Suodata artikkeleita

Vieraskynä

3.5.2016 Vieraskynä,

Tieteen ja metafysiikan suhteesta

Analyyttisen filosofian piirissä on viimeisen kymmenen vuoden aikana käyty kiivasta keskustelua luonnontieteiden ja metafysiikan suhteesta. Keskustelun ääripäitä ovat toisaalta perinteisen ”nojatuolifilosofian” edustajat, jotka puolustavat tieteestä riippumattoman metafyysisen a priori –tiedon mahdollisuutta, ja toisaalta äärinaturalistit, joiden mukaan metafysiikan tulisi olla tiukasti sidoksissa fysiikkaan. Mutta myös välimuotoja löytyy.

Tieteen ja metafysiikan suhde lienee aina ollut tärkeä kysymys metafysiikan harrastajille, ainakin Aristoteleesta lähtien. Luonnontieteiden ja etenkin fysiikan voittokulku on kuitenkin (jälleen?) tehnyt kysymyksestä erityisen akuutin: jos metafysiikka tutkii todellisuuden perustavinta rakennetta, niin eikö metafyysikon olisi syytä konsultoida fyysikoita, jotka tutkivat tätä rakennetta empiirisin menetelmin?Lue koko artikkeli

19.4.2016 Vieraskynä,

Neutraaliudesta, normeista ja niqabeista

Pari kuukautta sitten Helsingin kaupungin toimintaohjeet aiheuttivat moninaisuuskeskustelussa pienimuotoista kohua, kun kaupungin työntekijöille tarkoitetut pukeutumisäännöt tulivat yleisemmin tunnetuksi. Kaupunki edellyttää, että työntekijöiden vaatteet täyttävät hygienia- ja turvallisuusvaatimukset, mikä rajoittaa sairaaloissa, keittiöissä ja yleisissä puistoissa työskentelevien henkilöiden pukeutumista.

Muissa työympäristöissä ollaan kuitenkin joustavia, ja käytännössä esimerkiksi kaupungin päiväkodeissa työskentelevät lastentarhanopettajat voivat halutessaan pukeutua niqabiin. Niqab on huntu, joka peittää kokon kehon ja kasvot siten, että vain silmien ympärillä oleva alue jää paljaaksi.Lue koko artikkeli

5.4.2016 Vieraskynä,

Usko, tieto, arvot, elämän mieli

Ihminen on läpi koko olemassaolonsa etsinyt omien ajallisten ja paikallisten rajojensa ulkopuolelta elämän mieltä ja merkitystä. Hän on kurkottanut tuonpuoleisuuteen, josta hän on aavistellut tämän elämän syvimpien tarkoitusten avautuvan.

Kaikki se, mitä ihmisen ja ihmiskunnan vaiheista tiedetään, viittaa siihen, että uskonnollisuus – missä muodossa se sitten ilmeneekin – kuuluu lajimme luontoon.  Mutta ihminen on myös halunnut tietää, ymmärtää, laatia selityksiä siitä, mitä on näiden rajojen sisäpuolella. Hän on toisin sanoen halunnut harjoittaa sitä toimintaa, jota nykyisin kutsutaan tieteeksi. Lue koko artikkeli

16.3.2016 Vieraskynä,

Dialogi saarella

William Shakespearen Myrskyn lyhyessä loppunäytöksessä henki Ariel ja petomainen Caliban pohtivat ihmisen, mestarinsa Prosperon, olemusta.

Rannalla, Ariel ja Caliban: ensin mainittu istuu maidonvalkealla lohkareella, polvensa hän on vetänyt leukaansa vasten, siipensä taittanut taaksensa, ilma väreilee hänen ympärillään hennoissa kirkkaissa väreissä. Jälkimmäinen köyristelee matalassa aallokossa suojaten toisella kädellään silmiään auringolta; paksua, purppuraista kieltään hän ojentaa irvokkain elkein maistaakseen aaltojen pirskomaa vaahtoa.Lue koko artikkeli

9.2.2016 Vieraskynä,

René Descartes: tieteen kapinallinen, katolinen konservatiivi vai ruusuristiläinen mystikko?

René Descartes (1596-1650) saa lähes aina paikkansa missä tahansa filosofian historian kokoomateoksessa, eikä tätä pidä ihmetellä: hänen edistysaskeleensa niin matematiikassa kuin filosofiassa ovat mitä olennaisimpia 1600-luvun viitekehyksessä.

