Suodata artikkeleita

Artikkeli

30.9.2014 Ajankohtaista, Artikkeli,

Fyysikon artikkeli teologiasta poiki vastineita Euroopassa

Mitä tapahtuu, kun papiksi ryhtynyt Cambridgen fysiikan professori kirjoittaa teologiasta maanosamme fyysikkojen lehteen?

John Polkinghorne on Cambridgen yliopiston fysiikan emeritusprofessori, joka työskenteli fyysikkona 25 vuotta ja siirtyi sen jälkeen anglikaanisen kirkon papiksi. Polkinghorne on uskonnon ja tieteen suhteen tunnustettu asiantuntija, hän on kirjoittanut useita kirjoja aiheesta, ja sai työstään arvostetun Templeton-palkinnon vuonna 2002. Tässä kirjoituksessa käsittelen Polkinghornen tekstiä, joka ilmestyi äskettäin Euroopan fyysikkoseuran Europhysics news-lehdessä, sekä seuraavassa numerossa ilmestyneitä vastineita. Miten Polkinghorne siis yhdistää fysiikan ja teologian, ja mitä voimme tästä oppia?Lue koko artikkeli

2.9.2014 Artikkeli,

Järkyttävä totuus inkvisitiosta

Monty Pythonin kuuluisassa Nobody expects the Spanish Inquisition-sketsissä hirmuiset inkvisiittorit kiduttavat herttaista mummelia tarjoamalla hänelle kahvia ja istuttamalla hänet lepotuoliin. Vitsi on meistä hauska, koska mehän tiedämme että inkvisiittorit olivat oikeasti verenhimoisia sadisteja, jotka olivat vastuussa satojen tuhansien ihmisten kiduttamisesta ja teloittamisesta. Todellisuus on kuitenkin yllättäen lähempänä Monty Pythonin tarjoamaa kuin kansanomaista kuvaa.

Inkvisitio kuuluu yhdessä ristiretkien kanssa kristinuskon tarinan synkkiin lukuihin, jotka nostetaan esiin aina, kun halutaan muistuttaa uskonnollisen fanatismin epähumaaneista seurauksista. Julmat kidutusvälineet, noitaroviot ja tieteellisten kirjojen polttaminen huppupäisten hirviöiden toimesta ovatkin erottamaton osa länsimaista mielenmaisemaa.Lue koko artikkeli

10.6.2014 Artikkeli,

Onko ihminen sielu vai ruumis? Persoonat ja kristillinen fysikalismi

Mitä ihmiset pohjimmiltaan ovat? Kuolemattomia sieluja vai atomien, molekyylien, lihasten ja luiden kimppuja?

Länsimaisen teologian ja filosofian perinne on suosinut ensimmäistä vastausta: jos olen persoona, olen myös sielu. Tämä kristillisen ihmiskäsityksen valtavirta on saanut viimeaikoina kuitenkin vastustajia. Kristittyjen fysikalistien mukaan teologian tulisi torjua ajatus kuolemattomasta sielusta ja ajatella ihmispersoonien koostuvan samoista osista kuin kaiken muukin luonnon. Seuraavaksi esitellään kristillistä fysikalismia, sen perusteita ja ongelmia.Lue koko artikkeli

3.6.2014 Artikkeli,

Vaikuttiko teologia tai filosofia sähkömagneettisten kenttäyhtälöiden keksimiseen?

James Clerk Maxwell (1831-1879) on saavutustensa perusteella yksi maailmanhistorian suurimmista fyysikoista. Tässä artikkelissa esitellään joidenkin tutkijoiden näkemyksiä tavoista, joilla hänen teologinen ja filosofinen ajattelunsa oli kytköksissä hänen luonnontieteelliseen työhönsä.

”James Clerk Maxwellin työ muutti maailman lopullisesti.

– Albert Einstein

”Ei ole epäilystäkään, etteikö Maxwellin sähködynaamisten lakien löytäminen arvioida tulevaisuudessa 1800-luvun suurimmaksi tapahtumaksi. Amerikan sisällissota kalpenee mitättömyydeksi tämän saman vuosikymmenen tärkeän tieteellisen tapahtuman rinnalla.

– Richard Feynman

Lue koko artikkeli

27.5.2014 Artikkeli,

”En ollut tyytyväinen ajatukseen teologiasta ja luonnontieteestä kahtena eri maailmana.” Robert J. Russellin haastattelu

Professori, fyysikko ja teologi Robert J. Russell on merkittävä vaikuttaja nykyisessä teologia ja luonnontiede-keskustelussa. Hänen perustamansa ja johtamansa keskus Center for Theology and the Natural Sciences (CTNS) on toiminut Berkeleyssä, Kaliforniassa vuodesta 1981. Vuosien mittaan CTNS on tukenut mittavassa määrin teologian ja luonnontieteen välistä vuoropuhelua ja tuottanut valtavan määrän kirjallisuutta. Rope Kojosella oli ilo toimia CTNS:n vierailevana tutkijana helmi-huhtikuussa 2014. Tällöin hän haastatteli myös keskuksen johtajaa Robert J. Russellia.Lue koko artikkeli

20.5.2014 Artikkeli,

Ensiaskeleita kristinuskon järkiperäisessä puolustamisessa

Eräs lukija pyysi kirjoitusta niille, jotka ovat kiinnostuneita ottamaan ensiaskelia apologetiikassa eli uskon järkiperäisessä puolustamisessa. Unohtamatta aivan kokonaan toisinajattelevia, Emil Anton keskittyy tässä artikkelissa antamaan kokemuksensa pohjalta vinkkejä toiselle vakaumukselliselle kristitylle.

