Suodata artikkeleita

Artikkeli

20.8.2013 Artikkeli,

Robert Boyle: ”Antakaa luonnolle, mikä luonnolle kuuluu”

”Kemian isäksi” tituleerattu Robert Boyle (1627-1691) esitti muun muassa teologisista syistä, että tieteen tuli etsiä luonnosta lakeja, ei päämääriä. Ajatus oli uusi ja radikaali omana aikanaan. Mistä oikein oli kyse?

1600-luvun Englannissa oli alkanut erityisesti Francis Baconin tieteenfilosofian edistämänä luonnontieteiden kukoistuskausi, jonka eturintamassa myös Boyle työskenteli.Lue koko artikkeli

29.7.2013 Artikkeli,

Tarvitseeko moraali tuekseen uskontoa?

Jos Jumalaa ei ole, onko kaikki sallittua? Vai onko kaikki sallittua, jos Jumala on?

Kysymys uskonnon ja moraalin suhteesta on hyvin monitahoinen ja se on herättänyt paljon keskustelua jo Platonin ajoista alkaen. Kysymystä voidaan lähestyä useista eri näkökulmista. Ensinnäkin voidaan kysyä tekeekö uskonnollisuus tai uskonnottomuus ihmisistä jotenkin parempia (motivaatiota koskeva kysymys).

Lue koko artikkeli

18.6.2013 Artikkeli,

Luonnontieteen jättiläiset seisoivat teologian jättiläisten harteilla

Tieteelliseksi vallankumoukseksi kutsuttu ilmiö ajoitetaan 1500-1700-luvun varhaismoderniin Eurooppaan. Populaarit käsitykset saattavat antaa ymmärtää, että vallankumouksen lähtölaukaus oli renessanssiaikana alkanut vapautuminen uskonnon kahleista. Läpimurron viimeisteli valistuksen järjen voittokulku, jolloin sivistynyt maailma puhkesi kukkaansa. Oliko todella näin?

Viime vuosikymmeninä on tutkittu paljon tieteellisen vallankumouksen filosofisia edellytyksiä ja luonnontieteiden pioneerien omia näkemyksiä aiheesta. Tulokset ovat yllättäviä.Lue koko artikkeli

11.6.2013 Artikkeli,

Jumala parturissa – leikkaako Occamin partaveitsi Jumalan pois?

Occamin partaveitsi on 1300-luvulla eläneen Wilhelm Occamilaisen nimeä kantava periaate, jonka mukaan selitysten ei tulisi olettaa enempää asioita, kuin on tarpeellista. Partaveitsi siis leikkaa turhat pois ja siistii tarpeellisen.

Toisinaan Occamin partaveistä käytetään myös perusteluna Jumalan olemassaoloon uskomista vastaan. Tällöin Jumalan katsotaan olevan tarpeeton tai ainakin liian monimutkainen selitys, jonka järkevä ajattelija leikkaisi pois yksinkertaisempien tilalta.

Leikkaako partaveitsi Jumalan todella pois? Klassisen partaveitsen turvallinen käyttö vaatii huolellisuutta, sillä terävällä veitsellä viiltää helposti haavan. Ennen kuin Jumala istutetaan parturin tuolille, täytyy siis tutustua hieman työvälineeseen.Lue koko artikkeli

3.6.2013 Artikkeli,

Mitä on olla kaikkitietävä?

Kristinuskon käsitystä Jumalasta kritisoidaan toisinaan sisäisestä ristiriitaisuudesta. Tällöin väitetään, etteivät kristillisen Jumalan ominaisuudet ole yhteensopivia keskenään. Kuinka esimerkiksi yksi ja yksinkertainen Jumala voi olla samaan aikaan yksi olemus, mutta kolme persoonaa? Entä kuinka Jumala, joka on ajan ulkopuolella, voi tietää ajassa olevien tapahtumien järjestyksen ja vaikuttaa oikealla hetkellä?

Lue koko artikkeli

21.5.2013 Artikkeli,

Voidaanko uskonto selittää pois?

Muutamat paljon julkisuutta saaneet ateistit ovat viitanneet ahkerasti kognitiivisiin ja biologisiin teorioihin uskonnon synnystä. Esimerkiksi Richard Dawkins ja Daniel Dennett näyttävät ajattelevan, että viimeaikaiset biologiasta ja kognitiotieteistä vaikutteita saaneet teoriat uskonnosta osoittavat, että uskonto on vain ja ainoastaan luonnonilmiö, ihmismielen evoluution ja kulttuurin sivutuote.

Kutsun jatkossa tällaisia teorioita bio-psykologisiksi uskontoteorioiksi. Millaisia väitteitä uskonnosta tällaiset tutkimussuunnat ovat sitten esittäneet? Onko niistä todella ainoastaan lyhyt hyppäys ateismiin?Lue koko artikkeli

30.4.2013 Artikkeli,

Kosminen hienosäätö

Ehkä kaikkein mielenkiintoisin mutta yllättävän vähän tutkittu aihe modernissa fysiikassa on kosminen hienosäätö. Kosmisella hienosäädöllä viitataan niihin havaintoihin, joiden mukaan useat asiat fysiikassa, kemiassa ja kosmologiassa näyttävät olevan hyvin tarkoin säädettyjä elämää varten. Lue koko artikkeli

19.4.2013 Artikkeli,

Uskonnon ja tieteen parisuhdeneuvonta

Uskonnon ja tieteen suhteen kuvauksissa keskitytään usein mahdollisiin ristiriitoihin ja eroihin. Myönteisten asioiden unohtaminen johtaa kuitenkin vääristyneeseen ja epätodelliseen näkemykseen asiasta.

Käsitystä uskonnon ja luonnontieteen suhteesta luonnehditaan usein konfliktiksi tai jopa sodaksi. Tyypillisesti tätä perustellaan viittauksilla historiaan. Jääräpäiset ja oppeihinsa sokeasti luottavat kirkonmiehet esimerkiksi (näin sanotaan) pelkäsivät Kolumbuksen (1451-1506) putoavan maan pinnalta, koska Raamattu opettaa, että maa on litteä. Galileo Galilei (1564-1642) puolestaan joutui kohtaamaan kirkon vastustuksen, koska kyseenalaisti tieteellisen todistusaineiston perusteella aikansa maakeskeisen kosmologian.Lue koko artikkeli

19.4.2013 Artikkeli,

William Lane Craigin debatit

On kulunut tasan vuosi siitä, kun tunnettu yhdysvaltalainen teologi ja filosofi William Lane Craig vieraili Suomessa.

Vierailun kohokohta oli debatti kosmologi Kari Enqvistin kanssa siitä, voiko maailmankaikkeus olla olemassa ilman Jumalaa. Väittelyssä kohtasivat yksi maailman tunnetuimmista kristinuskon puolustajista eli apologeetoista ja yksi Suomen tunnetuimmista uskonnottomista tiedemiehistä. Lue koko artikkeli

19.4.2013 Artikkeli,

Aukkojen Jumala?

Silloin tällöin erilaisissa kirjoituksissa ja puheissa törmää ilmaisuun ”aukkojen Jumala”. Yleensä tätä käsitettä käytetään negatiivisessa mielessä. Joskus vaikuttaa jopa siltä ikään kuin jo nimeäminen ”aukkojen Jumala” –tyyppiseksi ajatukseksi olisi jonkinlainen argumentti. Millainen tämän käsitteen tausta on? Mistä ”aukkojen Jumalassa” on kyse?Lue koko artikkeli

Ylös