Suodata artikkeleita

Vieraskynä

26.8.2014 Vieraskynä,

Panpsykismi ja tietoisuuden ongelma

Kysymys tietoisuudesta, sen luonteesta ja suhteesta materiaaliseen maailmaan on viime vuosina noussut yhdeksi filosofian keskeiseksi kysymykseksi.

Aku Visala on äskettäin käsitellyt tällä sivustolla kysymystä ihmisen olemuspuolen suhteista; itse olen aiemmin kirjoittanut tietoisuuden ongelmasta suhteessa luonnontieteen tuloksiin. Seuraavassa en kuitenkaan lähde laajasti arvioimaan erilaisia tietoisuusteorioita, vaan tarkastelen lähemmin yhtä filosofista näkemystä, joka viime aikoina on herättänyt (uudelleen) kiinnostusta tietoisuusteoreetikkojen keskuudessa.Lue koko artikkeli

29.7.2014 Ajankohtaista, Vieraskynä,

Onko uskonnollisessa ympäristössä kasvaneilla lapsilla vaikeuksia erottaa fiktio todellisuudesta?

Niin maailmalla kuin Suomessakin on julkisuutta viime päivinä saanut tutkimus, jonka mukaan uskonnollisesti kasvatetut lapset eivät erottaisi faktaa fiktiosta niin helposti kuin muut. Onko todella näin? Areiopagi julkaisee Oxfordin yliopiston tutkijan analyysin tutkimuksesta.

Tässä kirjoituksessa analysoidaan Kathleen Corriveaun ja muiden kanssakirjoittajien julkaisemaa tuoretta tutkimusartikkelia, jota on esitetty todisteena siitä, että ”Uskonnon vaikutuspiirissä kasvavien pienten lasten on vaikea erottaa tosiasioita sepitelmistä”.Lue koko artikkeli

17.6.2014 Vieraskynä,

Mitä varhaiset kristityt uskoivat luomisesta?

“Jumala loi maailman kuudessa päivässä tyhjästä. Seitsemäntenä päivänä hän lepäsi. Kaksi ensimmäistä ihmistä eli paratiisissa, mutta heidät karkotettiin sieltä, kun he söivät hedelmän hyvän ja pahan tiedon puusta. Sen jälkeen maailma on ollut sellainen kuin nytkin.”

Vastaako yllä oleva kuvaus mielikuvaasi kristillisestä luomisopista? Tällainen kertomus on mahdollista nähdä Raamatun ensimmäisen kirjan, Genesiksen eli 1. Mooseksen kirjan 1.–3. luvuissa.

Yleisyydestään huolimatta se ei kuitenkaan ole läheskään ainoa tulkinta, vaan kristinuskon 2000-vuotinen historia on luomiskertomuksen tulkintojen suhteen hyvin moninainen.Lue koko artikkeli

29.4.2014 Kirja-arvio, Vieraskynä,

Kaksi arviota Matti Leisolan kirjasta Evoluutiouskon ihmemaassa

Suomen tunnetuin evoluutiokriitikko, Aalto-yliopiston bioprosessitekniikan emeritusprofessori Matti Leisola on kirjoittanut viime vuoden lopulla kirjan Evoluutiouskon ihmemaassa. Areiopagi on pyytänyt kirjasta kaksi arviota: toisen biokemistiltä, toisen teologilta. Tänään arviot julkaistaan yhtäaikaa.

Kirjassaan Leisola kertoo kokemuksistaan toisinajattelijana 40 vuoden työuransa varrelta ja esittelee keskeisimpiä syitä sille, miksi hän ei usko evoluutioteorian onnistuvan selittämään biologisen elämän monimuotoisuutta.

Kirja-arvioiden kirjoittajat ovat ekumeniikan dosentti, kirkkoherra Sammeli Juntunen sekä biokemiasta väitellyt tohtori, pitkään tutkijana työskennellyt aineenopettaja Jussi Tuusa.Lue koko artikkeli

11.3.2014 Vieraskynä,

Vieraskynä: Uskonto ja luonnontieteet -keskustelu ja ekoteologia

Sana ekoteologia tuo ihmisten mieleen hivenen erilaisia mielikuvia. Joku ajattelee, että kyse on vahvan ideologisesta ”luonnonsuojeluteologiasta”. Toinen näkökulma tavoittaa ekoteologian laajemman luonteen, eli ylipäätään luonnon maailman ja sen arvon pohdinnan. Rajaviiva ekoteologian ja ”luonnon teologian” (theology of nature) välillä on häilyvä, ja näitä kahta termiä käytetään joskus synonyymeinä.  Tämä kirjoitus keskittyy näiden kahden alan rajapintaan.Lue koko artikkeli

4.2.2014 Vieraskynä,

Voiko Jumalasta puhua mielekkäästi?

Vaikka ateismin eli jumalankieltämisen haaste on melkoinen ei pelkästään kristityille vaan kaikkien muidenkin uskontojen edustajille, monessa mielessä vieläkin hankalampi ja tyrmäävämpi on modernin filosofian väite siitä, että koko Jumalasta puhuminen itsessään on mieletöntä.

Kun agnostikot pohdiskelevat huolellisesti sitä, voisivatko he uskoa Jumalaan millään ehdoilla ja jos voisivat, löytyisikö siihen mitään varmaa pohjaa, ja ateistit (kuten vaikkapa Richard Dawkins) arvostelevat mennen tullen jumalauskosta johtuvia kauheuksia kuten vaikkapa uskonsotia tai sisäisiä pelkoja, se mikä on yhteistä heille ja Jumalaan uskoville on se, että tuota väittelyä ja pohdiskelua pidetään ainakin järkevänä ja mahdollisena.Lue koko artikkeli

7.1.2014 Vieraskynä,

Vieraskynä: ”Ilman Jumalaa ei ole objektiivista moraalia”

Viattoman ihmisen kiduttaminen huvin vuoksi on väärin aina ja kaikkialla. Suurin osa ihmisistä on samaa mieltä tämän väitteen kanssa. Mutta mitä tekemistä sillä on Jumala-uskon kanssa?

”Jos Jumalaa ei ole olemassa, kaikki on sallittua”. Kosmologian professori Kari Enqvist kommentoi tätä Fjodor Dostojevskin Karamazovin veljesten kuuluisaa ajatusta Vanhan kirjallisuuden päivillä viime kesänä.Lue koko artikkeli

26.11.2013 Vieraskynä,

Galilei, inkvisitio ja tieteenhistoria

Nykykäsityksen mukaan tieteen ja uskonnon välillä tapahtuneet kiistat ovat moninaisia eikä esimerkiksi Galileo Galilein (1564–1642) ja inkvisition keskinäistä välienselvittelyä voida pitää yleisenä merkkinä 1600-luvun tieteen ja uskonnon vastakkainasettelusta.Lue koko artikkeli

29.10.2013 Vieraskynä,

Vieraskynä: ”Mahdottoman osoittaminen”

Millaiset päätelmät Jumalan olemassaolon puolesta tai sitä vastaan voivat olla oikeutettuja? Tänään vieraskynässä Ilmari Hirvonen pohtii kysymystä ateistis-agnostisesta näkökulmasta.

Kuuluisa taikuri ja skeptikko James Randi on tehnyt tunnetuksi lausahduksen “one cannot prove a negative” eli karkeasti suomentaen “kieltoa ei voi todistaa”. Randin mukaan on siis mahdotonta osoittaa, että jokin ei ole totta.Lue koko artikkeli

Ylös