Suodata artikkeleita

Vieraskynä

16.2.2021 Vieraskynä,

Galileita vastustettiin myös tieteen, ei vain uskonnon takia

Vuonna 1614, kun kaukoputki oli uusinta tekniikkaa, nuori saksalainen mies julkaisi kirjan täynnä piirroksia jännittävistä uusista kaukoputkella havaituista ilmiöistä: Jupiteria kiertävistä kuista, Venuksen kuun kaltaisista vaiheista, auringonpilkuista, Kuun epätasaisesta ja kraateroituneesta pinnasta.

Tuo nuori mies oli Johann Georg Locher, ja kirja oli Disquisitiones mathematicae, de controversiis et novitatibus astronomicis. Locher piti Galileita suuressa arvossa, mutta myös haastoi tämän ajatukset – tieteeseen vedoten.Lue koko artikkeli

2.2.2021 Vieraskynä,

Mitä yhteistä on Azusa-kadulla ja metafyysisella klubilla? Ajatuksia helluntailaisesta tietoteoriasta ja sen suhteesta amerikkalaiseen pragmatismiin

Helluntailaisuutta pidetään joskus epä-älyllisenä, koska se näyttää korostavan uskonnollisen kokemuksen ja Pyhän Hengen vaikutuksen merkitystä enemmän kuin teoreettista akateemista teologiaa. Voisiko helluntailaiseen näkemykseen kuitenkin kätkeytyä johdonmukainen tietoteoreettinen näkemys?

Klassinen helluntailiike on reilut 100 vuotta vanha, mutta niin sanottua helluntaifilosofiaa ja filosofista teologiaa on kehitetty vasta viimeisen 20 vuoden aikana. Epistemologia eli tietoteoria on luonnollisesti ollut yksi niistä filosofian osa-alueista, joihin 2000-luvun helluntaiteologit/filosofit ovat keskittyneet. Kokemuspohjaiset helluntailaiset ovat olleet kiinnostuneita muun muassa siitä mistä voidaan tietää, että on saanut Pyhän Hengen kasteen? Miten hengellisiä kokemuksia ylipäätänsä pitäisi arvioida? Ja miten usko voitaisiin parhaiten perustella muille? Lue koko artikkeli

8.12.2020 Vieraskynä,

Olemmeko vapaita toimijoita vai biologisia koneita?

Yksi visaisimpia ja sitkeimpiä ongelmia filosofiassa on niin sanottu mieli-keho-ongelma, joka on askarruttanut filosofeja jo Sokrateen, Platonin ja Aristoteleen ajoista lähtien. Olemme selvästikin tietoisia kokijoita mutta mikä näiden kokemusten suhde aineelliseen kehoon ja aivoihin on?

Historiallisesti valtaosa filosofeista ovat olleet dualisteja, eli ajatelleet ihmisen koostuvan aineellisesta kehosta ja aineettomasta mielestä. Näin ajatteli esimerkiksi ranskalaissyntyinen filosofi René Descartes (1596–1650), jonka monet muistavat lauseesta ”Ajattelen, siis olen”.Lue koko artikkeli

27.10.2020 Vieraskynä,

Mistä pahan ongelmassa on kyse?

Pahan ongelman ajatellaan joskus koskevan vain Jumalan hyvyyden ja maailmassa olevan pahuuden suhdetta. Lauri Snellman väittää kuitenkin tässä kirjoituksessa, että pahan ongelmassa on kyse myös uskonnollisuutta laajemmasta ymmärrettävyyden ongelmasta: voidaanko maailmaa ymmärtää samaistamalla tai perustamalla maailman perusluonne tarkoituksiin tai järkiperustoihin?

Pahan ongelman ajatellaan usein olevan puhtaasti uskonnollinen ongelma: miten Jumala voi olla olemassa, jos maailmassa on olemassa pahaa? Viimeaikainen tutkimus on osoittanut, että pahan ongelma on itse asiassa paljon laajempi. Uskonnonfilosofian professori Yujin Nagasawa on muotoillut ateisteja koskevan pahan ongelman: miten ihmisen elämä voi olla mielekästä, jos ihmisen synnyttänyt evoluutioprosessi sisältää paljon pahaa?Lue koko artikkeli

6.7.2020 Vieraskynä,

Miksi yliopistolla on kappeli ja muita keskusteluja tieteen ja uskonnon rajoista tieteenteon pyhäköissä

Miltä uskonnon ja tieteen suhde näyttää suomalaisissa yliopistoissa? Kysymystä on tutkittu äskettäin Tampereen yliopiston tutkimushankkeessa. Tässä Pia Vuolanto avaa hankkeen taustaa ja tuloksia.

Yliopistoko uskonnoista vapaa vyöhyke?

