Kun yksi viime vuosisadan tunnetuimmista ateistifilosofeista tunnusti kääntyneensä deistiksi vuonna 2004, syntyi mittava kohu, joka ei heti laantunutkaan. Mistä siitä oikein oli kyse?

Jumalan olemassaolon suhteen vakaumusten liikennettä on ollut aina suuntaan ja toiseen. Jotkut ovat kääntyneet teisteiksi, toiset ateisteiksi, toiset agnostikoiksi ja jotkut vaikeammin määriteltäviin kantoihin. Toisissa mielenmuutoksissa älylliset argumentit ovat suuressa osassa ja toisissa eivät niinkään. Tässä ei ilmiönä ole sinänsä mitään uutta eikä ihmeellistä.

Kiinnostavaa sen sijaan on, kun joku kovan luokan ammattilainen ja uskonnonfilosofisia argumentteja työkseen tutkinut muuttaa kantaansa. Näin teki Antony Flew (1923-2010), yksi viime vuosisadan jälkipuoliskon kuuluisimpia ateistifilosofeja. Hänestä tuli deisti vuonna 2004, kuutisen vuotta ennen kuolemaansa.Lue koko artikkeli

”Rentoudu ja nauti olostasi! Älä vaivaa päätäsi kysymällä, miksi maailma on olemassa – se on aivan kelvoton kysymys!” Näin lausui vanha tieteenfilosofian professori Adolf Grünbaum maailman arvoitusta etsivälle Jim Holtille. Holt ei kuitenkaan tyytynyt vastaukseen, vaan oli vasta alkumatkalla tutkimusretkellään.

Käsissäni on mielenkiintoinen tosielämän dekkari, jossa newyorkilainen esseisti ja kriitikko Jim Holt etsii johtolankoja kysymykseen miksi on jotakin sen sijaan että ei olisi mitään. Johtolankojen perässä Holt matkustaa Euroopassa ja omalla mantereellaan tapaamassa niin filosofeja, luonnontieteilijöitä kuin buddhalaista munkkiakin. Holtin etsivätarina on eksistentiaalinen matka kaikkein perimmäisimmän kysymyksen eri aikoina annettujen vastausten perässä.Lue koko artikkeli

Kristinusko on nykyään haastettuna länsimaissa monessa suhteessa. Etenkin luomiskertomukset ovat olleet kritiikin kärjessä. Osa kristityistä onkin panostanut sen pohtimiseen, mitä meidän tulisi ajatella luomiskertomusten historiallisuudesta.

Sinänsä luomiskertomusten puolustamisessa ei ole mitään uutta. Jo varhaisessa kirkossa kristityt joutuivat suojelemaan luomiskertomuksia syytöksiltä, joiden mukaan ne ovat ennemminkin satuja kuin tositapahtumia (esim. puhuvan käärmeen osalta).

Nykyinen lähtökohta on kuitenkin haastavampi, koska maailmankuva on muuttunut radikaalilla tavalla viime vuosisatojen ajan. Maapallon iäksi on esimerkiksi nykyisin määritetty noin 4,5 miljardia vuotta, ja nykyihmisen kehittymiseen apinasta on mennyt evoluutioteorian mukaan miljoonia vuosia. On selvää, että tällaiset tutkimustulosten pohjalta tehdyt teoriat haastavat kristityt ja teologit, jotka kokevat luomiskertomusten kertovan jotain olennaista maailman ja ihmiskunnan synnystä.Lue koko artikkeli

”Kerron kohta avaruusaluksista. Sitä ennen pari sanaa.” Filosofian tohtori Lauri Järvilehdon uusi kirja koukuttaa lukijan mukaansa heti ensimmäiseltä riviltä. ”Monenkirjavia kuvitelmia” käsittelee uskon ja tieteen välisen suhteen lisäksi muun muassa mielikuvitusta, teknologiaa ja tulevaisuuden maailmaa.

Lauri Järvilehto ei pelkää elämän suuria kysymyksiä kuten ”Keitä me olemme?”, ”Miksi me olemme täällä?”, ”Minne olemme menossa?” ja ”Häh?”. Ne esitellään jo prologiakin edeltävissä alkusanoissa, jotka johdattelevat kirjan teemaan: taruun ja todellisuuteen.