Kiinnostuin apologetiikasta yli 10 vuotta sitten, ja siitä lähtien olen sitä harrastanut: lukenut, kirjoittanut, keskustellut, intoillut ja myös tuskaillut. Matkan varrella olen myös tullut tietoiseksi siitä, että apologetiikalla on akatemiassa melko huono maine. Se voidaan nähdä esimerkiksi epärehelliseksi (sopimattomaksi vilpittömän totuudenetsinnän kanssa) tai turhan poleemiseksi (erimielisyyksiin keskittyväksi ja eripuraa luovaksi).

Toisaalta jokainen, joka on jostain asiasta syvästi vakuuttunut, yrittää luonnollisesti puolustaa kantaansa silloin, kun se joutuu hyökkäyksen kohteeksi. Tämä ei välttämättä sulje pois sitä, etteikö voisi olla valmis tarpeeksi hyvän evidenssin edessä muuttamaan mieltään. Totuuden puolustaminen (ja jopa siihen käännyttäminen) on velvollisuus ja hyve, ja ihmiset kyllä tunnustavat tämän teoissaan tosipaikan edessä.Lue koko artikkeli

22.4.2014 Artikkeli,

Auttamisesta ateismiin: syrjäyttävätkö turvaverkot kristinuskon?

Eräät tutkimukset viittaavat siihen, että taloudellisten, terveydellisten ja sosiaalisten epävarmuustekijöiden väheneminen saattaa olla yhteydessä ateismin yleistymistrendiin. Kristinuskon on vastaavasti katsottu vetoavan erityisesti epävarmuuden keskellä eläviin ihmisiin.

Keskimääräisen elintason noustua on monessa länsimaisessa yhteiskunnassa kristinuskon merkitys ja kannatus alentunut. Tässä kirjoituksessa tarkastelen eräitä turvallisuuteen ja elämän epävarmuuteen liittyviä kysymyksiä historiassa ja nykyhetkessä.Lue koko artikkeli

18.2.2014 Artikkeli,

Litteän Maan myytti: Keskiajan kirkko tiesi Maan palloksi viimeistään 700 vuotta ennen Kolumbusta

Yleisen käsityksen mukaan keskiajan Eurooppa uskoi Maan olevan muodoltaan litteä. Harhaluuloa piti yllä katolinen kirkko, joka kielsi ankarasti vaihtoehtoisten teorioiden tutkimisen ja pyrki torpedoimaan Kolumbuksen löytöretket. Niinpä Kolumbuksen miehistökin oli nousta kapinaan, kun viikot Atlantilla kuluivat, eikä maata näkynyt. Kohtahan alukset syöksyisivät alas maailman reunalta!

Nämä tarinat tuntee meistä jokainen. Jotkut ovat saattaneet lukea ne totena jopa koulukirjoistaan.

Vastoin monien luuloa kertomukset keskiajan litteästä Maasta ovat puhtaita myyttejä: väärinkäsityksiä ja fantasiaa. Todellisuudessa eurooppalaiset oppineet eivät kadottaneet eivätkä sensuroineet antiikin filosofien tietoa Maan pallomaisesta muodosta.Lue koko artikkeli

14.1.2014 Artikkeli,

Kun uskontokritiikki ampuu ohi

Pappi mustassa kaavussa, huutaa ahdistuneena mustanpuhuvia kuvia täyttävissä videoissaan – veri vuotaa kun luoti uppoaa oman käden kautta kalloon, lapsen poskella valuu kyynel, sydämet vuotavat kuiviin.

Viime vuoden aikana Pappi-artisti saapui sosiaalisen median ihmeteltäväksi. Mistä motiiveista käsin tämä Pappi-hahmo ponnistaa? Minkälaista ajattelua hän pyrkii herättelemään? Syvemmän tarkastelun jälkeen Papin missio tuntuu kuitenkin olevan selkeä – Hän pyrkii haastamaan jälkimodernin ihmisen todellisuuskäsityksen radikaalilla tavalla.


Pappi avasi viime keväänä keskustelun tällä lyhyellä trailerillaan.

Lue koko artikkeli

19.12.2013 Artikkeli,

Onko joulu sittenkin alunperin kristillinen juhla?

Tähän vuodenaikaan suomalaiset mitä luultavimmin kohtaavat väitteen, että joulukuun 25. päivä on kristillisen joulun sijaan alunperin pakanallinen juhla. Keskitalven juhla, jonka kristinusko on omaksunut itselleen antiikin uskonnoista houkutellakseen lisää jäseniä kirkkoon. Onko väite tosi?

Pitkään tätä ”uskonnonhistoriallista hypoteesia” joulun alkuperästä on pidetty lähes itsestäänselvästi totena. Kuitenkin viime vuosikymmenien historiantutkimuksessa se on kohdannut vakavia haasteita, luultavasti jopa voittajansa.Lue koko artikkeli

Ylös