Yliopistot julkisorganisaatioina saatetaan mieltää uskonnosta vapaiksi vyöhykkeiksi, joissa uskonnosta tai maailmankatsomuksellisista asioista tai teemoista ei ole soveliasta tai aiheellista puhua. Uskonnollisuus kuitenkin näkyy yliopistoilla yllättävän paljon, erilaisina tiloina ja ihmisten toimintana. Yliopistoilla on esimerkiksi kappeleita, rukoushuoneita tai hiljaisia huoneita, joissa uskontoa harjoitetaan.Lue koko artikkeli

13.5.2020 Vieraskynä,

Orjattaresi keskiajalla – Jaakobin perhe ja Margaret Atwoodin The Handmaid’s Tale

Moni muistaa Mooseksen ensimmäisessä kirjassa olevan tarinan Jaakobin laajennetusta perheestä, erityisesti kohdan missä Jaakob rakastuu Raakeliin, mutta joutuu ensin naimaan hänen siskonsa Lean.

Lea on hedelmällinen nainen, joka saa paljon lapsia. Raakel sen sijaan kärsii hedelmättömyydestä. Hän ehdottaa ongelmaan ratkaisuksi sijaissynnyttäjää, orjatartaan Bilhaa, aivan kuten saamme seuraavasta Genesiksen katkelmasta lukea (1. Moos. 30: 1–3):Lue koko artikkeli

21.4.2020 Vieraskynä,

Jokaiselle jokin on pyhää – mutta mikä ja missä?

Pyhän kokeminen on rajanteko – jonkin erottamista muusta. Mihin suomalaiset tänä päivänä tuon rajan piirtävät? Tuore tutkimus osoittaa, että heillä on erinomaisen paljon sanottavaa.

Mitä on pyhä?

Pyhässä ei ole kyse ainoastaan uskonnollisesta vaan ihmismielelle tyypillisestä rajanvedon logiikkaa ilmentävästä kategoriasta. Pyhä on raja, joka erottaa erilleen asiat, joista ei haluta tai koeta voitavan neuvotella.Lue koko artikkeli

29.10.2019 Vieraskynä,

Voiko teologia pelastaa maapallon hukkumasta muovijätteeseen?

Ympäristökriisit, kuten muovijätteen valtava määrä vesistöissä, haastavat jokaisen ihmisen miettimään uudelleen suhdettaan luontoon. Näyttää siltä, että ihmiskunta on epäonnistunut tehtävässään viljellä ja varjella maapalloa. Teologit ovat erityisen haasteen edessä, sillä heidän tehtävänään on määritellä uudelleen, mitä “viljeleminen ja varjeleminen” tarkoittaa ympäristökriisien aikakaudella.

Pari yötä sitten jokin merilintu pääsi roskakoriini. Kaikki likaiset roskani ja kertakäyttöiset muovijätteeni oli levitetty puutarhaan naapureiden nähtäviksi. Nyt he tietävät, että olen muovin suhteen syntisistä suurimpia. Tällainen paljastuminen on nykyisessä ajassamme erityisen kiusallista. Meitä ympäröi epäaitoa materiaalia käsittelevien uutisten tulva. Tarkoitan tällä todellisia uutisia kaikista jäljitelmistä, joiden olemme antaneet paeta yksityiselämistämme meitä ympäröiviin meriin. Lukuisista syistä (Sir David Attenborough ja hänen tiiminsä ansaitsevat tästä erityisen kiitoksen), maailma on yhtäkkiä havahtunut muovisen saasteen ongelmaan. Olen ajatellut muovia enemmän viimeisen kuuden kuukauden aikana kuin koko aiemman elämäni aikana.Lue koko artikkeli

24.9.2019 Vieraskynä,

Mitä varhaiskristillinen kirkko voi opettaa nykypäivän kristityille?

Kristinuskon ja kristittyjen kohtaamat haasteet ovat nykypäivänä yllättävän samanlaisia kuin antiikin aikana. Miten varhaiskristillisyyttä tutkivan patristiikan avulla voidaan löytää ratkaisuja kohtaamiimme haasteisiin?

Patristiikan tutkimuksella on paljon annettavaa kirkoille, mutta myös yhteiskunnalle. Ennen kuin katsotaan mitä se voisi olla, pitää tietää, mitä patristiikalla tarkoitetaan.

Patristiikka tutkii varhaisen kirkon teologiaa ja käytäntöjä sekä sitä maailmaa, jossa varhaiset kristityt elivät. Vanhastaan patristiikalla tarkoitetaan erityisesti varhaisen kirkon ajattelun ja opetuksen tutkimusta, jolloin keskitytään tekstien tutkimukseen. Nykyään patristiikan tehtävä ja ala ymmärretään usein kuitenkin laajemmin, mitä näkyy osuvasti siinä, että alasta nykyään usein käytetään nimitystä Early Christian Studies. Patristiikkaa tutkivat niin teologit, antiikintutkijat, arkeologit, historiantutkijat, filosofit, kielitieteilijät kuin taidehistorioitsijat, vain muutamia mainitakseni.

