Suodata artikkeleita

Artikkeli

6.11.2014 Artikkeli,

Neljä tapaa esittää ateistista uskontokritiikkiä, osa 2

Tämä artikkeli on toinen osa kirjoituksesta, joka koskee nykyisen ateistisen uskontokritiikin lajeja. Ensimmäisen osan voit lukea täällä.

Traaginen ateismi

Traaginen ateismi asettuu kaikkia muita ateismin lajeja vastaan väittäessään, että perinteinen käsitys moraalista on mahdotonta sen jälkeen, kun teismi ja metafysiikka on hylätty. Tunnetuin traagisen ateismin edustaja on Friedrich Nietzsche ja moderneista filosofeista John Gray.

Traagisen ateismin selkein ero kaikkiin muihin on, että heidän mielestään nämä eivät ymmärrä täysin ateisminsa radikaaleja seurauksia. Juuri tähän on kiinnittänyt huomionsa  London School of Economicsin aatehistorian professori John Gray.

Lue koko artikkeli

4.11.2014 Artikkeli,

Neljä tapaa esittää ateistista uskontokritiikkiä, osa 1

Monet ajattelevat, että länsimaisissa yhteiskunnissa eletään juuri nyt jonkinlaista ateismin kultakautta tai uutta nousua. Joka toinen viikko ilmestyy uusi kirja tai kolumni, jossa syytetään kristinuskoa tieteenvastaisuudesta tai moraalittomuudesta. Voi helposti syntyä kuva, että tämä olisi jotakin uutta.

Näin ei kuitenkaan ole. Uskontokritiikkiä on ollut niin kauan kuin on ollut uskontoakin. Niin Zeuksella kuin Jahvellakin on ollut omat kriitikkonsa. Kristityt teologit ja filosofit ovat kautta historian joutuneet etsimään vastauksia omien aikojensa haasteisiin. Tässä mielessä meidän aikamme ei ole poikkeus.

Tämä kirjoitus esittelee hyvin lyhyesti erilaisia nykyisen uskontokritiikin muotoja tarjoamatta niihin sen enempää vastauksia. Tärkein väitteeni on, ettei ole olemassa vain yhtä ateismia tai uskontokritiikkiä. Sen sijaan uskontokritiikkiä esitetään hyvin erilaisista lähtökohdista.Lue koko artikkeli

28.10.2014 Artikkeli,

Aiheuttaako uskonto väkivaltaa?

ISIS-järjestön toiminta Lähi-idässä on nostanut jälleen esille kysymyksen uskonnon ja sodan suhteista. Lisääkö uskonnollisuus ihmisen väkivaltaisuutta? Vai vähentääkö se kenties sitä? Ja miten tällaisia asioita voidaan ylipäätään mitata?

Vuoden 2001 syyskuun 11. päivän terrori-iskut laittoivat alulle uskontoa ja väkivaltaa koskevan keskustelun, joka oli jo hiljalleen laantumassa, kun Irakista alkoi kuulua kummia. Islaminuskoiset jihadistit hyödynsivät sosiaalista mediaa ja levittivät ilosanomaa islaminuskoisen valtion perustamisesta höystettynä kuvilla verisistä teloituksista ja muista hirmuteoista.Lue koko artikkeli

14.10.2014 Artikkeli,

Onko ihminen vapaa vai vain nappula Jumalan kädessä?

Miten kaikkitietävän ja kaikkivoipan Jumalan toimintaa on käsitelty viimeaikaisessa uskonnonfilosofiassa ja kuinka sen on nähty suhteutuvan vapaan yksilön valinnanvapauteen? Voiko yksilö edes olla vapaa? Kuinka ymmärryksemme ajallisen ja ajattoman suhteesta on vaikuttanut nykykeskusteluun? Entä voiko äärellisen ja äärettömän välillä olla yhteys?

