Suodata artikkeleita
Kaikki artikkelit
Muinaisen Lähi-idän vasallisopimukset ja Israelin ja Jahven välinen liitto
Ovatko Pentateukin liitto Israelin ja Jahven välillä kopioitu muinaisen Lähi-idän vasallisopimuksista? Jos jotakin on kopioitu, voidaanko se ajoittaa kyseiselle ajalle? Lähes kaikki nykyiset tutkijat allekirjoittavat, että muinaisen Lähi-idän vasallisopimukset ovat vaikuttaneet Pentateukin liittoon Jahven ja Israelin välillä. Tässä kirjoituksessa tuodaan esille asiaan liittyvää akateemista keskustelua.
Dogmatiikkavartti #3: Luominen
Dogmatiikkavartissa Aku Visala ja Olli-Pekka Vainio käyvät lyhyesti läpi kristillisen opin ydinkohtia.
Podcast-sarjan kolmannessa jaksossa keskustellaan luomisesta.
Dogmatiikkavartti #2: Jumalatodistukset
Dogmatiikkavartissa Aku Visala ja Olli-Pekka Vainio käyvät lyhyesti läpi kristillisen opin ydinkohtia.
Tämänkertaisessa jaksossa käydään läpi pääargumentteja Jumalan olemassaolon puolesta.
Areiopagin uusi podcast-sarja alkaa!
Dogmatiikkavartissa Aku Visala ja Olli-Pekka Vainio käyvät lyhyesti läpi kristillisen opin ydinkohtia.
Efektiivinen altruismi ja kristillinen etiikka: onko tehokkaan maailmanparantamisen taustalla epäilyttävä ideologia? Osa 2
Efektiivinen altruismi on 2000-luvun alussa syntynyt ajattelutapa ja liike, joka tähtää tehokkaaseen auttamiseen. Artikkelimme ensimmäisessä osassa käsittelimme suuntauksen perusajatuksia. Toisessa osassa keskitymme tehokkaan auttamisen filosofiassa heijastuvaan utilitaristiseen etiikkaan ja sen suhteeseen kristilliseen etiikkaan.
Efektiivinen altruismi ja kristillinen etiikka: onko tehokkaan maailmanparantamisen taustalla epäilyttävä ideologia? Osa 1
Efektiivinen altruismi on 2000-luvun alussa syntynyt ajattelutapa ja liike, joka pyrkii parantamaan maailmaa tehokkaasti. Se hyödyntää tilastoja ja tieteellistä tutkimusta siitä, missä ja miten mahdollisimman monien ihmisten (ja myös eläinten) hyvinvointia voidaan edistää. Alun perin sekulaarin liikkeen tunnetuilla edustajilla on myös joitakin kristinuskon näkökulmasta kyseenalaisia näkemyksiä, mutta haittaako se?
Onko aika harkita uudelleen ”pahan arkipäiväisyyden” käsitettä?
Hannah Arendtin varoitusta “pahan arkipäiväisyydestä” pidetään yleisesti hyvänä muistutuksena siitä, että tavallisetkin ihmiset kykenevät pahaan, ja tarvitaan jatkuvaa työtä sen eteen, etteivät holokaustin kaltaiset hirmuteot koskaan toistuisi. Matthew Sharpe väittää kuitenkin tässä artikkelissa, ettei Arendtin analysoima natsirikollinen Adolf Eichmann ollut lainkaan ”arkipäiväinen”, ja tapauksen opetuksena onkin pahan petollinen luonne.
Sivistyksen ja Kantin juhlavuosien jäljillä
Opetus- ja kulttuuriministeriö on julistanut vuoden 2024 sivistyksen teemavuodeksi. Sattumalta kyseessä on myös filosofi Immanuel Kantin syntymän 300. muistovuosi. Molempia aiheita vaalittiin heinäkuussa 2024 Ikaalisten puistofilosofiassa, jossa pidin esityksen sivistyksestä ja Kantista. Koska esitykseni lähteet tulevat lähelle Areiopagilla käsiteltyja kysymyksiä, työstin siitä sivustolle oman version. Käsittelen ensin Kantin radikaalia universalismia, sitten hänen taide- ja tiedekäsityksiään, minuuden filosofiaa sekä Kantin uskontoajattelua. Näistä etenen lopuksi keskusteluun sivistyksen merkityksestä.Lue koko artikkeli
Tolkienin haltiat ja tieteellinen totuus: Olipa kerran ”Sormusten Herran kaltainen maailma”
Oliko Tolkien-tyyppisiä haltioita oikeasti olemassa? Tieteellisesti tutkittava ihmiskunnan alkuhistoria voi olla paljon erikoisempi ja taianomaisempi kuin olemme osanneet ajatella, kirjoittaa Joshua M. Moritz.
Salaliittoteoriat katolisessa kirkossa ja paavi Franciscus
Millaisia salaliittoteorioita katoliseen kirkkoon liittyy, ja mitä niistä kannattaisi ajatella? Tässä artikkelissa tehdään katsaus Franciscuksen paavikauden aikaisiin Vatikaaniin liittyviin salaliittoväitteisiin ja -teorioihin sekä paavin reagointiin niihin. Tarkoituksena on valottaa nykyisia salaliittoteorioita erityisesti paavista ja millaisia ongelmia näihin teorioihin mahdollisesti sisältyy.
Kantin uskonnonfilosofian kadonneet lehdet – muuttuuko käsityksemme hänen ajattelustaan?
Valistusfilosofi Immanuel Kant muutti monien mielestä perustavalla tavalla länsimaista käsitystä uskonnon rationaalisuudesta. Kantin käsityksen tutkimuksessa ei ole kuitenkaan juurikaan huomioitu hänen viimeistä teostaan. Tämä Opus postumum tarjoaa kuitenkin mielenkiintoisia näkökulmia Kantin filosofiaan ja erityisesti hänen uskonnonfilosofiaansa. Mitä Kantin viimeinen kirjoitus kertoo meille?
Olemmeko yksin kosmoksessa?
Tuottaako kosminen evoluutio elämää myös maapallon ulkopuolelle? Teologisen tutkimuksen pitäisi löytää keinoja vastata siihen mahdolliseen tilanteeseen, että vieraasta elämästä saadaan evidenssiä, sanoo teologian tohtori Vesa Nissinen.
Tieteen ja uskonnon historian vyyhdeistä
”On vaarallista näyttää ihmiselle liian selvästi hänen pedonkaltaisuutensa, muistuttamatta samalla suuruudestamme. Samoin on kuitenkin vaarallista näyttää ihmisen suuruutta liian selvästi unohtaen alhaisuutemme. Ja näitäkin vaarallisempaa on, ettemme tunne kumpaakaan.”[1]
Näin alkaa Nicholas Spencerin tuore tiiliskivi ”uskon ja tieteen yhteenkietoutuneesta historiasta”. Kirjan arvioi tässä James C. Ungureanu, jonka mukaan teoksessa on paljon kiitettävää, mutta myös silmiinpistäviä puutteita. Ungureanun arvostelu toimii samalla tutkielmana siitä, miten ajatus tieteen ja uskon konfliktista on syntynyt.