Lue koko artikkeli

14.5.2019 Vieraskynä,

Tekeekö teknologia meistä vapaampia vai yksinäisempiä?

Patrick J. Deneenin mukaan monet teknologian sovellukset, kuten sosiaalinen media, menestyvät tekemällä meistä yksinäisempiä. Näin tapahtuu, koska ne heijastavat vallitsevan liberalismin ideologian syvintä pyrkimystä: tehdä ihmisestä vapaa tavoittelemaan haluamiaan asioita. Tällainen käsitys vapaudesta eroaa antiikin filosofien ja kristinuskon käsityksistä, ja se johtaa ihmiset mielihalujensa orjuuteen, väittää Deneen.

Kuten olen väittänyt, liberalismi edellyttää ennen kaikkea uutta ymmärrystä vapaudesta. Muinaisessa maailmassa – olipa se sitten esikristillisessä antiikissa, erityisesti antiikin Kreikassa, tai pitkään hallinneen kristikunnan aikana – vallitseva vapauden määritelmä piti sisällään sen tunnistamisen, että vapaus vaatii asianmukaista itsehallintaa.Lue koko artikkeli

7.5.2019 Vieraskynä,

Miksi Immanuel Kant oli väärässä hylätessään luonnollisen teologian

Artikkelinsa ensimmäisessä osassa Richard Swinburne perusteli, miksi skottiskeptikko David Humen kritiikki Jumala-uskon perusteltavuutta kohtaan epäonnistuu. Immanuel Kant, joka kuvasi Humen herättäneen hänet “dogmaattisesta unesta”, esittää Swinburnen mukaan myös virheellisen näkemyksen inhimillisen ymmärryksen rajoista, vaikka Kantin filosofia onkin “Humen karkeaa empirismiä hienostuneempi”.

Humen yleiset periaatteet ihmisten ymmärryksen ja tietämyksen rajoista vaikuttivat suuresti Kantiin. Vaikka Kantilla, ei Humella, oli suuri vaikutus mannermaiseen filosofiaan, olen panostanut näin paljon tilaa Humen analysoimiseen, koska Kant on joidenkin Humen vakavien virheiden perillinen. Kantilla oli tietysti paljon Humen karkeaa empirismiä hienostuneempi filosofia. Lue koko artikkeli

30.4.2019 Vieraskynä,

Miksi David Hume oli väärässä hylätessään luonnollisen teologian

Luonnollisessa teologiassa pyritään antamaan uskonnollisten uskomusten luotettavuutta tukevaa todistusaineistoa esimerkiksi Jumalan olemassaolosta. Monet ajattelevat, että valistusajan filosofit David Hume ja Immanuel Kant kumosivat luonnollisen teologian. Richard Swinburne, yksi nykyajan uskonnonfilosofian tunnetuimmista nimistä, selittää artikkelinsa ensimmäisessä osassa, miksi Humen ihmisen ymmärryksen rajoista esittämät näkemykset ovat hänestä “täysin virheellisiä”.

Luonnollinen teologia, siis luonnollisen maailman piirteisiin perustuva argumentaatio Jumalan olemassaolon puolesta, on ollut osa kristillistä älyllistä perinnettä suurimman osan olemassaolostaan, ja sillä on juuret sekä Vanhassa Testamentissa että kreikkalaisessa filosofiassa. Ei niin, että kukaan kristityistä kirkkoisistä, skolastikoista ja myöhemmän ajan teologeista olisi ajatellut, että kaikki tarvitsivat luonnollista teologiaa, mutta he ajattelivat sen olevan kuitenkin olemassa niitä varten, jotka epäilivät Jumalan olemassaoloa ja kykenivät ymmärtämään sen argumentteja.Lue koko artikkeli

26.3.2019 Vieraskynä,

Transhumanismi ja lopun ajat

Michael Burdettin mukaan transhumanismi sisältää uskonnollisesti motivoituneita piirteitä ja tulee jättämään varjoonsa siksi aiemmat sekulaarit ideologiat. Burdettin neliosainen kirjoitussarja päättyy tähän osaan.

Edellisessä osassa kävi ilmi, että transhumanistien ja kristittyjen näkemykset ihmisyydestä olivat tietyistä samankaltaisuuksista huolimatta hyvin erilaisia ​​kuvauksissaan ihanteellisesta ihmisestä. Kun tarkastellaan vastaavia tulevaisuuden visioita, havainnot ovat pitkälti samanlaisia. Uskonnollisesti inspiroituja kielikuvia sisältyy transhumanistien futurologiaan paljastaen jälleen, kuinka se pitäisi luokitella uskonnoksi tai ideologiaksi, mutta lopulta kristinuskon mukaan tulevaisuus on erilainen. Transhumanistit ymmärtävät tulevaisuuden olevan vain heijastus menneistä ja nykyisistä suuntauksista, kun taas kristinusko puhuu tulevaisuudesta Jumalan valtakuntana, joka on täysin uusi luomus.Lue koko artikkeli

Ylös