Vanhan testamentin kertomus Jobista on klassinen kuvaus sellaisesta käsittämättömästä kärsimyksestä, joka herättää kysymyksiä maailmassa vallitsevan pahuuden tarkoituksesta ja oikeutuksesta. Menetettyään omaisuutensa, perheensä ja terveytensä jopa uskossaan järkkymätön Job kiroaa Jumalan ja kysyy: millä oikeudella hyvä Jumala sallii pahan ja kärsimyksen maailmassa?

Jobin kohtaloon liittyvä eksistentiaalinen kysymys on vuosisatojen saatossa muodostanut perustavanlaatuisen uhan kristilliselle jumalakäsitykselle. Kärsimyksen todellisuutta voidaan hyödyntää argumenttina Jumalan olemassaoloa vastaan kysymällä, miksi maailmassa on pahaa, jos Jumala kerran on täydellisen hyvä, kaikkivaltias ja kaiken tietävä. Maailmassa vallitseva pahuus ja kärsimys asettavat siis kyseenalaiseksi sellaisen Jumalan olemassaolon, joka perinteisessä kristillisessä teismissä tunnustetaan.Lue koko artikkeli

Mistä alkaen ja miksi joitakin asioita on kutsuttu yliluonnollisiksi ja joitakin toisia luonnollisiksi?

Käsite ”luonnollinen” on ollut pitkään käytössä ainakin niin sanotussa läntisessä ajattelussa. Luonnollisuuteen liittyviä kysymyksiä on pohdittu paljon jo antiikissa, ja aihepiiriä voidaan sanoa käsitellyn melkeinpä läpi historian (ks. Glacken 1976). Luonnollisuus-terminologiaa on pyritty käyttämään yleensä niin, ettei luonnolliseksi kutsuta kaikkea olevaa, vaan käsitteellä on pyritty rajaamaan jotain sekä luonnollisen sisä- että ulkopuolelle.

Luonnollisuuden rajoja on määritelty uudelleen lukuisia kertoja historian saatossa ja samalla se, mitä ja miten milloinkin on määritelty luonnolliseksi, luonnollisen ulkopuoliseksi tai sellaisen vastaiseksi, on vaihdellut eri aikoina ja eri asiayhteyksissä.Lue koko artikkeli

Georg Cantor (1845-1918), kuuluisa saksalainen matemaatikko, tunnetaan erityisesti joukko-oppia ja ääretöntä koskevista tutkimuksistaan. Cantor antoi äärettömän käsittelle täsmällisen, matemaattisen merkityksen, mikä on suuresti vaikuttanut nykyaikaisen matematiikan kehitykseen.

Cantor sai nauttia tiedeyhteisön arvostusta vasta uransa loppuvaiheessa. Hänen elämäntarinaansa leimaa traagisella tavalla älyllisen loiston ja syvän taantumuksen ajanjaksot. Cantorin kohdalla tämä vastakohtaisuus johtui kaksisuuntaisesta mielialahäiriöstä, jota ei tuona aikana osattu varsinaisesti hoitaa. Masennusjaksot pahenivat iän karttuessa, ja Cantor joutui viettämään pitkiä aikoja parantolassa.Lue koko artikkeli

Suhtautuiko varhainen kristillinen kirkko vihamielisesti ei-kristilliseen filosofiaan? Tuhosivatko kristityt mittaamattoman arvokkaan Aleksandrian kirjaston? David Bentley Hart valottaa tapahtumaa eri kanteilta ja kritisoi siihen liittyviä myyttejä.

