Joku viisas on todennut, että ennustaminen on vaikeaa, varsinkin tulevaisuuden ennustaminen. Mutta yritettävä on silti. Olli-Pekka Vainio luki kolme teosta, jotka yrittävät tätä kunnianhimoista tehtävää. Minkään kirjan ennustukset eivät ole erityisen rohkaisevia.

Lue koko artikkeli

Jumalan kätkeytyneisyydestä johtuva epäusko on nostettu jopa pahan ongelmaan verrattavaksi haasteeksi Jumalan olemassaololle. Lari Launonen avaa uskonnonfilosofi J.L. Schellenbergin argumenttia, jonka ydinväitteenä on, että vilpitön epäusko on ristiriidassa Jumalan olemassaolon kanssa.

Lue koko artikkeli

Manipuloinnilla voi olla monia muotoja. Aku Visala esittelee ajankohtaiseksi muodostuneita käsitteitä paskapuheesta ja päänsotkemisesta. Miten ne eroavat esimerkiksi valehtelusta ja millaisia seurauksia niistä on yksilö- ja yhteisötasolla?

Lue koko artikkeli

Israelilainen historioitsija Yuval Noah Harari on tullut tunnetuksi maailmanlaajuisista menestysteoksistaan Sapiens: Ihmisen lyhyt historia ja Homo Deus. Suomessa Hararin kertomusta ihmiskunnan menneisyydestä ja tulevaisuudesta on toistettu jopa Kansallisteatterin Sapiens-näytelmässä. Sammeli Juntunen löytää kuitenkin uutuuskirjassaan Hararin ajattelusta ansioiden lisäksi myös vakavia puutteita ja jopa sisäisiä ristiriitoja.

Lue koko artikkeli

Mistä ääriajattelussa eli ekstremismissä on oikein kyse? Dosentti Olli-Pekka Vainio selvittää ääriajattelun ja fanatismin syvintä olemusta. Normaalitilanteessa aniharva haluaa tunnustautua fanaatikoksi. Joskus äärimmäinen toiminta näyttää kuitenkin olevan ei ainoastaan hyväksyttyä, vaan myös moraalisesti velvoitettua. Lue koko artikkeli

Joidenkin tutkijoiden mukaan mielenhäiriö ja uskonnollinen kokemus voivat olla päällekkäisiä. Aku Visala pohtii depression ja hengellisten kokemusten suhdetta.

Lue koko artikkeli

E.V. Rope Kojosen teos ”Luominen ja evoluutio: Miten usko ja tiede kohtaavat” julkaistiin vuosi sitten. Mitä luomisnäkemystä ja evoluutiota koskevassa keskustelussa on sen jälkeen tapahtunut ja mitä on odotettavissa tulevaisuudessa? Tässä kirjoituksessa Kojonen vastaa joihinkin kirjan saamiin kommentteihin ja kertoo tutkimustyönsä uusista käänteistä.

Lue koko artikkeli

Millainen tiedollinen asema auktoriteeteilla on länsimaisen ihmisen ajattelussa? Miten nykyajan luottamuskriisi näyttäytyy sosiaalisen epistemologian näkökulmasta? Skeptisismistä ja episteemisistä auktoriteeteista kertoo Olli-Pekka Vainio.

Lue koko artikkeli

Löytyykö Koraanista yliluonnollista tieteellistä tietoa? Suositun islamilaisen väitteen mukaan näin on, eli Koraani tiesi kertoa esimerkiksi alkuräjähdyksestä 1400 vuotta ennen teorian keksimistä. Kuitenkin myös useat muslimiteologit näkevät väitteen ongelmallisena. Tässä artikkelissa E. V. Rope Kojonen kertoo Koraanin tieteellisiä ihmeitä koskevien väitteiden suosiosta ja ongelmista.

Lue koko artikkeli

Suru ei ole vain luonnollinen reaktio läheisen ihmisen kuolemaan. Se on myös moraalinen velvollisuus. Viileätunteisellakin on velvollisuus viljellä surun siementä sielussaan, kirjoittaa Lari Launonen.

Lue koko artikkeli

Onko Jumala hyvä samassa merkityksessä kuin ihminen,
jota pidetään hyvänä silloin kun hän toimii moraalisesti
oikein? Mitkä moraaliset syyt, jos minkäänlaiset
vaikuttavat Jumalan toimintaan?

Lue koko artikkeli

Mikä merkitys hellenistisellä filosofialla oli kristinuskolle? Antiikin filosofit pohtivat jumaluutta, mutta oliko heidän löytämällään lopputuloksella merkitystä kristillisen teologian kannalta?

Lue koko artikkeli

Kun tieteellinen ajatusmalli hajoaa, tieteilijöiden täytyy ottaa askel tuntemattomaan. Nämä ovat mullistuksen hetkiä, kuten Thomas Kuhn totesi 1960-luvulla. Kun tieteilijöiden maailmankuva muuttuu kestämättömäksi ja hyväksytyt totuudet tietystä aiheesta joutuvat kyseenalaisiksi, on mullistus ovella.

Rakastetut teoriat paljastuvat hiekan päälle rakennetuiksi. Vuosisatoja kestäneet selitykset hylätään. Tietty tehokas tapa katsoa maailmaa osoittautuukin olennaisilta osiltaan virheelliseksi. Suurten tieteellisten mullistusten hetket, kuten Kopernikuksen, Galileon, Newtonin, Lavoisierin, Einsteinin ja Wegenerin käynnistämät muutokset, ovat suuren epävarmuuden aikoja. Tällöin pelkkä kylmä ja etäältä tarkasteleva järki ei auta tieteilijöitä edistymään, koska moni heidän normaaleista tieteenhaaransa oletuksista paljastuukin virheelliseksi. Silloin heidän täytyy ottaa askel, tietämättä mihin he tulevat astumaan. Mutta kuinka se askel otetaan?

Lue koko artikkeli