Avainsana: tietoisuus

16.1.2018 Kolumni,

Tuhoaako robottien vallankumous meidät vai johdattaako se ihmiskunnan digitaaliseen paratiisiin?

Sci-fi kirjallisuudesta tutut älykkäät robotit ja tekoälyt saattavat olla meidänkin tulevaisuuttamme. Ne ovat jo joiltakin osin nykyisyyttämme. Ehkä tekoäly ratkaisee ilmastonmuutoksen ja antaa meille ikuisen elämän. Tai ehkä päädymme robottien orjiksi? Miten teologinen ihmiskäsitys suhtautuu älykkään teknologian kehitykseen? Näitä kysyy Aku Visala viime viikolla alkaneen artikkelinsa toisessa osassa.

Älyn tulevaisuus

Tekoälytutkimus ja teologinen ihmiskäsitys ovat orientoituneet kohti tulevaisuutta. Keskustelu älyn tulevaisuudesta pyörii singulariteetin ympärillä. Singulariteetti on hetki, jolloin teknologian kehitys ottaa eksponentiaalisen kasvun takia niin suuren kehitysaskeleen, ettei kehitystä nykytiedon valossa enää kyetä ennustamaan. Lue koko artikkeli

9.1.2018 Kolumni,

Onko robotilla sielu eli tekeekö laskentateho koneesta ihmisen?

Kuluneen vuosisadan aikana evoluutiobiologia esitti merkittävän haasteen teologiselle ihmiskäsitykselle. Ongelman muodosti nykyihmisen suhde häntä edeltäneisiin ihmislajeihin sekä muihin eläinlajeihin. 2000-luvulla teologinen ihmiskäsitys kohtaa uuden haasteen, joka ei tulekaan biologiasta, vaan kognitiotieteestä ja tekoälytutkimuksesta.

Kuinka teologian tulisi suhtautua keinoälyihin, keinotekoisiin organismeihin, kuten seksirobotteihin, ja ihmisten muokkaukseen tietotekniikan avulla. Millaisen sosiaalisen, moraalisen ja uskonnollisen statuksen saavat koneet, jotka me itse olemme luoneet omaksi kuvaksemme? Lue koko artikkeli

7.9.2017 Podcast,

Areiopagin podcast alkaa nyt! Ensimmäinen jakso käsittelee vapaata tahtoa: onko se illuusio?

Nyt se on vihdoin täällä. Areiopagin podcastin ensimmäisessä jaksossa Lari Launonen ja Aku Visala porautuvat vapaan tahdon ongelmaan.

Kuten itse verkkolehtemmekin, niin myös Areiopagin podcast on yhdistelmä teologiaa, filosofiaa ja tieteitä. Se käsittelee ihmiskunnan ikuisia ”suuria kysymyksiä”, kuten Jumalan olemassaoloa, moraalin perustaa, vapaata tahtoa, maailman syntyä ja kehitystä sekä uskonnon hyviä ja pahoja puolia. Toisaalta aiheet koskevat ajankohtaisia kysymyksiä, joihin tutkimus on lähivuosina tuonut uusia näkökulmia.Lue koko artikkeli

21.2.2017 Ajankohtaista, Kolumni,

Tiede-lehti julkaisi viisi aukeamaa pitkän artikkelin Jumalan olemassaolosta ja muista “elämän suurimmista arvoituksista”. Arvioimme, miten juttu suoriutui tehtävästään

“Elämän suurimmat arvoitukset” kiinnostavat. Niitä ei käsitellä vain filosofien ja teologien keskiajalta tuoksuvissa keskusteluissa. Ne askarruttavat myös tieteellisesti koulutettuja ihmisiä ympäri maailman. Suomessa Tiede-lehti onkin helmikuun numerossa tarttunut muun muassa vapaan tahdon, tietoisuuden, ja Jumalan olemassaolon visaisiin pulmiin. Analysoimme tekstin lukijan pyynnöstä. Rohkeasta avauksesta huolimatta aiheiden käsittely jättää monin paikoin toivomisen varaa.

Lehti on varannut sivuistaan peräti viiden aukeaman verran lähes jokaista ihmistä askarruttaville perustaville kysymyksille. Kustakin haastatellaan aihepiiriä miettineitä filosofeja ja tieteentekijöitä. Pyrkimys käsitellä näitä kysymyksiä on sinänsä erittäin kannatettava, ja luin suurella mielenkiinnolla eri nykytieteen huippujen näkemyksiä vaikkapa tietoisuudesta ja aivojen toiminnasta.Lue koko artikkeli

9.8.2016 Kolumni,

Miksi edes vaivautua miettimään onko tahto vapaa vai ei?

Keskustelu ihmisen vapaudesta ja vapaan tahdon luonteesta velloo vilkkaana erityisesti englanninkielisessä filosofiassa ja tieteessä. Tilannetta kuvaa hyvin se, että Oxford University Press julkaisi muutama vuosi sitten uuden painoksen suositusta kirjastaan The Oxford Handbook of Free Will (OUP, 2011). Kyseinen teos on yksi mittavimpia (melkein 700 sivua pientä pränttiä!) kustantamon varsin suositussa käsikirjojen sarjassa. Käsikirjan lisäksi pelkästään Oxford University Press julkaisee kymmeniä kirjoja tahdonvapaudesta joka vuosi.