Yhteen tämän ”nykymaailman tarinan” arvostetummista versioista kuuluu se, että ”usko”, jonka nykyaikainen ”järki” syrjäytti, oli ainutlaatuisen irrationaalinen ja ennenkuulumattoman vihamielinen järjen vetoomuksia kohtaan. Tämä usko oli puhdistanut länsimaisen kulttuurin raaoin keinoin klassisen maailman suurista saavutuksista – polttanut sen kirjat, hylännyt sen tieteen, luopunut sen ”moniarvoisuudesta” – ja syössyt läntisen maailman vuosituhannen mittaiseen henkiseen kurjuuteen.Lue koko artikkeli

Nykypäivän uskonto- ja kirkkokritiikin perusaiheita ovat keskiajan ristiretket. Ei voi kieltää, että meidän aikamme näkökulmasta instituutio näyttäytyy helposti länsimaisen kirkkohistorian vähemmän ylevänä lukuna. Kirkko ei vain asettunut tukemaan väkivaltaa toisuskoisia vastaan, vaan oli vastuussa siitä. Miten näin pääsi käymään?

Jotta kysymykseen voi vastata, täytyy lähteä liikkeelle varhaiskeskiajan historiasta. 600-luvun alussa Arabian niemimaalla käynnistyi ennen näkemättömän nopeasti ja laajalle edennyt valloitussotien aalto, jota elähdytti uusi monoteistinen uskonto, islam. Itä-Rooman keisarikunta, Bysantti, joutui näiden kohteeksi Lähi-idässä ensimmäisen kerran jo profeetta Muhammedin eläessä, vuonna 629. Parissa kymmenessä vuodessa muslimien onnistui vallata Lähi-itä Bysantilta itselleen.Lue koko artikkeli

”[Varhaisella keskiajalla] kristillinen kirkko väitti kaiken tiedon sisältyvän Raamattuun ja kirkon traditioon…Kirkko otti itselleen tiedon säilyttäjän ja välittäjän aseman ja oli aina valmiina turvautumaan maalliseen vallankäyttöön pakottaakseen kansan kuuliaiseksi päätöksilleen. Näin kirkko valitsi suunnan, joka samalla ratkaisi sen koko tulevan toimenkuvan: kirkosta tuli Euroopan älyllisen kehityksen este yli tuhannen vuoden ajaksi.”

– John William Draper, History of the Conflict between Religion and Science (1874)

Myytti siitä, kuinka keskiajan kirkko vastusti tiedettä, ei todennäköisesti katoa mihinkään – osaksi koska se sopii niin hyvin yhteen muiden suosittujen keskiaikaa koskevien myyttien kanssa ja osaksi koska se on niin helppo panna kokoon.Lue koko artikkeli

Monty Pythonin kuuluisassa Nobody expects the Spanish Inquisition-sketsissä hirmuiset inkvisiittorit kiduttavat herttaista mummelia tarjoamalla hänelle kahvia ja istuttamalla hänet lepotuoliin. Vitsi on meistä hauska, koska mehän tiedämme että inkvisiittorit olivat oikeasti verenhimoisia sadisteja, jotka olivat vastuussa satojen tuhansien ihmisten kiduttamisesta ja teloittamisesta. Todellisuus on kuitenkin yllättäen lähempänä Monty Pythonin tarjoamaa kuin kansanomaista kuvaa.

Inkvisitio kuuluu yhdessä ristiretkien kanssa kristinuskon tarinan synkkiin lukuihin, jotka nostetaan esiin aina, kun halutaan muistuttaa uskonnollisen fanatismin epähumaaneista seurauksista. Julmat kidutusvälineet, noitaroviot ja tieteellisten kirjojen polttaminen huppupäisten hirviöiden toimesta ovatkin erottamaton osa länsimaista mielenmaisemaa.Lue koko artikkeli

“Jumala loi maailman kuudessa päivässä tyhjästä. Seitsemäntenä päivänä hän lepäsi. Kaksi ensimmäistä ihmistä eli paratiisissa, mutta heidät karkotettiin sieltä, kun he söivät hedelmän hyvän ja pahan tiedon puusta. Sen jälkeen maailma on ollut sellainen kuin nytkin.”

