Areiopagin seminaarin tallenteet ja videohaastattelut julki
Areiopagin maaliskuinen seminaari ”Luonnontiede, maallistuminen ja teologia” tallennettiin ja nyt tuotokset ovat lehtemme YouTube-kanavalla. Lisäksi tässä artikkelissa esitellään noin puolen tunnin filmatut erikoishaastattelut professori John Hedley Brookesta, dosentti Aku Visalasta sekä professori Simo Knuuttilasta.
Maaliskuisen seminaarimme videoita on ehditty jonkin verran jo kysellä, ja nyt ne ovat vihdoin valmiit. YouTube-kanavaltamme löytyy seminaarin torstaipäivä videoituna kokonaan ja perjantai äänitettynä. Erikoishaastattelujen lisäksi artikkelin lopusta löytyy myös bonusvideo, jonka syntyä emme itsekään osanneet ennakoida. Ota ja lue (sekä katso ja kuuntele)!
Palautteiden kokonaisarviot seminaarista asteikolla yhdestä viiteen.
Keräsimme seminaarin osallistujilta palautetta ja myönteisen sellaisen määrä lämmitti mieltä: 38 vastaajasta peräti 30 oli antanut seminaarille arvosanan neljä tai viisi asteikolla yhdestä viiteen.
Tämä ei tarkoita tietenkään, etteikö parannettavaa jäisi, mutta koetamme parhaamme mukaan säilyttää onnistuneet reseptit tuleviin seminaareihin!
Seuraavassa valikoituja kommentteja palautteen joukosta:
Asiasisältö hyvä! Keskustelua olisin kaivannut enemmän. Varsinkin kriittistä keskustelua.
Aihepiiri äärimmäisen mielenkiintoinen, asiantuntevat luennoitsijat. Sain vahvistusta omille näkemyksilleni, ja toisaalta uutta materiaalia ajatuksille! Hyvää keskustelua, johon olisi voinut olla vähän enemmän aikaa. Esityksistä olisi mukava ollut saada jonkinlainen tiivistelmä seurattavaksi. Penkit kauheat istua!
Pidin erityisesti monipuolisesta sekä laajasta sisällöstä sekä keskustelusta. Seminaari oli hyvin avartava. Yksi ongelma oli, se että osa luennoista varsinkin ne joista minulla oli henkilökohtaisesti pinnallisemmat taustatiedot menivät osittain ohi koska tarpeellinen käsitteistö sekä referenssit joihin viitattiin puuttuivat. Äärimmäisen hyvä sisältö ja toivottavasti tätä keskustelua ja vuoropuhelua tapahtuu lisää!
Toimiva sapluuna. ”Maailmantähti” hyvä vetonaula pääpuhujana. Sessioita ei kannata pidentää.
Videoita seminaarista
Seminaarin ensimmäisen luennon piti luonnollisesti professori Brooke. Siinä hän käsitteli maallistumista ja luonnontieteen yhteyttä osin oman ammatillisen historiansakin kautta.
Ainakin itselleni on hyvin mieleen jäänyt anekdootti Brooken televisioesiintymisestä Pohjois-Irlannissa. Siinä esille tuli hyvin kulttuurissamme esiintyvät käsitykset tieteen historiasta sekä ne intressit, joiden läpi ihmiset tällaisia asioita tuppaavat katsomaan.
Ensinnäkin, ennen haastattelua tuotantotiimi vakuutteli Brookelle, ettei haastattelu koskisi tuolloin räjähdysherkkää tilannetta katolisten ja protestanttien välillä.
Kuitenkin ensimmäinen kysymys, jonka piti olla “poliittisesti tahdikas”, oli: “Kummat ovat sinun mielestäsi vaikuttaneet myönteisesti enemmän tieteeseen, protestantit vai katoliset?”
Toiseksi, haastattelija toisti tunnettuja myyttisiä käsityksiä historiasta olettamalla myöhemmässä lausahduksessaan ilman ongelmia, että “mehän kaikki tiedämme, että Galileo heitettiin vankilaan, koska hän uskoi Maan olevan pyöreä.”
Kiinnostavien kertomusten lisäksi kannattaa kuunnella alla oleva Brooken esitys jo melkein vain hänen sivistystä tihkuvan Oxfordin englantinsa vuoksi. Sitä on ilo kuunnella ja tunnet luultavasti viisastuvasi jo pelkän puheen nuotin välityksellä.
Perjantain osalta seminaari ainoastaan äänitettiin. Olemme ehtineet tehdä Olli-Pekka Vainion yleisöpalautteessa positiivisia erityismainintoja saaneesta esityksestä videon, joka sisältää äänen ja sen mukaan ajastetut kalvot.
Vainio käsitteli monipuolisessa esitelmässään maallistumista sekä Charles Taylorin että ennen kaikkea Brad Gregoryn näkemysten pohjalta. Mikäli ymmärsin oikein edes vähän, meidän tulisi ajatella nykyajan aateilmastoa esimodernista modernin kautta postmoderniin suoraviivaisesti etenevän janan sijaan siten, että nykyajassa monet menneisyyden aikakaudet elävät rinnakkain ja että uskonnolliset yhteisöt jatkavat olemassaoloaan sekulaarissa kontekstissa.
