Suodata artikkeleita

Kirja-arvio

14.11.2017 Kirja-arvio, Vieraskynä,

Ovatko evoluutio ja syntiinlankeemus mahdoton yhdistelmä?

Onko perinteinen kristillinen oppi syntiinlankeemuksesta kestämätön nykytieteen valossa? Voiko evoluutioteoriaa ja syntiinlankeemusta yhteensovittaa? Kuinka pitkälle tätä oppia voidaan uudelleentulkita niin että pysytään uskollisena kristinuskon olennaiselle uskonsisällölle? Pitääkö kristinuskon edes aina mukautua vallitsevaan tieteelliseen konsensukseen?

Evoluutioteoria on mietityttänyt kristittyjä pitkään ja paljon. Sen nauttiman laajan luonnontieteellisen konsensuksen vuoksi teologien on ollut suorastaan välttämätöntä pohtia, kuinka ajatus eri lajien kehittymisestä alkeellisemmista elämänmuodoista miljoonien vuosien kuluessa luonnonvalinnan ja mutaatioiden ohjaamina suhteutuu kristinuskon perustaviin ilmoitustotuuksiin.Lue koko artikkeli

19.9.2017 Kirja-arvio, Vieraskynä,

Ex nihilo – miltä kristillinen luomisoppi näytti vuosisatoina ennen luonnontieteellistä vallankumousta tai valistusta?

Kopiokone, kello, kirja ja näytelmä. Tekevätkö historian monet kielikuvat oikeutta luomakunnalle sellaisena kuin Jumala sen loi? Kuinka Jumalan kaitselmus liittyy luomiseen? Lars Ahlbäck arvioi vieraskynässä näitä aiheita käsittelevän teoksen.

Luominen on keskeinen opinkappale kristinuskossa. Perinteinen opetus siitä on kuitenkin yllättävän vähän tunnettu. Keskustelu aiheesta jättääkin monesti toivomisen varaa.Lue koko artikkeli

5.9.2017 Kirja-arvio,

Miksi Jumala sallii eläinten kärsimyksen luonnossa?

Jos Jumala on olemassa ja hän on hyvä, miksi hän sallii pahan olemassaolon? Voiko Jumala olla olemassa, jos pahaa on olemassa? Tämä niin sanottu kärsimyksen ongelma on askarruttanut ihmiskuntaa läpi vuosisatojen. Ongelmaan on yritetty vastata monin tavoin, mutta lähes kaikki vastaukset ovat keskittyneet ihmisten kokemaan kärsimykseen. Michael Murray pohtii sen sijaan asiaa eläinten kärsimyksen näkökulmasta kirjassaan Nature Red in Tooth and Claw.Lue koko artikkeli

15.8.2017 Kirja-arvio,

Jumala vastaan platoninen sotajoukko: ovatko matemaattiset objektit olemassa Kaikkivaltiaasta riippumatta?

Jos satunnaiselta suomalaiselta kysyttäisiin, mikä hänen mielestään muodostaa vakavimman älyllisen haasteen teistiselle jumalauskolle, todennäköinen vastaus saattaisi olla ”tieteellinen maailmankuva”, ”pahan ongelma” tai jokin muu vastaava.

Et luultavasti kuitenkaan odottaisi hänen argumentoivan: ”On olemassa matemaattisia objekteja, joita Jumala ei olisi voinut luoda. Jos teismi on tosi, niin kaikki Jumalasta erillinen on luotua. Siispä teismi ei ole tosi.”Lue koko artikkeli

13.6.2017 Kirja-arvio,

Kuinka moderni tiede syntyi Euroopassa Paolo Rossin mukaan

Tieteellinen vallankumous on sen opiskelijalle kuin sipuli. Mitä enemmän sitä kuorii, sitä useampi kerros siitä paljastuu. Vuosi vuodelta ja nero nerolta, yhä useampia historiallisia edellytyksiä valkenee niille tutuille tieteellisille käytännöille ja teoreettisille oletuksille, joita nykyajan insinööri pitää itsestäänselvinä.

