Avainsana: historia

29.9.2021 Vieraskynä,

Kirkot kansallissosialismin aikana

Kirkkojen suhde valtiovaltaan kansallissosialismin aikana (1933–45) on monimutkainen kokonaisuus, jonka käsittely jatkuu vieläkin. Tässä tekstissä ruoditaan Saksan protestanttisten kirkkojen kirkkotaistelua, tarkastellaan kansallissosialismista viehättyneiden kristittyjen tarinaa sekä perehdytään katolisen kirkon ja natsi-Saksan suhteisiin. Olivatko kirkot sitten täysin toimettomia vai tekivätkö kristilliset yhteisöt hyviä tekoja sorrettujen puolustamiseksi?

Adolf Hitler kannattajineen onnistui junailemaan itsensä valtaan 1933 ja lakkauttamaan Weimarin tasavallan demokratian. Jälkipolvia on mietityttänyt, miksi tieteellisesti kehittynyt ja kulttuurillisesti sivistynyt valtio toimeenpani holokaustin. Tälle on etsitty syitä Saksan historiasta, kuten saksalaisesta kansanluonteesta, myöhäisestä kansallisvaltiokehityksestä tai Saksassa vallinneesta juutalaisvastaisuudesta. Lue koko artikkeli

9.3.2021 Vieraskynä,

Kirjeitä kahdentuhannen vuoden takaa: Apostoliset isät

Viime vuonna ilmestyi Ulla Tervahaudan, Niko Huttusen  ja Joona Salmisen toimittama suomennoskokoelma Apostoliset isät: Kokoelma varhaiskristillisiä kirjoituksia, josta on juuri ilmestynyt toinen painos. Suomennokset saavat tänä vuonna seurakseen teoksen Johdatus Apostolisten isien kirjoituksiin, joka sisältää sekä tieteelliset johdannot kokoelman kirjoituksiin että joukon tutkimusartikkeleita. Kirjoituksessaan Tervahauta esittelee kokoelman sisältöä, joitakin keskeisiä teemoja ja tutkimuskeskustelua.
Lue koko artikkeli

16.2.2021 Vieraskynä,

Galileita vastustettiin myös tieteen, ei vain uskonnon takia

Vuonna 1614, kun kaukoputki oli uusinta tekniikkaa, nuori saksalainen mies julkaisi kirjan täynnä piirroksia jännittävistä uusista kaukoputkella havaituista ilmiöistä: Jupiteria kiertävistä kuista, Venuksen kuun kaltaisista vaiheista, auringonpilkuista, Kuun epätasaisesta ja kraateroituneesta pinnasta.

Tuo nuori mies oli Johann Georg Locher, ja kirja oli Disquisitiones mathematicae, de controversiis et novitatibus astronomicis. Locher piti Galileita suuressa arvossa, mutta myös haastoi tämän ajatukset – tieteeseen vedoten.Lue koko artikkeli

30.9.2020 Artikkeli,

Entä jos kristillinen oppi maailman kontingenssista nakersi antiikin filosofian pystyttämiä esteitä luonnontieteen synnylle? Osa 1

Kokeellisen luonnontieteen synty noin 1500-1700-luvuilla on historiassa ainutlaatuinen ja verrattain nuori tapahtuma. Jotta se tuli mahdolliseksi edes ajatella, täytyi tapahtumaa edeltävän filosofian suosia sen syntyä tai ainakin lakata latomasta synnyn tielle esteitä. Onko kristillinen teologia luomakunnan ominaisuuksista osa tällaista filosofiaa?

Teologien Colin Gunton (1941-2003) ja Thomas Torrance (1913-2007) mielestä monet kreikkalais-roomalaisen maailman filosofiat eri muodoissaan olivat kokeellisen luonnontieteen synnyn tielle esteitä pystyttäneitä ideologioita. Sen sijaan kristilliset opit luomisesta, inkarnaatiosta ja Jumalan kolminaisuudesta pala palalta murensivat noiden filosofioiden vaikutusvaltaa ja muuttivat historian saatossa kuvaa maailmasta.  Kristillisen teologian kehityksen vuoksi kokeellisen luonnontieteen synnyn edellytykset tulivat aimo harppauksen lähemmäksi.Lue koko artikkeli

13.5.2020 Vieraskynä,

Orjattaresi keskiajalla – Jaakobin perhe ja Margaret Atwoodin The Handmaid’s Tale

Moni muistaa Mooseksen ensimmäisessä kirjassa olevan tarinan Jaakobin laajennetusta perheestä, erityisesti kohdan missä Jaakob rakastuu Raakeliin, mutta joutuu ensin naimaan hänen siskonsa Lean.

