Suodata artikkeleita

Ajankohtaista

27.9.2016 Ajankohtaista, Vieraskynä,

Mitä se tiedeusko sitten oikein on? Tässä kolme esimerkkiä

Aina ei ole selvää, minkälaiseen tiedeuskon muotoon skientismin kannattaja sitoutuu. Kirjapajan julkaisemassa uudessa kirjassa Tiedeusko ja todellisuuden rajat Mikael Stenmark erottelee keskustelun helpottamiseksi lukuisia tiedeuskon lajeja. Niistä kolme esitellään tässä otteessa.

Kaikkein uskaliaimpaan tiedeuskon muotoon sisältyy näkemys, ettei mikään rajoita luonnontiedettä. Huomaamme kohta akateemisen maailman ulkopuolisesta tiedeuskosta olevan olemassa myös maltillisempia versioita, jotka tunnustavat luonnontieteellisellä toiminnalla olevan jonkinlaiset rajat.Lue koko artikkeli

20.9.2016 Ajankohtaista, Artikkeli,

Rakentavatko tiedeuskon kriitikot olkiukon, koska pelkäävät tieteen menestystä?

Tiedeuskon kritiikkiin on joskus vastattu väittämällä, että kyseessä on vain tieteen menestystä pelkäävien rakentama harhakuva, eikä kukaan todellisuudessa kannata tiedeuskoa. Aku Visala ja Rope Kojonen kommentoivat asiaa liitteessään Mikael Stenmarkin kirjaan Tiedeusko ja todellisuuden rajat.

Keskustelussa luonnontieteen ja muiden alojen suhteesta on ollut tapana kritisoida kahta äärinäkemystä. Toisessa ääripäässä on tiedeusko eli skientismiä, joka väheksyy tieteen ulkopuolisen järkevän ajattelun mahdollisuutta. Toisessa ääripäässä puolestaan on tieteen halveksunta, jossa tutkimukseen näkemyksillä ei ole sen enempää painoarvoa kuin millä tahansa muullakaan näkemyksellä.Lue koko artikkeli

28.6.2016 Ajankohtaista,

Tältä näyttää ohjelma Areiopagin tiedeuskoa käsittelevässä seminaarissa

Areiopagi järjestää kolmivuotisen projektinsa viimeisen seminaarin Tiedeusko ja todellisuuden rajat 13.-14. lokakuuta 2016. Sen teema on tiedeusko eli skientismi ja sen kritiikki. Seminaarin pääpuhujaksi saapuu Uppsalan yliopiston teologisen tiedekunnan uskonnonfilosofian professori Mikael Stenmark. Seminaarin yhteydessä julkaistaan Stenmarkin teos Tiedeusko ja todellisuuden rajat.

Seminaarin paikkana on Helsingin yliopiston päärakennuksen pieni juhlasali (Fabianinkatu 33). Seminaarin yhteydessä Areiopagi ja Kirjapaja julkaisevat suomeksi Stenmarkin kirjan Tiedeusko ja todellisuuden rajat, (kääntänyt Kirsi Nisula, alkuteos Scientism: Science, Ethics and Religion, Ashgate 2001). Lue kirjan kuvaus tästä.Lue koko artikkeli

22.3.2016 Ajankohtaista,

Mikä niissä ihmisoikeuksissa on niin vaikeaa? – Haastattelussa tutkija Mari Stenlund

Areiopagi haastatteli teologian tohtori Mari Stenlundia ihmisoikeuksista. Miksi niistä keskustelu on niin hankalaa? Kuuluvatko ne kaikille? Ovatko ihmisoikeuksien käsitteet täysin itsestäänselviä? Muun muassa näihin kysymyksiin saatiin vastauksia.

Stenlund on tutkinut väitöskirjassaan psykoottisen ihmisen uskonnon- ja mielipiteenvapautta. ja tutkimus palkittiin Helsingin yliopiston väitöskirjapalkinnolla keväällä 2015. Väitöskirja poiki Stenlundille myös haastatteluja, ja esimerkiksi Helsingin Sanomat julkaisi viime vuonna hänestä kaksi haastattelua (videona ja tekstinä).Lue koko artikkeli

8.3.2016 Ajankohtaista,

Professori Alister McGrath Areiopagin videohaastattelussa

Tammikuisen seminaarimme yhteydessä haastattelimme pääpuhujaa, Oxfordin yliopiston tieteen ja uskonnon tutkimuksen professori Alister McGrathia. Nyt haastattelu on valmiina katsottavaksi, suomeksi tekstitettynä.