Samalla paljastuu tietenkin yhä lukuisampia kummallisia ja epäonnistuneita, mutta omana aikanaan luonnollisia ja vaikutusvaltaisiakin ajatuksia, joita historian suuret ajattelijat ovat päässään pitäneet heti neronleimaustensa vieressä. Firenzen yliopiston tieteenhistorian professorin Paolo Rossin (1923-2012) teos Modernin tieteen synty Euroopassa (Suom. Lena Talvio, Vastapaino 2010) valottaa runsaudensarven tavoin näitä tieteenhistorian erilaisia puolia 1500- ja 1600-luvun eurooppalaisessa ajattelussa.Lue koko artikkeli

30.5.2017 Kirja-arvio,

Kauniimpi maailma

Jani Kaaron teos Kauniimpi maailma: Kirjoituksia sielusta, taloudesta ja oikeudenmukaisuudesta on seitsemästä esseestä koostuva kirja, jossa ihannoidaan jakamista, arvostetaan merkityksiä, luovuutta ja mielikuvitusta, sekä pohditaan niin rahajärjestelmää, kuolemaa, unia, surua kuin mieleen liittyviä kysymyksiäkin.

Kirjassa liikutaan paljon sellaisilla alueilla, joita koskevia kysymyksiä on hankala ratkaista yksiselitteisesti empiirisesti testaten. Kaaro itse kuvaa kirjan sisäkannessa tätä kirjaansa astumisena tietämisen reuna-alueille, ”alueelle, jolle yhdenkään tiedetoimittajan ei pitäisi mennä” ja ”hyllyvälle hetteikölle, josta saa vain saappaat täyteen vettä ja kuraa naamalleen”. Hän on kuitenkin halunnut laittaa kädet saveen, ja käsitellä empiirisen tutkimuksen rajat ylittäviäkin kysymyksiä.Lue koko artikkeli

23.5.2017 Kirja-arvio,

Onnekas universumi – elämä hienosäädetyssä kosmoksessa

Fysiikan kannalta universumi ei näytä sattuman tulokselta: Useimmat perustavat fysiikan vakiot, lakien muoto, sekä universumin alkutila ovat jostain syystä elämän sallivalla alueella, ja tämä alue on erittäin pieni. Tätä havaintoa kutsutaan kosmiseksi hienosäädöksi (elämää varten). Kahden fyysikon tuore dialogikirja valottaa aihealueen nykytilaa.

Kaksi rentoa australialaista kosmologia, professori Geraint Lewis ja tutkija Luke Barnes, ovat kirjoittaneet fysiikan hienosäätöargumentista tuoreen kirjan A Fortunate Universe – Life in a Finely Tuned Cosmos (Cambridge University Press, 2016).

Lewis on alansa tunnettu professori ja Barnes yksi parhaimpia asiantuntijoita fysiikan hienosäädöstä elämää varten. Barnes on kristitty, joka selittää hienosäätöä Jumalan toiminnalla, kun taas Lewis selittää sitä multiversumilla. Kirja on heidän keskustelunsa aiheesta.Lue koko artikkeli

28.3.2017 Kirja-arvio,

Keskiajalla luonnontiede ja uskonto eivät olleet konfliktissa, koska kumpaakaan ei ollut olemassa

Populaarikulttuurissa yhä suositun sotamyytin mukaan tiede ja uskonto ovat olleet konfliktissa aina ja tulevat aina olemaan. Tieteenhistorioitsija Peter Harrisonin mukaan tämä on sekä väärä että mahdoton ajatus. Hänen mukaansa “uskonto” nykyisenä käsitteenä alkoi syntyä vasta 1600-luvulla. “Luonnontiede” puolestaan on peruja vasta 1800-luvun lopulta.

Kirjassaan The Territories of Science and Religion (The University of Chicago Press, 2015) Peter Harrison (s. 1955) asettuu osaksi sitä ammattihistorioitsijoiden joukkoa, joka on jo vuosikymmeniä tiennyt, että tieteen ja uskonnon historiallisia suhteita kuvaava sotamyytti on myytti juuri sanan pejoratiivisessa, keksittyyn epätotuuteen viittaavassa mielessä: kyseinen käsitys on syntynyt 1800-luvun lopun akateemisen ja yhteiskunnallisen murroskauden yhteydessä erityisesti englanninkielisen maailman tiedepoliittisten kahnausten tuloksena.Lue koko artikkeli

14.3.2017 Kirja-arvio,

Kolme syytä, miksi luonnontiede tarvitsee filosofiaa

Tieteen avulla ihminen voi saada objektiivista tietoa maailmasta. Tämä väite vaikuttaa itsestään selvältä tosiasialta, joka ei tarvitse tuekseen filosofisia vakaumuksia. Roger Triggin mukaan ilman metafyysisiä taustaoletuksia tiede ei voi kuitenkaan puhua todellisuudesta mitään.