Kysymys Jumalan kaitselmuksesta on kaikkina aikoina puhutellut ihmisiä juutalais-kristillisessä perinteessä, sillä se kuuluu olennaisena osana luojajumalan ja hänen luomakuntansa väliseen suhteeseen. Jumalan kaitselmus on kysymyksenä monitahoinen. Käsiteltäessä Jumalan kaitselmusta filosofisena kysymyksenä on nostettava esiin kysymykset Jumalan olemuksesta, ihmisen olemuksesta sekä Jumalan ja ihmisen välisestä suhteesta.Lue koko artikkeli

30.9.2014 Ajankohtaista, Artikkeli,

Fyysikon artikkeli teologiasta poiki vastineita Euroopassa

Mitä tapahtuu, kun papiksi ryhtynyt Cambridgen fysiikan professori kirjoittaa teologiasta maanosamme fyysikkojen lehteen?

John Polkinghorne on Cambridgen yliopiston fysiikan emeritusprofessori, joka työskenteli fyysikkona 25 vuotta ja siirtyi sen jälkeen anglikaanisen kirkon papiksi. Polkinghorne on uskonnon ja tieteen suhteen tunnustettu asiantuntija, hän on kirjoittanut useita kirjoja aiheesta, ja sai työstään arvostetun Templeton-palkinnon vuonna 2002. Tässä kirjoituksessa käsittelen Polkinghornen tekstiä, joka ilmestyi äskettäin Euroopan fyysikkoseuran Europhysics news-lehdessä, sekä seuraavassa numerossa ilmestyneitä vastineita. Miten Polkinghorne siis yhdistää fysiikan ja teologian, ja mitä voimme tästä oppia?Lue koko artikkeli

2.9.2014 Artikkeli,

Järkyttävä totuus inkvisitiosta

Monty Pythonin kuuluisassa Nobody expects the Spanish Inquisition-sketsissä hirmuiset inkvisiittorit kiduttavat herttaista mummelia tarjoamalla hänelle kahvia ja istuttamalla hänet lepotuoliin. Vitsi on meistä hauska, koska mehän tiedämme että inkvisiittorit olivat oikeasti verenhimoisia sadisteja, jotka olivat vastuussa satojen tuhansien ihmisten kiduttamisesta ja teloittamisesta. Todellisuus on kuitenkin yllättäen lähempänä Monty Pythonin tarjoamaa kuin kansanomaista kuvaa.

Inkvisitio kuuluu yhdessä ristiretkien kanssa kristinuskon tarinan synkkiin lukuihin, jotka nostetaan esiin aina, kun halutaan muistuttaa uskonnollisen fanatismin epähumaaneista seurauksista. Julmat kidutusvälineet, noitaroviot ja tieteellisten kirjojen polttaminen huppupäisten hirviöiden toimesta ovatkin erottamaton osa länsimaista mielenmaisemaa.Lue koko artikkeli

10.6.2014 Artikkeli,

Onko ihminen sielu vai ruumis? Persoonat ja kristillinen fysikalismi

Mitä ihmiset pohjimmiltaan ovat? Kuolemattomia sieluja vai atomien, molekyylien, lihasten ja luiden kimppuja?

Länsimaisen teologian ja filosofian perinne on suosinut ensimmäistä vastausta: jos olen persoona, olen myös sielu. Tämä kristillisen ihmiskäsityksen valtavirta on saanut viimeaikoina kuitenkin vastustajia. Kristittyjen fysikalistien mukaan teologian tulisi torjua ajatus kuolemattomasta sielusta ja ajatella ihmispersoonien koostuvan samoista osista kuin kaiken muukin luonnon. Seuraavaksi esitellään kristillistä fysikalismia, sen perusteita ja ongelmia.Lue koko artikkeli

3.6.2014 Artikkeli,

Vaikuttiko teologia tai filosofia sähkömagneettisten kenttäyhtälöiden keksimiseen?

James Clerk Maxwell (1831-1879) on saavutustensa perusteella yksi maailmanhistorian suurimmista fyysikoista. Tässä artikkelissa esitellään joidenkin tutkijoiden näkemyksiä tavoista, joilla hänen teologinen ja filosofinen ajattelunsa oli kytköksissä hänen luonnontieteelliseen työhönsä.