Lea on hedelmällinen nainen, joka saa paljon lapsia. Raakel sen sijaan kärsii hedelmättömyydestä. Hän ehdottaa ongelmaan ratkaisuksi sijaissynnyttäjää, orjatartaan Bilhaa, aivan kuten saamme seuraavasta Genesiksen katkelmasta lukea (1. Moos. 30: 1–3):Lue koko artikkeli

18.3.2020 Ajankohtaista,

Areiopagi julkaisee oppimateriaaleja etäopiskelua varten – aiheena esimerkiksi historialliset myytit tieteestä ja uskonnosta

Koronaviruksen leviämistä hillitään siirtymällä tänään Suomen kouluissa etäopetukseen. Areiopagi julkaisee samaan aikaan lukion ja yläasteen uskonnon, filosofian ja historian opetuksen tueksi materiaalia luonnontieteen ja uskonnon suhteesta. Materiaali soveltuu itsenäiseen opiskeluun.

Syksyllä raportoimme, kuinka suomalaisten lukion oppikirjojen sisällössä on vielä korjaamisen varaa esimerkiksi luonnontieteen ja teologian historiallisen suhteen oikean kuvan esittämisen osalta. Muun muassa tästä syystä olemme Areiopagilla laatineet muutaman viime vuoden aikana lukion oppimateriaalia lehtemme aihepiireistä. Tämän vuoden alussa pääsimme siihen vaiheeseen, että haimme testaajia oppimateriaalille suomalaisten lukioiden ja yläasteiden opettajien ja oppilaiden joukosta. Testaamista oli tarkoitus jatkaa kevätlukukauden loppuun saakka.Lue koko artikkeli

17.12.2019 Kirja-arvio,

Pimeä keskiaika?

Keskiajalla kirkko kontrolloi ihmisten elämää, noitia poltettiin liukuhihnalta ja maapallo oli litteä. Kaikki oli kaikin puolin synkkää ja sivistymätöntä. Vai oliko sittenkään? FT Jaakko Tahkokallion uutuuskirja Pimeä aika. Kymmenen myyttiä keskiajasta (Gaudeamus 2019) oikoo taitavasti näitä ja muita keskiaikaan liitettyjä virheellisiä käsityksiä.

Tahkokallio taustoittaa myytinmurtamisprojektiaan seuraavasti: ”Tiede etsii yleistyksiä ja abstraktioita, mutta inhimillinen maailma on loputtoman monimutkainen paikka. […] Mitä suurempia kehityslinjoja historian tutkija syleilee, sitä karkeammaksi kuva muuttuu ja sitä epätarkemmin yleistys vastaa sen taakse jäävää todellisuutta. Pahimmillaan yleistys irtautuu tiedollisesta pohjastaan ja alkaa elää omaa elämäänsä maailmankuvaamme muovaavana historiallisena myyttinä.”Lue koko artikkeli

24.9.2019 Vieraskynä,

Mitä varhaiskristillinen kirkko voi opettaa nykypäivän kristityille?

Kristinuskon ja kristittyjen kohtaamat haasteet ovat nykypäivänä yllättävän samanlaisia kuin antiikin aikana. Miten varhaiskristillisyyttä tutkivan patristiikan avulla voidaan löytää ratkaisuja kohtaamiimme haasteisiin?

Patristiikan tutkimuksella on paljon annettavaa kirkoille, mutta myös yhteiskunnalle. Ennen kuin katsotaan mitä se voisi olla, pitää tietää, mitä patristiikalla tarkoitetaan.

Patristiikka tutkii varhaisen kirkon teologiaa ja käytäntöjä sekä sitä maailmaa, jossa varhaiset kristityt elivät. Vanhastaan patristiikalla tarkoitetaan erityisesti varhaisen kirkon ajattelun ja opetuksen tutkimusta, jolloin keskitytään tekstien tutkimukseen. Nykyään patristiikan tehtävä ja ala ymmärretään usein kuitenkin laajemmin, mitä näkyy osuvasti siinä, että alasta nykyään usein käytetään nimitystä Early Christian Studies. Patristiikkaa tutkivat niin teologit, antiikintutkijat, arkeologit, historiantutkijat, filosofit, kielitieteilijät kuin taidehistorioitsijat, vain muutamia mainitakseni.

Lue koko artikkeli

3.9.2019 Artikkeli,

Mitä lukion historian oppikirjat kertovat kristinuskosta?

Tieteen ja uskon suhteen konfliktimyytti esiintyy usein suomalaisessa keskustelussa. Voisiko kouluopetuksella olla asian kanssa tekemistä? Selvityksessä tutkitaan aluksi lukion historian oppikirjoja, ja yllättäen niistä monissa tosiaan toistetaan myyttejä kristinuskon ja historian suhteesta, vaikka joitakin positiivisiakin yllätyksiä oli. Oletko itse löytänyt oppikirjoista virheellistä tietoa merkittävistä aiheista?