Vaikka tätä filosofisen ja tieteellisen tutkimuksen haaraa on Suomessa harjoitettu hyvin vähän, ovat pienet laineet alkaneet iskeä tännekin. Tästä esimerkkinä toimikoon Helsingin sanomien tiedetoimittajan Susanne Björkholmin viime syksyinen artikkeli (HS 3.8.2015), jonka mukaan kaikki tekomme ovat tulosta aivojemme toiminnasta. Hän vihjaa tämän sulkevan vapaiden tekojen mahdollisuuden pois. Käsittelin tämän näkemyksen ongelmia jo lyhyessä vastineessani. Lue koko artikkeli

31.5.2016 Kirja-arvio, Vieraskynä,

Onko tiede osoittanut tahdonvapauden vain kuvitelmaksi?

Ei, jos Alfred Meleltä kysytään.

Olemmeko me vapaita? Olemmeko vastuussa teoistamme? Nämä kysymykset ovat keskeisiä itseymmärryksemme kannalta. Arkikäsityksemme mukaan meillä on vapaa tahto eli pystymme ohjaamaan toimintaamme. Tahdonvapaus liittyy moraaliseen vastuuseen. Olemme vastuussa teoistamme, koska ohjaamme toimintaamme. Uskolla tahdonvapauteen on useita myönteisiä vaikutuksia ihmisen elämään. Psykologiset tutkimukset ovat osoittaneet, että tahdonvapauteen uskovat ihmiset elävät onnellisemmin. He myös ottavat toiset enemmän huomioon, koska he uskovat hallitsevansa toimintaansa ja olevansa vastuussa teoistaan.Lue koko artikkeli

8.12.2015 Kolumni,

Käveleekö ihmisen erityisyys ulos kuvioista, jos kristillinen fysikalismi on totta?

Aku Visala on aiemmissa Areiopagin kirjoituksissaan esitellyt kristillistä fysikalismia (tai teologista materialismia) eli näkemystä, jonka mukaan meillä ei ole aineetonta sielua. Eräs ongelma, joka kristillisen fysikalistin on ratkaistava, koskee ihmisen erityisyyttä. Eikö fysikalismi johda siihen, että ihmisen ja muiden eläinten välillä ei ole laisinkaan eroa? Jos näin on, voiko fysikalisti enää puhua ihmisestä Jumalan kuvana?

Yksi mahdollinen lähestymistapa ihmisen erityisyyteen on kieltää koko ajatus. Tämä ei kuitenkaan näytä olevan teologiselle materialistille mahdollista, koska meillä ei tällöin olisi selitystä sille, miksi sitten kohtelemme ihmisiä eri tavalla kuin muuta luomakuntaa. Pidämme esimerkiksi ihmisiä moraalisesti vastuullisina toisin kuin eläimiä. Lisäksi näyttää siltä, että ajatus ihmisestä Jumalan kuvana edellyttää jonkinlaista ihmisen erityisyyttä suhteessa muihin eläimiin.Lue koko artikkeli

6.8.2015 Kolumni,

Olenko aivot ja jos olen, mitä se voisi tarkoittaa?

Minä olen vain aivojen sähkökemiallista toimintaa, sanoo Helsingin Sanomien tiedetoimittaja Susanne Björkholm (HS 3.8.2015). Aivoni luovat minulle illuusion omasta olemassaolostani mutta sieluun tai minuuteen uskominen on uskomista yliluonnolliseen. Todellisuudessa minua ei oikeastaan ole olemassa. Tämän osoittaa tiede ja kaikkien rationaalisen maailmankuvan kannattajien pitäisi ajatella näin. Aku Visala on eri mieltä.

Björkholmin mukaan voimme olla varmoja, että aivojen toimintaan ei liity mitään yliluonnollista. Aivojen toiminta seuraa normaaleja fysiikan, kemian ja biologian säännönmukaisuuksia. Tästä voimme hänen mukaansa päätellä, että esimerkiksi ”minuutta”, joka tekee päätöksiä, kokee ja tuntee, ei oikeastaan ole missään syvässä mielessä olemassa.

Samoin käy myös vapaudelle. Jos on tosiaan niin, että kaikki toimintani voidaan selittää fysiikan ja kemian lainalaisuuksilla, ei minulla ole mitään vapauttakaan. Enhän ole oman käyttäytymiseni herra!Lue koko artikkeli

2.7.2015 Ajankohtaista,

Kohti tietoisuuden tiedettä: TSC 2015 – konferenssi Helsingissä

Mitä tietoisuudesta keskustellaan tieteessä kansainvälisesti? Helsingissä tähän pääsi tutustumaan kesäkuussa, ja toimittajamme oli paikalla.

Tietoisuus on ollut pitkään mysteeri luonnontieteelle. Luonnontiede on keskittynyt fysikaalisen maailman tutkimiseen ja jättänyt hengen maailman syy-seurausrakenteita koskevien teorioidensa ulkopuolelle.

