Kemiaa tutkitaan enemmän kuin mitään muuta tieteenalaa maailmassa. Silti kemian filosofia loistaa poissaolollaan, eivätkä oppineet väittele kemian maailmankatsomuksellisesta merkityksestä oikeastaan koskaan. Miksi näin on?Lue koko artikkeli

Alvin Plantinga: Where the Conflict Really Lies? Science, Religion and Naturalism (New York: Oxford University Press, 2011)

Luonnontieteiden ja kristillisen teologian keskinäisten suhteiden selvittely on kuluneen 20 vuoden aikana kehittynyt omaksi poikkitieteelliseksi tutkimushaarakseen. Sillä on omat koulutusohjelmansa (esimerkiksi Bostonin teologisessa seminaarissa, Princetonissa ja Oxfordissa), instituuttinsa (esimerkiksi Faraday-instituutti Cambridgessä ja Ian Ramsey Centre Oxfordissa) sekä seuransa (European Society for the Study of Science and Theology, International Society of Science and Religion).Lue koko artikkeli

Ehkä kaikkein mielenkiintoisin mutta yllättävän vähän tutkittu aihe modernissa fysiikassa on kosminen hienosäätö. Kosmisella hienosäädöllä viitataan niihin havaintoihin, joiden mukaan useat asiat fysiikassa, kemiassa ja kosmologiassa näyttävät olevan hyvin tarkoin säädettyjä elämää varten. Lue koko artikkeli

Kirja-arvio: Michael Martin (toim.), Ateismi. Suom. Tapani Hietaniemi, Jussi K. Niemelä & Tiina Raevaara. Tampere: Vastapaino 2010. 429 s.

Ateismi (Cambridge Companion to Atheism 2007) on viidentoista artikkelin kokoomateos, joka pureutuu eri näkökulmista ateismia koskeviin teemoihin.

Kirja sisältää katsaukset ateismin historiaan, ateismin esiintymiseen globaalisti, useita artikkeleita joissa arvioidaan kriittisesti joitakin teistisiä argumentteja sekä luvut uskonnon naturalistisista selityksistä, uskonnonvapaudesta, ateismin uskonnollisuudesta ja ateistien psykologisesta profiilista. Kaiken kaikkiaan Ateismi on teemoiltaan kattava ja kiinnostava lukupaketti, vaikka sen sisältö jättääkin silloin tällöin toivomisen varaa.Lue koko artikkeli

Uskonnon ja tieteen suhteen kuvauksissa keskitytään usein mahdollisiin ristiriitoihin ja eroihin. Myönteisten asioiden unohtaminen johtaa kuitenkin vääristyneeseen ja epätodelliseen näkemykseen asiasta.

Käsitystä uskonnon ja luonnontieteen suhteesta luonnehditaan usein konfliktiksi tai jopa sodaksi. Tyypillisesti tätä perustellaan viittauksilla historiaan. Jääräpäiset ja oppeihinsa sokeasti luottavat kirkonmiehet esimerkiksi (näin sanotaan) pelkäsivät Kolumbuksen (1451-1506) putoavan maan pinnalta, koska Raamattu opettaa, että maa on litteä. Galileo Galilei (1564-1642) puolestaan joutui kohtaamaan kirkon vastustuksen, koska kyseenalaisti tieteellisen todistusaineiston perusteella aikansa maakeskeisen kosmologian.Lue koko artikkeli

On kulunut tasan vuosi siitä, kun tunnettu yhdysvaltalainen teologi ja filosofi William Lane Craig vieraili Suomessa.

Vierailun kohokohta oli debatti kosmologi Kari Enqvistin kanssa siitä, voiko maailmankaikkeus olla olemassa ilman Jumalaa. Väittelyssä kohtasivat yksi maailman tunnetuimmista kristinuskon puolustajista eli apologeetoista ja yksi Suomen tunnetuimmista uskonnottomista tiedemiehistä. Lue koko artikkeli

Silloin tällöin erilaisissa kirjoituksissa ja puheissa törmää ilmaisuun ”aukkojen Jumala”. Yleensä tätä käsitettä käytetään negatiivisessa mielessä. Joskus vaikuttaa jopa siltä ikään kuin jo nimeäminen ”aukkojen Jumala” –tyyppiseksi ajatukseksi olisi jonkinlainen argumentti. Millainen tämän käsitteen tausta on? Mistä ”aukkojen Jumalassa” on kyse?Lue koko artikkeli

Olin kaksi viikkoa vanha teekkarifuksi, kun kuulin kahden lentokoneen törmäyksestä New Yorkin World Trade Centerin pilvenpiirtäjiin. Luin tuolloin sähköpostiani Teknillisen korkeakoulun päärakennuksen tietokoneluokassa.

Iskujen jälkeisessä kiristyneessä poliittisessa ilmapiirissä Yhdysvallat läntisine liittolaisineen aloitti kahdessa islamilaisessa maassa sodan.Lue koko artikkeli