Mitä tietoisuudesta keskustellaan tieteessä kansainvälisesti? Helsingissä tähän pääsi tutustumaan kesäkuussa, ja toimittajamme oli paikalla.

Tietoisuus on ollut pitkään mysteeri luonnontieteelle. Luonnontiede on keskittynyt fysikaalisen maailman tutkimiseen ja jättänyt hengen maailman syy-seurausrakenteita koskevien teorioidensa ulkopuolelle.

Vuonna 1994 perustettiin konferenssi Towards a Science of Consciousness, jonka tarkoituksena oli luoda perustaa uudelle tietoisuuden tieteelle. Konferensseihin ovat vuosien varrella osallistuneet filosofit, aivotutkijat, psykologit, kulttuurintutkijat, fyysikot, biologit, biokemistit ja idän uskontojen edustajat. Lähestymistapojen kirjo on siis ollut valtavan laaja.Lue koko artikkeli

David Chalmers on yksi nykyisen mielenfilosofisen keskustelun suurista hahmoista. Hän keksi ilmauksen ”tietoisuuden kova ongelma” kuvaamaan kuilua sisältäpäin koetun mielen ja ulkoapäin tarkastellun fysikaalisen maailman välillä.

Hän on myös esittänyt vaikutusvaltaisia argumentteja materialismia vastaan ja nostanut esiin ajatuksen informaatiosta ainetta ja mieltä yhdistävänä tekijänä. Näin hän on vaikuttanut merkittävästi muodostumassa olevaan tietoisuustutkimukseen.

Vuodesta 1994 lähtien hän on ollut mukana järjestämässä Towards a Science of Consciousness-konferenssia, joka järjestettiin tänä vuonna Helsingissä 8.6–13.6.2015. Areiopagin toimittaja Lauri Snellman keskusteli Chalmersin kanssa tietoisuuden ongelmasta ja tietoisuustutkimuksen nykytilasta.Lue koko artikkeli

”6-vuotias Alex ei käynytkään taivaassa” otsikoi Iltalehti muutama viikko sitten. Kymmenen vuotta sitten auto-onnettomuuteen joutunut Alex Malarkey makasi kaksi kuukautta koomassa. Sen aikana hän vieraili taivaassa. Oman kertomuksensa mukaan hän kulki sisään taivaan porteista, kuunteli taivaallista musiikkia ja keskusteli syntyjä syviä itsensä Jeesuksen kanssa.

Kokemuksen pohjalta työstetiin New York Timesin bestseller-listalle yltänyt kirja ja tarinasta tehtiin elokuvakin. Hiljattain poika kuitenkin kertoi keksineensä koko jutun.

Kiinnostus kuolemanrajakokemuksia (eng. near-death experience, NDE) kohtaan on kasvanut. Alexin tarinaa käsittelevän kirjan (Poika joka palasi taivaasta, Kuva ja Sana) lisäksi viime vuonna julkaistiin suomeksi myös Taivas on totta (KKJMK) sekä neurokirurgi Eben Alexanderin taivasmatkakertomus Totuus taivaasta (WSOY). Myös ainakin yksi helvettimatka on julkaistu suomeksi (23 minuuttia helvetissä, Kuva ja Sana 2006).Lue koko artikkeli

Mitä seuraa siitä, jos tietoisuutta ja intentionaalisuutta ei voi selittää materialistisesti? Tämä on tiistaina julkaistun artikkelin toinen osa. Ensimmäisen osan voit lukea täältä.

Argumentti teismiin

Näkemykseni mukaan tästä voi seurata hyvinkin paljon, nimittäin se, että tietoisuuden ja intentionaalisuuden aineettomuus tarjoaa induktiivista tukea Jumalan olemassaolon puolesta. Yksinkertaisin tapa osoittaa tämä on verrata kahta filosofista teoriaa, teismiä ja naturalismia, ja argumentoida, että ei-aineellisten mentaalisten tilojen olemassaolo sopii yhteen huomattavasti paremmin teistisen kuin naturalistisen näkemyksen kanssa.Lue koko artikkeli

Luonnollinen teologia on filosofian osa-alue, jossa keskustellaan Jumalan olemassaolosta ja luonnosta pelkän luontaisen järjen nojalla, vetoamatta mihinkään pyhään tekstiin tai erityiseen ilmoitukseen. Tässä artikkelissa puolustan erästä mielenkiintoista luonnollisen teologian argumenttia: niin sanottua ”argumenttia tietoisuudesta”.

Tämän argumentin mukaan ihmisten (ja ainakin joidenkin ei-inhimillisten eläinten) mielessä, tietoisuudessa tai mentaalisuudessa on jotain, mikä antaa todistusaineistoa äärettömän mielen (Jumalan) olemassaolon puolesta. Argumentin historialliset juuret jäljitetään yleensä John Lockeen ja viime vuosina sitä ovat eri tavoin puolustaneet esimerkiksi Richard Swinburne, Robert Adams ja J. P. Moreland.Lue koko artikkeli

Oletko sinä persoona? Oletko vapaa tekemään valintoja? Oletko edes todella olemassa? Nämä vaikeat filosofiset kysymykset ovat lopulta meidän kaikkien kysymyksiä. Nyt niihin on tarjolla myös vastauksia.

