Tieteen ja uskon suhteen konfliktimyytti esiintyy usein suomalaisessa keskustelussa. Voisiko kouluopetuksella olla asian kanssa tekemistä? Selvityksessä tutkitaan aluksi lukion historian oppikirjoja, ja yllättäen niistä monissa tosiaan toistetaan myyttejä kristinuskon ja historian suhteesta, vaikka joitakin positiivisiakin yllätyksiä oli. Oletko itse löytänyt oppikirjoista virheellistä tietoa merkittävistä aiheista?

On taas se aika vuodesta, kun nuoret palaavat kesälomilta oppikirjojen ääreen. Suomalaista kouluopetusta kehutaan syystäkin, mutta oppikirjojen kirjoittajat joutuvat yleensä kirjoittamaan niin laajoista aiheista, ettei kukaan voi olla kaikkien niiden erityisasiantuntija. Kenties tästä johtuen oppikirjoihin pääsee livahtamaan myös virheitä. Kristillisestä ja historiantutkimuksellisesta näkökulmasta on luonnollisesti huolestuttavaa, jos kristinuskoon liittyviä asioita esitetään parhaan tutkimustiedon vastaisesti.Lue koko artikkeli

Psykologi Steven Pinkerin mukaan tilastolliset tosiasiat osoittavat, että elämme parhaillaan ihmiskunnan historian rauhallisinta aikaa. 1900-luvun kansanmurhista ja iltauutisissa toistuvista huonoista uutisista huolimatta ihmiskunta on kulkenut jatkuvasti parempaan suuntaan. Pitääkö tämä kuitenkaan paikkansa?

Yhdysvaltain 16. presidentti Abraham Lincoln astui virkaansa maaliskuussa 1861 sisällissodan kynnyksellä, muutaman osavaltion jo lähdettyä unionista. Kuuluisassa virkaanastujaispuheessaan Lincoln päätti vetoamalla kansallisen yhtenäisyyden puolesta, toivoen, että “luontomme paremmat enkelit” (“better angels of our nature”) pääsisivät vallalle, ja sovinto saavutettaisiin. Lue koko artikkeli

Evoluution opettamisen moraaliset seuraukset ovat olleet eräs teorian kriitikoiden keskeinen huoli. Ehkä tunnetuin esimerkki evolutionismin moraalisesta kritiikistä on ollut Yhdysvaltain demokraattipuoleen kolminkertaisen presidenttiehdokkaan William Jennings Bryanin (1860-1925) johtama kampanja evoluutio-opetuksen kieltämiseksi 1920-luvun Yhdysvalloissa. Kampanja johti lopulta kuuluisaan Scopesin oikeudenkäyntiin vuonna 1925.

Jalkapallovalmentaja ja sijaisopettaja John Thomas Scopes uhmasi Tennesseen osavaltion säätämiä evoluutio-opetuksen rajoituksia, mistä syystä hänet haastettiin maailmanlaajuista huomiota saaneeseen oikeudenkäyntiin. Molemmille osapuolille kyseessä oli hyvän ja pahan välinen taistelu. Yllättäen nykyajan näkökulmasta arvioituna kummallakin osapuolella oli kuitenkin sekä hyviä että huonoja perusteluja.Lue koko artikkeli

Eräs fysiikan historian suurmies, James Clerk Maxwell, piti ensimmäisen virkaanastujaisluentonsa 25-vuotiaana Skotlannin Aberdeenissa, Marischal Collegessa. Siinä tuore luonnonfilosofian professori teroitti oppilailleen muun muassa metafysiikan keskeistä roolia fysiikan harjoittamisessa. Tässä julkaistaan ote luennosta suomeksi.

Ensin kuitenkin muutama sana historiallisen taustan hahmottamiseksi. Professorin pesti Aberdeenissa oli Maxwellin ensimmäinen vakituinen työpaikka. Hän oli sen saadessaan ehtinyt valmistua Cambridgen yliopistosta loistavin arvosanoin ja toimia siellä osa-aikaisesti opetustehtävissä. Nyt edessä oli paluu Skotlantiin.Lue koko artikkeli

”Luther oli kaikkien aikojen merkittävin suomalainen”, otsikoi Frankfurter Allgemeine Zeitung lokakuussa. Mikä sai saksalaislehden sanomaan näin? Jari Jolkkosen mukaan yksi syistä on peruskoulun kehitys, jota hän käsittelee vieraskynässään.

