Kolonialismi kuuluu niihin ismeihin, jotka saavat aikaan nykyihmisissä inhon tunteita. Mutta mistä historiallisessa kolonialismissa oikeastaan oli kysymys? Oxfordin yliopiston moraali- ja pastoraaliteologian professori Nigel Biggarin suurteos Colonialism: A Moral Reckoning valottaa monitahoisen ilmiön taustoja.

Lue koko artikkeli

Tässä Areiopagin podcast-jaksossa Aku Visala ja Miikka Niiranen murtavat peruskoulun historiankirjojen myyttejä. Mitä sinnikkäitä myyttejä suomalaisissa koulukirjoissa opetetaan edelleen ja mitä niiden takaa paljastuu?

Lue koko artikkeli

Ovatko länsimaisen vapauden ihanteen juuret valistuksessa vai uskonnossa? Onko vapaus vain poliittinen ideaali vai pohjautuuko se perustavampaan todellisuuteen? Samuel Gregg sukeltaa kirjassaan Reason, Faith and the Struggle for Western Civilization aatehistoriaan ja vapauden ideaalin filosofiseen alkuperään.

Lue koko artikkeli

Kuinka hyvin peruskoulun historian oppikirjat ovat kartalla tieteen ja uskonnon suhteen tutkimuksesta? Eivät kovin hyvin, käy Miikka Niirasen suorittamasta pistokokeesta ilmi. Kirjoitussarjan toisessa osassa käsitellään valikoitujen kirjojen aikakausia renessanssista valistukseen.

Tämän artikkelin edellisessä osassa käsiteltiin peruskoulun historian oppikirjojen antia keskittyen antiikin ja keskiajan aikakausiin. Artikkelissa tuli esille, että niin sanotun tieteen ja uskonnon konfliktimyytin tai sotamyytin aineksia löytyy runsaasti jo näitä aikakausia opettavista jaksoista. Tässä toisessa osassa käsitellään pääasiassa renessanssin, uskonpuhdistuksen, uuden ajan alun sekä valistuksen aikakausia. Tieteellinen vallankumous Kopernikuksineen ja Galileineen osuu juuri näiden aikakausien kohdalle, joten tieteen ja uskonnon suhteen liikutaan aivan konfliktimyytin ydinmehun alueella.

Lue koko artikkeli

Kaksi vuotta sitten Areiopagilla syynättiin lukion historian oppikirjoja lehtemme aiheiden osalta. Tänään tarkastus saa jatkoa, kun suurennuslasin alle pääsee peruskoulun historian oppikirjoja. Pistokokeen tulos yllätti, sillä opuksista paljastui runsaasti vanhoja myyttejä tieteestä ja uskonnosta.

Niin sanottu konfliktimyytti (tai sotamyytti) tieteen ja uskonnon historiasta voidaan lausua jotakuinkin seuraavasti:Lue koko artikkeli

Kirkkojen suhde valtiovaltaan kansallissosialismin aikana (1933–45) on monimutkainen kokonaisuus, jonka käsittely jatkuu vieläkin. Tässä tekstissä ruoditaan Saksan protestanttisten kirkkojen kirkkotaistelua, tarkastellaan kansallissosialismista viehättyneiden kristittyjen tarinaa sekä perehdytään katolisen kirkon ja natsi-Saksan suhteisiin. Olivatko kirkot sitten täysin toimettomia vai tekivätkö kristilliset yhteisöt hyviä tekoja sorrettujen puolustamiseksi?

Adolf Hitler kannattajineen onnistui junailemaan itsensä valtaan 1933 ja lakkauttamaan Weimarin tasavallan demokratian. Jälkipolvia on mietityttänyt, miksi tieteellisesti kehittynyt ja kulttuurillisesti sivistynyt valtio toimeenpani holokaustin. Tälle on etsitty syitä Saksan historiasta, kuten saksalaisesta kansanluonteesta, myöhäisestä kansallisvaltiokehityksestä tai Saksassa vallinneesta juutalaisvastaisuudesta. Lue koko artikkeli

Viime vuonna ilmestyi Ulla Tervahaudan, Niko Huttusen  ja Joona Salmisen toimittama suomennoskokoelma Apostoliset isät: Kokoelma varhaiskristillisiä kirjoituksia, josta on juuri ilmestynyt toinen painos. Suomennokset saavat tänä vuonna seurakseen teoksen Johdatus Apostolisten isien kirjoituksiin, joka sisältää sekä tieteelliset johdannot kokoelman kirjoituksiin että joukon tutkimusartikkeleita. Kirjoituksessaan Tervahauta esittelee kokoelman sisältöä, joitakin keskeisiä teemoja ja tutkimuskeskustelua.
Lue koko artikkeli

Vuonna 1614, kun kaukoputki oli uusinta tekniikkaa, nuori saksalainen mies julkaisi kirjan täynnä piirroksia jännittävistä uusista kaukoputkella havaituista ilmiöistä: Jupiteria kiertävistä kuista, Venuksen kuun kaltaisista vaiheista, auringonpilkuista, Kuun epätasaisesta ja kraateroituneesta pinnasta.