Professori McGrath on yksi tämän hetken tunnetuimmista teologeista maailmassa, ja toimii luonnontieteen ja teologian suhteeseen erikoistuneena Andreas Idreos-professorina Oxfordin yliopiston teologisessa tiedekunnassa.

McGrath on vieraillut Suomessa useaan otteeseen, nyt viimeksi Areiopagin kutsumana. Vierailun yhteydessä haastattelimme McGrathia ja kysyimme hänen näkemystään 16 tieteen ja uskon alaan liittyvään kysymykseen.Lue koko artikkeli

16.2.2016 Ajankohtaista,

Piispa Tapio Luoma Areiopagin videohaastattelussa

Tammikuussa haastattelimme Espoon piispaa Tapio Luomaa tieteen ja uskon suhteesta. Nyt haastattelu on valmiina katsottavaksi.

Tapio Luoma on niitä harvoja suomalaisia, jotka ovat ehtineet opiskella tohtoriksi tieteen ja uskonnon suhteesta. Hänen väitöskirjansa Incarnation and Physics (Oxford University Press, 2002) aiheena oli skotlantilaisen professorin Thomas F. Torrancen näkemys teologian ja luonnontieteiden suhteista. Lisäksi hän on kirjoittanut aihepiiristä artikkeleita eri julkaisuihin, viimeksi kirjaan The Blackwell Companion to Science and Christianity (Wiley-Blackwell, 2012).

Piispaa voi siis suurella syyllä kutsua aihepiirimme kannalta asiantuntijaksi. Lue koko artikkeli

2.2.2016 Ajankohtaista,

Usko ja tiede dialogissa: raportti Areiopagin seminaarista, sekä tilastoja

Teologia ja tieteellinen maailmankuva -seminaari täytti Helsingin yliopiston pienen juhlasalin väellä pari viikkoa sitten. Tässä kirjoituksessa kerromme hieman tapahtuman annista ja julkaisemme seminaarin luennoista kootut videot.

Akateeminen tutkimus uskon ja luonnontieteen suhteesta on mielenkiintoinen ala, joka on vasta nousussa Suomessa. Edistääksemme suomenkielistä keskustelua halusimme käännättää suomeksi erään teologian alan kansainvälisen tähden, Alister McGrathin kirjan Tieteen ja uskonnon dialogi (Kirjapaja). McGrath on aiemminkin vieraillut Suomessa, ja esimerkiksi hänen kirjoittamaansa oppikirjaa Kristillisen uskon perusteet (Kirjapaja, 1999) on käytetty laajasti teologisessa koulutuksessa.Lue koko artikkeli

12.1.2016 Ajankohtaista,

Järki ja tunteet jumala-argumenttien pohjalla

Pitävätkö uskonnonfilosofit jumalatodistuksia pätevinä osittain siksi, että he pitävät jo ennalta Jumalan olemassaoloa todennäköisenä? Selittääkö evoluutio Jumalaa paremmin sen, miksi pidämme moraaliarvoja sitovina? Lari Launonen haastatteli Helsinki Analytical Theology (HEAT) -seminaariin perjantaina saapuvaa filosofi Helen De Cruzia.

Uskontoa ei esiinny vain alkukantaisten heimojen tai sorretun työväen parissa, vaan myös yliopistoissa, filosofien ja tiedemiesten keskuudessa. Tätä ihmisen ainaista taipumusta uskonnollisuuteen on valottanut viime vuosina kognitiivinen uskontotiede, joka etsii vastauksia ihmismielen psykologisista prosesseista ja sen evoluutiohistoriasta.Lue koko artikkeli

10.11.2015 Ajankohtaista, Vieraskynä,

Ovatko uskonnollisten perheiden lapset muita itsekkäämpiä?

