David Humen mukaan ihmeisiin ei ole järkevää uskoa, sillä luonnollinen selitys on aina parempi. Vesa Palosen mukaan Humen päättelyssä on todettu vakavia virheitä, ja nyt hän aikoo osoittaa niitä lisää.

Aiemmassa artikkelissani ihmeiden uskottavuudesta kävimme todennäköisyyslaskennan keinoin läpi David Humen väitettä siitä, että ihmeisiin ei pitäisi uskoa. Humehan väitti, että tavallisten tapahtumien suuri määrä riittää kumoamaan suurin piirtein kaikki mahdolliset todisteet epätavallisen tapahtuman puolesta. Lue koko artikkeli

Reformaatio eli uskonpuhdistus vaikutti 1500-luvulta lähtien syvällisesti eurooppalaiseen hengenelämään. Suomessa on totuttu arvostamaan luterilaisuuden myönteistä merkitystä kansansivistykselle ja opinkäynnille. Kansainvälisessä vertailussa reformaation sivistyksellinen merkitys on kuitenkin mutkikas, kirjoittaa vieraskynässä professori Risto Saarinen.

Tässä kirjoituksessa tarkastelen yliopistoja tieteen identiteetin muodostajina. Reformaation juhlavuoden 2017 merkeissä liitän tarkasteluni eurooppalaisiin uskonreformeihin. Pääpainoni on silti niin kutsutun sivistysyliopiston esittelyssä.Lue koko artikkeli

Kognitiivisen uskonnontutkimuksen edustajat väittävät, että uskonto on luonnollista. Ihmislajin peruspsykologia ja ihmismielen evoluutiohistoria selittävät, miksi meillä on taipumus uskoa esimerkiksi Jumalaan, sieluihin ja kuolemanjälkeiseen elämään.

Apostoli Paavalia seuraten myös monet teologit ovat esittäneet, että ihminen luonnostaan tiedostaa Jumalan olevan olemassa. Tekeekö kognitiotiede uskomisesta irrationaalista vai tukeeko se teologista käsitystä jumalauskon luonnollisuudesta? Näitä kysymyksiä pohtivat podcastissamme tänään Lari Launonen ja Aku Visala.Lue koko artikkeli

Kopiokone, kello, kirja ja näytelmä. Tekevätkö historian monet kielikuvat oikeutta luomakunnalle sellaisena kuin Jumala sen loi? Kuinka Jumalan kaitselmus liittyy luomiseen? Lars Ahlbäck arvioi vieraskynässä näitä aiheita käsittelevän teoksen.

Luominen on keskeinen opinkappale kristinuskossa. Perinteinen opetus siitä on kuitenkin yllättävän vähän tunnettu. Keskustelu aiheesta jättääkin monesti toivomisen varaa.Lue koko artikkeli

Jean-Paul Sartre oli yksi 1900-luvun kuuluisimmista ateisteista.

Tämä lause näyttää melko yksinkertaiselta. Mutta ateisti-sanan merkitys siinä ei ole yksinkertainen.

Vuonna 1945 Sartre julisti, että eksistentialismi oli yksi humanismin muoto – se oli näky urheasta, uudesta, jumalattomasta maailmasta. Pitäessään kuuluisan luentonsa tuon vuoden lokakuussa Pariisin Club Maintenantilla Sartre oli 40-vuotias. Julistus yllätti hänen tuttavansa, sillä edeltävät kaksi vuosikymmentä Sartre oli toistuvasti ilmaissut halveksivansa humanismia, jonka optimismi ihmisyyttä ja ihmisen arvoa kohtaan oli hänen mielestään väärää.Lue koko artikkeli

Nyt se on vihdoin täällä. Areiopagin podcastin ensimmäisessä jaksossa Lari Launonen ja Aku Visala porautuvat vapaan tahdon ongelmaan.

Kuten itse verkkolehtemmekin, niin myös Areiopagin podcast on yhdistelmä teologiaa, filosofiaa ja tieteitä. Se käsittelee ihmiskunnan ikuisia ”suuria kysymyksiä”, kuten Jumalan olemassaoloa, moraalin perustaa, vapaata tahtoa, maailman syntyä ja kehitystä sekä uskonnon hyviä ja pahoja puolia. Toisaalta aiheet koskevat ajankohtaisia kysymyksiä, joihin tutkimus on lähivuosina tuonut uusia näkökulmia.Lue koko artikkeli

Jos Jumala on olemassa ja hän on hyvä, miksi hän sallii pahan olemassaolon? Voiko Jumala olla olemassa, jos pahaa on olemassa? Tämä niin sanottu kärsimyksen ongelma on askarruttanut ihmiskuntaa läpi vuosisatojen. Ongelmaan on yritetty vastata monin tavoin, mutta lähes kaikki vastaukset ovat keskittyneet ihmisten kokemaan kärsimykseen. Michael Murray pohtii sen sijaan asiaa eläinten kärsimyksen näkökulmasta kirjassaan Nature Red in Tooth and Claw.Lue koko artikkeli

Luonnontieteilijät, teologit ja muut uskonnosta kiinnostuneet kokoontuvat joka kesä viikoksi kauniille saarelle USA:n itärannikolla. Tänä vuonna teemana oli ilmastonmuutos.