Vastaako yllä oleva kuvaus mielikuvaasi kristillisestä luomisopista? Tällainen kertomus on mahdollista nähdä Raamatun ensimmäisen kirjan, Genesiksen eli 1. Mooseksen kirjan 1.–3. luvuissa.

Yleisyydestään huolimatta se ei kuitenkaan ole läheskään ainoa tulkinta, vaan kristinuskon 2000-vuotinen historia on luomiskertomuksen tulkintojen suhteen hyvin moninainen.Lue koko artikkeli

James Clerk Maxwell (1831-1879) on saavutustensa perusteella yksi maailmanhistorian suurimmista fyysikoista. Tässä artikkelissa esitellään joidenkin tutkijoiden näkemyksiä tavoista, joilla hänen teologinen ja filosofinen ajattelunsa oli kytköksissä hänen luonnontieteelliseen työhönsä.

”James Clerk Maxwellin työ muutti maailman lopullisesti.”

– Albert Einstein

”Ei ole epäilystäkään, etteikö Maxwellin sähködynaamisten lakien löytäminen arvioida tulevaisuudessa 1800-luvun suurimmaksi tapahtumaksi. Amerikan sisällissota kalpenee mitättömyydeksi tämän saman vuosikymmenen tärkeän tieteellisen tapahtuman rinnalla.”

– Richard Feynman

Lue koko artikkeli

Yleisen käsityksen mukaan keskiajan Eurooppa uskoi Maan olevan muodoltaan litteä. Harhaluuloa piti yllä katolinen kirkko, joka kielsi ankarasti vaihtoehtoisten teorioiden tutkimisen ja pyrki torpedoimaan Kolumbuksen löytöretket. Niinpä Kolumbuksen miehistökin oli nousta kapinaan, kun viikot Atlantilla kuluivat, eikä maata näkynyt. Kohtahan alukset syöksyisivät alas maailman reunalta!

Nämä tarinat tuntee meistä jokainen. Jotkut ovat saattaneet lukea ne totena jopa koulukirjoistaan.

Vastoin monien luuloa kertomukset keskiajan litteästä Maasta ovat puhtaita myyttejä: väärinkäsityksiä ja fantasiaa. Todellisuudessa eurooppalaiset oppineet eivät kadottaneet eivätkä sensuroineet antiikin filosofien tietoa Maan pallomaisesta muodosta.Lue koko artikkeli

Tähän vuodenaikaan suomalaiset mitä luultavimmin kohtaavat väitteen, että joulukuun 25. päivä on kristillisen joulun sijaan alunperin pakanallinen juhla. Keskitalven juhla, jonka kristinusko on omaksunut itselleen antiikin uskonnoista houkutellakseen lisää jäseniä kirkkoon. Onko väite tosi?

Pitkään tätä ”uskonnonhistoriallista hypoteesia” joulun alkuperästä on pidetty lähes itsestäänselvästi totena. Kuitenkin viime vuosikymmenien historiantutkimuksessa se on kohdannut vakavia haasteita, luultavasti jopa voittajansa.Lue koko artikkeli

Leonhard Euler (1707-1783) oli yksi historian tuotteliaimmista tiedemiehistä ja kiistatta oman aikansa tunnetuin matemaatikko. Harva kuitenkaan tietää, että Euler oli myös tinkimätön ja kiivas väittelijä valistuksen vuosisadan maailmankatsomuksellisissa myllerryksissä.Lue koko artikkeli

”Kemian isäksi” tituleerattu Robert Boyle (1627-1691) esitti muun muassa teologisista syistä, että tieteen tuli etsiä luonnosta lakeja, ei päämääriä. Ajatus oli uusi ja radikaali omana aikanaan. Mistä oikein oli kyse?

1600-luvun Englannissa oli alkanut erityisesti Francis Baconin tieteenfilosofian edistämänä luonnontieteiden kukoistuskausi, jonka eturintamassa myös Boyle työskenteli.Lue koko artikkeli