William Shakespearen Myrskyn lyhyessä loppunäytöksessä henki Ariel ja petomainen Caliban pohtivat ihmisen, mestarinsa Prosperon, olemusta.

Rannalla, Ariel ja Caliban: ensin mainittu istuu maidonvalkealla lohkareella, polvensa hän on vetänyt leukaansa vasten, siipensä taittanut taaksensa, ilma väreilee hänen ympärillään hennoissa kirkkaissa väreissä. Jälkimmäinen köyristelee matalassa aallokossa suojaten toisella kädellään silmiään auringolta; paksua, purppuraista kieltään hän ojentaa irvokkain elkein maistaakseen aaltojen pirskomaa vaahtoa.Lue koko artikkeli

Mitä tarkoittaa, että luonnontiede ei varsinaisesti ”ajattele”? Tulisiko sen? David Bentley Hart käsittelee aihetta aatehistorian näkökulmasta.

Kysymys voi kuulostaa vitsiltä, mutta se ei ole sitä. Kysymys on oikeastaan luonteeltaan metafyysinen. Tämä kysymys tulee myös nousemaan esiin sitä vääjäämättömämmin, mitä enemmän tieteen perustana jo neljänsadan vuoden ajan ollut mekanistinen paradigma osoittautuu enemmän rajoitteeksi kuin vapautukseksi. On kuitenkin huomattava, että tämä kysymys on mielekäs vain käytettäessä sanaa ”ajatella” tietyssä erityisessä merkityksessä.Lue koko artikkeli

Suhtautuiko varhainen kristillinen kirkko vihamielisesti ei-kristilliseen filosofiaan? Tuhosivatko kristityt mittaamattoman arvokkaan Aleksandrian kirjaston? David Bentley Hart valottaa tapahtumaa eri kanteilta ja kritisoi siihen liittyviä myyttejä.

Yhteen tämän ”nykymaailman tarinan” arvostetummista versioista kuuluu se, että ”usko”, jonka nykyaikainen ”järki” syrjäytti, oli ainutlaatuisen irrationaalinen ja ennenkuulumattoman vihamielinen järjen vetoomuksia kohtaan. Tämä usko oli puhdistanut länsimaisen kulttuurin raaoin keinoin klassisen maailman suurista saavutuksista – polttanut sen kirjat, hylännyt sen tieteen, luopunut sen ”moniarvoisuudesta” – ja syössyt läntisen maailman vuosituhannen mittaiseen henkiseen kurjuuteen.Lue koko artikkeli