IRAS eli Institute for Religion in an Age of Science perustettiin jo 1950-luvulla. Järjestön tavoitteena on tuoda yhteen erilaisia voimia, jotta maailman merkittäviä ongelmia voitaisiin lievittää. Atlantin rannikolla (New Hampshire/Maine) sijaitseva Star Island on ollut järjestön kesäkonferenssien näyttämönä jo vuosikausia. Lue koko artikkeli

Zoë Lehmann Imfeld väitteli teologian tohtoriksi aiheenaan viktoriaaniset kauhutarinat. Nyt hän työskentelee Euroopan avaruusjärjestön poikkitieteellisessä projektissa. Mitä ihmettä kirjallisuudentutkimuksella, teologialla ja avaruustutkimuksella on tekemistä keskenään?

Olet kirjoittanut kirjan viktoriaanisista kummitusjutuista ja teologiasta. Kombinaatio voi kuulostaa hieman erikoiselta. Mitä opetettavaa 1800-luvun kummituksilla on nykypäivän ihmisille – tai teologeille?

Viktoriaanisen ajan kiinnostuneisuus aaveisiin on hyvin lähellä omaa kulttuurimaisemaamme, ehkä enemmän kuin osaamme odottaakaan. Nämä tarinat ovat täynnä sankareita, jotka ovat ”nykyaikaisia” ja ”tieteellisiä” ajattelussaan. He ovat kaikki vakuuttuneita siitä, että maailmassa on hyvin vähän sellaista, jota he eivät osaa selittää. Tarinat käsittelevät usein sitä, mitä päähenkilöille tapahtuu, kun he kohtaavat jotain, mille ei oikein tahdo löytyä selitystä. Heidän on tarkasteltava uudelleen maailmankuvaansa tavalla, joka ottaa huomioon uudet kokemukset.Lue koko artikkeli

Jos satunnaiselta suomalaiselta kysyttäisiin, mikä hänen mielestään muodostaa vakavimman älyllisen haasteen teistiselle jumalauskolle, todennäköinen vastaus saattaisi olla ”tieteellinen maailmankuva”, ”pahan ongelma” tai jokin muu vastaava.

Et luultavasti kuitenkaan odottaisi hänen argumentoivan: ”On olemassa matemaattisia objekteja, joita Jumala ei olisi voinut luoda. Jos teismi on tosi, niin kaikki Jumalasta erillinen on luotua. Siispä teismi ei ole tosi.”Lue koko artikkeli

Teilasiko viimeistään filosofi Bertrand Russell kosmologisen argumentin osoittamalla siinä alkeellisen virheen? Ei, sillä Russellin ja monen muun edustama perinne on nykyaikaan asti kumonnut pelkkää argumentin irvikuvaa, väittää Tuukka Malkki.

Kosmologinen argumentti on eräs filosofian historian tunnetuimmista ja suosituimmista argumenteista Jumalan olemassaolon puolesta. Lähes kaikki suuret nimet filosofian historiassa, kuten Platon, Aristoteles, Akvinolainen, Anselm, Duns Scotus, Avicenna, Al-Ghazali, Maimonides, Descartes, Leibniz, Spinoza, Berkeley ja Locke, ovat puolustaneet jotain muotoa argumentista (ks. Craig 1980). Viime aikojen filosofiassa argumentin puolustuksia ovat esimerkiksi Koons (1997), Swinburne (2004), O’Connor (2008), Pruss (2009) sekä Feser (2017).

Tässä artikkelissa keskityn kolmeen argumenttia kohtaan usein esitettävään vastalauseeseen ja osoitan ne hyödyttömiksi.Lue koko artikkeli

Logos-konferenssi kokosi kesäkuussa Skotlantiin nimekkäitä teologeja, uskonnonfilosofeja ja raamatuntutkijoita. Yksi kiinnostavimmista puheenvuoroista käsitteli sovitusoppia analysoimalla anteeksiantamuksen rajoja ja mahdollisuuksia. Lari Launonen oli paikalla haistelemassa analyyttisen teologian uusia tuulia.

“Se on mysteeri”.

Näillä sanoilla moni pappi on kiertänyt kiusallisen kysymyksen vaikkapa Jeesuksen neitseestäsyntymisen tai ylösnousemuksen historiallisuudesta. Uskon mysteereistä puhuvat toki mielellään myös sellaiset teologit, jotka ovat sitoutuneet näihin oppeihin.Lue koko artikkeli

Jos Jumala on olemassa, tulisiko tiedon hänestä olla kaikkien saatavilla? Pitäisikö tällaisen tiedon olla täysin ilmeistä? Entä tulisiko sitä voida vastustaa? Muun muassa näitä kysymyksiä tutkii professori C. Stephen Evans juuri ilmestyneessä uutuuskirjassa Kätkeytynyt Jumala.

Jos halutaan osoittaa, että Jumalasta on mahdollista saada luonnollista tietoa, ei selvästikään tule aloittaa oletuksella, että Jumala on olemassa. Kysymyksen Jumalan todellisuudesta on oltava rehellinen. Tuntuu kuitenkin oikeutetulta pitää Jumalan olemassaoloa mahdollisena hyvin samaan tapaan kuin tieteilijät esittävät jonkin oletuksen, joka ei ole vielä varma. Kun oletus esitetään, on pohdittava aluksi sitä, miten asioiden voitaisiin ajatella olevan, jos oletus pitäisi paikkansa.Lue koko artikkeli