Jos pystyisimme rakentamaan ihmisenkaltaisen robotin, mitä tapahtuisi tämän robotin tullessa käyttöikänsä päähän? Kuolisiko joku vai olisiko kyseessä vain mekanismin rikkoutuminen?

Millä tavalla tällainen robotti sitten eroaisi minusta itsestäni, sillä olenhan itsekin eräänlainen hermosoluista, luista ja nesteistä koostuva kone? Vai olenko?

Melkein kaikki sukupolveni edustajat (70-luvun lopussa ja 80-luvun alussa syntyneet) muistavat sydäntä särkevän kohtauksen Terminator II:n lopusta, jossa Arnoldin esittämä kyborgi tuhoaa itsensä laskemalla itsensä sulaan rautaan. Elokuvan alussa Terminaattori on robotti mutta mitä syvemmäksi hänen suhteensa John Connorin kanssa kehittyy, sitä inhimillisemmäksi Arska muuttuu.Lue koko artikkeli

Thomas Nagel on viime vuosien kiistellyimpiä ateistisia filosofeja. Keväällä Areiopagilla arvosteltiin hänen teoksensa Mieli ja kosmos, joka on juuri ilmestynyt suomeksi. Mikä olikaan hänen ajatustensa pihvi?

Nagelin runsaasti huomiota ja keskustelua herättänyt teos Mieli ja kosmos (Basam Books, 2014) on nyt julkaistu suomeksi. Suomentamassani teoksessa Nagel arvostelee voimakkaasti materialistista maailmankuvaa, jonka mukaan fysiikan lait ovat kaiken selitys.

Lue koko artikkeli

Kysymys tietoisuudesta, sen luonteesta ja suhteesta materiaaliseen maailmaan on viime vuosina noussut yhdeksi filosofian keskeiseksi kysymykseksi.

Aku Visala on äskettäin käsitellyt tällä sivustolla kysymystä ihmisen olemuspuolen suhteista; itse olen aiemmin kirjoittanut tietoisuuden ongelmasta suhteessa luonnontieteen tuloksiin. Seuraavassa en kuitenkaan lähde laajasti arvioimaan erilaisia tietoisuusteorioita, vaan tarkastelen lähemmin yhtä filosofista näkemystä, joka viime aikoina on herättänyt (uudelleen) kiinnostusta tietoisuusteoreetikkojen keskuudessa.Lue koko artikkeli

Kuluneen vuosikymmenen aikana on nähty lukuisia kristillisen jumalauskon filosofisia puolustuksia. Uusien Jumalan olemassaolon puolesta esitettyjen argumenttien lisäksi kristityt filosofit ja teologit ovat kritisoineet ankarasti naturalismia, jota he pitävät jumalauskon kaikkein merkittävimpänä kilpailijana.

Lyhyesti sanottuna naturalismi on näkemys, jonka mukaan vain ja ainoastaan fyysinen luonto ja sen säännönmukaisuudet ovat olemassa. Lisäksi naturalismi usein olettaa, että luonnontiede on paras (tai jopa ainoa) mahdollinen tapa saada tietoa siitä, millainen luonto todella on.Lue koko artikkeli

Mitä ihmiset pohjimmiltaan ovat? Kuolemattomia sieluja vai atomien, molekyylien, lihasten ja luiden kimppuja?

Länsimaisen teologian ja filosofian perinne on suosinut ensimmäistä vastausta: jos olen persoona, olen myös sielu. Tämä kristillisen ihmiskäsityksen valtavirta on saanut viimeaikoina kuitenkin vastustajia. Kristittyjen fysikalistien mukaan teologian tulisi torjua ajatus kuolemattomasta sielusta ja ajatella ihmispersoonien koostuvan samoista osista kuin kaiken muukin luonnon. Seuraavaksi esitellään kristillistä fysikalismia, sen perusteita ja ongelmia.Lue koko artikkeli

Tieteiskirjallisuudessa pohdiskellaan välillä tieteen mahdollisuuksia antaa kuolemanjälkeinen elämä tai ainakin pidentää elämää määrättömästi. Esimerkiksi Iain M. Banks kuvaa kirjassaan Surface Detail (2010, suomeksi Pintakuvio, 2012) virtuaalisia taivaita ja helvettejä, joihin mieli voidaan siirtää kuoleman jälkeen.

Mielen siirtämisen mahdollisuutta on pohdiskeltu vakavastikin, erityisesti transhumanistisessa kirjallisuudessa, jossa tieteen toivotaan täyttävän oikeastaan kaikki uskonnon perinteiset tehtävät, kuten ikuisen elämän toivon ja kauhun. Voisiko tiede siis tulevaisuudessa toteuttaa uskonnon lupauksen ikuisesta elämästä paljon luotettavammalla tavalla?Lue koko artikkeli

Tietoisuudentutkimus on viime vuosina noussut tärkeäksi poikkitieteelliseksi tutkimusalaksi. Monet luonnontieteellisesti suuntautuneet tutkijat ajattelevat, että tietoisuus näyttää arvoituksellisemmalta kuin mitä se on. Luonnontieteillä – erityisesti aivotutkimuksella – on merkitystä tietoisuuden tutkimuksessa, mutta tulosten tulkinta edellyttää myös filosofisia oletuksia ja teorioita.Lue koko artikkeli