Koulutuksen arvostus on yksi suomalaisen yhteiskunnan tunnusmerkki. Suomi on jo kauan kärkkynyt oppilaiden osaamista kansainvälisesti vertailevan Pisa-tutkimuksen kärjessä. Suomalaisen koulun menestystarina on kiistaton, mutta se ei ole syntynyt itsestään eikä tyhjiössä. Lue koko artikkeli

Kirkkoisät moni tuntee, mutta keitä olivat kirkkoäidit? Muun muassa marttyyreja, orjia ja yläluokan rouvia. Dosentti Anni Maria Laato valaisee vieraskynässä tätä myöhäisantiikin tutkimuskenttää, sen haasteita ja moninaisia löytöjä.

Kirkkoäideiksi voidaan kutsua kaikkia niitä naisia, jotka toimivat aktiivisesti kirkossa myöhäisantiikin aikana (n. 100-500). Määritelmä on aika väljä. Tunnemme monia, keskenään hyvin erilaisia naisia, jotka ovat eläneet kirkon jäseninä ja vieneet kristinuskon sanomaa eteenpäin. He elivät aikana, jolloin kristinusko levisi nopeasti ja sen asema Rooman valtakunnassa muuttui vähemmistöstä enemmistöksi. Tässä ympäristössä he loivat uusia tapoja toimia ja ilmaista uskoaan.Lue koko artikkeli

Luterilainen uskonpuhdistus vaikutti monella tapaa koulutuksen ja kansansivistyksen kehittymiseen Euroopassa ja Pohjoismaissa. Mutta kuinka uskonpuhdistajat suhtautuivat oman aikansa suurimpaan tieteelliseen murrokseen eli kopernikaaniseen käänteeseen?

Nikolaus Kopernikus (1473–1543) esitti teoksessaan De revolutionibus de orbium coelesticum (1543), että Maa kiertää Aurinkoa. Saman teesin hän oli esittänyt jo aikaisemmassa lyhyemmässä teoksessaan Commentariolus sekä kirjeenvaihdossaan kollegoidensa ja oppilaidensa kesken. Lue koko artikkeli

Populaarikulttuurissa yhä suositun sotamyytin mukaan tiede ja uskonto ovat olleet konfliktissa aina ja tulevat aina olemaan. Tieteenhistorioitsija Peter Harrisonin mukaan tämä on sekä väärä että mahdoton ajatus. Hänen mukaansa “uskonto” nykyisenä käsitteenä alkoi syntyä vasta 1600-luvulla. “Luonnontiede” puolestaan on peruja vasta 1800-luvun lopulta.

Kirjassaan The Territories of Science and Religion (The University of Chicago Press, 2015) Peter Harrison (s. 1955) asettuu osaksi sitä ammattihistorioitsijoiden joukkoa, joka on jo vuosikymmeniä tiennyt, että tieteen ja uskonnon historiallisia suhteita kuvaava sotamyytti on myytti juuri sanan pejoratiivisessa, keksittyyn epätotuuteen viittaavassa mielessä: kyseinen käsitys on syntynyt 1800-luvun lopun akateemisen ja yhteiskunnallisen murroskauden yhteydessä erityisesti englanninkielisen maailman tiedepoliittisten kahnausten tuloksena.Lue koko artikkeli

Niin kummalliselta kuin se ehkä kuulostaakin, niin kristinuskon alkuaikoina Rooman valtakunnassa kristittyjä pidettiin ateisteina. Muiden jumalat hylättiin. Monesti kristittyjä pidettiin myös alimpana roskaväkenä.

Yhdessä kertomuksessa toiselta vuosisadalta piispa Polykarpos viedään teloitettavaksi. “Ateistit alas!” – yltyi kansanjoukon huuto, ja pidätetty piispa menetti henkensä, juuri ateisminsa vuoksi. Piispa kuitenkin päätti päivänsä tyylikkäästi. Hän vilkaisi kansan puoleen ja tokaisi takaisin: ”Niin tosiaan, ateistit alas!”Lue koko artikkeli

Se, että keskiaika ei ollut vain kurjaa takaisinpaluuta sivistymättömään, raakalaismaiseen heimoyhteiskuntaan antiikin sivistyksellisen ja humaanin heräämisen jälkeen, lienee ollut jo pidempään selvää useimmille historian harrastajille. Silti kukaan ei voi kieltää keskiajan levottomuutta ja tiedon puutetta antiikin keksinnöistä, joten myöskin ylioptimististen kantojen vaarat täytyy huomioida.