”Moderni tiede ei tarvitse filosofiaa mihinkään.”

Se, että tämä kommentti on napattu Vauva-lehden keskustelupalstalta, kertoo jotain väitteen juurtumisesta kansan syviin riveihin. Ajatus on tavanomainen myös tiedettä popularisoivien tiedemiesten kirjoituksissa.Lue koko artikkeli

14.2.2017 Kirja-arvio, Vieraskynä,

Jumalten tuho

Niin kummalliselta kuin se ehkä kuulostaakin, niin kristinuskon alkuaikoina Rooman valtakunnassa kristittyjä pidettiin ateisteina. Muiden jumalat hylättiin. Monesti kristittyjä pidettiin myös alimpana roskaväkenä.

Yhdessä kertomuksessa toiselta vuosisadalta piispa Polykarpos viedään teloitettavaksi. “Ateistit alas!” – yltyi kansanjoukon huuto, ja pidätetty piispa menetti henkensä, juuri ateisminsa vuoksi. Piispa kuitenkin päätti päivänsä tyylikkäästi. Hän vilkaisi kansan puoleen ja tokaisi takaisin: ”Niin tosiaan, ateistit alas!”Lue koko artikkeli

31.1.2017 Kirja-arvio,

Vapaan tahdon kieltävät tutkimusten tulkinnat joutuvat uutuuskirjassa kriittiseen tarkasteluun

Voidaanko tieteellisen tutkimuksen perusteella päätellä, ettei vapaata tahtoa ole? Filosofian professori Alfred Mele käsittelee kysymystä juuri suomennetussa kirjassaan eikä ole vakuuttunut.

Areiopagilla on viime aikoina käsitelty tahdonvapautta usean eri kirjoituksen voimin, muun muassa täällä. Viisas elämä Oy on julkaissut Alfred Melen kirjan Onko vapaa tahto illuusio? Dialogi vapaasta tahdosta ja tieteestä suomeksi viime syksynä. Kirja on ensimmäinen suomennos eräältä maailman johtavista tahdonvapautta tutkivista filosofeista.Lue koko artikkeli

17.1.2017 Kirja-arvio,

David Humen Keskusteluja luonnollisesta uskonnosta

Skottilainen skeptikko David Hume (1711-1776) kirjoitti teostaan Keskusteluja luonnollisesta uskonnosta noin 25 vuoden ajan. Teos sisälsi ilmeisesti julkaisuaikanaan varsin tulenarkaa materiaalia, sillä se julkaistiin aluksi ilman kustantajan ja tekijän nimeä. Käsiteltävänä on kysymys luonnollisesta uskosta: onko luonnon antamien todisteiden perusteella järkevää uskoa hyvään Luojaan?

Humen argumentteja pidetään monissa piireissä edelleen lyömättöminä, mikä todetaan myös Niin & näin -kustantamon julkaiseman erinomaisen suomennoksen takakannessa. Teoksessa onkin monia ansioita, mutta toisaalta keskustelu on mennyt myös eteenpäin Humen päivistä, eivätkä hänen argumenttinsa toimi enää muuttamatta. Tässä artikkelissa esittelen hieman teosta.Lue koko artikkeli

22.11.2016 Kirja-arvio,

Tasapainoinen analyysi älykkäästä suunnittelusta

Voiko älykkäästä suunnittelusta kirjoittaa kiihkottomasti, leimautumatta uskonnolliseksi tai uskonnonvastaiseksi fundamentalistiksi? Kyllä voi, osoittaa Rope Kojonen tuoreessa kirjassaan.

Älykäs suunnittelu (Intelligent Design, ID) on eräs viime aikojen kiistellyimmistä ilmiöistä luonnontieteen ja teologian välisessä keskustelussa. ID:n pääväite on, että fysikaalisesta maailmasta on havaittavissa jälkiä yliluonnollisen suunnittelijan intentionaalisesta toiminnasta. ID:n puolestapuhujien mukaan luonnosta löytyy niin monimutkaisia rakenteita, etteivät evoluutioteorian kuvaamat mekanismit riitä selittämään niiden kehittymistä. Näin ollen on oltava olemassa jokin luonnon ulkopuolinen ”älykäs suunnittelija”, joka on saanut aikaan nuo rakenteet.Lue koko artikkeli

Ylös