Uskonnollisen uskon rationaalisuuteen suhtaudutaan monella tavalla, ja teismin sisälläkin on asiasta ristiriitaisia näkemyksiä. Mitä uskon järjellisyydestä olisi perusteltua ajatella?Lue koko artikkeli

Muun muassa Ilta-Sanomat uutisoi viime elokuussa tutkimuksista, joiden mukaan ateistit olisivat älykkäämpiä kuin uskonnolliset ihmiset. Todellisuus on kuitenkin yksinkertaista lööppiä monitahoisempi. Areiopagi.fi julkaisee nyt ”onnellisuusprofessori” Markku Ojasen mietteitä uusimmasta aihetta käsittelevästä tutkimuksesta.Lue koko artikkeli

Sana ekoteologia tuo ihmisten mieleen hivenen erilaisia mielikuvia. Joku ajattelee, että kyse on vahvan ideologisesta ”luonnonsuojeluteologiasta”. Toinen näkökulma tavoittaa ekoteologian laajemman luonteen, eli ylipäätään luonnon maailman ja sen arvon pohdinnan. Rajaviiva ekoteologian ja ”luonnon teologian” (theology of nature) välillä on häilyvä, ja näitä kahta termiä käytetään joskus synonyymeinä.  Tämä kirjoitus keskittyy näiden kahden alan rajapintaan.Lue koko artikkeli

Ateismi ja henkisyys mielletään usein toisistaan etäisiksi asioiksi. Kuitenkin 2000-luvulla ateismin kasvavan näkyvyyden myötä on alettu puhua myös ateistisesta henkisyydestä tai käänteisesti henkisestä ateismista.Lue koko artikkeli

Vaikka ateismin eli jumalankieltämisen haaste on melkoinen ei pelkästään kristityille vaan kaikkien muidenkin uskontojen edustajille, monessa mielessä vieläkin hankalampi ja tyrmäävämpi on modernin filosofian väite siitä, että koko Jumalasta puhuminen itsessään on mieletöntä.

Kun agnostikot pohdiskelevat huolellisesti sitä, voisivatko he uskoa Jumalaan millään ehdoilla ja jos voisivat, löytyisikö siihen mitään varmaa pohjaa, ja ateistit (kuten vaikkapa Richard Dawkins) arvostelevat mennen tullen jumalauskosta johtuvia kauheuksia kuten vaikkapa uskonsotia tai sisäisiä pelkoja, se mikä on yhteistä heille ja Jumalaan uskoville on se, että tuota väittelyä ja pohdiskelua pidetään ainakin järkevänä ja mahdollisena.Lue koko artikkeli

Luonnontieteelle ja kristinuskolle on yhteistä uskoa havaitsijasta riippumattomaan totuuteen. Mutta miten nämä kaksi lähestymistapaa totuuskysymykseen suhteutuvat toisiinsa? Aihetta pohtii vieraskynässä fysiikan professori Kaarle Kurki-Suonio.Lue koko artikkeli

Viattoman ihmisen kiduttaminen huvin vuoksi on väärin aina ja kaikkialla. Suurin osa ihmisistä on samaa mieltä tämän väitteen kanssa. Mutta mitä tekemistä sillä on Jumala-uskon kanssa?

”Jos Jumalaa ei ole olemassa, kaikki on sallittua”. Kosmologian professori Kari Enqvist kommentoi tätä Fjodor Dostojevskin Karamazovin veljesten kuuluisaa ajatusta Vanhan kirjallisuuden päivillä viime kesänä.Lue koko artikkeli

Nykykäsityksen mukaan tieteen ja uskonnon välillä tapahtuneet kiistat ovat moninaisia eikä esimerkiksi Galileo Galilein (1564–1642) ja inkvisition keskinäistä välienselvittelyä voida pitää yleisenä merkkinä 1600-luvun tieteen ja uskonnon vastakkainasettelusta.Lue koko artikkeli

Millaiset päätelmät Jumalan olemassaolon puolesta tai sitä vastaan voivat olla oikeutettuja? Tänään vieraskynässä Ilmari Hirvonen pohtii kysymystä ateistis-agnostisesta näkökulmasta.

Kuuluisa taikuri ja skeptikko James Randi on tehnyt tunnetuksi lausahduksen “one cannot prove a negative” eli karkeasti suomentaen “kieltoa ei voi todistaa”. Randin mukaan on siis mahdotonta osoittaa, että jokin ei ole totta.Lue koko artikkeli

Miten luonnontieteen ja teologian suhdetta tulisi tutkia? Kenties pitämällä nuppilukua tieteilijöiden vakaumuksista? Tässä kirjoituksessa etsitään toisenlaista lähestymistapaa.Lue koko artikkeli

Onko kristittyjen pyhä kirja Kalevalaan verrattava kokoelma epämääräisä taruja, joista arkeologiset kaivaukset eivät kerro mitään? Mitä ylipäänsä arkeologian valossa voidaan sanoa Raamatun tapahtumien historiallisuudesta? Arkeologi ja pappi Eero Junkkaala kertoo oman näkemyksensä.

Kun pidän luentoja Raamatun maan arkeologiasta, minulta kysytään usein, todistaako arkeologia Raamatun oikeaksi. Minun vastaukseni on, että ei todista.

Seuraavaksi sanon, että ei se todista vääräksikään. Tämä vaatii vähän selittämistä.Lue koko artikkeli

Tietoisuudentutkimus on viime vuosina noussut tärkeäksi poikkitieteelliseksi tutkimusalaksi. Monet luonnontieteellisesti suuntautuneet tutkijat ajattelevat, että tietoisuus näyttää arvoituksellisemmalta kuin mitä se on. Luonnontieteillä – erityisesti aivotutkimuksella – on merkitystä tietoisuuden tutkimuksessa, mutta tulosten tulkinta edellyttää myös filosofisia oletuksia ja teorioita.Lue koko artikkeli

Miten differentiaalilaskennan keksijä ja yksi historian maineikkaimmista filosofeista laati maailmamme piirteistä Jumalan olemassaoloon johtavan argumenttinsa? Miksi se oli unohdettuna parisataa vuotta ja miksi se heräsi eloon? Entä voiko Ockhamin partaveitsi viipaloida argumentin jälleen unholaan? Näitä asioita käsitellään seuraavassa artikkelissa.

Lue koko artikkeli