Vuonna 1994 perustettiin konferenssi Towards a Science of Consciousness, jonka tarkoituksena oli luoda perustaa uudelle tietoisuuden tieteelle. Konferensseihin ovat vuosien varrella osallistuneet filosofit, aivotutkijat, psykologit, kulttuurintutkijat, fyysikot, biologit, biokemistit ja idän uskontojen edustajat. Lähestymistapojen kirjo on siis ollut valtavan laaja.Lue koko artikkeli

25.6.2015 Ajankohtaista, Haastattelu,

Maailmanluokan mielenfilosofin haastattelu – David Chalmers

David Chalmers on yksi nykyisen mielenfilosofisen keskustelun suurista hahmoista. Hän keksi ilmauksen ”tietoisuuden kova ongelma” kuvaamaan kuilua sisältäpäin koetun mielen ja ulkoapäin tarkastellun fysikaalisen maailman välillä.

Hän on myös esittänyt vaikutusvaltaisia argumentteja materialismia vastaan ja nostanut esiin ajatuksen informaatiosta ainetta ja mieltä yhdistävänä tekijänä. Näin hän on vaikuttanut merkittävästi muodostumassa olevaan tietoisuustutkimukseen.

Vuodesta 1994 lähtien hän on ollut mukana järjestämässä Towards a Science of Consciousness-konferenssia, joka järjestettiin tänä vuonna Helsingissä 8.6–13.6.2015. Areiopagin toimittaja Lauri Snellman keskusteli Chalmersin kanssa tietoisuuden ongelmasta ja tietoisuustutkimuksen nykytilasta.Lue koko artikkeli

3.2.2015 Kirja-arvio, Vieraskynä,

Taivaaseen ja takaisin? Kuolemanrajakokemukset tieteen valossa

”6-vuotias Alex ei käynytkään taivaassa” otsikoi Iltalehti muutama viikko sitten. Kymmenen vuotta sitten auto-onnettomuuteen joutunut Alex Malarkey makasi kaksi kuukautta koomassa. Sen aikana hän vieraili taivaassa. Oman kertomuksensa mukaan hän kulki sisään taivaan porteista, kuunteli taivaallista musiikkia ja keskusteli syntyjä syviä itsensä Jeesuksen kanssa.

Kokemuksen pohjalta työstetiin New York Timesin bestseller-listalle yltänyt kirja ja tarinasta tehtiin elokuvakin. Hiljattain poika kuitenkin kertoi keksineensä koko jutun.

Kiinnostus kuolemanrajakokemuksia (eng. near-death experience, NDE) kohtaan on kasvanut. Alexin tarinaa käsittelevän kirjan (Poika joka palasi taivaasta, Kuva ja Sana) lisäksi viime vuonna julkaistiin suomeksi myös Taivas on totta (KKJMK) sekä neurokirurgi Eben Alexanderin taivasmatkakertomus Totuus taivaasta (WSOY). Myös ainakin yksi helvettimatka on julkaistu suomeksi (23 minuuttia helvetissä, Kuva ja Sana 2006).Lue koko artikkeli

17.12.2014 Kolumni,

Argumentti tietoisuudesta ja intentionaalisuudesta Jumalaan, osa 2

Mitä seuraa siitä, jos tietoisuutta ja intentionaalisuutta ei voi selittää materialistisesti? Tämä on tiistaina julkaistun artikkelin toinen osa. Ensimmäisen osan voit lukea täältä.

Argumentti teismiin

Näkemykseni mukaan tästä voi seurata hyvinkin paljon, nimittäin se, että tietoisuuden ja intentionaalisuuden aineettomuus tarjoaa induktiivista tukea Jumalan olemassaolon puolesta. Yksinkertaisin tapa osoittaa tämä on verrata kahta filosofista teoriaa, teismiä ja naturalismia, ja argumentoida, että ei-aineellisten mentaalisten tilojen olemassaolo sopii yhteen huomattavasti paremmin teistisen kuin naturalistisen näkemyksen kanssa.Lue koko artikkeli

16.12.2014 Kolumni,

Argumentti tietoisuudesta ja intentionaalisuudesta Jumalaan, osa 1

Luonnollinen teologia on filosofian osa-alue, jossa keskustellaan Jumalan olemassaolosta ja luonnosta pelkän luontaisen järjen nojalla, vetoamatta mihinkään pyhään tekstiin tai erityiseen ilmoitukseen. Tässä artikkelissa puolustan erästä mielenkiintoista luonnollisen teologian argumenttia: niin sanottua ”argumenttia tietoisuudesta”.

Tämän argumentin mukaan ihmisten (ja ainakin joidenkin ei-inhimillisten eläinten) mielessä, tietoisuudessa tai mentaalisuudessa on jotain, mikä antaa todistusaineistoa äärettömän mielen (Jumalan) olemassaolon puolesta. Argumentin historialliset juuret jäljitetään yleensä John Lockeen ja viime vuosina sitä ovat eri tavoin puolustaneet esimerkiksi Richard Swinburne, Robert Adams ja J. P. Moreland.Lue koko artikkeli

Ylös