Kukapa ei esimerkiksi tietäisi Descartesin kuuluisinta lausetta ”Ajattelen, siis olen”, epäilyn metodia ja siitä johdettua karteesisen filosofian systeemiä, tai Descartesin suuria edistysaskelia analyyttisen geometrian ensimmäisinä uranuurtajina?Lue koko artikkeli

15.12.2015 Vieraskynä,

Kaiken teorian metsästys

Eräs viime vuoden puhutuimmista ja palkituimmista elokuvista oli fyysikko Stephen Hawkingista kertonut ”Kaiken teoria”. Elokuvassa kuvattiin Hawkingin opiskelu- ja tutkijanuraa Oxfordissa ja Cambridgessa ja hänen taivaltaan kohti tieteellisiä läpimurtoja (vaikka itse tiede varsin pieneen sivuosaan jäikin).

Eräs Hawkingin – ja monen muun fyysikon, muiden muassa Albert Einsteinin – tavoittelema ja toistaiseksi saavuttamatta jäänyt tieteellinen unelma on elokuvan nimen mukainen kaiken teoria. Mutta mitä kaiken teorialla oikeastaan tarkoitetaan, ja mitä sen saavuttaminen merkitsisi?Lue koko artikkeli

3.12.2015 Vieraskynä,

Mihin filosofia pystyy, osa 2

Mistä johtuu filosofian perinteisten suurten kysymysten ohittaminen akateemisessa ajattelussa? John Haldane esittää vieraskynänsä toisessa osassa, että taustalla ovat ennen kaikkea 1800-luvun luonnontiede ja hermeneuttinen teorianmuodostus, joiden herättämiin kysymyksiin on yritetty vastata ainakin neljällä tavalla. Artikkelin ensimmäisen osan voi lukea täältä.

Mielen, sielun ja jumaluuden ohittaminen akateemisessa ajattelussa tulevat täysin ymmärrettäviksi vain, jos huomioidaan toinenkin filosofiassa tapahtunut muutos. 1800- ja 1900-luvuilla filosofiaan vaikutti kaksi eri voimatekijää. Toinen niistä oli luonnontiede, jonka tavoite on laajasti ymmärrettynä empiiristen ilmiöiden selittäminen.

Toinen tekijöistä oli hermeneuttinen teorianmuodostus, jonka tavoite on olevia oloja horjuttavat paljastukset. Näihin paineisiin vastattiin neljällä eri tavalla: antamalla periksi skientismille tai hermeneutiikalle, siirtymällä tekemään aatehistoriaa tai huojumalla sekavasti eri filosofisen tutkimuksen luonnetta ja mahdollisuuksia koskevien käsitysten välillä.Lue koko artikkeli

1.12.2015 Vieraskynä,

Mihin filosofia pystyy

Filosofian tärkeät kysymykset Jumalasta, sielusta ja mielestä kuuluvat kaikille ajatteleville ihmisille. Nykyaikana nämä kysymykset ovat tulleet sivistyneelle maallikolle vaikeaksi käsitellä. Filosofi John Haldane esittää vieraskynässä kaksi syytä, miksi näin saattaa olla.

Vielä jonkin aikaa sitten monet todella suuret ajattelijat omistautuivat luonnolliselle teologialle. Viime aikoina aihe on kuitenkin menettänyt merkitystään, koska monia länsimaissa vaikuttavista ajattelutavoista luonnehtii oletus, jota kutsun ”materialistiseksi naturalismiksi”. On aidosti älyllisesti haastavaa pitää hengissä nämä aikaisemmin filosofiaa konstituoineet ja teologian tutkimuskohteiden kanssa päällekkäiset kysymyksenasettelut. Niihin kuuluvat esimerkiksi seuraavat: mitä merkitsee ihmisten kutsuminen rationaalisiksi eläimiksi, seuraako ihmisjärjen olemassaolosta ei-materiaalinen perussyy ja voiko rationaalisten eläinten olemassaolo viitata korkeimman olennon olemassaoloon? Lyhyesti sanoen kysymykset ovat mieli, sielu ja Jumala.Lue koko artikkeli

24.11.2015 Vieraskynä,

Albert Einstein ei uskonut persoonalliseen Jumalaan

Internetissä saattaa törmätä tarinaan, jossa itse Albert Einstein esitetään hurskaana opiskelijana kumoamassa ateistisen professorinsa väitteitä. Tällainen kertomus on perätön, eikä Einstein todellisuudessa uskonut persoonalliseen Jumalaan, kirjoittaa teteenhistorioitsija Matthew Stanley.

Einstein näki koko kutsumuksensa – pyrkimyksensä yrittää ymmärtää maailmankaikkeuden toimintaa – yrityksenä ymmärtää Jumalan mieltä.

