Suodata artikkeleita

Artikkeli

20.12.2016 Artikkeli,

Helvetti on oma valinta

Perinteisen kristillisen teologian mukaan osa ihmiskunnasta päätyy helvetin liekkeihin kärsimään ikuista ja oikeudenmukaista rangaistusta pahoista teoistaan. Oppi vaikuttaa moraalisesti vastenmieliseltä: jos Jumala on kaikkivoipa ja täydellisen rakastava, miksi hän ei pelasta kaikkia? Filosofi Jerry L. Walls väittää, että vaikka Jumala haluaisi kaikille parasta, jotkut ihmiset haluavat vapaasta tahdostaan mennä – ja jäädä – helvettiin.

”Helvetti katosi. Kukaan ei huomannut.” Näin väitti uskonnontutkija Martin Marty Harvard Theological Review:ssä vuonna 1985. Artikkelin mukaan helvetillä oli aiemmin ollut keskeinen rooli amerikkalaisen koululaitoksen moraalikasvatuksessa. Ajan myötä teema oli kuitenkin hävinnyt jopa kirkkojen julistuksesta.Lue koko artikkeli

8.11.2016 Artikkeli,

Loisiko Jumala multiversumin?

Maailmankaikkeutemme kosmista hienosäätöä yritetään usein selittää niinsanotulla multiversumilla eli useilla maailmankaikkeuksilla. Mutta tahtoisiko Jumala kenties luoda multiversumin?

Yksi klassinen jumalatodistusten luokka on teleologiset argumentit. Niiden tarkoitus on antaa jonkinlainen peruste uskoa Jumalan olemassaoloon tämän maailman tiettyjen ominaisuuksien perusteella. Teleologiset argumentit jaetaan tyypillisesti biologisiin argumentteihin ja hienosäätöargumentteihin.Lue koko artikkeli

4.10.2016 Artikkeli,

Ihmisillä on oikeus järjettömiin uskomuksiin

Ihmisoikeussopimusten mukaan ihminen saa uskoa sellaisiakin asioita, jotka tietoteoria määrittelee epäoikeutetuiksi uskomuksiksi.

Millaisiin uskomuksiin ihmisellä on oikeus? Millaisista ajatusrakennelmistaan ihminen saa pitää kiinni? Kysymykseen voidaan vastata esimerkiksi tietoteoreettisesta ja juridisesta näkökulmasta. Jokin tietty uskomus voi olla yhtä aikaa epäoikeutettu ja oikeutettu riippuen siitä, mistä näkökulmasta oikeutta ja oikeutusta tarkastellaan.      Lue koko artikkeli

20.9.2016 Ajankohtaista, Artikkeli,

Rakentavatko tiedeuskon kriitikot olkiukon, koska pelkäävät tieteen menestystä?

Tiedeuskon kritiikkiin on joskus vastattu väittämällä, että kyseessä on vain tieteen menestystä pelkäävien rakentama harhakuva, eikä kukaan todellisuudessa kannata tiedeuskoa. Aku Visala ja Rope Kojonen kommentoivat asiaa liitteessään Mikael Stenmarkin kirjaan Tiedeusko ja todellisuuden rajat.

Keskustelussa luonnontieteen ja muiden alojen suhteesta on ollut tapana kritisoida kahta äärinäkemystä. Toisessa ääripäässä on tiedeusko eli skientismiä, joka väheksyy tieteen ulkopuolisen järkevän ajattelun mahdollisuutta. Toisessa ääripäässä puolestaan on tieteen halveksunta, jossa tutkimukseen näkemyksillä ei ole sen enempää painoarvoa kuin millä tahansa muullakaan näkemyksellä.Lue koko artikkeli

9.8.2016 Artikkeli,

Miksi edes vaivautua miettimään onko tahto vapaa vai ei?

Keskustelu ihmisen vapaudesta ja vapaan tahdon luonteesta velloo vilkkaana erityisesti englanninkielisessä filosofiassa ja tieteessä. Tilannetta kuvaa hyvin se, että Oxford University Press julkaisi muutama vuosi sitten uuden painoksen suositusta kirjastaan The Oxford Handbook of Free Will (OUP, 2011). Kyseinen teos on yksi mittavimpia (melkein 700 sivua pientä pränttiä!) kustantamon varsin suositussa käsikirjojen sarjassa. Käsikirjan lisäksi pelkästään Oxford University Press julkaisee kymmeniä kirjoja tahdonvapaudesta joka vuosi.

