Suodata artikkeleita

Artikkeli

18.2.2014 Artikkeli,

Litteän Maan myytti: Keskiajan kirkko tiesi Maan palloksi viimeistään 700 vuotta ennen Kolumbusta

Yleisen käsityksen mukaan keskiajan Eurooppa uskoi Maan olevan muodoltaan litteä. Harhaluuloa piti yllä katolinen kirkko, joka kielsi ankarasti vaihtoehtoisten teorioiden tutkimisen ja pyrki torpedoimaan Kolumbuksen löytöretket. Niinpä Kolumbuksen miehistökin oli nousta kapinaan, kun viikot Atlantilla kuluivat, eikä maata näkynyt. Kohtahan alukset syöksyisivät alas maailman reunalta!

Nämä tarinat tuntee meistä jokainen. Jotkut ovat saattaneet lukea ne totena jopa koulukirjoistaan.

Vastoin monien luuloa kertomukset keskiajan litteästä Maasta ovat puhtaita myyttejä: väärinkäsityksiä ja fantasiaa. Todellisuudessa eurooppalaiset oppineet eivät kadottaneet eivätkä sensuroineet antiikin filosofien tietoa Maan pallomaisesta muodosta.Lue koko artikkeli

14.1.2014 Artikkeli,

Kun uskontokritiikki ampuu ohi

Pappi mustassa kaavussa, huutaa ahdistuneena mustanpuhuvia kuvia täyttävissä videoissaan – veri vuotaa kun luoti uppoaa oman käden kautta kalloon, lapsen poskella valuu kyynel, sydämet vuotavat kuiviin.

Viime vuoden aikana Pappi-artisti saapui sosiaalisen median ihmeteltäväksi. Mistä motiiveista käsin tämä Pappi-hahmo ponnistaa? Minkälaista ajattelua hän pyrkii herättelemään? Syvemmän tarkastelun jälkeen Papin missio tuntuu kuitenkin olevan selkeä – Hän pyrkii haastamaan jälkimodernin ihmisen todellisuuskäsityksen radikaalilla tavalla.


Pappi avasi viime keväänä keskustelun tällä lyhyellä trailerillaan.

Lue koko artikkeli

19.12.2013 Artikkeli,

Onko joulu sittenkin alunperin kristillinen juhla?

Tähän vuodenaikaan suomalaiset mitä luultavimmin kohtaavat väitteen, että joulukuun 25. päivä on kristillisen joulun sijaan alunperin pakanallinen juhla. Keskitalven juhla, jonka kristinusko on omaksunut itselleen antiikin uskonnoista houkutellakseen lisää jäseniä kirkkoon. Onko väite tosi?

Pitkään tätä ”uskonnonhistoriallista hypoteesia” joulun alkuperästä on pidetty lähes itsestäänselvästi totena. Kuitenkin viime vuosikymmenien historiantutkimuksessa se on kohdannut vakavia haasteita, luultavasti jopa voittajansa.Lue koko artikkeli

19.11.2013 Artikkeli,

Onko ihmisluontoa olemassa?

Onko olemassa ihmisluontoa ja jos on, niin millainen se on? Kuluneen 2500 vuoden aikana on tuskin ollut sellaista filosofia, joka ei olisi ottanut kantaa tähän kysymykseen. Viimeisen 150 vuoden aikana ihmisluonnosta on tullut myös luonnontieteellinen kysymys.Lue koko artikkeli

22.10.2013 Artikkeli,

Mitä on tietäminen?

Sokrates kiusasi oppilaitaan väittämällä, että hän tietää vain yhden asian: sen ettei tiedä mitään. Onko ihmisen tieto todellakin näin puutteellista? Vai voimmeko oikeasti tietää jotakin enemmän?

Vanhan määritelmän mukaan tieto on perusteltu tosi uskomus. Nykyään tätä määritelmää pidetään kuitenkin ongelmallisena. Yhtenä syynä tähän on Edmund Gettierin havainto, jonka mukaan henkilöllä voi olla perusteltu tosi uskomus, joka ei kuitenkaan ole tietoa. Tällaisia tilanteita kutsutaan Gettier-tapauksiksi ja niiden luonne on seuraavanlainen.Lue koko artikkeli

15.10.2013 Artikkeli,

Hiljaisuudella ja tietämättömyydellä argumentoinnista

Tietämättömyydellä argumentoinniksi (argumentum ad ignorantiam) voidaan kutsua sellaisia argumentointimuotoja, joissa jotakin näkemystä pidetään totena sen takia, että sitä ei ole osoitettu virheelliseksi – tai virheellisenä sen takia, että näkemystä ei ole näytetty todeksi. Joskus esitetään, että tietämättömyydellä argumentointi olisi aika lailla automaattisesti huono asia. Näin yksinkertaista asia ei kuitenkaan ole.

Osa tietämättömyyteen vetoavista argumenteista on vahvoja, ja osa puolestaan heikkoja. Tietämättömyydellä argumentointi on joissain tilanteissa pätevää, ja toisissa taas selvästi virheellistä. Argumentoinnin pätevyys ja vahvuus riippuu tapauksesta.Lue koko artikkeli

17.9.2013 Artikkeli,

Ovatko karismaattinen kristinusko ja ateismi samaa mieltä Jumalasta?

Voivatko ateisti ja kristitty olla samaa mieltä Jumalasta? Joskus ehkä voivat. Tämä kirjoitus kertoo yhden esimerkin.

”Jumala, anna anteeksi, että emme ole eläneet oikeaa kristityn elämää. Emme ole päivittäin parantaneet sairaita emmekä herättäneet kuolleita.”

Näin rukoili yleisön edessä eräs nuori kristitty erään suomalaisen kristillisen järjestön opiskelijaillassa muutamia vuosia sitten. Tapaus on tosi.Lue koko artikkeli

3.9.2013 Artikkeli,

Fyysinen kuolemattomuus ja ikuisen elämän kaipuu

Tieteiskirjallisuudessa pohdiskellaan välillä tieteen mahdollisuuksia antaa kuolemanjälkeinen elämä tai ainakin pidentää elämää määrättömästi. Esimerkiksi Iain M. Banks kuvaa kirjassaan Surface Detail (2010, suomeksi Pintakuvio, 2012) virtuaalisia taivaita ja helvettejä, joihin mieli voidaan siirtää kuoleman jälkeen.

Mielen siirtämisen mahdollisuutta on pohdiskeltu vakavastikin, erityisesti transhumanistisessa kirjallisuudessa, jossa tieteen toivotaan täyttävän oikeastaan kaikki uskonnon perinteiset tehtävät, kuten ikuisen elämän toivon ja kauhun. Voisiko tiede siis tulevaisuudessa toteuttaa uskonnon lupauksen ikuisesta elämästä paljon luotettavammalla tavalla?Lue koko artikkeli

Ylös