– Charles Krauthammer, Washington Post (2005)

Einsteinin usko älykkääseen suunnittelijaan ei siis johtunut uskonnollisesta ennakko-oletuksesta, vaan niistä ainutlaatuisista näköaloista maailmankaikkeuteen, jotka avautuivat tämän kaikkien aikojen terävimmän tiedemiehen edessä. Ateistit ovat viime aikoina väittäneet, että usko mihin tahansa jumalaan on epätieteellistä. Se, että Einstein tunnusti luojajumalan olemassaolon, kumoaa tämän väitteen.

– Stephen Caesar, ”Investigating Origins: Einstein and Intelligent Design”
(2007)

Lue koko artikkeli

17.11.2015 Vieraskynä,

Väkivallan viisaus ja armollinen hirmulisko

Teologi ja rap-artisti Lauri Kemppainen väittää esseessään, että Terrence Malickin elokuvassa lounaansa väliin jättävä dinosaurus kuvaa kristillistä maailmankatsomusta.

Hetki, jolloin armo keksitään

Makuasioista ei voi kiistellä, väittävät. Mutta minä olen kyllä epäluuloinen sellaisia ihmisiä kohtaan, jotka eivät arvosta armollista hirmuliskoa. Tarkoittamani hirmulisko esiintyy Terrence Malickin elokuvassa The Tree of Life. Vuonna 2011 ilmestynyt teos on runollinen tutkielma kärsimyksen ongelmasta, maailman synnystä ja kehityksestä, koko elämän mielestä ja merkityksestä.Lue koko artikkeli

10.11.2015 Ajankohtaista, Vieraskynä,

Ovatko uskonnollisten perheiden lapset muita itsekkäämpiä?

Viime päivinä esimerkiksi The Guardian, Helsingin Sanomat ja YLE ovat uutisoineet tutkimuksesta, jonka tulkitaan väittävän jopa, että ”Uskonnollisten perheiden lapset ovat muita ilkeämpiä” (YLEX). Coventryn yliopiston tutkija Jonathan Jongin mukaan tutkimus on kiinnostava, mutta monet siitä vedetyt johtopäätökset ennenaikaisia. Areiopagi julkaisee Jongin kommenttikirjoituksen aiheesta.

On varmasti totta, etteivät ihmiset tarvitse uskontoa ollakseen moraalisia. Mutta se, vähentääkö tai estääkö uskonnollisuus hyväsydämisyyttä, on vähemmän selvää, sillä uskonnollisuuden ja moraalin suhdetta on tunnetusti vaikeaa selvittää. Vaikka useat tutkijat ovat yrittäneet tarjota empiirisiä vastauksia, nämä vastaukset usein tuppaavat sopimaan tutkimusta tekevän osapuolen odotuksiin.Lue koko artikkeli

3.11.2015 Vieraskynä,

Ortopraksiaa ja kosmista huimausta – ortodoksia ja tiede

Ortodoksisen teologian ja modernin tieteen välistä suhdetta kysyttäessä on tavanomaista, että ortodoksien puolelta keskustelu kääntyy nopeasti eettisiin kysymyksiin.

On totta, että vain harvoin ortodoksisessa ajattelussa käydään dialogia uskonnon ja tieteen välillä muutoin kuin ortopraksian, eli uskonharjoituksen tai uskonkäytänteiden, hengessä. Tämä johtuu nähdäkseni ortodoksisen teologian muutamasta keskeisestä temaattisesta painotuserosta verrattuna läntiseen teologiaan. Onko tämä ajatuksellinen autopilotti ortodoksisen ajattelun heikkous vai vahvuus – se riippuu tulkitsijasta.Lue koko artikkeli

20.10.2015 Vieraskynä,

Isaac Newtonin Principia: tiedettä vai filosofiaa?

Englanninkielisen Wikipedian mukaan Sir Isaac Newton (1642‒1727) ”oli englantilainen fyysikko ja matemaatikko.” Verkkoensyklopedian johdantoluku esittää hänen olevan ”yksi kaikkien aikojen vaikutusvaltaisimmista tieteilijöistä sekä tieteellisen vallankumouksen keskeinen hahmo”. Ikään kuin sivuhuomiona suluissa ja sitaateissa mainitaan, että ”häntä luonnehdittiin omana aikanaan ’luonnonfilosofiksi’”.

Oliko Newton tieteilijä vai filosofi? Tulisiko hänen suurteoksensa Principia Luonnonfilosofian matemaattiset perusteet (ensimmäinen painos vuonna 1687) ymmärtää erityistieteellisenä fysiikan työnä, vain onko se perimmältään luontoa koskevaa yleisluontoista filosofointia?Lue koko artikkeli

Ylös