Suodata artikkeleita

Vieraskynä

9.6.2015 Vieraskynä,

Neljä periaatetta tiedeuskovaisuuden välttämiseksi tieteen popularisoinnissa

Tieteen tulosten vastuullinen esittäminen ja tieteen arvovallan puolustaminen edellyttää tiedeuskovaisuuden virheen hylkäämistä. Jeroen de Ridderin artikkelin kolmas osa neuvoo, miten tiedettä voi popularisoida sortumatta skientismiin.

Artikkelini edellisissä osissa (osa 1, osa 2) kävin läpi useita esimerkkejä skientismin virheestä. Tieteen popularisoinneissa on esimerkiksi esitetty filosofisia näkemyksiä perustelematta niitä älyllisesti vastuullisella tavalla. Kantojen on vain väitetty seuraavan tieteestä osoittamatta tätä.

Kirjoittajat ovat jättäneet huomioimatta olennaiset filosofiset käsitteet ja aiheesta käydyn keskustelun, ja ovat sen sijaan keksineet uusia määritelmiä asioille ja argumentoineet kumoon olkiukkoja. Lisäksi kirjoittajat ovat ilmoittaneet vastaavansa peruskysymyksiin, mutta käsitelleet siihen vain osin liittyvää tutkimusta.Lue koko artikkeli

4.6.2015 Vieraskynä,

Tiede ja tiedeuskovaisuus tieteen popularisoinnissa, osa 2

Miten tiedeuskovaisuuden vaikutus näkyy käytännössä tiedettä popularisoivassa kirjallisuudessa? Jeroen de Ridderin artikkeli tiedeuskovaisuudesta eli skientismistä jatkuu.

Filosofian halveksunta

Artikkelin ensimmäisessä osassa kuvatun skientistisen ajattelun luonteen perusteella on mahdollista ymmärtää paremmin, miksi skientismiin sympaattisesti suhtautuvat kirjoittajat hylkäävät perinteisen filosofisen keskustelun suurista kysymyksistä. Filosofian halveksunta seuraa suoraan tieto-opillisesta skientismistä (TS) [jonka mukaan tiede on ainoa luotettava tapa saada tietoa].Lue koko artikkeli

2.6.2015 Vieraskynä,

Tiede ja tiedeuskovaisuus tieteen popularisoinnissa, osa 1

Tieteen popularisoinneissa väitetään usein, että suuri osa perinteisen filosofian kysymyksistä on riistetty filosofeilta. Tieteen väitetään muun muassa ratkaisseen kysymykset universumin alkuperästä ja lopullisesta kohtalosta, ihmisen synnystä, sielusta, tahdonvapaudesta, moraalista ja uskonnosta. Filosofia ja teologia jäävät syrjäytetyiksi. Onko asia kuitenkaan näin?

Lue koko artikkeli

26.5.2015 Vieraskynä,

Georg Cantor ja oppi äärettömästä

Georg Cantor (1845-1918), kuuluisa saksalainen matemaatikko, tunnetaan erityisesti joukko-oppia ja ääretöntä koskevista tutkimuksistaan. Cantor antoi äärettömän käsittelle täsmällisen, matemaattisen merkityksen, mikä on suuresti vaikuttanut nykyaikaisen matematiikan kehitykseen.

Cantor sai nauttia tiedeyhteisön arvostusta vasta uransa loppuvaiheessa. Hänen elämäntarinaansa leimaa traagisella tavalla älyllisen loiston ja syvän taantumuksen ajanjaksot. Cantorin kohdalla tämä vastakohtaisuus johtui kaksisuuntaisesta mielialahäiriöstä, jota ei tuona aikana osattu varsinaisesti hoitaa. Masennusjaksot pahenivat iän karttuessa, ja Cantor joutui viettämään pitkiä aikoja parantolassa.Lue koko artikkeli

19.5.2015 Vieraskynä,

Miksi tieteen ja uskonnon konflikti voi joskus olla hyväkin asia

Näemme luonnonjärjestyksen epäselvästi käsitetyt salaisuudet Jumalan, kaikkivaltiaan rakentajan, tekeminä. Meidän tulee esittää kysymyksiä pikemmin kuin väitteitä keskustellessamme niistä.

-Augustinus: De Genesi ad litteram, kirja 1.1

Tämä blogikirjoitus tarjoaa alustavan katsauksen työhöni, jossa tarkastelen uskonnon ja tieteen suhteista koskevaa nykykeskustelua augustinolaisten periaatteiden näkökulmasta. Käsittelen postauksessani useita Colossian Forumin Beyond Galileo-to Chalcedon: Re-imagining the Intersection of Evolution and the Fall-projektissa tutkimiani aiheita.Lue koko artikkeli

12.5.2015 Vieraskynä,

Polttivatko kristityt Aleksandrian kirjaston?