Käsillä on varmasti uuden suomalaisen bestsellerfilosofin tähän mennessä rohkein kirja. Järvilehdon menestystarina alkoi jokamiehen ajatteluoppaasta Tee itsestäsi mestariajattelija (2012). Työnhakuoppaan (Upeaa työtä, 2013) jälkeen Järvilehto avaa nyt sydämensä ja heittäytyy maailmankaikkeuden syövereihin.Lue koko artikkeli

Mitä on maallistuminen? Miten se ilmenee? Mistä se johtuu? Mitkä asiat siihen vaikuttavat? Seuraako maallistumista koskeva kehitys kaikkialla maailmassa samanlaisia kehityspolkuja? Ari Koponen ja Tuomas Savolainen ovat toimittaneet kirjan ”Ihmisten maa  — esseitä sekularisaatiosta”, jossa käsitellään muun muassa edellä mainittuja kysymyksiä.

Kirjan on kustantanut hiljattain perustettu pienkustantamo Osuuskunta Sivuosa, jonka taustalta löytyvät kirjan toimittajat. Kirjan takakannessa teoksen luvataan olevan ”yleistajuisen johdatuksen maallistumisilmiöön ja sekularisaatiokeskustelujen kirjoon”. Jotain tällaista kirja sisältääkin. Kirja koostuu kuudesta esseestä, joiden kirjoittajakunnasta löytyy niin seemiläisten kielten ja kulttuurien asiantuntijaa, filosofia, valtiotieteilijää kuin teologian ja uskontotieteen edustajiakin. Kirjoittajakunta edustaa monenlaisia maailmankatsomuksia. Tämän kirjan esseet ovat siinä määrin erilaisia paitsi sisällöltään, myös luonteeltaan, että käsittelen niitä yksi kerrallaan.Lue koko artikkeli

Kuluneen vuosikymmenen aikana on nähty lukuisia kristillisen jumalauskon filosofisia puolustuksia. Uusien Jumalan olemassaolon puolesta esitettyjen argumenttien lisäksi kristityt filosofit ja teologit ovat kritisoineet ankarasti naturalismia, jota he pitävät jumalauskon kaikkein merkittävimpänä kilpailijana.

Lyhyesti sanottuna naturalismi on näkemys, jonka mukaan vain ja ainoastaan fyysinen luonto ja sen säännönmukaisuudet ovat olemassa. Lisäksi naturalismi usein olettaa, että luonnontiede on paras (tai jopa ainoa) mahdollinen tapa saada tietoa siitä, millainen luonto todella on.Lue koko artikkeli

Ristiriitaa, harmoniaa, itsenäisyyttä vai jotain muuta? Aku Visalan kirja kartoittaa erilaisia vaihtoehtoja tieteen ja uskonnon suhteesta. Kirja-arviossa selviää, mitä ne ovat.

Mustakantinen kirja ”Mitä tiede ei voi kertoa sinulle?” (Humanitas-kirjasarja, Perussanoma 2010) alkaa esipuheella, jossa Visala kertoo kirjan taustoista. Hän kertoo kiinnittäneensä Oxfordissa huomiotaan siihen, että paikalliset filosofit ja teologit käsittelivät tieteeseen ja uskontoon liittyviä kysymyksiä eri tavalla kuin hän oli pohjoismaissa tottunut. Teologian nähtiin esittävän väitteitä maailmasta, jolloin alan tutkimuskohteeksi muodostui maailma, eikä vain esimerkiksi uskonnollinen kieli.Lue koko artikkeli

Thomas Nagelin uusimman kirjan otsikko ei turhaan arkaile: Mind and Cosmos: Why the Materialist Neo-Darwinian Conception of Nature Is Almost Certainly False. Kirjan provosoivuutta ei lievennä se, että Nagel on jyrkkä ateisti ja maineikas filosofian professori.

Ketään ei pitäisi myöskään yllättää, että Yhdysvalloissa teos on saanut perinteisten materialistien taholta melkoista ryöpytystä, ja The Guardian nimesikin sen vuoden 2012 parjatuimmaksi tiedekirjaksi.

