Suodata artikkeleita

Vieraskynä

27.1.2015 Vieraskynä,

Jeesuksen vapauttava missio ja kosminen evoluutio

Mitä saadaan, kun eteläamerikkalainen vapautuksen teologi sovittaa yhteen luonnontieteen ja kristinuskon?

Brasilialainen teologi Leonardo Boff on kirjoittanut kirjan, jossa hän kokoaa yhteen vuosikymmenten teologisen työskentelynsä hedelmät. Vapautuksen teologi kuvaa Jeesuksen radikaalin mission kosmologisessa viitekehyksessä yhdistäen luonnontieteellisen maailmankuvan ja kristillisen tradition saumattomaksi kokonaisuudeksi. Voisiko Boffin visio toimia uudenlaisena avauksena tieteen ja uskonnon välisessä kohtaamisessa?Lue koko artikkeli

13.1.2015 Vieraskynä,

Jumala vai sattuma – vai molemmat?

Sattuma on viimeksi kuluneen vuosisadan aikana muodostunut yhä merkittävämmäksi osaksi modernia tiedettä, nostaen samalla ennustamattomuuden perustavaksi osaksi länsimaista maailmankuvaa.

Kristinusko sen sijaan opettaa, että kaikki, mitä tapahtuu, tapahtuu Jumalan sallimuksen mukaisesti osana Hänen suurta suunnitelmaansa. Kumpi käsitys on oikea? Perustuuko maailma sattumalle vai suunnittelulle? Vai voitaisiinko nämä näkemykset sovittaa yhteen ja sattuma käsittää Jumalan tavaksi toimia maailmassa?Lue koko artikkeli

2.12.2014 Kirja-arvio, Vieraskynä,

Neljä näkemystä siitä, oliko Aadam oikeasti olemassa

Kristinusko on nykyään haastettuna länsimaissa monessa suhteessa. Etenkin luomiskertomukset ovat olleet kritiikin kärjessä. Osa kristityistä onkin panostanut sen pohtimiseen, mitä meidän tulisi ajatella luomiskertomusten historiallisuudesta.

Sinänsä luomiskertomusten puolustamisessa ei ole mitään uutta. Jo varhaisessa kirkossa kristityt joutuivat suojelemaan luomiskertomuksia syytöksiltä, joiden mukaan ne ovat ennemminkin satuja kuin tositapahtumia (esim. puhuvan käärmeen osalta).

Nykyinen lähtökohta on kuitenkin haastavampi, koska maailmankuva on muuttunut radikaalilla tavalla viime vuosisatojen ajan. Maapallon iäksi on esimerkiksi nykyisin määritetty noin 4,5 miljardia vuotta, ja nykyihmisen kehittymiseen apinasta on mennyt evoluutioteorian mukaan miljoonia vuosia. On selvää, että tällaiset tutkimustulosten pohjalta tehdyt teoriat haastavat kristityt ja teologit, jotka kokevat luomiskertomusten kertovan jotain olennaista maailman ja ihmiskunnan synnystä.Lue koko artikkeli

25.11.2014 Vieraskynä,

Onko naturalismi uskonto?

Mitä uskonto ja naturalismi tarkoittavat? Onko naturalismi uskonto vai ei? Uskovatko kaikki naturalistit oppiinsa sokeasti? Entä riittääkö maailmankuvan dogmaattisuus yksinään tekemään siitä uskonnon? Ilmari Hirvonen ja Risto Ant-Wuorinen pohtivat vieraskynässä mainittuja kysymyksiä uskontotieteen ja tieteenfilosofian näkökulmista.

TOISINAAN ESITETÄÄN, että naturalismi ja ateismi ovat uskontoja siinä missä kristinusko tai hindulaisuus (esim. Calvert 2013). Tämän väitteen perusteellinen arviointi edellyttää käsitteiden ”naturalismi” ja ”uskonto” seikkaperäistä määrittelemistä. Valitettavasti tehtävä ei ole helppo, sillä kummallakaan näistä termeistä ei ole yksiselitteisiä riittäviä ja välttämättömiä ehtoja. Lisäksi yleiset uskonnon määritelmät ovat hyvin vanhoja – joku voisi jopa sanoa vanhentuneita. Nämä määritelmät kuitenkin nousevat hyvin usein esiin, kun pyritään antamaan vastausta kysymykseen: mitä uskonto on?Lue koko artikkeli

11.11.2014 Vieraskynä,

Mieli ja kosmos: Mistä Thomas Nagelin materialismin kritiikissä olikaan kyse?

Thomas Nagel on viime vuosien kiistellyimpiä ateistisia filosofeja. Keväällä Areiopagilla arvosteltiin hänen teoksensa Mieli ja kosmos, joka on juuri ilmestynyt suomeksi. Mikä olikaan hänen ajatustensa pihvi?

Nagelin runsaasti huomiota ja keskustelua herättänyt teos Mieli ja kosmos (Basam Books, 2014) on nyt julkaistu suomeksi. Suomentamassani teoksessa Nagel arvostelee voimakkaasti materialistista maailmankuvaa, jonka mukaan fysiikan lait ovat kaiken selitys.

Lue koko artikkeli

23.9.2014 Vieraskynä,

Todennäköisesti ylösnousi – Richard Swinburnen kristillinen teismi

”Jeesus on noussut kuolleista 97 prosentin todennäköisyydellä!” Näin uutisoi amerikkalaislehti The New York Times muutamia vuosia sitten Yalen yliopistossa pidetystä uskonnonfilosofisesta konferenssista.