Suhtautuiko varhainen kristillinen kirkko vihamielisesti ei-kristilliseen filosofiaan? Tuhosivatko kristityt mittaamattoman arvokkaan Aleksandrian kirjaston? David Bentley Hart valottaa tapahtumaa eri kanteilta ja kritisoi siihen liittyviä myyttejä.

Yhteen tämän ”nykymaailman tarinan” arvostetummista versioista kuuluu se, että ”usko”, jonka nykyaikainen ”järki” syrjäytti, oli ainutlaatuisen irrationaalinen ja ennenkuulumattoman vihamielinen järjen vetoomuksia kohtaan. Tämä usko oli puhdistanut länsimaisen kulttuurin raaoin keinoin klassisen maailman suurista saavutuksista – polttanut sen kirjat, hylännyt sen tieteen, luopunut sen ”moniarvoisuudesta” – ja syössyt läntisen maailman vuosituhannen mittaiseen henkiseen kurjuuteen.Lue koko artikkeli

28.4.2015 Vieraskynä,

Onko kokemus Jumalan läsnäolosta hyvä syy uskoa?

”Uskon Jumalaan, koska minulla on henkilökohtainen suhde hänen kanssaan. Voinko nähdä hänet? En. Voinko koskettaa häntä? En. Mutta voin puhua hänelle ja paistatella hänen läsnäolossaan. Kun olet kaikkivaltiaan Jumalan läsnäolossa, voit tuntea sen.”

Tämä internetistä löytämäni blogitekstin katkelma voi kuulostaa tutulta. Moni kristitty perustelee uskoaan Jumalan olemassaoloon kokemuksella Jumalan läsnäolosta ja vaikutuksesta arkisessa elämässään.

Yhdysvaltain skeptikkojen yhdistyksen perustaja Michael Shermer kollegoineen tiedustelivat 10 000  amerikkalaiselta miksi nämä uskovat Jumalaan. Kaikkein yleisin vastaus liittyi luonnossa esiintyvään suunnitelmallisuuteen, kompleksisuuteen, kauneuteen ja täydellisyyteen (28.6%). Toiseksi yleisin vastaus liittyi jokapäiväisessä elämässä koettuun Jumalan läsnäoloon (20,6%). (Shermer 2003.)Lue koko artikkeli

21.4.2015 Kirja-arvio, Vieraskynä,

Miksi on jotain?

Harvoin on tullut vastaan kirjoja joiden suomennettu ja alkuperäinen otsikko eroavat niin perustavanlaatuisesti. Alkuperäisen alaotsikon olisi voinut kääntää ”Miksi on jotain sen sijaan että ei olisi mitään”, suuri ja vavisuttava filosofinen kysymys, ja otsikon tarkoitus, arvaisin. ”Miksi maailmassa on jotain tyhjyyden sijasta” sen sijaan on huikean paljon tarkennettu kysymys.  Kumpaan tulee Kraussilta vastaus?

Lawrence M. KraussUniversumi tyhjyydestä – Miksi maailmassa on jotain tyhjyyden sijasta.

Basam Books, 2014.

Kraussin kirja oli helppo lukea. Se on hyvin kirjoitettu (huom. luin englanninkielisen alkuteoksen), ei ehkä yhtä lennokasta menoa kuin Valtaojat ja Enqvistit, mutta kuitenkin. Ja se on oikein mielenkiintoinen – jos joku tieteestä, kosmologiasta ja maailman synnystä, ja sen tarkoituksesta, on kiinnostunut. Mutta sitä on hankala arvioida koska se on niin kaksijakoinen.Lue koko artikkeli

24.3.2015 Vieraskynä,

Sodankäyntimyytin hautajaiset

Käsitys uskonnon ja tieteen välisestä konfliktista putkahtaa esille yllättävän usein yleisönosaston kirjoituksissa ja junan ravintolavaunujen keskusteluissa. Sodankäyntiteesin mukaan tiede ja uskonto ovat vastakkaisia tapoja jäsentää maailmankuvaa ja maailmankatsomusta.

Naturalistisen käsityksen mukaan ”uskonto” perustuu jumalallisille ilmestyksille  ja epävarmoille uskomuksille, kun taas ”tiede” perustuu empiirisille havainnoille ja varmoille faktoille. Näin viritettyjen alkuehtojen jälkeen päädytään johtopäätökseen, jonka mukaan tiede tulee vääjäämättä voittamaan tämän kilpailun ja ajamaan uskonnon romukoppaan. Viimeksi tällaista näkemystä puolustettiin tiukasti esimerkiksi kuopiolaisen ilmaisjakeluna ilmestyvän Kaupunkilehden yleisönosastossa. Kirjoituksista ei käynyt ilmi, että kirjoittajilla olisi itsellään tieteellistä koulutusta.Lue koko artikkeli

10.3.2015 Vieraskynä,

Mistä ristiretkissä oli kyse?

