Suodata artikkeleita
Vieraskynä
Kristinuskon kosmisesta ulottuvuudesta – universaalin uskonnon eksoteologiaa
Kristinusko on koko historiansa ajan ollut kaikkien kansanosien uskonto. Tietty inklusiivinen avoimuus on sen olemuksellinen tuntomerkki: kristillinen pelastus on ollut tarjolla vähemmistöille ja marginaaleille. Voisiko pelastus siis koskea myös Maan ulkopuolista elämää, mikäli sellaista on? Tässä kirjoituksessa Aleksi Sakkolan-Leppänen esittelee aiheesta käytyä keskustelua.
Mitkä ovat järjenkäytön rajat ja miksi meidän pitäisi olla niistä kiinnostuneita?
Transsendentaaliset eli kokemuksen ylittävät ideat ovat Immanuel Kantin filosofiassa ohittamaton osa inhimillistä ajattelua, jotka aiheuttavat virhepäätelmiä esimerkiksi Jumalan olemassaolon päättelemisessä. Tässä kirjoituksessa Lauri Mäenalanen kertoo, miksi Kantin filosofisilla ratkaisuilla on edelleen merkittävä vaikutus.
Miten maailma hahmottuu maailmankuvien avulla?
Maailmankuvat tarjoavat näkökulmia maailmaan ja ovat osa nyky-yhteiskuntien moninalsuutta. Miten maailmankuvien tarjoamat näkökulmat ja uskomusjärjestelmät oikein toimivat? Miten maailmankuvia voi arvioida? Lauri Snellman tarkastelee näitä kysymyksiä Areiopagilla.
Mitä ovat maailmankuvat?
Maailmankuvien ymmärtäminen on tärkeää, koska ne ovat osa nyky-yhteiskunnan moninaisuutta, osa inhimillisen ymmärryksen perustaa ja tarjoavat vaihtoehtoisia tapoja ymmärtää maailmaa. Tässä kirjoituksessa Lauri Snellman tarkastelee maailmankuvan käsitettä.
Onko aika harkita uudelleen ”pahan arkipäiväisyyden” käsitettä?
Hannah Arendtin varoitusta “pahan arkipäiväisyydestä” pidetään yleisesti hyvänä muistutuksena siitä, että tavallisetkin ihmiset kykenevät pahaan, ja tarvitaan jatkuvaa työtä sen eteen, etteivät holokaustin kaltaiset hirmuteot koskaan toistuisi. Matthew Sharpe väittää kuitenkin tässä artikkelissa, ettei Arendtin analysoima natsirikollinen Adolf Eichmann ollut lainkaan ”arkipäiväinen”, ja tapauksen opetuksena onkin pahan petollinen luonne.
Sivistyksen ja Kantin juhlavuosien jäljillä
Opetus- ja kulttuuriministeriö on julistanut vuoden 2024 sivistyksen teemavuodeksi. Sattumalta kyseessä on myös filosofi Immanuel Kantin syntymän 300. muistovuosi. Molempia aiheita vaalittiin heinäkuussa 2024 Ikaalisten puistofilosofiassa, jossa pidin esityksen sivistyksestä ja Kantista. Koska esitykseni lähteet tulevat lähelle Areiopagilla käsiteltyja kysymyksiä, työstin siitä sivustolle oman version. Käsittelen ensin Kantin radikaalia universalismia, sitten hänen taide- ja tiedekäsityksiään, minuuden filosofiaa sekä Kantin uskontoajattelua. Näistä etenen lopuksi keskusteluun sivistyksen merkityksestä.Lue koko artikkeli
Tolkienin haltiat ja tieteellinen totuus: Olipa kerran ”Sormusten Herran kaltainen maailma”
Oliko Tolkien-tyyppisiä haltioita oikeasti olemassa? Tieteellisesti tutkittava ihmiskunnan alkuhistoria voi olla paljon erikoisempi ja taianomaisempi kuin olemme osanneet ajatella, kirjoittaa Joshua M. Moritz.
Salaliittoteoriat katolisessa kirkossa ja paavi Franciscus
Millaisia salaliittoteorioita katoliseen kirkkoon liittyy, ja mitä niistä kannattaisi ajatella? Tässä artikkelissa tehdään katsaus Franciscuksen paavikauden aikaisiin Vatikaaniin liittyviin salaliittoväitteisiin ja -teorioihin sekä paavin reagointiin niihin. Tarkoituksena on valottaa nykyisia salaliittoteorioita erityisesti paavista ja millaisia ongelmia näihin teorioihin mahdollisesti sisältyy.
Kantin uskonnonfilosofian kadonneet lehdet – muuttuuko käsityksemme hänen ajattelustaan?
Valistusfilosofi Immanuel Kant muutti monien mielestä perustavalla tavalla länsimaista käsitystä uskonnon rationaalisuudesta. Kantin käsityksen tutkimuksessa ei ole kuitenkaan juurikaan huomioitu hänen viimeistä teostaan. Tämä Opus postumum tarjoaa kuitenkin mielenkiintoisia näkökulmia Kantin filosofiaan ja erityisesti hänen uskonnonfilosofiaansa. Mitä Kantin viimeinen kirjoitus kertoo meille?
Olemmeko yksin kosmoksessa?
Tuottaako kosminen evoluutio elämää myös maapallon ulkopuolelle? Teologisen tutkimuksen pitäisi löytää keinoja vastata siihen mahdolliseen tilanteeseen, että vieraasta elämästä saadaan evidenssiä, sanoo teologian tohtori Vesa Nissinen.
Tieteen ja uskonnon historian vyyhdeistä
”On vaarallista näyttää ihmiselle liian selvästi hänen pedonkaltaisuutensa, muistuttamatta samalla suuruudestamme. Samoin on kuitenkin vaarallista näyttää ihmisen suuruutta liian selvästi unohtaen alhaisuutemme. Ja näitäkin vaarallisempaa on, ettemme tunne kumpaakaan.”[1]
Näin alkaa Nicholas Spencerin tuore tiiliskivi ”uskon ja tieteen yhteenkietoutuneesta historiasta”. Kirjan arvioi tässä James C. Ungureanu, jonka mukaan teoksessa on paljon kiitettävää, mutta myös silmiinpistäviä puutteita. Ungureanun arvostelu toimii samalla tutkielmana siitä, miten ajatus tieteen ja uskon konfliktista on syntynyt.
Kuoleeko kaikkivaltius?
Teologi Thomas Jay Oord on äskettäin väittänyt kirjassaan Kaikkivaltiuden kuolema ja rakkausvaltiuden synty, että kristillisen teologian tulisi monenlaisten ongelmien vuoksi omaksua uusi, Jumalan kontrolloimatonta rakkautta korostava käsitys Jumalan toiminnasta. Julkaisemme Ryan T. Mullins arvion Oordin argumentaatiosta, joka on Mullinsin mielestä pohtimisen arvoista, muttei lopulta kuitenkaan vakuuttavaa.
Pahe hyveen vaatteissa
Miksi pyrkimys toimia moraalisesti voikin itse asiassa olla julmuuden ja sadismin ilmentymä? Internet-ajan moraalisia dilemmoja pohtii filosofian professori Paul Russell.