Lehti lainasi konferenssissa luennoinutta brittiläistä uskonnonfilosofia Richard Swinburnea. Swinburne kuuluu aikamme tunnetuimpiin uskon ja järjen suhteen pohtijoihin. Hän muotoilee kristinuskon järkevyyttä koskevan kysymyksen seuraavasti: Kuinka todennäköisen maailmankatsomuksellisen vaihtoehdon kristinusko tarjoaa yleisesti hyväksyttävien päättelyperiaatteiden ja todistusaineiston perusteella?Lue koko artikkeli

16.9.2014 Vieraskynä,

Zygon: syvemmälle uskontoon ja tieteisiin

Sivistynyt keskustelu eri tieteenalojen välillä kasvattaa kaikkien osapuolten ymmärrystä. Yksi keskeisistä uskonnon ja luonnontieteiden välisen keskustelun edistäjistä on ollut Chicagosta käsin toimiva Zygon-keskus.

Moni tuntee Zygonin ennen kaikkea samannimisestä lehdestä, jota keskus julkaisee ja joka on saatavilla esimerkiksi Helsingin yliopiston kirjastosta. Zygon-journaali on pitkään ollut alansa keskeinen edustaja, jonka kirjoitukset pureutuvat hyvin erilaisten tieteiden näkökulmasta uskonnon ja luonnontieteiden tematiikkaan. Lehti on ollut Zygonin olennainen toimintamuoto erilaisten seminaarien ja luentojen lisäksi.Lue koko artikkeli

26.8.2014 Vieraskynä,

Panpsykismi ja tietoisuuden ongelma

Kysymys tietoisuudesta, sen luonteesta ja suhteesta materiaaliseen maailmaan on viime vuosina noussut yhdeksi filosofian keskeiseksi kysymykseksi.

Aku Visala on äskettäin käsitellyt tällä sivustolla kysymystä ihmisen olemuspuolen suhteista; itse olen aiemmin kirjoittanut tietoisuuden ongelmasta suhteessa luonnontieteen tuloksiin. Seuraavassa en kuitenkaan lähde laajasti arvioimaan erilaisia tietoisuusteorioita, vaan tarkastelen lähemmin yhtä filosofista näkemystä, joka viime aikoina on herättänyt (uudelleen) kiinnostusta tietoisuusteoreetikkojen keskuudessa.Lue koko artikkeli

29.7.2014 Ajankohtaista, Vieraskynä,

Onko uskonnollisessa ympäristössä kasvaneilla lapsilla vaikeuksia erottaa fiktio todellisuudesta?

Niin maailmalla kuin Suomessakin on julkisuutta viime päivinä saanut tutkimus, jonka mukaan uskonnollisesti kasvatetut lapset eivät erottaisi faktaa fiktiosta niin helposti kuin muut. Onko todella näin? Areiopagi julkaisee Oxfordin yliopiston tutkijan analyysin tutkimuksesta.

Tässä kirjoituksessa analysoidaan Kathleen Corriveaun ja muiden kanssakirjoittajien julkaisemaa tuoretta tutkimusartikkelia, jota on esitetty todisteena siitä, että ”Uskonnon vaikutuspiirissä kasvavien pienten lasten on vaikea erottaa tosiasioita sepitelmistä”.Lue koko artikkeli

17.6.2014 Vieraskynä,

Mitä varhaiset kristityt uskoivat luomisesta?

“Jumala loi maailman kuudessa päivässä tyhjästä. Seitsemäntenä päivänä hän lepäsi. Kaksi ensimmäistä ihmistä eli paratiisissa, mutta heidät karkotettiin sieltä, kun he söivät hedelmän hyvän ja pahan tiedon puusta. Sen jälkeen maailma on ollut sellainen kuin nytkin.”

Vastaako yllä oleva kuvaus mielikuvaasi kristillisestä luomisopista? Tällainen kertomus on mahdollista nähdä Raamatun ensimmäisen kirjan, Genesiksen eli 1. Mooseksen kirjan 1.–3. luvuissa.

Yleisyydestään huolimatta se ei kuitenkaan ole läheskään ainoa tulkinta, vaan kristinuskon 2000-vuotinen historia on luomiskertomuksen tulkintojen suhteen hyvin moninainen.Lue koko artikkeli

29.4.2014 Kirja-arvio, Vieraskynä,

Kaksi arviota Matti Leisolan kirjasta Evoluutiouskon ihmemaassa

Suomen tunnetuin evoluutiokriitikko, Aalto-yliopiston bioprosessitekniikan emeritusprofessori Matti Leisola on kirjoittanut viime vuoden lopulla kirjan Evoluutiouskon ihmemaassa. Areiopagi on pyytänyt kirjasta kaksi arviota: toisen biokemistiltä, toisen teologilta. Tänään arviot julkaistaan yhtäaikaa.

Kirjassaan Leisola kertoo kokemuksistaan toisinajattelijana 40 vuoden työuransa varrelta ja esittelee keskeisimpiä syitä sille, miksi hän ei usko evoluutioteorian onnistuvan selittämään biologisen elämän monimuotoisuutta.

Kirja-arvioiden kirjoittajat ovat ekumeniikan dosentti, kirkkoherra Sammeli Juntunen sekä biokemiasta väitellyt tohtori, pitkään tutkijana työskennellyt aineenopettaja Jussi Tuusa.Lue koko artikkeli

Ylös