Vaikka tätä filosofisen ja tieteellisen tutkimuksen haaraa on Suomessa harjoitettu hyvin vähän, ovat pienet laineet alkaneet iskeä tännekin. Tästä esimerkkinä toimikoon Helsingin sanomien tiedetoimittajan Susanne Björkholmin viime syksyinen artikkeli (HS 3.8.2015), jonka mukaan kaikki tekomme ovat tulosta aivojemme toiminnasta. Hän vihjaa tämän sulkevan vapaiden tekojen mahdollisuuden pois. Käsittelin tämän näkemyksen ongelmia jo lyhyessä vastineessani. Lue koko artikkeli

7.6.2016 Artikkeli,

Arvottomat ihmiset äärettömässä universumissa

Tarkoittaako universumin massiivinen koko, että ihmisellä ei ole merkitystä? Dosentti Olli-Pekka Vainio pohtii asiaa norsujen, pienten ihmisten ja riihimäkeläisten näkökulmasta.

Douglas Adamsin tieteisparodiassa Linnunradan käsikirja liftareille mainitaan laite nimeltä “totaaliperspektiivipyörre”. Kyseessä on teloituskone, joka yhdessä hetkessä näyttää kohteelleen koko universumin kaikessa laajuudessaan ja sen jälkeen pienen ”olet tässä” -pisteen. Kokemuksen on tarkoitus olla niin kauhistuttava, että kohde kuolee sen siliän tien. Lue koko artikkeli

10.5.2016 Artikkeli,

Autisteista harva uskoo persoonalliseen Jumalaan

Mielen teorialla tarkoitetaan ihmisen luontaista kykyä mentalisoida eli “lukea ajatuksia”. Kyky mahdollistaa sujuvat suhteet toisiin ihmisiin, mielikuvitusystäviin ja Jumalaankin. Autisteilla mentalisointikyvyt ovat normaalia heikommat. Siksi he uskovat muita harvemmin persoonalliseen Jumalaan.

”Mitä ihmeellistä minussa on, kun huomioit minut?

Miksi kuulet, kun kutsun?

Onko totta, että ajattelet minua?

Kuinka rakastatkaan minua, se on ihmeellistä!

Olen Jumalan ystävä

Olen Jumalan ystävä

Olen Jumalan ystävä

Hän kutsuu minua ystäväksi.”Lue koko artikkeli

27.4.2016 Artikkeli,

Ääretön kaikkivaltias on yksinkertainen kaikkivaltias

Eilinen artikkelini ensimmäinen osa käsitteli Richard Swinburnen näkemystä luonnontieteellisten ja persoonallisten selitysten prioritodennäköisyyden kriteereistä. Tänään toisessa osassa perehdymme siihen, miten Swinburnen mukaan Jumala on persoonallisista selityksistä priorisesti kaikkein yksinkertaisin.

Tämän osoittaakseen Swinburne ottaa tarkastelunsa lähtökohdaksi ihmiselle tutun persoonan käsitteen ja laajentaa sen eri ominaisuuksia niin, että päädytään käsitteeseen, jonka useimmat ihmiset tunnistavat intuitiivisesti juuri Jumalaksi. Koska harva fysikalistikaan haluaa kokonaan kieltää persoonallisten selitysten lähtökohtaista mielekkyyttä – vaikka pitäisikin niitä lopulta materiaan palautuvina – saadaan Jumala näin tuotua ihmiselle luontevaan selitysapparaattiin mukaan yhdeksi vaihtoehdoksi.Lue koko artikkeli

26.4.2016 Artikkeli,

Tästä syystä Jumala on yksinkertainen persoonallinen selitys

Vaikka Jumala tietää kaikki todet väitteet ja kykenee toteuttamaan kaiken loogisesti mahdollisen, hän on yksinkertaisin kuviteltavissa oleva persoona. Juuri yksinkertaisuus tekee Jumalasta sellaisen maailman piirteitä selittävän hypoteesin, joka mahdollistaa hänestä puhumisen muutenkin kuin henkilökohtaisena kokemuksena, ainakin jos Richard Swinburnelta kysytään.

Aiemmin tänä vuonna esittelin englantilaisen filosofin Richard Swinburnen hypoteesia teismistä ja siihen liittyvää ennustusvoiman käsitettä. Toinen Swinburnen näkemykselle keskeinen käsite on jumalahypoteesin ennakkouskottavuus eli prioritodennäköisyys. Juuri tähän todennäköisyyteen liittyy keskeisesti myös käsitys hypoteesin yksinkertaisuudesta, joka on Swinburnelle tärkein prioritodennäköisyyttä määrittävä kriteeri. (Yksinkertaisuutta selityksen hyveenä on aiemmin Areiopagilla käsitellyt myös Otto Pellinen Occamin partaveitsen näkökulmasta.)Lue koko artikkeli

12.4.2016 Artikkeli,

Veljeä ei jätetä – Heimomieli ja uskonnollinen väkivalta

Kuulin tätä tekstiä kirjoittaessani Belgiassa tapahtuneista terrori-iskuista. Pariisin iskujen viikolla pidin yliopistolla seminaaria kognitiivisista ja evolutiivisista näkökulmista uskonnolliseen väkivaltaan. Eräs tuttavani toimii diplomaattina Turkissa, Ankarassa. Kuluneen vuoden aikana hänen on pitänyt useita kertoja vakuutella ystävilleen sosiaalisen median välityksellä olevansa aivan kunnossa.