Tuo nuori mies oli Johann Georg Locher, ja kirja oli Disquisitiones mathematicae, de controversiis et novitatibus astronomicis. Locher piti Galileita suuressa arvossa, mutta myös haastoi tämän ajatukset – tieteeseen vedoten.Lue koko artikkeli

Kokeellisen luonnontieteen synty noin 1500-1700-luvuilla on historiassa ainutlaatuinen ja verrattain nuori tapahtuma. Jotta se tuli mahdolliseksi edes ajatella, täytyi tapahtumaa edeltävän filosofian suosia sen syntyä tai ainakin lakata latomasta synnyn tielle esteitä. Onko kristillinen teologia luomakunnan ominaisuuksista osa tällaista filosofiaa?

Teologien Colin Gunton (1941-2003) ja Thomas Torrance (1913-2007) mielestä monet kreikkalais-roomalaisen maailman filosofiat eri muodoissaan olivat kokeellisen luonnontieteen synnyn tielle esteitä pystyttäneitä ideologioita. Sen sijaan kristilliset opit luomisesta, inkarnaatiosta ja Jumalan kolminaisuudesta pala palalta murensivat noiden filosofioiden vaikutusvaltaa ja muuttivat historian saatossa kuvaa maailmasta.  Kristillisen teologian kehityksen vuoksi kokeellisen luonnontieteen synnyn edellytykset tulivat aimo harppauksen lähemmäksi.Lue koko artikkeli

Moni muistaa Mooseksen ensimmäisessä kirjassa olevan tarinan Jaakobin laajennetusta perheestä, erityisesti kohdan missä Jaakob rakastuu Raakeliin, mutta joutuu ensin naimaan hänen siskonsa Lean.

Lea on hedelmällinen nainen, joka saa paljon lapsia. Raakel sen sijaan kärsii hedelmättömyydestä. Hän ehdottaa ongelmaan ratkaisuksi sijaissynnyttäjää, orjatartaan Bilhaa, aivan kuten saamme seuraavasta Genesiksen katkelmasta lukea (1. Moos. 30: 1–3):Lue koko artikkeli

Koronaviruksen leviämistä hillitään siirtymällä tänään Suomen kouluissa etäopetukseen. Areiopagi julkaisee samaan aikaan lukion ja yläasteen uskonnon, filosofian ja historian opetuksen tueksi materiaalia luonnontieteen ja uskonnon suhteesta. Materiaali soveltuu itsenäiseen opiskeluun.

Syksyllä raportoimme, kuinka suomalaisten lukion oppikirjojen sisällössä on vielä korjaamisen varaa esimerkiksi luonnontieteen ja teologian historiallisen suhteen oikean kuvan esittämisen osalta. Muun muassa tästä syystä olemme Areiopagilla laatineet muutaman viime vuoden aikana lukion oppimateriaalia lehtemme aihepiireistä. Tämän vuoden alussa pääsimme siihen vaiheeseen, että haimme testaajia oppimateriaalille suomalaisten lukioiden ja yläasteiden opettajien ja oppilaiden joukosta. Testaamista oli tarkoitus jatkaa kevätlukukauden loppuun saakka.Lue koko artikkeli

Keskiajalla kirkko kontrolloi ihmisten elämää, noitia poltettiin liukuhihnalta ja maapallo oli litteä. Kaikki oli kaikin puolin synkkää ja sivistymätöntä. Vai oliko sittenkään? FT Jaakko Tahkokallion uutuuskirja Pimeä aika. Kymmenen myyttiä keskiajasta (Gaudeamus 2019) oikoo taitavasti näitä ja muita keskiaikaan liitettyjä virheellisiä käsityksiä.

Tahkokallio taustoittaa myytinmurtamisprojektiaan seuraavasti: ”Tiede etsii yleistyksiä ja abstraktioita, mutta inhimillinen maailma on loputtoman monimutkainen paikka. […] Mitä suurempia kehityslinjoja historian tutkija syleilee, sitä karkeammaksi kuva muuttuu ja sitä epätarkemmin yleistys vastaa sen taakse jäävää todellisuutta. Pahimmillaan yleistys irtautuu tiedollisesta pohjastaan ja alkaa elää omaa elämäänsä maailmankuvaamme muovaavana historiallisena myyttinä.”Lue koko artikkeli

Kristinuskon ja kristittyjen kohtaamat haasteet ovat nykypäivänä yllättävän samanlaisia kuin antiikin aikana. Miten varhaiskristillisyyttä tutkivan patristiikan avulla voidaan löytää ratkaisuja kohtaamiimme haasteisiin?

Patristiikan tutkimuksella on paljon annettavaa kirkoille, mutta myös yhteiskunnalle. Ennen kuin katsotaan mitä se voisi olla, pitää tietää, mitä patristiikalla tarkoitetaan.

Patristiikka tutkii varhaisen kirkon teologiaa ja käytäntöjä sekä sitä maailmaa, jossa varhaiset kristityt elivät. Vanhastaan patristiikalla tarkoitetaan erityisesti varhaisen kirkon ajattelun ja opetuksen tutkimusta, jolloin keskitytään tekstien tutkimukseen. Nykyään patristiikan tehtävä ja ala ymmärretään usein kuitenkin laajemmin, mitä näkyy osuvasti siinä, että alasta nykyään usein käytetään nimitystä Early Christian Studies. Patristiikkaa tutkivat niin teologit, antiikintutkijat, arkeologit, historiantutkijat, filosofit, kielitieteilijät kuin taidehistorioitsijat, vain muutamia mainitakseni.

Lue koko artikkeli