”James Clerk Maxwellin työ muutti maailman lopullisesti.

– Albert Einstein

”Ei ole epäilystäkään, etteikö Maxwellin sähködynaamisten lakien löytäminen arvioida tulevaisuudessa 1800-luvun suurimmaksi tapahtumaksi. Amerikan sisällissota kalpenee mitättömyydeksi tämän saman vuosikymmenen tärkeän tieteellisen tapahtuman rinnalla.

– Richard Feynman

Lue koko artikkeli

27.5.2014 Artikkeli,

”En ollut tyytyväinen ajatukseen teologiasta ja luonnontieteestä kahtena eri maailmana.” Robert J. Russellin haastattelu

Professori, fyysikko ja teologi Robert J. Russell on merkittävä vaikuttaja nykyisessä teologia ja luonnontiede-keskustelussa. Hänen perustamansa ja johtamansa keskus Center for Theology and the Natural Sciences (CTNS) on toiminut Berkeleyssä, Kaliforniassa vuodesta 1981. Vuosien mittaan CTNS on tukenut mittavassa määrin teologian ja luonnontieteen välistä vuoropuhelua ja tuottanut valtavan määrän kirjallisuutta. Rope Kojosella oli ilo toimia CTNS:n vierailevana tutkijana helmi-huhtikuussa 2014. Tällöin hän haastatteli myös keskuksen johtajaa Robert J. Russellia.Lue koko artikkeli

20.5.2014 Artikkeli,

Ensiaskeleita kristinuskon järkiperäisessä puolustamisessa

Eräs lukija pyysi kirjoitusta niille, jotka ovat kiinnostuneita ottamaan ensiaskelia apologetiikassa eli uskon järkiperäisessä puolustamisessa. Unohtamatta aivan kokonaan toisinajattelevia, Emil Anton keskittyy tässä artikkelissa antamaan kokemuksensa pohjalta vinkkejä toiselle vakaumukselliselle kristitylle.

Kiinnostuin apologetiikasta yli 10 vuotta sitten, ja siitä lähtien olen sitä harrastanut: lukenut, kirjoittanut, keskustellut, intoillut ja myös tuskaillut. Matkan varrella olen myös tullut tietoiseksi siitä, että apologetiikalla on akatemiassa melko huono maine. Se voidaan nähdä esimerkiksi epärehelliseksi (sopimattomaksi vilpittömän totuudenetsinnän kanssa) tai turhan poleemiseksi (erimielisyyksiin keskittyväksi ja eripuraa luovaksi).

Toisaalta jokainen, joka on jostain asiasta syvästi vakuuttunut, yrittää luonnollisesti puolustaa kantaansa silloin, kun se joutuu hyökkäyksen kohteeksi. Tämä ei välttämättä sulje pois sitä, etteikö voisi olla valmis tarpeeksi hyvän evidenssin edessä muuttamaan mieltään. Totuuden puolustaminen (ja jopa siihen käännyttäminen) on velvollisuus ja hyve, ja ihmiset kyllä tunnustavat tämän teoissaan tosipaikan edessä.Lue koko artikkeli

22.4.2014 Artikkeli,

Auttamisesta ateismiin: syrjäyttävätkö turvaverkot kristinuskon?

Eräät tutkimukset viittaavat siihen, että taloudellisten, terveydellisten ja sosiaalisten epävarmuustekijöiden väheneminen saattaa olla yhteydessä ateismin yleistymistrendiin. Kristinuskon on vastaavasti katsottu vetoavan erityisesti epävarmuuden keskellä eläviin ihmisiin.

Keskimääräisen elintason noustua on monessa länsimaisessa yhteiskunnassa kristinuskon merkitys ja kannatus alentunut. Tässä kirjoituksessa tarkastelen eräitä turvallisuuteen ja elämän epävarmuuteen liittyviä kysymyksiä historiassa ja nykyhetkessä.Lue koko artikkeli

Ylös