Pariisin, Ankaran ja Belgian terrori-iskuja seuratessani olen huomannut, kuinka omat tutkimusaiheeni voisivat auttaa ymmärtämään viimeaikaista terrorismia ja väkivaltaa. Olen tutkinut kognitiivista uskontotiedettä, käsityksiä ihmisluonnosta ja hyväksyvän tunnustamisen teorioita. Näistä ei olekaan niin pitkä matka käytännön elämään, kuin olin aiemmin kuvitellut.Lue koko artikkeli

29.3.2016 Artikkeli,

Miksi luottamus on välttämätöntä tiedonhankinnassa

Populaarikeskustelussa ihmisiä on usein tapana jakaa uskoviin ja ei-uskoviin, mutta tosiasia on, että kaikkien ihmisten elämä perustuu pitkälti luottamukseen. Suurin osa uskomuksistamme ei perustu omaan havainnointiimme, vaan siihen, mitä muut ovat meille kertoneet. Näin on sekä tieteessä että uskonnossa.

Esimerkkejä toisten todistuksen perusteella muodostetuista uskomuksista ei ole vaikea keksiä. En esimerkiksi itse taistellut talvisodassa, mutta tiedän siitä muiden kertoman perusteella. Jos kaikki muut suomalaiset vaikuttavat uskovan talvisodan tapahtumiseen, niin tämä vaikuttaa syyltä uskoa sodan tapahtumiseen. Vaikka olisin itse taistellut kyseisessä sodassa, rajoittuisi oma kokemukseni siitä kuitenkin vääjäämättä vain pieneen osaan sotaa. Joutuisin luottamaan jälleen toisten sanaan, jotta voisin ymmärtää oman kokemukseni osana suurempaa tapahtumaa.Lue koko artikkeli

26.1.2016 Artikkeli,

Ihmisoikeuskeskustelun suo

Ihmisoikeuksiin vedotaan usein kuin Jumalan tahtoon. Niiden avulla saatetaan sekä vastustaa että puolustaa esimerkiksi samaa sukupuolta olevien avioliittoja tai Jehovan todistajien karttamiskäytäntöä.

Viime joulun alla pöyristyttiin ja huvituttiin perussuomalaisten kansanedustajan Laura Huhtasaaren ihmisoikeuksia koskevista lausunnoista. Ilmeisesti oli uutisoitu virheellisesti, että Huhtasaaren mielestä ihmisoikeudet eivät kuuluisi kaikille.

Sosiaalisessa mediassa ilkuttiin, että ”meinasi sitten Huhtasaari määritellä ihmisoikeudet uudelleen” ja järkytyttiin siitä, miten ”tällaisia typeryksiä on kansanedustajina”. Pöyristyminen ja huvittuminen näytti nojaavan käsitykseen, jonka mukaan ihmisoikeudet ovat itsestäänselvyyksiä, jotka lapsikin ymmärtää. Ihmisoikeuksien käsitteellisten ongelmien kanssa sekaantuvaa pidetään tyhmänä ja ihmisoikeuksien uudelleenmäärittelijää koskemattomuuden loukkaajana.Lue koko artikkeli

19.1.2016 Artikkeli,

Ihminen, taivas ja tähdet

Mikä on ihmisen paikka kosmoksessa? Onko tieteen kehitys riistänyt ihmiseltä luomakunnan kuninkuuden? Moderneja ja antiikin kosmologioita vertailee dosentti Olli-Pekka Vainio.

Joskus ihmiset uskoivat, että asustamme litteän kiekon päällä, jonka reunalta voi pudota alas. Tämä kiekko oli maailmankaikkeuden keskus ja sen kuninkaana toimi ihminen, olennoista korkein, itse luomakunnan kruunu. Näin tosiasiassa ihminen itse oli luomakunnan keskuksessa, ja häntä tarkkaili pilvien päällä asuva jumalhahmo. Moderni tiede kuitenkin muutti kaiken. Nyt mitätön ihminen elää valtaisan tyhjyyden keskellä ja hänen kruununsa on riistetty. Jumalaakaan pilvistä ei ole löytynyt.

Yllä kuvattu tarina on kaikilta osin virheellinen.Lue koko artikkeli

Ylös