Israelilainen historioitsija Yuval Noah Harari on tullut tunnetuksi maailmanlaajuisista menestysteoksistaan Sapiens: Ihmisen lyhyt historia ja Homo Deus. Suomessa Hararin kertomusta ihmiskunnan menneisyydestä ja tulevaisuudesta on toistettu jopa Kansallisteatterin Sapiens-näytelmässä. Sammeli Juntunen löytää kuitenkin uutuuskirjassaan Hararin ajattelusta ansioiden lisäksi myös vakavia puutteita ja jopa sisäisiä ristiriitoja.

Lue koko artikkeli

Mistä ääriajattelussa eli ekstremismissä on oikein kyse? Dosentti Olli-Pekka Vainio selvittää ääriajattelun ja fanatismin syvintä olemusta. Normaalitilanteessa aniharva haluaa tunnustautua fanaatikoksi. Joskus äärimmäinen toiminta näyttää kuitenkin olevan ei ainoastaan hyväksyttyä, vaan myös moraalisesti velvoitettua. Lue koko artikkeli

Joidenkin tutkijoiden mukaan mielenhäiriö ja uskonnollinen kokemus voivat olla päällekkäisiä. Aku Visala pohtii depression ja hengellisten kokemusten suhdetta.

Lue koko artikkeli

E.V. Rope Kojosen teos ”Luominen ja evoluutio: Miten usko ja tiede kohtaavat” julkaistiin vuosi sitten. Mitä luomisnäkemystä ja evoluutiota koskevassa keskustelussa on sen jälkeen tapahtunut ja mitä on odotettavissa tulevaisuudessa? Tässä kirjoituksessa Kojonen vastaa joihinkin kirjan saamiin kommentteihin ja kertoo tutkimustyönsä uusista käänteistä.

Lue koko artikkeli

Millainen tiedollinen asema auktoriteeteilla on länsimaisen ihmisen ajattelussa? Miten nykyajan luottamuskriisi näyttäytyy sosiaalisen epistemologian näkökulmasta? Skeptisismistä ja episteemisistä auktoriteeteista kertoo Olli-Pekka Vainio.

Lue koko artikkeli

Löytyykö Koraanista yliluonnollista tieteellistä tietoa? Suositun islamilaisen väitteen mukaan näin on, eli Koraani tiesi kertoa esimerkiksi alkuräjähdyksestä 1400 vuotta ennen teorian keksimistä. Kuitenkin myös useat muslimiteologit näkevät väitteen ongelmallisena. Tässä artikkelissa E. V. Rope Kojonen kertoo Koraanin tieteellisiä ihmeitä koskevien väitteiden suosiosta ja ongelmista.

Lue koko artikkeli

Suru ei ole vain luonnollinen reaktio läheisen ihmisen kuolemaan. Se on myös moraalinen velvollisuus. Viileätunteisellakin on velvollisuus viljellä surun siementä sielussaan, kirjoittaa Lari Launonen.

Lue koko artikkeli

Onko Jumala hyvä samassa merkityksessä kuin ihminen,
jota pidetään hyvänä silloin kun hän toimii moraalisesti
oikein? Mitkä moraaliset syyt, jos minkäänlaiset
vaikuttavat Jumalan toimintaan?

Lue koko artikkeli

Mikä merkitys hellenistisellä filosofialla oli kristinuskolle? Antiikin filosofit pohtivat jumaluutta, mutta oliko heidän löytämällään lopputuloksella merkitystä kristillisen teologian kannalta?

Lue koko artikkeli

Kun tieteellinen ajatusmalli hajoaa, tieteilijöiden täytyy ottaa askel tuntemattomaan. Nämä ovat mullistuksen hetkiä, kuten Thomas Kuhn totesi 1960-luvulla. Kun tieteilijöiden maailmankuva muuttuu kestämättömäksi ja hyväksytyt totuudet tietystä aiheesta joutuvat kyseenalaisiksi, on mullistus ovella.

Rakastetut teoriat paljastuvat hiekan päälle rakennetuiksi. Vuosisatoja kestäneet selitykset hylätään. Tietty tehokas tapa katsoa maailmaa osoittautuukin olennaisilta osiltaan virheelliseksi. Suurten tieteellisten mullistusten hetket, kuten Kopernikuksen, Galileon, Newtonin, Lavoisierin, Einsteinin ja Wegenerin käynnistämät muutokset, ovat suuren epävarmuuden aikoja. Tällöin pelkkä kylmä ja etäältä tarkasteleva järki ei auta tieteilijöitä edistymään, koska moni heidän normaaleista tieteenhaaransa oletuksista paljastuukin virheelliseksi. Silloin heidän täytyy ottaa askel, tietämättä mihin he tulevat astumaan. Mutta kuinka se askel otetaan?

Lue koko artikkeli

Usein uskonnollisten uskomusten rationaalisuutta puolustetaan ja arvioidaan esimerkiksi jumalatodistusten avulla. Toisten mielestä taas uskonnolliset uskomukset ovat oma uskomusten luokka, jota ei tarvitse tiedollisesti oikeuttaa. Näkemysten väliin jää reformoituna epistemologiana tunnettu kanta, jonka kannattajien mukaan ainakin jotkin uskonnolliset uskomukset voidaan tiedollisesti oikeuttaa ilman erityisiä argumentteja. Nykyisen reformoidun epistemologian kentällä on pyritty määrittelemään tällaisten uskonnollisten perususkomusten oikeutus useiden tieto-opin kantojen mukaan. Voiko uskonnollinen uskomus olla rationaalinen ilman erityisiä perusteluita? Voiko ei-päätellylle uskonnolliselle uskomukselle olla jopa evidenssiä ilman jumalatodistuksia?

Lue koko artikkeli

Uskonnonfilosofian väitöskirjatutkija Sampsa Korpela on väitöskirjassaan tutkinut ajan filosofiaa kvanttifysiikan ja suhteellisuusteorian näkökulmasta sekä Jumalan ja ajan välistä suhdetta. Perinteisesti Jumalan ja ajan välistä suhdetta on tarkasteltu vain suhteellisuusteorian näkökulmasta. Aiheesta julkaistiin Areiopagilla kaksi artikkelia vuonna 2020. Tämä artikkeli on sarjan kolmas osa, jossa tiivistetään Korpelan pian julkaistavan väitöskirjan keskeiset päätelmät. Väitöskirjassa käsitellään Jumalan ja ajan välistä suhdetta uudesta näkökulmasta: kvanttifysiikan ja erityisen eli suppean suhteellisuusteorian yhdistävän kvanttikenttäteorian näkökulmasta.

Lue koko artikkeli

Miksi samaan viiteryhmään kuuluvien tekoja arvioidaan erilaisin moraalisin perustein kuin viiteryhmään kuulumattomien tekoja? Teemaa käsiteltiin Areiopagin ja Helsingin yliopiston yhteistyönä järjestämässä “The Moral Psychology of Religious Group Formation” -seminaarissa 1.–2.6.2022. Nyt julkaisemme seminaarin ensimmäisen päivän jälkeen kuvatut puheenvuorot sekä Christian Millerin haastattelun. 

Lue koko artikkeli