Monet Nagelin ateistikollegat pitävät kirjaa huonona tieteenä ja suhtautuvat siihen lähes pyhäinhäväistyksenä, kun taas kreationistit odottavat saavansa Nagelista yllättävän liittolaisen taistelussaan evoluutioteoriaa vastaan. Otsikon pohjalta muuta ei voisi odottaakaan. Myös kirjan sisältö vastaa otsikkoa, mutta eri tavalla kuin moni lukija odottaisi.Lue koko artikkeli

Suomen tunnetuin evoluutiokriitikko, Aalto-yliopiston bioprosessitekniikan emeritusprofessori Matti Leisola on kirjoittanut viime vuoden lopulla kirjan Evoluutiouskon ihmemaassa. Areiopagi on pyytänyt kirjasta kaksi arviota: toisen biokemistiltä, toisen teologilta. Tänään arviot julkaistaan yhtäaikaa.

Kirjassaan Leisola kertoo kokemuksistaan toisinajattelijana 40 vuoden työuransa varrelta ja esittelee keskeisimpiä syitä sille, miksi hän ei usko evoluutioteorian onnistuvan selittämään biologisen elämän monimuotoisuutta.

Kirja-arvioiden kirjoittajat ovat ekumeniikan dosentti, kirkkoherra Sammeli Juntunen sekä biokemiasta väitellyt tohtori, pitkään tutkijana työskennellyt aineenopettaja Jussi Tuusa.Lue koko artikkeli

Siitä huolimatta, että valtaosa nykyaikaisista analyyttisista filosofeista on joko ateisteja tai agnostikkoja, ateismin seikkaperäisiä filosofisia puolustuksia ilmestyy varsin harvoin.

Kuluneen vuosikymmenen aikana on ilmestynyt vain muutama raskaan sarjan teos, joihin lukeutuvat esimerkiksi Nicholas Everittin The Nonexistence of God (2004), Graham Oppyn Arguing About Gods (2006), Jordan Howard Sobelin Logic and Theism (2004) ja John Schellenbergin The Wisdom to Doubt (2007).Lue koko artikkeli

Suomeen tässä kuussa saapuva Oxfordin matematiikan professori John Lennox on myös vakaumuksellinen kristitty ja tunnettu uskon puolustaja. Uusi Tie julkaisee suomeksi Lennoxin uuden kirjan, ja Areiopagi.fi julkaisee siitä nyt ensimmäisen suomenkielisen esittelyn.

John Lennox on Oxfordin yliopiston matematiikan professori, joka on käynyt paljon julkista keskustelua uusateistien kanssa uskonnon ja tieteen sekä teismin (tarkemmin kristinuskon) ja ateismin suhteesta. Kirja on hänen laajempi vastineensa käymiinsä debatteihin Richard Dawkinsin ja Christopher Hitchensin kanssa. Kirjan suomenkielisessä nimessä (engl. Gunning for God: Why the New Atheists are Missing the Target) on hyödynnetty hauskasti Dawkinsin kirjan Jumalharha nimeä. Tämän kirjan pääargumentti on nimittäin juuri se, että uusateistit tekevät ensin Jumalasta harhan, jota sitten tähtäilevät.Lue koko artikkeli

Avaruustähtitieteen professori Esko Valtaoja on kirjoittanut kirjan Kaiken käsikirja – mitä jokaisen tulisi tietä (Ursa 2012). Luonnontieteen sijaan kirja keskittyy paljolti Valtaojan omiin filosofisiin näkemyksiin kosmoksen, ihmisen, uskonnon ja hengen olemuksesta. Selvää eroa luonnontieteen tulosten ja Valtaojan tekemien filosofisten tulkintojen välillä ei tehdä.
Tässä arviossa tarkoitukseni on auttaa tämän eron näkemisessä ja tasapainottaa Valtaojan rakentamaa kuvaa.Lue koko artikkeli

Mitä tekemistä taloudella ja filosofialla on toistensa kanssa? Entä millainen rooli teologialla on keskustelussa? Areiopagilla on kirja-arviossa ajankohtainen teos talouden ja filosofisen ajattelun suhteesta.Lue koko artikkeli