Erityistä huomiota kannattaa kiinnittää vaikkapa graafiin kalvolla 12, jossa kuvataan Yhdysvaltojen kirkkokuntien ja uskontokuntien jäsenten mediaani-ikää sekä collegesta valmistuneiden jäsenten suhteellista osuutta koko jäsenkunnasta. Se yhdessä episkopaalikirkon jäsenkehitystä esittävän käyrän kanssa kuvaa yllättävällä tavalla, millaiset kirkkokunnat vaikuttavat säilyttävän jäsenensä sekulaarissa nykyajassa.
Professori Arto Laitisen videosta meillä on vain äänite erikseen sekä kalvot tämän linkin takaa ladattavissa.
Samoin Simo Knuuttilan esitelmästä on olemassa äänitiedosto, kuten myös perjantain paneelikeskustelusta.
Kanavallamme on koottuu samoihin aiheisiin liittyviä videoita yhteen soittolistoiksi. Tämän linkin takana on soittolista koko “Luonnontiede, maallistuminen ja teologia”-seminaarista.
John Hedley Brooke: luonnontiede ja maallistuminen
Sen lisäksi, että professori Brooke oli seminaarimme pääpuhuja, haastattelimme häntä erikseen tieteen ja uskonnon historiasta ja luonnontieteen yhteydestä maallistumiseen. Brooke on Oxfordin yliopiston tieteenhistorian emeritusprofessori erikoisalanaan tieteen ja uskonnon tutkimus ja hänen artikkelinsa Areiopagin ja Kirjapajan julkaisemassa Galileo tyrmässä-kirjassa käsittelee juuri luonnontieteen ja maallistumisen väitettyä suhdetta.
Helsingin tuomiokirkon kryptassa kuvatuissa videoissa Brooke vastaa muun muassa sellaisiin kysymyksiin kuin “Mikä oli luonnontieteen isien suhde uskontoon 1600-luvulla?”, “Mikä oli Charles Darwinin suhde uskontoon?” ja “Onko sekularisaatio vääjäämätöntä ja uskonto tuomittu häviämään?”
Tässä on soittolista Brooken haastatteluvideoista:
Simo Knuuttila: keskiajan tiede ja teologia
Professori Simo Knuuttila puolestaan on yksi tunnetuimpia suomalaisia uskonnonfilosofeja maailmalla. Knuuttila on perehtynyt keskiajan teologian ja tieteen suhteeseen ja videoissaan hän avaa erityisesti 1300-luvun keskiaikaisen yliopistolaitoksen oppiaineita.
Toisin kuin ehkä yleensä luullaan, tuona aikana keskusteltiin vilkkaasti aikansa luonnontieteestä – “luonnonfilosofiasta” – ja erityisesti sen auktoriteetista Aristoteleesta. Tuolloin kehitettiin tätä filosofista traditiota eteenpäin meille nykyajan ihmiselle yllättävän innovatiivisella tavalla.
Knuuttila vastaa muun muassa kysymyksiin “Tehtiinkö keskiajalla luonnontieteen tutkimusta?”, “Miksi Galilein ajattelu herätti omana aikanaan niin paljon vastustusta?” (tulossa) ja “Toimivatko kirkon johtajat estäjinä vai edistäjinä tieteellisille teorioille?” (tulossa)
Tässä on soittolista Knuuttilan videoista:
Aku Visala: kognitiivinen uskontotiede
Areiopagin lukijoille uskonnonfilosofian dosentti Aku Visala on kirjoitustensa myötä varmasti tuttu mies. Visala tuntee hyvin uusinta analyyttista uskonnonfilosofista keskustelua ja keskustelijoita. Hänen erikoisalaansa on kognitiivinen uskontotiede, josta hän kertoo haastatteluissa.
Visala vastaa muun muassa sellaisiin kysymyksiin kuin “Jos ihmisillä on ”jumalavaisto”, mitä tämä tarkoittaa Jumalan olemassaolon kannalta?”, “Ovatko ihmiset hyväuskoisia hölmöjä, jos he uskovat Jumalaan arkisen uskonnollisen kokemuksen perusteella?” (tulossa) ja “Millaisia argumentteja sitten Jumalan olemassaolon puolesta voidaan esittää?” (tulossa)
Tässä on soittolista Visalan videoista:
Loputkin haastatteluvideot ripotellaan YouTube-tilillemme suunnilleen toukokuun toiselle viikolle asti. Tälle artikkelisivulle linkitetyt soittolistat päivittyvät samalla, kun videoita julkaistaan. Jokaisen videon julkaisusta kerrotaan Facebook-sivullamme ja Twitter-profiilissamme.
YouTube-videoitamme ja äänityksiä voi vapaasti käyttää esimerkiksi opetuskäytössä. Mikäli näin tehdään, olisimme kuitenkin erittäin kiitollisia tiedosta.
Antoisia katseluhetkiä!
PS. BONUSVIDEO: Seminaarissa Aku Visala ja torstaina paneelikeskustelijana ollut filosofi Lauri Järvilehto innostuivat suunnittelemaan tilaisuutta, jossa he keskustelisivat tavoista lähestyä uskoa. Viime sunnuntaina Ludwig Wittgensteinin syntymäpäivänä tämä tilaisuus pidettiin ja videoitiin. Karkeasti ottaen Visala lähestyy aihetta evidentialistisesta näkökulmasta, Järvilehto enemmän tai vähemmän pragmatismista käsin. Video keskustelusta on tässä: