismia, joka kertoisi kuinka sovitus tapahtuu. Miksi Jeesuksen ihmiseksitulolla, kuolemalla ja ylösnousemuksella on tämmöinen merkitys?

Moraalinen intuitiomme kertoo meille vahvasti, että viattoman rankaiseminen on väärin. Kuitenkin kristillisen teologian ytimessä on ajatus viattomasta yksilöstä (Jeesuksesta), joka kärsii samalla, kun oikeat syylliset (eli meidät) vapautetaan. Mikä pahempaa, eikö oppi sijaissovituksesta kuvaa Jumalan kostonhaluisena despoottina, joka on valmis jopa uhraamaan oman poikansa, jotta taivaallinen velkakirjanpito pysyy virheettömänä? Eikö tällaisen epäreilun ajatuksen nostaminen keskeiseen asemaan myös toisinna syyttömien epäreilua kohtelua: koska Kristuskin kärsi eikä pannut vastaan, sinunkin tulee alistua piinattavaksi. Esimerkiksi Immanuel Kant piti näistä syistä sovitusoppia järjettömänä. Myös 1900-luvun kuuluisimpiin filosofeihin kuulunut A.J. Ayer piti perisyntiopin ohella sovitusoppia hyvänä syynä hylätä kristinusko. Onko sovitusoppi siis niin älytön kuin miltä se näyttää?Lue koko artikkeli

Yksi visaisimpia ja sitkeimpiä ongelmia filosofiassa on niin sanottu mieli-keho-ongelma, joka on askarruttanut filosofeja jo Sokrateen, Platonin ja Aristoteleen ajoista lähtien. Olemme selvästikin tietoisia kokijoita mutta mikä näiden kokemusten suhde aineelliseen kehoon ja aivoihin on?

Historiallisesti valtaosa filosofeista ovat olleet dualisteja, eli ajatelleet ihmisen koostuvan aineellisesta kehosta ja aineettomasta mielestä. Näin ajatteli esimerkiksi ranskalaissyntyinen filosofi René Descartes (1596–1650), jonka monet muistavat lauseesta ”Ajattelen, siis olen”.Lue koko artikkeli

Areiopagin podcastin tuoreimmassa jaksossa Lari Launonen ja Ilmari Hirvonen keskustelevat siitä, missä määrin kristilliset uskomukset voivat olla perususkomuksia. Ja lisäksi jättiläisjänisten teologiasta.Lue koko artikkeli

”Onko mitään järkeä uskoa Jumalaan?”, kysyy teologian tohtori Eero Junkkaala samannimisessä kirjassaan (Perussanoma 2020). Junkkaalan vastaus on myönteinen.

Junkkaala jatkaa samalla linjalla kuin edellisessä uskon ja tiedon välisiä suhteita käsitelleessä teoksessaan Uskon, jotta ymmärtäisin (Päivä 2017). Hänen tavoitteenaan on taistella sitä vastaan, että kristinusko nähdään jonkinlaisena huuhaa-taikauskona, joka on ristiriidassa rationaalisen ajattelun tai nykytieteen kanssa. Junkkaala pitää selvänä, että uskoa on puolustettava myös järkisyihin vedoten, jotta kristinusko voi säilyttää uskottavuutensa alati maallistuvassa nykymaailmassa: ”On selvää, että mitä enemmän yhteiskunta vieraantuu kristinuskosta, sitä enemmän tarvitaan uskon perusteiden älyllistä pohdintaa”.Lue koko artikkeli

Onko mahdollista rakentaa tieteeseen perustuva maailmankuva? Uskonnontutkija Lisa Sideriksen mukaan yritykset tehdä näin eivät ole ainakaan käytännössä onnistuneet erottautumaan teologisista käsityksistä, silloinkaan kun ne pyritään esittämään vain tieteen tuloksina. Rope Kojonen pyysi Sideristä perustelemaan näitä väitteitä tarkemmin.

Rope Kojonen: Aivan aluksi, voitko kertoa hieman urastasi ja tutkimuksestasi?

Lisa Sideris: Aloitin tutkimukseni tieteenhistorian ja filosofian alueella ja siirryin sitten niistä uskonnontutkimukseen. Minua on kiinnostanut pitkän aikaa erityisesti tieteenhistoria ja biologianhistoria. Yhdistin nämä uskonnonhistorian tutkimukseen erityisesti viktoriaanisen ajan tutkimukseen. Tämä kiinnostus 1900-luvun kulttuuriin on pysynyt mukanani aina siitä lähtien. Tieteenfilosofia pisti minut ajattelemaan sitä, kuinka tiede toisaalta antaa meille pääsyn todelliseen maailman tuntemukseen, mutta toisaalta pysyy aina rajattuna ja epätäydellisenä. Minua on kiinnostanut erityisesti tieteellisen tiedon ja sen normatiivisen käytön suhde uskonnolliseen ajatteluun.Lue koko artikkeli

Pahan ongelman ajatellaan joskus koskevan vain Jumalan hyvyyden ja maailmassa olevan pahuuden suhdetta. Lauri Snellman väittää kuitenkin tässä kirjoituksessa, että pahan ongelmassa on kyse myös uskonnollisuutta laajemmasta ymmärrettävyyden ongelmasta: voidaanko maailmaa ymmärtää samaistamalla tai perustamalla maailman perusluonne tarkoituksiin tai järkiperustoihin?

Pahan ongelman ajatellaan usein olevan puhtaasti uskonnollinen ongelma: miten Jumala voi olla olemassa, jos maailmassa on olemassa pahaa? Viimeaikainen tutkimus on osoittanut, että pahan ongelma on itse asiassa paljon laajempi. Uskonnonfilosofian professori Yujin Nagasawa on muotoillut ateisteja koskevan pahan ongelman: miten ihmisen elämä voi olla mielekästä, jos ihmisen synnyttänyt evoluutioprosessi sisältää paljon pahaa?Lue koko artikkeli