En itse ole keskiajan asiantuntija, vaan itse asiassa kansainvaellusten ja 1500-luvun välinen aikakausi on jäänyt minulle suhteellisen tuntemattomaksi. Ehkä juuri tästä syystä otan asiakseni arvioida kirjan, joka otsikosta päätellen yrittää puhua keskiajan edistyksellisyyden puolesta. Vaikka kysymyksessä on kirja-arvio, keskityn kriittisesti sen tarjoamaan näkökulmaan nimenomaan kappaleiden liikkeen tutkimuksen kehyksessä. Sanomatta on selvää, että kirja sisältää paljon muutakin, jota tähän arvioon en pysty sisällyttämään. Lue koko artikkeli

Myöhäisantiikin kristityille oppi luomisesta oli yhdistelmä Raamatun tekstien tulkintaa ja (enimmäkseen) uusplatonistista maailmankuvaa.

Aiemmin Areiopagilla varhaisen kirkon luomiskäsityksestä ja sen eri teemoista on kirjoittanut Jussi Junni. Tässä esseessä tarkastellaan lähemmin kahden kristityn kirjoittajan, Basileios Suuren (329/330-379) ja Augustinuksen (354-430) käsitystä luomisuskon perusaksioomista ja luomiskertomusten hermeneutiikasta: mitkä uskomukset universumin synnystä ovat keskeisiä? Miten Genesiksen luomispäivien kertomusta on luettava? Entä mitä Basileios sanoo biodiversiteetistä ja miten Augustinus suhtautuu luonnonilmiöiden ja luonnonlakien tutkimukseen?Lue koko artikkeli

Mikä on oikeusvaltio? Miten se syntyi? Jaakko Sorri arvioi professori Jukka Korpelan kirjan Länsimaisen yhteiskunnan juurilla.

Nykyään oikeusvaltion tuntomerkkeinä pidettävinä asioina voidaan mainita esimerkiksi (1) julkisen vallankäytön perustuminen lakiin, (2) julkisen vallan elinten asettamisen ja organisoimisen perustuminen lakiin, (3) riippumattomat tuomioistuimet, (4) julkisen vallan toimintoja sitovat yksityisiä suojaavat perusoikeudet sekä (5) yleisten normien asettamisen rajaaminen kuulumaan vain sellaisille julkisen vallan elimille, joiden asettamiseen kansalaiset voivat vaikuttaa. (Tarukannel 2002, s. 62). Oikeusvaltio-ajatukseen liittyy siis sekä ajatuksia siitä, miten normeja tulee säätää, kuinka julkisen vallan tulee perustua lakeihin ja toimia lain asettamissa rajoissa, että myös sopivasta tahosta päättämään siitä, miten lakeja yksittäistapauksissa käytännössä sovelletaan.Lue koko artikkeli

Mikä on ihmisen paikka kosmoksessa? Onko tieteen kehitys riistänyt ihmiseltä luomakunnan kuninkuuden? Moderneja ja antiikin kosmologioita vertailee dosentti Olli-Pekka Vainio.

Joskus ihmiset uskoivat, että asustamme litteän kiekon päällä, jonka reunalta voi pudota alas. Tämä kiekko oli maailmankaikkeuden keskus ja sen kuninkaana toimi ihminen, olennoista korkein, itse luomakunnan kruunu. Näin tosiasiassa ihminen itse oli luomakunnan keskuksessa, ja häntä tarkkaili pilvien päällä asuva jumalhahmo. Moderni tiede kuitenkin muutti kaiken. Nyt mitätön ihminen elää valtaisan tyhjyyden keskellä ja hänen kruununsa on riistetty. Jumalaakaan pilvistä ei ole löytynyt.

Yllä kuvattu tarina on kaikilta osin virheellinen.Lue koko artikkeli