On taas se aika vuodesta, kun nuoret palaavat kesälomilta oppikirjojen ääreen. Suomalaista kouluopetusta kehutaan syystäkin, mutta oppikirjojen kirjoittajat joutuvat yleensä kirjoittamaan niin laajoista aiheista, ettei kukaan voi olla kaikkien niiden erityisasiantuntija. Kenties tästä johtuen oppikirjoihin pääsee livahtamaan myös virheitä. Kristillisestä ja historiantutkimuksellisesta näkökulmasta on luonnollisesti huolestuttavaa, jos kristinuskoon liittyviä asioita esitetään parhaan tutkimustiedon vastaisesti.Lue koko artikkeli

15.1.2019 Kirja-arvio,

Onko väkivaltaisuus vähenemässä? Steven Pinker ja ihmisluonnon paremmat enkelit

Psykologi Steven Pinkerin mukaan tilastolliset tosiasiat osoittavat, että elämme parhaillaan ihmiskunnan historian rauhallisinta aikaa. 1900-luvun kansanmurhista ja iltauutisissa toistuvista huonoista uutisista huolimatta ihmiskunta on kulkenut jatkuvasti parempaan suuntaan. Pitääkö tämä kuitenkaan paikkansa?

Yhdysvaltain 16. presidentti Abraham Lincoln astui virkaansa maaliskuussa 1861 sisällissodan kynnyksellä, muutaman osavaltion jo lähdettyä unionista. Kuuluisassa virkaanastujaispuheessaan Lincoln päätti vetoamalla kansallisen yhtenäisyyden puolesta, toivoen, että “luontomme paremmat enkelit” (“better angels of our nature”) pääsisivät vallalle, ja sovinto saavutettaisiin. Lue koko artikkeli

20.2.2018 Artikkeli,

Eugeniikkaa ja fundamentalismia: mitä Scopesin apinaoikeudenkäynnistä pitäisi ajatella?

Evoluution opettamisen moraaliset seuraukset ovat olleet eräs teorian kriitikoiden keskeinen huoli. Ehkä tunnetuin esimerkki evolutionismin moraalisesta kritiikistä on ollut Yhdysvaltain demokraattipuoleen kolminkertaisen presidenttiehdokkaan William Jennings Bryanin (1860-1925) johtama kampanja evoluutio-opetuksen kieltämiseksi 1920-luvun Yhdysvalloissa. Kampanja johti lopulta kuuluisaan Scopesin oikeudenkäyntiin vuonna 1925.

Jalkapallovalmentaja ja sijaisopettaja John Thomas Scopes uhmasi Tennesseen osavaltion säätämiä evoluutio-opetuksen rajoituksia, mistä syystä hänet haastettiin maailmanlaajuista huomiota saaneeseen oikeudenkäyntiin. Molemmille osapuolille kyseessä oli hyvän ja pahan välinen taistelu. Yllättäen nykyajan näkökulmasta arvioituna kummallakin osapuolella oli kuitenkin sekä hyviä että huonoja perusteluja.Lue koko artikkeli

23.1.2018 Artikkeli,

Yksi historian suurimmista fyysikoista kertoo luennossaan, kuinka metafysiikka ja teologia kuuluvat keskelle luonnontiedettä

Eräs fysiikan historian suurmies, James Clerk Maxwell, piti ensimmäisen virkaanastujaisluentonsa 25-vuotiaana Skotlannin Aberdeenissa, Marischal Collegessa. Siinä tuore luonnonfilosofian professori teroitti oppilailleen muun muassa metafysiikan keskeistä roolia fysiikan harjoittamisessa. Tässä julkaistaan ote luennosta suomeksi.

Ensin kuitenkin muutama sana historiallisen taustan hahmottamiseksi. Professorin pesti Aberdeenissa oli Maxwellin ensimmäinen vakituinen työpaikka. Hän oli sen saadessaan ehtinyt valmistua Cambridgen yliopistosta loistavin arvosanoin ja toimia siellä osa-aikaisesti opetustehtävissä. Nyt edessä oli paluu Skotlantiin.Lue koko artikkeli

5.12.2017 Vieraskynä,

Martti Luther – peruskoulun isä?

Luther oli kaikkien aikojen merkittävin suomalainen”, otsikoi Frankfurter Allgemeine Zeitung lokakuussa. Mikä sai saksalaislehden sanomaan näin? Jari Jolkkosen mukaan yksi syistä on peruskoulun kehitys, jota hän käsittelee vieraskynässään.

Koulutuksen arvostus on yksi suomalaisen yhteiskunnan tunnusmerkki. Suomi on jo kauan kärkkynyt oppilaiden osaamista kansainvälisesti vertailevan Pisa-tutkimuksen kärjessä. Suomalaisen koulun menestystarina on kiistaton, mutta se ei ole syntynyt itsestään eikä tyhjiössä. Lue koko artikkeli

Ylös