Viime päivinä esimerkiksi The Guardian, Helsingin Sanomat ja YLE ovat uutisoineet tutkimuksesta, jonka tulkitaan väittävän jopa, että ”Uskonnollisten perheiden lapset ovat muita ilkeämpiä” (YLEX). Coventryn yliopiston tutkija Jonathan Jongin mukaan tutkimus on kiinnostava, mutta monet siitä vedetyt johtopäätökset ennenaikaisia. Areiopagi julkaisee Jongin kommenttikirjoituksen aiheesta.

On varmasti totta, etteivät ihmiset tarvitse uskontoa ollakseen moraalisia. Mutta se, vähentääkö tai estääkö uskonnollisuus hyväsydämisyyttä, on vähemmän selvää, sillä uskonnollisuuden ja moraalin suhdetta on tunnetusti vaikeaa selvittää. Vaikka useat tutkijat ovat yrittäneet tarjota empiirisiä vastauksia, nämä vastaukset usein tuppaavat sopimaan tutkimusta tekevän osapuolen odotuksiin.Lue koko artikkeli

29.9.2015 Ajankohtaista,

Alister McGrath pääpuhujaksi Areiopagin seminaariin tammikuussa

Areiopagi järjestää tammikuussa 2016 seminaarin ”Teologia ja tieteellinen maailmankuva”, jonka pääpuhujana on Oxfordin yliopiston tieteen ja uskonnon professori Alister McGrath.

Tieteen ja uskonnon dialogi kansi 200Seminaari järjestetään 14.-15. tammikuuta 2016 Helsingin yliopiston päärakennuksen pienessä juhlasalissa. Seminaarin teemana on tieteellisen maailmankuvan ja teologian välinen suhde.

Sen yhteydessä Areiopagi ja Kirjapaja julkaisevat suomeksi McGrathin kirjan Tieteen ja uskonnon dialogi, (kääntänyt Anne Leu, alkuteos Science and Religion: A New Introduction, Wiley-Blackwell, 2009).Lue koko artikkeli

2.7.2015 Ajankohtaista,

Kohti tietoisuuden tiedettä: TSC 2015 – konferenssi Helsingissä

Mitä tietoisuudesta keskustellaan tieteessä kansainvälisesti? Helsingissä tähän pääsi tutustumaan kesäkuussa, ja toimittajamme oli paikalla.

Tietoisuus on ollut pitkään mysteeri luonnontieteelle. Luonnontiede on keskittynyt fysikaalisen maailman tutkimiseen ja jättänyt hengen maailman syy-seurausrakenteita koskevien teorioidensa ulkopuolelle.

Vuonna 1994 perustettiin konferenssi Towards a Science of Consciousness, jonka tarkoituksena oli luoda perustaa uudelle tietoisuuden tieteelle. Konferensseihin ovat vuosien varrella osallistuneet filosofit, aivotutkijat, psykologit, kulttuurintutkijat, fyysikot, biologit, biokemistit ja idän uskontojen edustajat. Lähestymistapojen kirjo on siis ollut valtavan laaja.Lue koko artikkeli

25.6.2015 Ajankohtaista, Haastattelu,

Maailmanluokan mielenfilosofin haastattelu – David Chalmers

David Chalmers on yksi nykyisen mielenfilosofisen keskustelun suurista hahmoista. Hän keksi ilmauksen ”tietoisuuden kova ongelma” kuvaamaan kuilua sisältäpäin koetun mielen ja ulkoapäin tarkastellun fysikaalisen maailman välillä.

Hän on myös esittänyt vaikutusvaltaisia argumentteja materialismia vastaan ja nostanut esiin ajatuksen informaatiosta ainetta ja mieltä yhdistävänä tekijänä. Näin hän on vaikuttanut merkittävästi muodostumassa olevaan tietoisuustutkimukseen.

Vuodesta 1994 lähtien hän on ollut mukana järjestämässä Towards a Science of Consciousness-konferenssia, joka järjestettiin tänä vuonna Helsingissä 8.6–13.6.2015. Areiopagin toimittaja Lauri Snellman keskusteli Chalmersin kanssa tietoisuuden ongelmasta ja tietoisuustutkimuksen nykytilasta.Lue koko artikkeli

Ylös