Nykypäivän uskonto- ja kirkkokritiikin perusaiheita ovat keskiajan ristiretket. Ei voi kieltää, että meidän aikamme näkökulmasta instituutio näyttäytyy helposti länsimaisen kirkkohistorian vähemmän ylevänä lukuna. Kirkko ei vain asettunut tukemaan väkivaltaa toisuskoisia vastaan, vaan oli vastuussa siitä. Miten näin pääsi käymään?

Jotta kysymykseen voi vastata, täytyy lähteä liikkeelle varhaiskeskiajan historiasta. 600-luvun alussa Arabian niemimaalla käynnistyi ennen näkemättömän nopeasti ja laajalle edennyt valloitussotien aalto, jota elähdytti uusi monoteistinen uskonto, islam. Itä-Rooman keisarikunta, Bysantti, joutui näiden kohteeksi Lähi-idässä ensimmäisen kerran jo profeetta Muhammedin eläessä, vuonna 629. Parissa kymmenessä vuodessa muslimien onnistui vallata Lähi-itä Bysantilta itselleen.Lue koko artikkeli

3.3.2015 Vieraskynä,

Minäkö ennakkoluuloinen?

Kuinka hyvin tunnet itsesi? Viimeaikaiset tutkimukset kertovat, että et todennäköisesti tunne itseäsi niin hyvin kuin luulet. Harva nykyään myöntää olevansa ennakkoluuloinen, mutta moni meistä silti sellaiseen lankeaa.

Käsitys, että ihmisen käyttäytyminen olisi kokonaan tietoisesti kontrolloitua, on ajasta riippuen ollut joko muodikasta tai epämuodikasta. 1900-luvulla Sigmund Freudin näkemykset tiedostamattomasta tunnetusti haastoivat ajatuksen, että tuntisimme oman mielemme. Mutta hänen teoriansa ei koskaan saavuttanut kannatusta luonnontieteilijöiden keskuudessa: yritykset testata sitä kokeellisesti eivät vakuuttaneet.Lue koko artikkeli

24.2.2015 Vieraskynä,

Tukahduttiko keskiajan kristillinen kirkko luonnontieteen kehityksen?

”[Varhaisella keskiajalla] kristillinen kirkko väitti kaiken tiedon sisältyvän Raamattuun ja kirkon traditioon…Kirkko otti itselleen tiedon säilyttäjän ja välittäjän aseman ja oli aina valmiina turvautumaan maalliseen vallankäyttöön pakottaakseen kansan kuuliaiseksi päätöksilleen. Näin kirkko valitsi suunnan, joka samalla ratkaisi sen koko tulevan toimenkuvan: kirkosta tuli Euroopan älyllisen kehityksen este yli tuhannen vuoden ajaksi.”

– John William Draper, History of the Conflict between Religion and Science (1874)

Myytti siitä, kuinka keskiajan kirkko vastusti tiedettä, ei todennäköisesti katoa mihinkään – osaksi koska se sopii niin hyvin yhteen muiden suosittujen keskiaikaa koskevien myyttien kanssa ja osaksi koska se on niin helppo panna kokoon.Lue koko artikkeli

3.2.2015 Kirja-arvio, Vieraskynä,

Taivaaseen ja takaisin? Kuolemanrajakokemukset tieteen valossa

”6-vuotias Alex ei käynytkään taivaassa” otsikoi Iltalehti muutama viikko sitten. Kymmenen vuotta sitten auto-onnettomuuteen joutunut Alex Malarkey makasi kaksi kuukautta koomassa. Sen aikana hän vieraili taivaassa. Oman kertomuksensa mukaan hän kulki sisään taivaan porteista, kuunteli taivaallista musiikkia ja keskusteli syntyjä syviä itsensä Jeesuksen kanssa.

Kokemuksen pohjalta työstetiin New York Timesin bestseller-listalle yltänyt kirja ja tarinasta tehtiin elokuvakin. Hiljattain poika kuitenkin kertoi keksineensä koko jutun.

Kiinnostus kuolemanrajakokemuksia (eng. near-death experience, NDE) kohtaan on kasvanut. Alexin tarinaa käsittelevän kirjan (Poika joka palasi taivaasta, Kuva ja Sana) lisäksi viime vuonna julkaistiin suomeksi myös Taivas on totta (KKJMK) sekä neurokirurgi Eben Alexanderin taivasmatkakertomus Totuus taivaasta (WSOY). Myös ainakin yksi helvettimatka on julkaistu suomeksi (23 minuuttia helvetissä, Kuva ja Sana 2006).Lue koko artikkeli

Ylös